Vielä vertaisarvioimaton medRxiv-alustalla ilmestynyt tutkimus vertailee maskien käyttösuosituksia ja kuolevuuslukuja 200 valtiossa. Mortaliteetti oli nelinkertainen valtioissa, joissa maskien käytöstä ei ollut ohjeita, verrattuna valtioihin, joissa se oli pakollista tai suositeltua. Esimerkiksi Mongoliassa maskien käyttö oli normi jo tammikuusta 2020 lähtien, eikä koronakuolemia ilmaantunut lainkaan toukokuuhun mennessä. Yhdysvalloissa puolestaan tarkasteltiin hallinnon asettamia maskisuosituksien vaikutuksia huhti-toukokuun aikana ja päädyttiin siihen, että maskien käyttö esti 450 000 tartuntaa.
Maskien käyttö saattaa suojata, ei vain hamstereita, vaan myös ihmisiä vakavammilta koronainfektion muodoilta. Katsaus viittaa Gandhin ja työtoverien heinäkuussa julkaisemaan artikkeliin, jonka mukaan maskin käyttö pienentää infektion aiheuttavan viruksen annosta, mikä johtanee lievempään ja jopa oireettomaan tautimuotoon. Samalla näin ehkä saavutettaisiin laumaimmuniteetti vähäisemmin vaurioin. Samat tutkijat ovat nyt laajentamassa selvitystään jopa 1000:lle Yhdysvaltain paikkakunnalle.
Satunnaistettua etenevää tutkimusta tietenkin kaivattaisiin. Ainakin yksi sellainen on tehty Tanskassa, jossa 6 000 ihmistä jaettiin kahteen ryhmään: työmatkalla toinen ryhmä käytti maskia ja toinen ei. Tuloksia saataneen kuulla lähiaikoina. Vielä mittavampi tutkimus on parhaillaan käynnissä Guinea-Bissaussa, jossa 40 000 ihmistä satunnaistetaan maskiryhmään ja kontrolliryhmään. Jotkut auktoriteetit tosin kyselevät jo, onko tämä enää eettistä, ja viittaavat ikivanhaan vitsiin: eihän laskuvarjojenkaan tehoa ole milloinkaan tutkittu kontrolloiduilla kokeilla.
Ehkä nyt on jo aika jättää taakse pohdinnat siitä, aiheuttaako maskien käyttö ”väärää varmuutta” ja siten riskikäyttäytymistä. Tutkijat tuntuvat pikemmin ajattelevan niin, että maskien käyttö vahvistaa esimerkin tavoin ihmisjoukkojen suojakäyttäytymistä ja muistuttaa jaetusta vastuusta. Mutta tämän synnyttäminen vaatii sen, että niitä todella käytetään.