Keskustelua hybridiautoista

Itse kuvittelisin että varsinkin atkinson-kiertoa käyttävien hybridien suuttimet on mitoitettu aika tarkasti, jolloin viinalla moottorin surkea teho laskee entisestään. Kyllähän auto liikkuu mutta ohituskiihtyvyys...
Ainakaan omassa ajossa ei ohituskiihtyvyydwlle ole kuin ne kerta kaks reissut mitä kesällä tulee tehtyä. Työmatkojen keskituntinopeudetkin on 45kmh molemmin puolin. Saisi päästöjä etanolilla vieläkin pienemmäksi. Persettä polttaisi myös ampera/volt mutta nykyinen diesel ruoska ei anna mitään antautumisen merkkejä.
 
Miksipä ei menisi? Kyllähän se jännitepiikki menee jokaiselle rasialle mitä löytyy.
Mutta virta ei mene autosta läpi, eikä siellä täten tapahdu tehon kulutusta eikä silloin mitään vaurioitakaan tapahdu.

Kuinka monella on räjähtnyt kännykän akku kun se on ollut ukkosella latauksessa? Jotakuinkin sama tilanne...
 
Kannattaa myös muistaa että niitä autoja ei ole tarve ladata myöskään joka päivä. Näinollen en usko että taloyhtiöissä tulee vielä 15 vuoteen ongelmia latausten kanssa.

Samoin nuo 50kw+ laturit ovat todellisuutta sitten 15v kuluttua jos ei jotain testimielessä tehtyjä asemia lasketa. Ei taida edes olla sellaisia akkuja vielä missään autossa jotka tuollaisia virtoja ottaisivat vastaan mitenkään järkevästi?

Kun sähköautot yleistyvät, niille tule myös varmasti tarjolle erilaisia automaattilatauspisteitä/induktiolatureita. Malleja löytyy jo vaikka YouTubesta mutta rahoitus/myynti taitaa olla vielä ongelmana että ne pääsisivät kuluttajamyyntiin asti.

Toisaalta en sitä yhden kaapelin kiinnittämistä siihen töpseliin näkisi niin isona ongelmana että siitä kannattaisi haloota nostaa.
 
Pika- ja teholatausliittimet
CHAdeMo
Pikalataus CHAdeMO-standardin (“CHArge de MOve”) mukaisella pistokkeella. Lataus tapahtuu tasavirralla (DC= Direct Current). CHAdeMO pikalatausliittimen kautta latausteho voi olla jopa 63 kW. Soveltuu mm. Nissan ja Mitsubishi -merkkisten ladattavien autojen pikalataamiseen.

CCS Combo
CCS, eli Combined Charging System (Combo) -pikalatausstandardi mahdollistaa jopa 125 kW pikalatauksen. Soveltuu mm. Volkswagen, BMW, Kia, Hyundai jne. -merkkisten ladattavien autojen pikalataamiseen. https://plugit.fi/Plugit?action=getContent&type=image&id=441&width=755&crop=0 Autossahan on sitten ne säätimet, paljon se pystyy imaisemaan vaikka latausasema antaisi enemmänkin!
 
Tekniikasta kiinnostuneelle: Superadiabatic population transfer in a three-level superconducting circuit Kuva asiaan liittyvästä lehtiuutisesta Keskisuomalainen 20.2.-19

Latausjärjestelmien kehitys.JPG
 
Pika- ja teholatausliittimet
CHAdeMo
Pikalataus CHAdeMO-standardin (“CHArge de MOve”) mukaisella pistokkeella. Lataus tapahtuu tasavirralla (DC= Direct Current). CHAdeMO pikalatausliittimen kautta latausteho voi olla jopa 63 kW. Soveltuu mm. Nissan ja Mitsubishi -merkkisten ladattavien autojen pikalataamiseen.

CCS Combo
CCS, eli Combined Charging System (Combo) -pikalatausstandardi mahdollistaa jopa 125 kW pikalatauksen. Soveltuu mm. Volkswagen, BMW, Kia, Hyundai jne. -merkkisten ladattavien autojen pikalataamiseen. https://plugit.fi/Plugit?action=getContent&type=image&id=441&width=755&crop=0 Autossahan on sitten ne säätimet, paljon se pystyy imaisemaan vaikka latausasema antaisi enemmänkin!

Nämä alkaa olla jo aika vanhentunutta tietoa. Uusimmassa 62 kWh Leafissakin on jo 100 kW CHAdeMO tuki ja CCS latureita on aina 350 kW asti, vaikka tuota tehoa ei yksikään auto vielä pysty käyttämään, tulossa kuitenkin on. Nykyisellään 100 kW tai tehokkaampaan kykeneviä autojakin on iso osa juuri julkaistuista malleista ja tulossa olevista autoista. Ja Teslat toki on siellä +100 kW luokassa.
 
Tuo edellinen oli OPn sivulta. Virta latausjärjestelmät ilmoittaa nyt sivuillaan: Latauksen nopeus: Vaihtovirta (AC) -pistokestandardi mahdollistaa jopa 63kW lataustehon. Tällä hetkellä käytössä on 22kW latausteho. Pikalatausstandardi (DC) mahdollistaa jopa 300kW tehon - tällä hetkellä käytössä on 50kW latausteho.
 
Pitää olla vissiin nestejäähdytetty kaapeli että saa jotain yli 150kW tehoja..

Ööö, what?
Esim 100kw teho YHDELLÄ vaihteella vaatii 450A virran (230v). Tähän riittää juuri ja juuri 16mm2 eli 6mm paksu kuparikaapeli jolloin tehohäviö on 2,6% ja laitteen saama nimellisteho täten 103,5kw.
Jos puhutaan jostain superlatauksesta ja jännite nostetaan esim 1000 volttiin niin häviö onkin enää 0,13% ja pärjätään paljon pienemmällä kaapelilla.
 
Ööö, what?
Esim 100kw teho YHDELLÄ vaihteella vaatii 450A virran (230v). Tähän riittää juuri ja juuri 16mm2 eli 6mm paksu kuparikaapeli jolloin tehohäviö on 2,6% ja laitteen saama nimellisteho täten 103,5kw.
Jos puhutaan jostain superlatauksesta ja jännite nostetaan esim 1000 volttiin niin häviö onkin enää 0,13% ja pärjätään paljon pienemmällä kaapelilla.
Ihan puhdas arvaus, mutta teholatausta luulisi olevan järkevintä tehdä suorahkolla kytkennällä vähän akun nimellisjännitettä korkeammalla syötöllä, esim. aika yleistä ~400v akustoa 500v jännitteellä. Väliin tarvitaan joka tapauksessa muuntajia koska ei mistään saa 450A 230v sähköliittymiä vaan tuo kokoluokka tulee kuitenkin korkeajännitetolpassa nurkalle. Laskelmillasi kaapelista saisi noilla jännitteillä vielä puolet ohuemman ja pienemmillä häviöillä.
 
Viimeksi muokattu:
Mitähän sähköauton akkupaketti tykkää, jos siihen salama tulee linjoja pitkin? Kaupunki ja taajama-alueella linjat yleensä maansisässä ja riski aika olematon, mutta maalla riski on jo huomattavasti suurempi.

Salama iskee Teslaan pikalaturissa:

https://jalopnik.com/heres-what-happens-when-lightning-strikes-a-charging-te-1708184871

TL;DR:
Moitimme:
- Näytöstä tulee virheilmoitusten joulukuusi
- Auto ei enää liiku mihinkään eikä suostu irroittamaan laturia
- Akku meni vaihtoon
Kiitämme:
+ Kukaan ei saanut sähköiskua
+ Auto ei syttynyt tuleen

Jokseenkin sama mitä käy polttomoottoriautoille siis:

Uskomaton tapahtumasarja salamaniskusta: Lapset purskahtivat itkuun, ampiaiset sinkosivat pesästä, hirvi vauhkoontui ja autot alkoivat elää omaa elämäänsä - ”harva saa tällaiset ilotulitukset syntymäpäivilleen”
 
Akun vaihto toki kalliimpi juttu. Enemmän siis sähköosia, jotka voi hajota.
 
Ihan puhdas arvaus, mutta teholatausta luulisi olevan järkevintä tehdä suorahkolla kytkennällä vähän akun nimellisjännitettä korkeammalla syötöllä, esim. aika yleistä ~400v akustoa 500v jännitteellä. Väliin tarvitaan joka tapauksessa muuntajia koska ei mistään saa 450A 230v sähköliittymiä vaan tuo kokoluokka tulee kuitenkin korkeajännitetolpassa nurkalle. Laskelmillasi kaapelista saisi noilla jännitteillä vielä puolet ohuemman ja pienemmillä häviöillä.

Juu, ja kun huomioidaan että se akku ei ole mikään yksi 100ah paristo, vaan koostuu esim sadasta 1000mah paristosta (joista jokainen voidaan ladata erikseen tai sopivissa ryhmissä) ei tuo pikalataus tosiaan mikään ihme ole. Sitä virtaa ei myöskään tarvitse saada suoraan sähköverkosta, vaan latausasemalla voi olla oma vastaava sadan 1000mah patterin akku josta tuo virta sinne autoon saadaan vartissa syötettyä ja latausaseman akku sitten latautuu neljän tunnin aikana sähköverkosta.
 
Ööö, what?
Esim 100kw teho YHDELLÄ vaihteella vaatii 450A virran (230v). Tähän riittää juuri ja juuri 16mm2 eli 6mm paksu kuparikaapeli jolloin tehohäviö on 2,6% ja laitteen saama nimellisteho täten 103,5kw.
Jos puhutaan jostain superlatauksesta ja jännite nostetaan esim 1000 volttiin niin häviö onkin enää 0,13% ja pärjätään paljon pienemmällä kaapelilla.
Njoo en siis ole asiaa enempää tutkinut, mutta Björn Nyland Norjassa aika paljon tehnyt aiheesta juttua youtubeen ja siellä on hänen mukaan monia 350kW kykeneviä asemia mitkä rajoitettu 100kW. Kuulemma puuttuu piuhasta jäähdytys..

Tuostakin voi vaikka lukea:
First IONITY 350 kW Chargers Ready For Use In Denmark
 
Ööö, what?
Esim 100kw teho YHDELLÄ vaihteella vaatii 450A virran (230v). Tähän riittää juuri ja juuri 16mm2 eli 6mm paksu kuparikaapeli jolloin tehohäviö on 2,6% ja laitteen saama nimellisteho täten 103,5kw.
Njoo en siis ole asiaa enempää tutkinut, mutta Björn Nyland Norjassa aika paljon tehnyt aiheesta juttua youtubeen ja siellä on hänen mukaan monia 350kW kykeneviä asemia mitkä rajoitettu 100kW. Kuulemma puuttuu piuhasta jäähdytys..

Tuostakin voi vaikka lukea:
First IONITY 350 kW Chargers Ready For Use In Denmark
Juu, kuten tuosta kuvastakin näkee, ei se 16mm2 riitä kuin 80A: n.
 
Nyt pakkasilla on taas huomattu Teslan hyytymisiä vähän. Ilmeisesti 12V akusta voi loppua virta. Vika tulee esiin, jos ajoakkua on alle 20%, niin Tesla ei lataa enää 12V akkua ollenkaan. Matka voi siis loppua, vaikka ajoakussa vielä olisikin virtaa. Sitten kun auto on hinattu laturille, niin täytyy ensin ladata 12V akku, että auton lataus lähtee käyntiin.


Nyt on ilmeisesti luovutettu ensimmäiset Tesla Model 3 Performance autot. Nopeasti tuli, kun tilaaminen avautui joulukuun lopussa. Taitaa olla jotain 2kk tilausjono noilla kahdella kalleimmalla mallilla.
 
Nyt pakkasilla on taas huomattu Teslan hyytymisiä vähän. Ilmeisesti 12V akusta voi loppua virta. Vika tulee esiin, jos ajoakkua on alle 20%, niin Tesla ei lataa enää 12V akkua ollenkaan. Matka voi siis loppua, vaikka ajoakussa vielä olisikin virtaa. Sitten kun auto on hinattu laturille, niin täytyy ensin ladata 12V akku, että auton lataus lähtee käyntiin.


Nyt on ilmeisesti luovutettu ensimmäiset Tesla Model 3 Performance autot. Nopeasti tuli, kun tilaaminen avautui joulukuun lopussa. Taitaa olla jotain 2kk tilausjono noilla kahdella kalleimmalla mallilla.
Onpas kätevää. Eikö olisi vaan parempi ladata sitä 12V akkua, vaikka ajomatka sitten lyhenisikin? Nythän matka katkeaa sitten kokonaan, niin ei tunnu erityisen loogiselta päätökseltä. Luulisi, että myös 12V akun varaustila on tiedossa, niin voisihan lataus alkaa uudelleen, jos sen jännite alkaa olla liian alhainen. Tai vähintään varoittaa kuskia asiasta jollain virheilmoituksella.

Nopeasti kyllä saa nykyään Model kolmosta, saikohan ennakkotilaajat käytännössä mitään hyötyä tuolle varausmaksulleen?
 
Hosuminen käy kalliiksi, sitä enemmän mitä halvempia kolmosia pusketaan kalliimpien S/X ostaneiden riesaksi viemään huoltoaikoja.

”Ikkunat halkeilevat, elektroniikka temppuilee” - Teslan uusi sähköauto ajautui laatukriisiin


Nämä ovat toisaalta aika pieniä kupruja sitä taustaa vasten, että Tesla on ainoa valmistaja, joka saa tuotettua merkittäviä määriä sähköautoja. Tällä voi olla paljon suurempi merkitys tulevaisuuden markkinoilla kuin nyt arvaakaan. Viimeaikaisten uutisten mukaan korealaisilla akkuvalmistajilla on napakka palliote VW-konsernista, jonka omat akkutehdassuunnitelmat ovat jääneet limboon. Samaiset akkuvalmistajat toimittavat akut Konaan ja Niroon, joita kumpaakaan ei saada tuotettua likimainkaan kysyntää vastaavia määriä.

Tesla sen sijaan tuottaa yhdessä Panasonicin kanssa 60 prosenttia maailman sähköautojen litiumakuista. Tesla siis kykenee tuottamaan suuria määriä ajoneuvoja ja vieläpä ilmeisesti voitolla. Kaikkien muiden valmistajien osalta kummassakin näistä asioista on valtavia ongelmia: Autoja ei tuoteta ilman akkuja, ja kun omaa tuontantoa ei ole, valmistaja on täysin kahden korealaisen akkuvalmistajan puristuksessa. Tämä ei povaa halpenevia hintoja eikä suurempaa volyymiä.

Kilpailu Teslan kanssa on vaikeaa, jos ei pysty tuottamaan ja jos voittomarginaali valuu Etelä-Koreaan. Markkinan sähköistyessä moni nykyinen autonvalmistaja voi hyvin lyhyen ajan sisällä ajautua konkurssiin.
 
Nämä ovat toisaalta aika pieniä kupruja sitä taustaa vasten, että Tesla on ainoa valmistaja, joka saa tuotettua merkittäviä määriä sähköautoja.

Niin kauan kuin asiakkailla riittää sietoa näihin pikku kupruihin. Se hetki jos asiakkaiden usko loppuu laadun osalta niin tuotantomäärät on sivuseikka.
 
Miksi se salama menisi kumirenkailla maasta eristettyyn autoon jos yhtään mikään muu reitti olisi tarjolla?

Ei sille kilometrin mittaiselle valokaarelle se viimeinen 10cm matka kumirenkaan yli mikään ongelma ole. Autojen hyvä "ukkosenkestävyys" ei perustu renkaisiin, vaan faradayn häkkiin jonka kori muodostaa.
 
Ei sille kilometrin mittaiselle valokaarelle se viimeinen 10cm matka kumirenkaan yli mikään ongelma ole. Autojen hyvä "ukkosenkestävyys" ei perustu renkaisiin, vaan faradayn häkkiin jonka kori muodostaa.
Eihän se ole juu matka. Mutta jollei nyt suoraan autoon lyö niin miksi sähkö lähtisi liittimiä, liitäntärasioita ja johtoja pitkin menemään autolle että pääsisi loikkasemaan edellämainittuja pidemmän matkan maahan renkaiden ylitse. Sähköverkossa on jotain todella pahasti vialla jollei se ole lyhempää tietä maahan löytänyt. Salama kun löytää lyhimmän reitin ja se ei ole johtoja myöten edestaas akkuja. Ainoa milloin vois akkuun iskeä on jos auton pohjaan on niitä hiilikuitukumi sähköpurkaus nauhoja laitettu akun kohdalle kanavan aukasuksi.
VC07447-5b6149002c49316219d69dd1.jpg


Salamahan lyö kahdessa osassa. Ensin syttyy ylhäältä auki esisalamana ja sen jälken aukee maasta taivaaseen päin pääsalama. Niin nopea reunanen virrannousu että se kulkee johtavien materiaalien pinnassa kuten myös ilmasta syntyneessä plasmakanavassa. Oikominen sama ilmiötä miksi Jacob's Ladder kipinä nousee ylöspäin.

Fradayn häkkikin toteutuu auton tapauksessa. Mutta esimerkiksi ihmiseen lyödessä vaikka iho on huonompi johtamaan kuin sisäelimet niin salama menee pintaa pitkin ja ihminen selviää usein hengissä ja melkein vaurioitta.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, nuo "Kumirenkaat" pisti vaan ajattelemaan sitä yleistä harkahäsitystä että sillä eristeellä olisi jotain tekemistä ukkosturvallisuuden kanssa.

Käytännössä jos salama iskee sähköverkkoon, niin sehän purkautuu sen sähköverkon maihin joka paikasta, myös sen sähköauton läpi, ja se reagoi siihen kuten mihin tahansa korkeaan ylijännitteeseen. Eihän se auto sähköverkon kannalta eroa kahvinkeittimestä.
 
Joo, nuo "Kumirenkaat" pisti vaan ajattelemaan sitä yleistä harkahäsitystä että sillä eristeellä olisi jotain tekemistä ukkosturvallisuuden kanssa.

Käytännössä jos salama iskee sähköverkkoon, niin sehän purkautuu sen sähköverkon maihin joka paikasta, myös sen sähköauton läpi, ja se reagoi siihen kuten mihin tahansa korkeaan ylijännitteeseen. Eihän se auto sähköverkon kannalta eroa kahvinkeittimestä.
Näinhän se muuten mutta nykyisin toi salaman iskeminen jää kyllä ylijännitesuojauksiin ja esiintyy vain alijännitteinä. Jos se jostain syystä siihen seinässä olevaan laturiin asti pääsisi niin senkin ylijännitesuojat viimeistään isossa paukussa tekisi koko piirilevystä hiilikasaa oikosulkemalla maihin ja pääsemättä ylijännitteet pidemmälle. Kahvikeittimissä noita ylijännitesuojauksia ei ole ja muutenkin tekniikka osassa kodinlaitteista sellaista että muiden laitteiden häiriöpiikki oli se yli tai alijännitettä saatta polttaa koko laitteen (sarja kondensaattori poweri).

Eli simppelimmillään alla olevan kuvan tyyppiseen poweriin perustuvat laitteet ei siedä yhtään verkkotaajuutta korkeampitaajuisia komponentteja sähkössä. Kondensaattorissa kun 50Hz taajuudella tippuu jännite suunnitellusti. Isomman taajuuden komponenttia ei tarvi olla edes paljoa kun se ei vaimennu tuossa kondensaattorissa. Näitä powereita on liesituulettimia pesukoneita myöten. Viimeksi juuri liesituulettimesta vaihdoin sen ohjauksesta moisen talviaikaan.
0L5jU.gif

Eli jos tämän yllä olevan kuvan mukaiseen yövalon talon viereen sähköverkkoon iskee salama. Tulee siitä hetkellisesti jyrkkäreunainen alijännitepulssi. Joka menee suoraan tuosta C1 läpi D1 ja D2 ledille mahdollisesti täysmääräisenä. Eli jos iskemishetkellä ollut 100 voltin kohdassa vaihe ja se menee ylijännitesuojien lauetessa purkautumisen ajaksi nolliin jyrkästi. Saa D1 ja D2 melkein täydet 100 volttia jännitettä tuon nopean laskemisen takia sen maksimissaan 3,6V sijasta mitä pitäisi saada. Suojat on siis toimineet kuten pitänyt, mutta halpis romulaitteet ei kestä verkon häiriöitä.
 
Viimeksi muokattu:
No jos työmatka on 50km per suunta, niin kyllä sitä melkein joutuisi joka päivä ainakin vähän lataamaan, varsinkin talvipakkasilla. Olisi aika hanurista kun jäisikin matkan varrelle.
Keskimääräinen työmatka on Suomessa 14km. 50km työmatkaa ajavien osuus on todella pieni. He voivat varmaan jatkaa bensakinnereiden ostajina tai vaihtoehtoisesti panostaa vähän isompi-akkuisiin autoihin.

Työmatkan pituus
 
Keskimääräinen työmatka on Suomessa 14km. 50km työmatkaa ajavien osuus on todella pieni. He voivat varmaan jatkaa bensakinnereiden ostajina tai vaihtoehtoisesti panostaa vähän isompi-akkuisiin autoihin.

Työmatkan pituus
Toisaalta lyhyttä työmatkaa eli vähännajavalle sähköautossa on se haaste, että ole isoja polttoainekuluja joissa säästää sähköauton korkeampaa hankintahintaa ja sitä kautta arvonmenetystä takaisin. Saati että tälläinen vähän ajava olisi kauhean innokas investoimaan latausinfraan.

Sitä en ymmärrä mitä joka päivä vs. joka x.:s päivä lataamisella on verkon kestoon, tai ainakaan miten se harvemmin on parempi? Sama energiamäärä pitää saada siirrettyä. Pikemminkin mitä harvemmin eli mitä enemmän kerralla ladataan, niin sitä enemmän on tarvetta nopeammalle lataukselle ja sitä isompi ongelma on jos lataustehoa joudutaan rajoittamaan.
 
No mutta miten jatkan bensakinnerin käyttöä jos se on kielletty tulevaisuudessa? Kyllähän suomalaisten keskipalkkakin on sitä ja sitä, mutta silti kaikki ei sitä saa joten miten ostaa se 200k€ sähköauto jota ei tarvitse sitten joka päivä ladata ja jolla saa ne keskimääräiset 1,4 lasta kuljetettua?

Aivan typerää puhua tai vedota keskimääräiseen työmatkaan. Tai ylipäätään mihinkään keskimääräiseen jos vaihteluväli on ties mitä ja kaikille pitää jokin ratkaisu tarjota yhdenvertaisesti.
Hiilivedyistä käyttövoimansa saavia autoja ei tulla kieltämään millään sellaisella aikataululla, että se vaikeuttaisi ihmisten elämää valtavasti haitaten.

En usko, että kielletään koskaan.

-
Minä en ymmärrä mitä tyhmää on keskimääräisen vedottaessa. Jos sinulle se pieniakkuinen sähkis ei käy, niin älä sitten osta sellaista? Senkun jatkat aivan samaan tapaan niinkuin aina ennenkin.

Ei täällä olla tarjoamassa mitään one-size-fits-for-all ratkaisuita, vaan yhtä uutta vaihtoehtoa entisten rinnalle.
 
Nyt on siis taidettu esittää - ja välittömästi tyrmätä - Bernerin "maksa 2 kiloeuroa vuodessa ajoneuvoveroa(*) + lisäksi ruuhkamaksuja yksityistetyn GPS-seurannan kautta" ns. markkinavetoinen (niiden autoilua ei saa rajoittaa joilla on varaa maksaa -> ne on ne köyhät ja keskiluokkaiset yksityisautoilijat joista on päästävä eroon), ja toisaalta SDP:n/vihreiden "kielletään uudet polttomoottoriautot vuoteen x mennessä"-kieltolaki (pitää huolehtia että tehdään säännöstö jonka perusteella pienituloiset saavat tarveharkintaista tukea kompensoimaan vaikutukset -> ne on ne keskiluokkaiset ja rikkaat yksityisautoilijat joista on päästävä eroon)... olen havaitsevinani jotain yhteisiä piirteitä halutussa lopputuloksessa.

Luulisi että järki voittaa ja tulee joku "bensakinnereitä ei saa ensirekisteröidä jos niillä ei ole vaihtoehtoista käyttövoimaa"-kompromissi joka ei kuitenkaan rikkoisi Suomen yhteiskuntarakennetta. Mutta politiikasta ei oikein tiedä, pelkään että päädytään johonkin kaikki huonot puolet molemmista-lopputulemaan.

(*) tarkistin tuolloin siitä online-laskurista joka oli hetken käytettävissä, "pienipäästöisenä" markkinoidun autonkin vuotuinen käyttömaksu oli silti melko hiuksianostattava. Ehkä laskurissa oli bugi tai sitä oli joku uudistuksen vastustaja-myyrä sabotoinut...

Tuosta työmatkan 14 km keskiarvosta - kun tuota tilastoa katsoo niin keskiarvo on jatkuvasti kasvanut (vuonna 1990 se oli keskimäärin alle 10 km)... jos Suomessa työmatka vain pitenee ajan kuluessa, voi kysyä "miksi"? Miksi ihmiset on ajettu kasvukeskuksien ulkopuolelle kehyskuntiin perustamaan perheitä, miksi etätyön tekemistä ei ole todella tuettu suuressa määrin (vaikka siitä on puhuttu tulevaisuuden visioissa viimeiset 30 vuotta)?
 
Viimeksi muokattu:
No mutta miten jatkan bensakinnerin käyttöä jos se on kielletty tulevaisuudessa? Kyllähän suomalaisten keskipalkkakin on sitä ja sitä, mutta silti kaikki ei sitä saa joten miten ostaa se 200k€ sähköauto jota ei tarvitse sitten joka päivä ladata ja jolla saa ne keskimääräiset 1,4 lasta kuljetettua?
Mistä tällainen polttomottorien kieltopelko oikein kumpuaa kun kukaan poliitikkokaan ei ole sellaisesta koskaan muistaakseni puhunut?
Miksi ihmiset on ajettu kasvukeskuksien ulkopuolelle kehyskuntiin perustamaan perheitä
Eiköhän tuo työmatkojen keskimääräinen piteneminen johdu vain siitä, että työpaikat ovat keskittyneet kasvukeskuksiin nopeammin kuin ihmiset.
 
Mistä tällainen polttomottorien kieltopelko oikein kumpuaa kun kukaan poliitikkokaan ei ole sellaisesta koskaan muistaakseni puhunut?

Onhan siitä ollut puhetta, vihervasemmiston suunnalta saanut kovastikin kannatusta tämä ajatus, katso vaikka tämä artikkeli.

Ilta-sanomat sanoi:
Suomen ilmastopaneeli esitti syksyllä polttomoottoriautojen tuonnin lopettamista 2025. Myynti loppuisi pari vuotta myöhemmin. Puolueista Sdp ja vihreät tarttuivat ajatukseen hanakimmin. Sdp vaati selväsanaisesti uusien polttomoottoriautojen kieltämistä ja aikataulu pitäisi luoda lukkoon jo ensi vaalikaudella. Vihreät ottivat vieläkin tiukemman kannan. Uusien polttomoottoriautojen myynti lopetettaisiin vuoteen 2030 mennessä eli jo 2020-luvulla.
 
@kjns @Zyrppa
Niin, uusien myynnin kielto. Vanhat pyörisi sen jälkeen liikenteessä vielä 10+ vuotta, eli puhuttaisiin jostain 2040-luvusta kun polttisten määrä alkaisi pikkuhiljaa valumaan alle 50%:n liikenteessä olevista autoista. Ja tämä olisi siis se Vihreiden (ja Demarien) skenaario, joka tuskin tulee toteutumaan.

Näillä aikatauluilla veikkaisin jo, että teknologia ja markkinatalous hoitaa uudistumisen yhtä nopeasti kuin poliittinen pakotus.
 
Iltasanomat korjaili väitteitään ja tulkintojaan: Juttua korjattu 24.2. klo 9.59 ja kello 17.18: Jutusta saattoi ymmärtää, että Sdp on vaatinut kaikkien polttomoottoriautojen kieltämistä. Vaatimus koskee uusien polttomoottoriautojen kieltämistä. (Viittaus oli EU:n ja Ruotsin aikatauluihin v. 2030 jälkeen!)

Myös vihreät on vaatinut nimenomaan uusien, ei kaikkien polttomoottoriautojen kieltämistä.

Lisäksi jutussa kerrottiin, että Sdp on tukenut sähkö- tai muuten päästöttömäksi määriteltyjen autojen tavoitemääräksi 750 000 vuosikymmenen kuluttua. Sdp:n tavoite koskee kuitenkin vähä- tai nollapäästöisiä autoja.
SDPn ilmasto-ohjelmassa ei ole mitään vuosilukua polttomoottoriautojen suhteen. Siellä todetaan, että seuraavassa hallitusohjelmassa on laadittava aikataulut päästöjen vähentämiseen ja myös polttomoottoriautojen osalta.
 
Polttomoottoreita ei 100% varmuudella tulla kieltämään ainakaan 20-30 vuoteen Suomen tieliikenteessä ja se on aivan varma tieto. Se on totta että autoja ohjataan monin keinoin, pääosin verotuksella kohti vähäpäästöisyyttä.

Jos nyt jo useammalta laatuvalmustajalta löytyy hybridi jonka tehot on 350hv+ ja virallinen päästölukema 49-79g/100km niin kahden sukupolven päästä lukemat on 400+hv ja 30g/100km ja kauppa käy kun ketään ei kiinnosta vaikka se 400hv veisi oikeasti sen 13litraa/100km bensiiniä.
 
En ymmärrä tätä kitinän ja syyllistämisen määrää;

Kun (jos) sähköautot ohittavat ominaisuuksillaan polttomoottorin ja hintataso on sama, tai halvempi, siirtymä tapahtuu luonnollisesti. :beye: Polttomoottori ei kuole kokonaan, hybridejä ja polttoainetta myydään, koska on paikkoja ja ihmisiä, joille se ei ole pätevä vaihtoehto, mutta he ovat enää vähemmistönä.

Oma veikkaus, että siirtymä tapahtuu 2030 luvulla, alkava 20-luku harjoitellaan kun tekniikka kehittyy lentäen ja aletaan vihdoin saada useampia vaihtoehtoja sekä korimalleja. :tup:
 
Toi myyntikielto ei muutenkaan oikein toimi jos ei ole koko EU laajuinen, sillä niitä uusia voisi silti tuoda suomeen myyntiin toisesta EU maasta.
 
Aikalailla samoilla linjoilla Mariinin kanssa.
Sitten kun saan sen C-segmentin perhefarkun täyssähkönä järkevällä budjetilla niin ei mulla ole mitään syytä olla ostamatta sitä. Tosin voi olla, että se on vasta sitten 2030-luvulla kun noita saa siihen hintaan minkä voisin maksaa, joten välissä saattaa hyvinkin olla hybridi vielä.

Noiden kanssa ajamisesta kun on pakko alkaa rahaa rokottamaan sitä mukaa kun ne yleistyvät niin niilläkään ajaminen ei pian ole sen halvempaa kuin bensavehkeilläkään, silloin kalliimpaa hankintahintaa ei pian saa enää "hyviteltyä" halvemmilla käyttökuluilla kuten nykyään. Jonkinlainen käyttöperusteinen maksu niille on pakko tulla jossain vaiheessa, ja se tulee nimenomaan silloin kun ne alkavat tosissaan yleistymään. Tieliikenteestä kerätyt miljardit tullaan kyllä varmasti keräämään tulevaisuudessakin jostain, onko se sitten ALV:n nosto, tiemaksut, GPS-seuranta vai kaikkien ajoneuvojen käyttövoimavero jollain perusteella on vielä auki...
 
Aikalailla samoilla linjoilla Mariinin kanssa.
Sitten kun saan sen C-segmentin perhefarkun täyssähkönä järkevällä budjetilla niin ei mulla ole mitään syytä olla ostamatta sitä. Tosin voi olla, että se on vasta sitten 2030-luvulla kun noita saa siihen hintaan minkä voisin maksaa, joten välissä saattaa hyvinkin olla hybridi vielä.

Noiden kanssa ajamisesta kun on pakko alkaa rahaa rokottamaan sitä mukaa kun ne yleistyvät niin niilläkään ajaminen ei pian ole sen halvempaa kuin bensavehkeilläkään, silloin kalliimpaa hankintahintaa ei pian saa enää "hyviteltyä" halvemmilla käyttökuluilla kuten nykyään. Jonkinlainen käyttöperusteinen maksu niille on pakko tulla jossain vaiheessa, ja se tulee nimenomaan silloin kun ne alkavat tosissaan yleistymään. Tieliikenteestä kerätyt miljardit tullaan kyllä varmasti keräämään tulevaisuudessakin jostain, onko se sitten ALV:n nosto, tiemaksut, GPS-seuranta vai kaikkien ajoneuvojen käyttövoimavero jollain perusteella on vielä auki...
Tuossa halvoissa kilometreissa harjassa on se vaara että ajaminen vaan kallistuu. Hankinnan halventumiseen ei voida luottaa niin kauaa kun käytetään näitä "rare metals" akkujen raaka-aineena. Verolla jos polttoaine nostetaan maksamaan smaan vähilläkin kilometreillä niin kilometrien hinnasta tulee uusi vakio. Menemme kohti keskiaikaa yhteiskuntaluokissa eikä tämä autoilukaan näytä siitä eroavan. Näennäisesti meillä on tavaraa enempi tällä hetkellä mutta suunta näyttää väistämättä ettei keskiluokka pysy tahdissa.
 
Peugeot e208 on ensimmäinen hyvännäköinen halvempi sähköauto. Ranskalainen sähköauto kuulostaa tosin vähän epäilyttävälle.

Edit. ja pakoputkesta päätellen laitoin näköjään bensaversion kuvan :facepalm:

New-Peugeot-208-43-e1551082229238-630x395.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Ranskalainen sähköauto kuulostaa tosin vähän epäilyttävälle.

Käsittääkseni Renault Zoe on edelleen Euroopan myydyin sähköauto. Minuakin se kiinnostaa ominaisuuksiensa johdosta, vaikka Volvomiehenä olen AINA ollut sitä mieltä että auton pitää olla saksalainen, ruotsalainen tai japanilainen... On noita laatuongelmia ollut niissä kaikissa silti, paitsi ehkä tojotissa. Ne vaan ei valmista sähköautoja...
 
Ihan mielenkiintoinen noin ensisilmäyksellä tuo 208e, vielä kun näkisi mihin hinnat asettuu.
 
Edit. ja pakoputkesta päätellen laitoin näköjään bensaversion kuva

Lukemistani jutuista ymmärsin, että samasta kotterosta tulee sekä polttis, hybridi että sähkisversio, joten ulkonäkö ei välttämättä paljoakaan muutu noiden välillä...
 
Onnistunut muotoilu tuossa Peugeotin 208:ssa. Ja sähköautoversiossa mukavan kokoinen akku.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 387
Viestejä
4 493 847
Jäsenet
74 199
Uusin jäsen
trajanie

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom