Keskustelua hybridiautoista

[Willema]

Aatulla on varsinaista tuubaa kulutuslukemissa.
Hallituksen tavoite 250 000 sähköautoa 2030 aikoihin jos ajo keskimääräiset 17 000 km/vuosi ja yhdistetty kulutus 16 kWh/100 km (esim. (WLTP): 15,4 kWh/100 km Kona) tämä veisi 0,680 TWh. Vähän kovempi tavoite 350 000 autoa tarkoittaisi 0,952 TWh. Jos tosiaan jossain 2050 jälkeen kuvittelisi, että kaikki nykyiset 2,7 miljoonaa henkilöautoa olisivat sähkökäytöllä, kulutus olisi 7,3 TWh.
Nyt Suomessa tuotetaan reilu 41 TWh omilla voimaloilla. OL3 nostaa 2020 tehoa 13 TWh verkkoon. Suunniteltu Fennovoiman Hanhikivi tuottaisi n. 9,75 TWh aikanaan. Nyt rakentamisoikeudet saavat uudet 4 TWh tehon tuulivoimalat, entisten n. 5 TWh lisäksi. Aurinkopaneleiden buumi on menossa, ostoskeskusten, teollisuusrakennusten asuintalojen ja energiapeltojen panelointi on varsin kannattavaa. Sähköautolataus on kulutusta tasaavaa tapahtuessaan valtaosin yöaikaan. Älykkäillä latausjärjestelmillä voidaan paitsi tasata kulutushuiput, myös halutessa myydä auton sähköä verkkoon takaisinpäin. Aivan kuten nyt tukkumyynnin pörssisähkön ostokin tapahtuu. Kun markkinoille saadaan työsuhde- ja leasingautojen velvoite/tukimuotojen kautta, myös käytettyjen markkinat käynnistyvät kuluttajille.

 

[jm82]

Sähköä on muutenkin fiksua ladata pääosin öisin, jos sähkö on silloin halvinta tai lähes ilmaista. Siirto toki maksaa saman verran.

Nykyisin ei taida olla mitään väliä mihin aikaan lataa. Ja jos sähkö ei tule myöhemmin riittämään, niin sitten lisätään tuotantoa. Ei ole kumminkaan järkeä lisätä tuotantoa, jos sille ei ole vielä mitään käyttöä.

 

[MrAatu]

Aatulla on varsinaista tuubaa kulutuslukemissa.
Hallituksen tavoite 250 000 sähköautoa 2030 aikoihin jos ajo keskimääräiset 17 000 km/vuosi ja yhdistetty kulutus 16 kWh/100 km (esim. (WLTP): 15,4 kWh/100 km Kona) tämä veisi 0,680 TWh. Vähän kovempi tavoite 350 000 autoa tarkoittaisi 0,952 TWh. Jos tosiaan jossain 2050 jälkeen kuvittelisi, että kaikki nykyiset 2,7 miljoonaa henkilöautoa olisivat sähkökäytöllä, kulutus olisi 7,3 TWh.
Nyt Suomessa tuotetaan reilu 41 TWh omilla voimaloilla. OL3 nostaa 2020 tehoa 13 TWh verkkoon. Suunniteltu Fennovoiman Hanhikivi tuottaisi n. 9,75 TWh aikanaan. Nyt rakentamisoikeudet saavat uudet 4 TWh tehon tuulivoimalat, entisten n. 5 TWh lisäksi. Aurinkopaneleiden buumi on menossa, ostoskeskusten, teollisuusrakennusten asuintalojen ja energiapeltojen panelointi on varsin kannattavaa. Sähköautolataus on kulutusta tasaavaa tapahtuessaan valtaosin yöaikaan. Älykkäillä latausjärjestelmillä voidaan paitsi tasata kulutushuiput, myös halutessa myydä auton sähköä verkkoon takaisinpäin. Aivan kuten nyt tukkumyynnin pörssisähkön ostokin tapahtuu. Kun markkinoille saadaan työsuhde- ja leasingautojen velvoite/tukimuotojen kautta, myös käytettyjen markkinat käynnistyvät kuluttajille.

Noh lukemia noikin ja lukemat mitä esitin oli juuri kuten sanoin että polttomoottori olisi kielletty ja kaikki sähköllä.

Mutta jos älykkäät laturit on ratkaisu tarkoittaa se sitä että kun ei ostamalla ulkomailta sähkö saada pakkasten tulles enempää niin älykäslaturi ei lataa eikä autolla sitten kuljeta. Ei ne älykkäät auta jos keskiarvollisista lukenista puhutaan ja verkon pitää kestää huippupiikitkin. Älykkäällä saadaan vaan keskiarvotettua latausta pois huipuilta. Antamisi alle 1TWh on keskiarvotettu. Piikkinä tuo on 8h yölle jaettuna kolmin kertainen. Ja pitääkö toi Konan 15,4kWh ne talvikuukaudetkin vai miten toi WLTP mittaus otti talvikuukaudet huomioon.

Kyllä tässä sähkön riittävyydessä pitää katsoa koko euroopan mittakaavassa niin kauan kuin näillä keleillä nykyisinkin neljännes sähköstä. Hyvä että meidän tuotanto paranee, mutta meillä myös fossiilisten pois siirtymise mukana tulee lisäkuormaa muualtakin kuten mainitsin. Tuulivoima varsinkin nojaa vahvasti euroopan laajuiseen kauppaan kun lokaalisesti se ei toimi.

 

[MrAatu]

Sähköä on muutenkin fiksua ladata pääosin öisin, jos sähkö on silloin halvinta tai lähes ilmaista. Siirto toki maksaa saman verran.

Nykyisin ei taida olla mitään väliä mihin aikaan lataa. Ja jos sähkö ei tule myöhemmin riittämään, niin sitten lisätään tuotantoa. Ei ole kumminkaan järkeä lisätä tuotantoa, jos sille ei ole vielä mitään käyttöä.

2045 voi olla myöhästä miettiä jos Olkiluodonkin päätös tehtiin 2000 ja tulossa käyttöön 2020. Tuolloin 2045 tuskin polttomoottori kanta on sen keskiarvollisesti 15 vuotta vaan todennäköisesti jo ihan lopussa. Joten ei ole sitä 15 vuotta aikaa jahkailla.

Yöllä lataamiseen jo sanoinkin että se kolminkertaistaa kapasiteetti tarpeen joka sähköautoille menee.
Se 250000 autoa tekee tämän käyrän jo suoraksi.

 

[TommiZeliard]

.
.
.
Olkiluoto 3 tuotto ei riitä täydellä tuotollaan sähköautojen kulutukseen. Vaikka olis yöllä ja kesällä. Kun jo sähköautojen keskimääräinen energian tarve on isompi kuin tuotto.

Tähän väittämään korjaan sen verran, että kyllä OL3 vuosituotanto (13 TWh) tulee olemaan selvästi suurempi kuin 2,6 miljoonan henkilöauton keskimääräinen energian tarve.

13 TWh / 2 600 000 / 17 000 km * 100 = 29,4 kWh/100 km

Kun puhutaan koko autokannan sähköistämisestä, niin osviittaa kulutuksesta saa katsomalla suuntaan Kona, Golf, Ioniq jne. Ympärivuotinen keskiarvo lataus- ja siirtohäviöineen voisi olla 18 kWh/100 km. Tämä olisi 61 % OL3:n vuosituotannosta.

 

[Pakana]

...Polttomoottorin hyötysuhde on 0.25 luokkaa niin ...

Käytännössä henkilöauton hyötysuhde ei ole edes puolia tuosta. Hyvällä dieselmoottorilla voi tuohon päästä sopivalla kierrosluvulla ja kuormituksella, mutta normaalissa kylilläpörräämisessä bensakoneisen auton hyötysuhde on luokkaa 0,05.

 

[Mariini]

Audin E-Tron ei todellakaan ole mikään ballerina... "T.B" ajoi möhkäleen vaa'alle ja tuloksena 2720kg. Kantamakaan ei juuri häikäise. Lisää eri aihealueisiin keskittyviä E-Tron pätkiä kanavalla.

 

[Super Hessu]

Käytännössä henkilöauton hyötysuhde ei ole edes puolia tuosta.
Hyvällä dieselmoottorilla voi tuohon päästä sopivalla kierrosluvulla ja kuormituksella,
mutta normaalissa kylilläpörräämisessä bensakoneisen auton hyötysuhde on luokkaa 0,05.

Bensiinimoottorin hyötysuhde on tyypillisesti noin 20-25 prosenttia.

- Motiva

Dieselmoottorin teoreettinen hyötysuhde on 75 %, mutta normaalisti hyötysuhde jää 45 %:iin ja on parhammillaan 50-60 %.

- Wikipedia

 

[Pakana]

- Motiva



- Wikipedia

Niin, tuo on sen pelkän moottorin maksimihyötysuhde. Laita se autoon, ja käytä sitä moottoria hyvin epäoptimaalisella työskentelyalueella, ja seisota sitä ajoneuvoa 10-20% ajasta paikallaan 0 hyötysuhteella, niin johan alkaa laboratoriohytöysuhde näyttämään realistiselta.

 

[Walla]

Niin, tuo on sen pelkän moottorin maksimihyötysuhde. Laita se autoon, ja käytä sitä moottoria hyvin epäoptimaalisella työskentelyalueella, ja seisota sitä ajoneuvoa 10-20% ajasta paikallaan 0 hyötysuhteella, niin johan alkaa laboratoriohytöysuhde näyttämään realistiselta.

Jarruista se suurin hävikki tulee kaupungissa, moottorin näkökulmastahan jarruilla lämmöksi hukattu energia lasketaan hyötysuhteeseen mukaan, koska alunperin se onnistuneesti liike-energiaksi muutettua.

Hyötysuhde-eroa voi aika hyvin hahmotella kun muuttaa kulutukset samaan yksikköön. Litra dieseliä on noin 38,6MJ eli noin 10,7Kwh/l. Eli jos pieni sähköauto kuluttaa vaikka 16kWh/100km niin yhtä energiatehokas diesel kuluttaisi noin 1,5l/100km, joka ei tietenkään ole realistista. Oikein venyttäen 3l/100km voisi olla juuri ja juuri mahdollista, ja 4,5l on jo ihan realismia ja 6 menee jo maantiellä pikkuautolle (Konan kokoluokkaa eli B-segmentti) paljon. Eli energiatehokkuus on maantienopeuksiissa luokkaa 25-50% sähköautosta. Sähkömoottorin hyötysuhde lienee jossain 90% päällä, toki lataus haaskaa jokusen prosentin myös.

Toki vertailu on siinä mielessä hankalaa, että sähkö ei ole energialähde, eli se kokonaishyötysuhde riippuu voimalan hyötysuhteesta, Ydinvoiman hyötysuhde on luokkaa kolmasosa, joten sillä ajellessa kokonaishyötysuhde on about sama. Tosin tästä tullaankin siihen, että hyötysuhde yksin ei ole kauhean kiinnostava tieto, vaan ne päästöt. Toki tähän vaikuttaa sitten polttiksissakin se polttoaine.

 

[zepi]

Toki vertailu on siinä mielessä hankalaa, että sähkö ei ole energialähde, eli se kokonaishyötysuhde riippuu voimalan hyötysuhteesta, Ydinvoiman hyötysuhde on luokkaa kolmasosa, joten sillä ajellessa kokonaishyötysuhde on about sama. Tosin tästä tullaankin siihen, että hyötysuhde yksin ei ole kauhean kiinnostava tieto, vaan ne päästöt. Toki tähän vaikuttaa sitten polttiksissakin se polttoaine.

Päästötkin kiinnostavat vain niitä joita ne kiinnostavat. Eivät ne ole mitenkään välttämättä jokaiselle sähköautoilijalle se tärkein asia.

 

[TMK]

Jarruista se suurin hävikki tulee kaupungissa, moottorin näkökulmastahan jarruilla lämmöksi hukattu energia lasketaan hyötysuhteeseen mukaan, koska alunperin se onnistuneesti liike-energiaksi muutettua.

Hyötysuhde-eroa voi aika hyvin hahmotella kun muuttaa kulutukset samaan yksikköön. Litra dieseliä on noin 38,6MJ eli noin 10,7Kwh/l. Eli jos pieni sähköauto kuluttaa vaikka 16kWh/100km niin yhtä energiatehokas diesel kuluttaisi noin 1,5l/100km, joka ei tietenkään ole realistista. Oikein venyttäen 3l/100km voisi olla juuri ja juuri mahdollista, ja 4,5l on jo ihan realismia ja 6 menee jo maantiellä pikkuautolle (Konan kokoluokkaa eli B-segmentti) paljon. Eli energiatehokkuus on maantienopeuksiissa luokkaa 25-50% sähköautosta. Sähkömoottorin hyötysuhde lienee jossain 90% päällä, toki lataus haaskaa jokusen prosentin myös.

Toki vertailu on siinä mielessä hankalaa, että sähkö ei ole energialähde, eli se kokonaishyötysuhde riippuu voimalan hyötysuhteesta, Ydinvoiman hyötysuhde on luokkaa kolmasosa, joten sillä ajellessa kokonaishyötysuhde on about sama. Tosin tästä tullaankin siihen, että hyötysuhde yksin ei ole kauhean kiinnostava tieto, vaan ne päästöt. Toki tähän vaikuttaa sitten polttiksissakin se polttoaine.

Ydinvoimalan hyötysuhde liittyy jollain tavalla yhtään mihinkään?

 

[MrAatu]

Jarruista se suurin hävikki tulee kaupungissa, moottorin näkökulmastahan jarruilla lämmöksi hukattu energia lasketaan hyötysuhteeseen mukaan, koska alunperin se onnistuneesti liike-energiaksi muutettua.

Hyötysuhde-eroa voi aika hyvin hahmotella kun muuttaa kulutukset samaan yksikköön. Litra dieseliä on noin 38,6MJ eli noin 10,7Kwh/l. Eli jos pieni sähköauto kuluttaa vaikka 16kWh/100km niin yhtä energiatehokas diesel kuluttaisi noin 1,5l/100km, joka ei tietenkään ole realistista. Oikein venyttäen 3l/100km voisi olla juuri ja juuri mahdollista, ja 4,5l on jo ihan realismia ja 6 menee jo maantiellä pikkuautolle (Konan kokoluokkaa eli B-segmentti) paljon. Eli energiatehokkuus on maantienopeuksiissa luokkaa 25-50% sähköautosta. Sähkömoottorin hyötysuhde lienee jossain 90% päällä, toki lataus haaskaa jokusen prosentin myös.

Toki vertailu on siinä mielessä hankalaa, että sähkö ei ole energialähde, eli se kokonaishyötysuhde riippuu voimalan hyötysuhteesta, Ydinvoiman hyötysuhde on luokkaa kolmasosa, joten sillä ajellessa kokonaishyötysuhde on about sama. Tosin tästä tullaankin siihen, että hyötysuhde yksin ei ole kauhean kiinnostava tieto, vaan ne päästöt. Toki tähän vaikuttaa sitten polttiksissakin se polttoaine.

Turha sitä on hiusta halkoa näissä ja miettiä ydinvoimalan eli höyrykoneen hyötysuhteita.

Kokoluokka ei nyt niin järjettömästi siinä 17TWh energiassa ollut pielessä mitä laskin tuodun ja siitä liikenteessä käytetyn öljytuotteiden määrässä kun mukana raskasliikenne yms. Jos se 25% heittää puoleen tai toiseen niin muuttujiakin on niin monta tuohon aikaan jolloin meinataan kieltää polttoaineen myynti. Se on aika yllättäen kun ollaankin siinä 2045 vuodessa.

Laskelmasi taas osoittaa sen ettei kuvittelut ja todellisuus vastaa toisiaan. Ja tyrmää selkeästi noi väitteet 5% hyötysuhteista. Meinasin itse alkaa vertailua samalla tapaa tekeen, mutta ei tarvinnut.

 

[blastermaster]

Taustalla oli tuossa hetki takaperin TV päällä ja olikohan joku kympin uutisten loppukevennys sähköautoista. Siinä haastateltava totesi että noin 10 000 € korkeampi hankintahinta kuoleentuu jo 5 vuodessa jos ajaa 30 000 / a.

 

[Walla]

Ydinvoimalan hyötysuhde liittyy jollain tavalla yhtään mihinkään?

Enkös minä juuri niin sanonut, että hyötysuhde pelkästään ei ole kauhean mielenkiintoinen tieto?

Hyödyllistä se on lähinnä silloin jos se energialähdekin olisi sama. Öljystä jos tehdään sähköä ja ajellaan sillä, niin sähköauto voi vieläkin olla karvan edellä, mutta tosin ero on tällöin niin pieni, että muut tekijät tulevat oleellisemmaksi.

 

[L2K2]

Niin, tuo on sen pelkän moottorin maksimihyötysuhde. Laita se autoon, ja käytä sitä moottoria hyvin epäoptimaalisella työskentelyalueella, ja seisota sitä ajoneuvoa 10-20% ajasta paikallaan 0 hyötysuhteella, niin johan alkaa laboratoriohytöysuhde näyttämään realistiselta.

Niin, siis se bensiinikäyttöisen polttomoottorin maksimihyötysuhde ajoneuvokäytössä on nykyään lähes 40 % (Priuksen Akermann-syklillä itse asiassa hieman yli 40 % siinä maantieajon tehoalueella), ja tuo 25 % on se keskimäärin realisoituva todellinen hyötysuhde.

Esimerkki: WLTP-syklillä ei-niin-vähäkulutuksinen karvalakki- Hyundai Kona menee 142 g-CO2/km, eli noin 6,1 litraa / 100 km. Kun huomioi bensiinin energiasisällön (olettamatta edes sinne sitä viinaa joukkoon), tämä on 58 kWh / 100 km...

Jos olettaisi tuon sinun heitämäsi 5 % olevan totta, niin tästä olisi tehollista etenemää sellaiset 2,9 kWh / 100 km. Kun sillä sähköversiolla taisi mennä 15,4 kWh / 100 km, niin sen hyötysuhde on varmaan sitten myös alle 20 %? Vai olisiko sittenkin kumpikin hyötysuhde selvästi suurempi ;-)

PS. Vieläkin absurdimpia lukuja saa, jos käyttää jonkun taloudellisesti ajavan kaverin todellisia kulutuslukuja, jotka ovat jopa testisyklin alle...

EDIT: Niin, ja toki sähköversion kulutus on laskettu huijaamalla – koska jos minun fossiilikrematorioni laskisi alleen viidenneksen tankin bensasta tankatessa, niin se minun pumpulta–pumpulle kulutus olisi kyllä 25 % isompi. Ja, akkuun taitaa siis mennä ladatessa vain luokkaa 80 % siitä sähköstä mikä sähkömittari näyttää, mutta silti tuo kulutuslukema on ilmoitettu akusta otettuna eikä töpselistä. 15,4 / 0,80 = 19,25; joten hyötysuhde sillä sähköllä ei ole töpselistä mitattuna kuin kolminkertainen tuohon bensaan nähden. Siis selvästi sen täytyy olla 15 % ;-)

 

[tth78]

Taustalla oli tuossa hetki takaperin TV päällä ja olikohan joku kympin uutisten loppukevennys sähköautoista. Siinä haastateltava totesi että noin 10 000 € korkeampi hankintahinta kuoleentuu jo 5 vuodessa jos ajaa 30 000 / a.

"Uuden täyssähköauton hankinnassa valtion tukea hyödyntävä ajaa edullisesti. VTT arvioi, että hankintatuella hankitulla täyssähköllä ajaminen 30 000 kilometrin vuosisuoritteella maksaa 0,21 euroa kilometriltä, kun vastaavalla bensiiniautolla se maksaa 0,22 euroa kilometri."

Ajamisen hinta | Traficom

 

[Wilmo]

VTT:n selvityksen mukaan kestäisi vähän pidempään. 0,01€/km halvemmalla km-hinnalla tarvittaisiin 10 000€:n kuolettamiseen jo 1 000 000 kilometriä:

"Uuden täyssähköauton hankinnassa valtion tukea hyödyntävä ajaa edullisesti. VTT arvioi, että hankintatuella hankitulla täyssähköllä ajaminen 30 000 kilometrin vuosisuoritteella maksaa 0,21 euroa kilometriltä, kun vastaavalla bensiiniautolla se maksaa 0,22 euroa kilometri."

Ajamisen hinta | Traficom

Luitko sä edes itse tota linkkiä, minkä linkkasit?

 

[TMK]

VTT:n selvityksen mukaan kestäisi vähän pidempään. 0,01€/km halvemmalla km-hinnalla tarvittaisiin 10 000€:n kuolettamiseen jo 1 000 000 kilometriä:

"Uuden täyssähköauton hankinnassa valtion tukea hyödyntävä ajaa edullisesti. VTT arvioi, että hankintatuella hankitulla täyssähköllä ajaminen 30 000 kilometrin vuosisuoritteella maksaa 0,21 euroa kilometriltä, kun vastaavalla bensiiniautolla se maksaa 0,22 euroa kilometri."

Ajamisen hinta | Traficom

Eikö tälläsestä trollaamisesta/valehtelusta kuulu antaa jo banneja?

 

[MrAatu]

Luitko sä edes itse tota linkkiä, minkä linkkasit?

Ja

Eikö tälläsestä trollaamisesta/valehtelusta kuulu antaa jo banneja?

Tunnereaktion jälkeen nyt osaat varmaan pukea luvuiksi ja kerrot yksityiskohdat millä osoitat tuon olleen trollausta ja valehtelua.

Mutta joo toi valtion tuki. Ei se raha siihen synny itsestään ja se on osittain omasta palkkapussistasi poissa veroina. Jos näitä vehkeitä aletaan 2045 vuoteen mennessä isommissa määrissä polttoaineen kiellon takia niin itse tuon tuen olet maksanut valtiolle veroissa.

 

[TMK]

Tunnereaktion jälkeen nyt osaat varmaan pukea luvuiksi millä osoitat tuon olleen trollausta.

Jos jutussa on kerrottu, että on verrattu uusia autoja samalla korimallilla ja viiden vuoden jälkeen sähkö on kaikkien kulujen jälkeen halvempi.

Se ei vaadi yhtään lisäkilometriä vaikka linkin laittanut nimimerkki niin yrittää väittää.

Viiden vuoden ja 30 000 km vuotuisella ajolla sähkö on linkin mukaan halvempi.

Eli täyttä valhetta laittoi. Tuskin ymmärrys voi noin paljon olla hakusessa.

 

[jm82]

Tuolla linkissä tosiaan 10 vuoden pitoajalla sähköauto olisi halvin. Ja kun huomioidaan sähkösuton hankintatuki, niin sähköauto tulisi entistäkin halvemmaksi.

5 vuoden (15tkm) ajolla bensa, diesel ja tuettu sähkö olisi aika tasoissa. Ilman tukea sähkö olisi vähän kalliimpi.

Jos siis pitää sähköautoa 10 vuotta ja ajaa vähintään 150tkm, niin säästöä tulee.

 

[Sete]

Tuolla linkissä tosiaan 10 vuoden pitoajalla sähköauto olisi halvin. Ja kun huomioidaan sähkösuton hankintatuki, niin sähköauto tulisi entistäkin halvemmaksi.

5 vuoden (15tkm) ajolla bensa, diesel ja tuettu sähkö olisi aika tasoissa. Ilman tukea sähkö olisi vähän kalliimpi.

Jos siis pitää sähköautoa 10 vuotta ja ajaa vähintään 150tkm, niin säästöä tulee.

Ja missä kunnossa on sähköauton akku esim. 8v tai 100tkm jälkeen?

 

[Dr. Who]

Ja missä kunnossa on sähköauton akku esim. 8v tai 100tkm jälkeen?

Varmaan 90% kunnossa ja eikö noissa sähköautoissa ole akuille 10v takuu?

Noin niinku pääsääntöisesti...

Renault ZOE 8v ja 160tkm, Jaguarilla sama...

 

[tom_gore]

Urbaanilegenda sähköautojen akun loppuuajamisesta 8 vuodessa elää edelleen vahvana.

Kapasiteetti laskee varmasti. Lämpimissä maissa voi tippua jopa 70%:iin. Suomessa tuskin alle 90%. Ei se silti tarkoita, että se on tuossa vaiheessa vaihtokunnossa.

Tokihan itse sähköautomyönteisenä ihmisenä olen silti sitä mieltä, että tänä päivänä sähköauton ostava voi pettyä jälleenmyyntiarvon suhteen jos autoa pitää 10 vuotta. Ei siksi, että se nyt ostettu auto olisi jotenkin loppuun kulunut vaan siksi, että 10 vuoden kuluttua kilpailu on todennäköisesti laskenut uusien sähköautojen hintaa ja nostanut niiden laatua reippaasti.

Toki tämä kehitys laskee yhtä lailla polttomoottoriautojen jälleenmyyntiarvoja koska niiden haluttavuus laskee sitä myötä kun sähköautot halpenevat ja paranevat.

 

[varakreivi de Valmont]

Urbaanilegenda sähköautojen akun loppuuajamisesta 8 vuodessa elää edelleen vahvana.

Kapasiteetti laskee varmasti. Lämpimissä maissa voi tippua jopa 70%:iin. Suomessa tuskin alle 90%. Ei se silti tarkoita, että se on tuossa vaiheessa vaihtokunnossa.

Tokihan itse sähköautomyönteisenä ihmisenä olen silti sitä mieltä, että tänä päivänä sähköauton ostava voi pettyä jälleenmyyntiarvon suhteen jos autoa pitää 10 vuotta. Ei siksi, että se nyt ostettu auto olisi jotenkin loppuun kulunut vaan siksi, että 10 vuoden kuluttua kilpailu on todennäköisesti laskenut uusien sähköautojen hintaa ja nostanut niiden laatua reippaasti.

Toki tämä kehitys laskee yhtä lailla polttomoottoriautojen jälleenmyyntiarvoja koska niiden haluttavuus laskee sitä myötä kun sähköautot halpenevat ja paranevat.

Samaa veikkaan. Polttomoottoriauto on kymmenen vuoden päästä reliikki, joka ei suuremmin kiinnosta. Toisaalta tämän hetken sähköautojen kompromissit paistavat myös sen verran selkeinä, ettei arvo voi kummoinen olla.

 

[OD.]

Jos nyt ostaisin sähköauton, niin ottaisin parin vuoden liisarilla.

 

[Lämpöpumppu]

Tuolla linkissä tosiaan 10 vuoden pitoajalla sähköauto olisi halvin. Ja kun huomioidaan sähkösuton hankintatuki, niin sähköauto tulisi entistäkin halvemmaksi.

5 vuoden (15tkm) ajolla bensa, diesel ja tuettu sähkö olisi aika tasoissa. Ilman tukea sähkö olisi vähän kalliimpi.

Jos siis pitää sähköautoa 10 vuotta ja ajaa vähintään 150tkm, niin säästöä tulee.

Ja tuohon kun lasketaan vielä kerrostalossa asuvalle latauspaikan kustannukset. Muutama sivu sitten oli erään taloyhtiön pyytämiä kustannuslaskelmia viidelle ja kymmenelle latauspaikalle. Hinnat olivat alkaen 350k€. Viisikin latauspaikkaa allekirjoittaneen taloyhtiössä tarkottaisi karkeasti noin 10k€ investointia per osakkeen omistaja. Ja jos sähköautoja pakkosyötetään ihmisille demonisoimalla polttomoottoriautot maanrakoon, niin viisi latauspaikkaa ei edes riittäisi tulevaisuudessa.

En ole ainakaan vielä saanut ratkaistua yhtälöä, missä sähköauto olisi itselleni taloudellisesti tai ympäristönkään kannalta parempi vaihtoehto. Reilulla 30k€:lla saan vähäpäästöisen katumaasturin uutena kaikilla herkuilla (lukollinen neliveto, automaatti, adaptiivinen vakkari yms).

Vähän ehkä vielä offtopiccina, jos enemmän kiinnostaa katsella reaaliajassa, miten pohjoismaissa tuotetaan sähkö. Jos miettii viimeisimpiä linjauksia Euroopan unionin jäsenmaiden päästövähennyksien kanssa, niin voisi kuvitella hankalien aikojen olevan edessä. Ydinvoimakapasiteettia poistuu lähitulevaisuudessa Ruotsista ja meiltäkin (vaikkakin meille sitä tulee myös lisää aikanaan). Norjan ja Ruotsin vesivoiman varassa ollaan hyvin vahvasti, mutta näin talviaikaan myös lämpövoimalaitosten varassa. Puun polttoa biovoimalaitoksissa nyt vielä pidetään hyvänä, mutta kuinka kauan. Sillä eihän se nyt mikään "päästötön" ole. Tällä hetkellä pohjoismaisen tuotannon ja kulutuksen suhde on lähes 1:1, mutta onko tulevaisuudessa. Tämä voi taas vaikuttaa sähkön hintaan ikävästi.

Detaljert oversikt

 

[HEDT]

Jos nyt ostaisin sähköauton, niin ottaisin parin vuoden liisarilla.

Kun ottaa vähintään sen 3v. saa sen 2000€ tuen.

 

[Myrkky]

Onko noissa kaikenmaailman laskelmissa katsottu sähkön hintaa, vai huomioitu siirtomaksut myös?

 

[Wilmo]

Onko noissa kaikenmaailman laskelmissa katsottu sähkön hintaa, vai huomioitu siirtomaksut myös?

En nyt osaa kaikkiin laskelmiin ottaa kantaa, mutta ne mitä olen lukenut, on käytetty keskimääräistä sähkön hintaa. Tämä on siis n. 16cnt/kWh Suomessa. Tuossa sisällytettynä perusmaksut, energian hinta, siirto ja verot.

Itse joudun ainakin maksamaan perusmaksut jokatapauksessa, joten itse käyttäisin lukuna lähempänä 10cnt/kWh hintaa, jonka joutuisin "ylimääräisenä" maksamaan sähköauton latauksesta.

 

[tom_gore]

Ja tuohon kun lasketaan vielä kerrostalossa asuvalle latauspaikan kustannukset. Muutama sivu sitten oli erään taloyhtiön pyytämiä kustannuslaskelmia viidelle ja kymmenelle latauspaikalle. Hinnat olivat alkaen 350k€. Viisikin latauspaikkaa allekirjoittaneen taloyhtiössä tarkottaisi karkeasti noin 10k€ investointia per osakkeen omistaja. Ja jos sähköautoja pakkosyötetään ihmisille demonisoimalla polttomoottoriautot maanrakoon, niin viisi latauspaikkaa ei edes riittäisi tulevaisuudessa.

Mitähän siellä on laskettu? Vissiin koko taloyhtiön sähköjärjestelmä uusiksi ja CCS+Chademo kaikille paikoille 100kW pikalatauksella?

Meidän taloyhtiössä tehtiin kartoitus ja nykyinen kaapelointi kestää helposti 2 Type2 latauspaikkaa per linja, yhteensä 10 paikkaa siis ja kustannusarvio asennettuna n. 600 euroa per paikka.

 

[Lämpöpumppu]

Mitähän siellä on laskettu? Vissiin koko taloyhtiön sähköjärjestelmä uusiksi ja CCS+Chademo kaikille paikoille 100kW pikalatauksella?

Meidän taloyhtiössä tehtiin kartoitus ja nykyinen kaapelointi kestää helposti 2 Type2 latauspaikkaa per linja, yhteensä 10 paikkaa siis ja kustannusarvio asennettuna n. 600 euroa per paikka.

Tarkemmin en tiedä, mutta tässä lainattuna viesti. Kaapelointi teillä siis hyvä, mutta entä sähköliittymä?

Meidän taloyhtiössä, jonka PJ vielä olen, itse asiassa valmistui tuo selvitys sähkölatauspaikkojen hinnalle. Taustana sen vertaa, että itse en edes omista osaketta ko. ASOY:ssä, vaan toimin hallituksen PJ:nä ulkopuolisena jäsenenä. Reilu 110 asuntoa ja autopaikkoja on 80, joista katettuja 34. Nykyiset tolpat on ajastettuja parin tunnin tolppia, joten mitään niissä ei nyt ladata. Selvitys tehtiin omasta aloitteesta, koska perustelin sen hallitukselle ja myöhemmin ylimääräisessä yhtiökokouksessa käyttäen mahdollisia vaikuttavuustekijöitä, kuten eisim. meidän taloyhtiön kiinnostavuus, houkuttelevuus, tulevaisuuden tarpeet jne. Taloyhtiö itsehän on normaali 70-luvun tuotos.

Lopputulemana oli, että tarkkoja summia paljastamatta, 5 auton ja 10 auton sähkölatausjärjestelmän maksaminen tulisi meillä maksamaan johdotuksineen, maatöineen, asvaltoinnin, sähköverkkouusimisen yms. kanssa n. 340000€ 5 autolle ja n. 385000€ 10 autolle. Nykyään jokaisella on vähintään kylmä paikka, mutta niitä on vapaana yli kaiken, tallipaikkoja ei ole vapaana ja tolppapaikkoja on vapaana. Voitte kuvitella, kuinka halukkaita oltiin ottamaan yhtiölle lainaa näillä summilla. Toki yksi Leafin omistaja on varmasti iloinen tästä.

Fakta on se, että kun nykyinen infra ei suosi, ei kestä eikä pysty millään tavoin toteuttamaan sähköautojen lataustarvetta, ongelma on suuri. Näitä tämän luvun taloyhtiöitä on paljon ja se tulee väistämättä näkymään. En tosin ole lannistunut, vaan yhdessä isännöitsijän kanssa on tarkoituksena aloittaa projekti kolmen naapuriyhtiön kanssa (ne tosin reilusti pienempiä, 40 - 100 asuntoa), joska saataisiin se 10 paikkaa jotka ovat yhdessä yhtiöiden hallinnoimia ja täten jaettua kuluja keskenään.

tl;dr vanhoihin taloyhtiöhin sähköautojen latauspisteiden luonti maksaa ihan helvetisti. Tähän kun lisää vielä putkirempat, sähkörempat, julkkarirempat jne. niin voi terve.

 

[tom_gore]

Tarkemmin en tiedä, mutta tässä lainattuna viesti. Kaapelointi teillä siis hyvä, mutta entä sähköliittymä?

Niin tuossa ei tosiaan puhuttu mitään siitä millaiset latausvirrat oli per paikka suunniteltu.

Meillä taloyhtiö on rakennettu 88, eli siellä voipi olla lähtökohdat paremmat kuin noissa 70-luvun taloissa. Muistan eräässä yhtiössä asuneena että siellä oli 10A sulake autotolpassa yhteensä kahdelle autolle, eli sisälämppäreitäkään ei voinut käyttää. Nykyisessä taloyhtiössä on 16A sulake per auto, jonka perusteella syöttö oli laskettu.

Mitään kaapelointimuutoksia ei siis meidän taloyhtiössä tarvita vielä 2 paikalla per linja. Kaikkia 6 paikkaa mitä kussakin linjassa on ei saa sähköistettyä nykykaapeloinnilla toki, että jos kaikki autopaikat pitäisi sähköistää niin sitten menisi kalliiksi sekin.

Kymppitonni per osakas nyt toki on vielä ihan normaali rempparaha. Joissakin taloyhtiöissä vaan asuu niitä nihilistejä, joiden mielestä kerrostalossa ei ikinä tarvitse tehdä mitään remontteja.

 

[TMK]

Taisi tuossa esimerkissä parkkipaikka sijaita kaukana talosta ja varmaan myös syöttö uusiksi.

Eli pahin mahdollinen esimerkki.

Tälläisillä sitten ihmiset ratsastaa ja kiukuttelevat, ettei se sovi kenellekkään.

Jännä ettei ihminen hahmota olevansa yksilö muiden joukossa eikä oma tilanne ole sama kuin kaikkien tilanne.
Myös asuinpaikkaa voi varsin helposti vaihtaa, mutta helpompi se on toki huutaa tuuleen.

Siis jos oikesti haluasi sähköauton. Muutenhan koko asiasta ei tarvisi välittää lainkaan.

 

[zepi]

Ja tuohon kun lasketaan vielä kerrostalossa asuvalle latauspaikan kustannukset. Muutama sivu sitten oli erään taloyhtiön pyytämiä kustannuslaskelmia viidelle ja kymmenelle latauspaikalle. Hinnat olivat alkaen 350k€. Viisikin latauspaikkaa allekirjoittaneen taloyhtiössä tarkottaisi karkeasti noin 10k€ investointia per osakkeen omistaja. Ja jos sähköautoja pakkosyötetään ihmisille demonisoimalla polttomoottoriautot maanrakoon, niin viisi latauspaikkaa ei edes riittäisi tulevaisuudessa.

En ole ainakaan vielä saanut ratkaistua yhtälöä, missä sähköauto olisi itselleni taloudellisesti tai ympäristönkään kannalta parempi vaihtoehto. Reilulla 30k€:lla saan vähäpäästöisen katumaasturin uutena kaikilla herkuilla (lukollinen neliveto, automaatti, adaptiivinen vakkari yms).

Vähän ehkä vielä offtopiccina, jos enemmän kiinnostaa katsella reaaliajassa, miten pohjoismaissa tuotetaan sähkö. Jos miettii viimeisimpiä linjauksia Euroopan unionin jäsenmaiden päästövähennyksien kanssa, niin voisi kuvitella hankalien aikojen olevan edessä. Ydinvoimakapasiteettia poistuu lähitulevaisuudessa Ruotsista ja meiltäkin (vaikkakin meille sitä tulee myös lisää aikanaan). Norjan ja Ruotsin vesivoiman varassa ollaan hyvin vahvasti, mutta näin talviaikaan myös lämpövoimalaitosten varassa. Puun polttoa biovoimalaitoksissa nyt vielä pidetään hyvänä, mutta kuinka kauan. Sillä eihän se nyt mikään "päästötön" ole. Tällä hetkellä pohjoismaisen tuotannon ja kulutuksen suhde on lähes 1:1, mutta onko tulevaisuudessa. Tämä voi taas vaikuttaa sähkön hintaan ikävästi.

Detaljert oversikt

Awellonian esittämä kustannusarvio oli ainakin minun nähdäkseni arvoton, koska siinä pyydettiin tarjous kalliista ratkaisusta, niin saatiin kallis tarjous.

Kyselin, että mitä olisi voitu tehdä halvalla, eikä vastausta kuulunut. Ts. mitä olisi voinut tarjota ilman uudeleenkaapelointia pelkät älykkäät keskenään kuorman tasaavat laturitolpat vaihtamalla, kokonaiskustannus luokkaa alle tonnin per tolppa.

 

[Pakana]

Niin, siis se bensiinikäyttöisen polttomoottorin maksimihyötysuhde ajoneuvokäytössä on nykyään lähes 40 % (Priuksen Akermann-syklillä itse asiassa hieman yli 40 % siinä maantieajon tehoalueella), ja tuo 25 % on se keskimäärin realisoituva todellinen hyötysuhde.

Esimerkki: WLTP-syklillä ei-niin-vähäkulutuksinen karvalakki- Hyundai Kona menee 142 g-CO2/km, eli noin 6,1 litraa / 100 km. Kun huomioi bensiinin energiasisällön (olettamatta edes sinne sitä viinaa joukkoon), tämä on 58 kWh / 100 km...

Jos olettaisi tuon sinun heitämäsi 5 % olevan totta, niin tästä olisi tehollista etenemää sellaiset 2,9 kWh / 100 km. Kun sillä sähköversiolla taisi mennä 15,4 kWh / 100 km, niin sen hyötysuhde on varmaan sitten myös alle 20 %? Vai olisiko sittenkin kumpikin hyötysuhde selvästi suurempi ;-)

PS. Vieläkin absurdimpia lukuja saa, jos käyttää jonkun taloudellisesti ajavan kaverin todellisia kulutuslukuja, jotka ovat jopa testisyklin alle...

EDIT: Niin, ja toki sähköversion kulutus on laskettu huijaamalla – koska jos minun fossiilikrematorioni laskisi alleen viidenneksen tankin bensasta tankatessa, niin se minun pumpulta–pumpulle kulutus olisi kyllä 25 % isompi. Ja, akkuun taitaa siis mennä ladatessa vain luokkaa 80 % siitä sähköstä mikä sähkömittari näyttää, mutta silti tuo kulutuslukema on ilmoitettu akusta otettuna eikä töpselistä. 15,4 / 0,80 = 19,25; joten hyötysuhde sillä sähköllä ei ole töpselistä mitattuna kuin kolminkertainen tuohon bensaan nähden. Siis selvästi sen täytyy olla 15 % ;-)

Tarkoituksella hieman provosoin tuota, itseasassa näköjään saman 10prosenttiyksikköä päinvastaiseen suuntaan kuin alkuperäinen väittämä, mutta lisäsin sentään että se 5% hyötysuhde on kylillä pörrätessä, jossa se polttomoottorin hyötysuhde on heikoimmillaan, ja myös todelliset kulutukset kauimpana virallisista arvoista.

 

[MrAatu]

Helsingin seudulla kannattaa varmaan vähän älähtää tästä jos aattelee että niitä latauspaikkoja riittää taloyhtiön omalla parkkialueella lataukseen.

Dokumentti paljastaa: Tästä syystä ilmaisesta ja ”liian edullisesta” pysäköinnistä halutaan nyt luopua

Mielenkiintoisena yksityiskohtana dokumentissa nostetaan esiin – ei pelkästään pian päätöksentekoon menevää pysäköintipaikkojen minimimäärästä luopumista, vaan myös alueellisten maksimimäärien asettamista.

Toisin sanoen pysäköintipaikkojen kokonaismäärä jäädytetään järjestelmässä tietylle, viime kädessä poliittisesti sovittavalle tasolle.

 

[TMK]

Helsingin seudulla kannattaa varmaan vähän älähtää tästä jos aattelee että niitä latauspaikkoja riittää taloyhtiön omalla parkkialueella lataukseen.

Dokumentti paljastaa: Tästä syystä ilmaisesta ja ”liian edullisesta” pysäköinnistä halutaan nyt luopua

Nyt mennään jo politiikkaan...

Toisaalta jos keskustassa haluaa asua, niin eipä siellä omaa autoa edes tarvi.

Ja toisaalta jos autoa kuitenkin tarvii/haluaa käyttää, niin miksi asua keskustassa?
Muualla halvempaa, pääsee paremmin liikkumaan ja se latauskin saattaa onnistua.

Olisi kyllä mukava jos puhuttaisiin sähköautoista täällä.

 

[jm82]

Toivottavasti tuonne parkkihalleihin tulee sitten (maksullisia) latauspaikkoja.

Käytännössä enimmäismäärä tarkoittaisi tässä yhteydessä sitä, että kun jollekin asuinalueelle valmistuu esimerkiksi uusi parkkihalli, vastaava määrä pysäköintipaikkoja vähennetään automaattisesti kadunvarsilta.

 

[tom_gore]

Kadunvarsiparkkeja voisi kyllä hyvin vähentää sitä mukaa kun halleja tulee lisää, ja jäljelle jääviin lyhyemmät maksimiajat, esim. puoli tuntia tai tunti. Siinä ajassa ehtii siellä erikoisliikkeessä piipahtamaan hyvin.

 

[Pakana]

Nyt mennään jo politiikkaan...

Toisaalta jos keskustassa haluaa asua, niin eipä siellä omaa autoa edes tarvi.

Ja toisaalta jos autoa kuitenkin tarvii/haluaa käyttää, niin miksi asua keskustassa?
Muualla halvempaa, pääsee paremmin liikkumaan ja se latauskin saattaa onnistua.

Olisi kyllä mukava jos puhuttaisiin sähköautoista täällä.

Eipä tuolle keskusta-alueen pysäköinnille oikein voi tehdä mitään suuntaan eikä toiseen, niitä nukkumalähiöiden parkkipaikkoja haluavat karsia. Noissa on se ongelma että yleensä sinne uuteen nukkumalähiöön olisi tulossa työssäkäyvää ja jotain tienaavaa porukkaa, jolle auto on paljon tärkeämpi kuin perus sossupummille, jolle riittää että pääsee kelaan ja kaljalle.

 

[Super Hessu]

Sähköautotutkimuksen tulos on karu: 50% suomalaisista ei laittaisi euroakaan ylimääräistä sähköauton hankintaan

Korjaamoketju Autoklinikan teettämän tutkimuksen mukaan lähes puolet (46 %) suomalaisista ei uhraisi lanttiakaan ylimääräistä sähkö- tai hybridiauton saadakseen

Vastaajista noin 14 prosenttia voisi maksaa sähkö- tai hybridiautosta 1 000 euroa enemmän kuin tavanomaisesta polttomoottoriautosta

 

[varakreivi de Valmont]

Sähköautotutkimuksen tulos on karu: 50% suomalaisista ei laittaisi euroakaan ylimääräistä sähköauton hankintaan

Eipä näillä kyselyillä ole paljon virkaa, kun keskimääräinen suomalainen ei ole kuin korkeintaan nähnyt sähköauton. Kansan syvien rivien autoilu seuraa tämän hetken trendejä vuosikymmenen viiveellä. Sama kehityskulku kuin kaikissa teknologisissa murroksissa.

 

[Awelonian]

Awellonian esittämä kustannusarvio oli ainakin minun nähdäkseni arvoton, koska siinä pyydettiin tarjous kalliista ratkaisusta, niin saatiin kallis tarjous.

Pyydettiin tarjous, jossa latausta ei tarvitse odottaa yön yli jos on tarve lähteä parin tunnin päästä oikeasti jonnekin. Valitettavasti vanhoissa taloyhtiöissä tuo maakaapelointi ja uudet vedot, laturit, syöttölaitteet, pihan laitto (no ok, maarakennus on tossa se pienin juttu), maksaa ihan saamaristi. Tämän takia yritänkin edistää viiden taloyhtiön yhteisprokkista, jossa käytettäisiin hyödyksi nykyisin tyhjää aluetta ja rakennettaisiin sinne se 10 latausmestaa yhteistuumin.

Voitte vaan arvata kuinka helppoa tätä on saada läpi, kun itse olen taloyhtiössä PJ, ikää 34. Minun lisäkseni hallitusten jäsenten ikä vaihtelee välillä 40 - 65. Eli keskiarvo on about 50. Muiden taloyhtiöiden PJ:t luonnostaan 70+ ja yksi jopa 82. Hallitusten keski-ikä lähenee eläkeikää. Tuollaisten kanssa kun asioi ja yrittää katsoa eteenpäin 10 vuotta, ei vittu ole todellista.

 

[jm82]

Sähköautotutkimuksen tulos on karu: 50% suomalaisista ei laittaisi euroakaan ylimääräistä sähköauton hankintaan

Tuohan on ihan hyvä tulos, kun puolet on maksamassa sähköautosta nytkin jo enemmän ja 16% niistä huomattavastikin enemmän.

Tuostahan saa kumminkin 2000€ hankintatuen, eli nuo 14% +1000€ maksavista käytännössä saisivat itselleen tonnin.

Sähköauto on edullinen ladata, niin siksi sähköautosta toki kannattaakin maksaa vähän enemmän. Ja jos hintaero on liian suuri, niin ei ole tietysti järkeä siinäkään.

Vastaajista noin 14 prosenttia voisi maksaa sähkö- tai hybridiautosta 1 000 euroa enemmän kuin tavanomaisesta polttomoottoriautosta.
Noin neljännes eli 24 prosenttia olisi valmis maksamaan jopa 2 000-5 000 euroa lisärahaa sähköautosta.
Yli 5000 euron lisähintaan olisi valmis vain 16 prosenttia vastanneista.

 

[zepi]

Pyydettiin tarjous, jossa latausta ei tarvitse odottaa yön yli jos on tarve lähteä parin tunnin päästä oikeasti jonnekin. Valitettavasti vanhoissa taloyhtiöissä tuo maakaapelointi ja uudet vedot, laturit, syöttölaitteet, pihan laitto (no ok, maarakennus on tossa se pienin juttu), maksaa ihan saamaristi. Tämän takia yritänkin edistää viiden taloyhtiön yhteisprokkista, jossa käytettäisiin hyödyksi nykyisin tyhjää aluetta ja rakennettaisiin sinne se 10 latausmestaa yhteistuumin.

Voitte vaan arvata kuinka helppoa tätä on saada läpi, kun itse olen taloyhtiössä PJ, ikää 34. Minun lisäkseni hallitusten jäsenten ikä vaihtelee välillä 40 - 65. Eli keskiarvo on about 50. Muiden taloyhtiöiden PJ:t luonnostaan 70+ ja yksi jopa 82. Hallitusten keski-ikä lähenee eläkeikää. Tuollaisten kanssa kun asioi ja yrittää katsoa eteenpäin 10 vuotta, ei vittu ole todellista.

Tuntemani sähköautoilijat ovat varsin tyytyväisiä 8A latauspistokkeilla.

Paljonko sen järjestäminen olisi maksanut?

 

[zepi]

Tuohan on ihan hyvä tulos, kun puolet on maksamassa sähköautosta nytkin jo enemmän ja 16% niistä huomattavastikin enemmän.

Tuostahan saa kumminkin 2000€ hankintatuen, eli nuo 14% +1000€ maksavista käytännössä saisivat itselleen tonnin.

Sähköauto on edullinen ladata, niin siksi sähköautosta toki kannattaakin maksaa vähän enemmän. Ja jos hintaero on liian suuri, niin ei ole tietysti järkeä siinäkään.

Sehän on huimaavan hyvä tulos sähköautoille.

Väestöstä uusien autojen potentiaalisia ostajia on ehkä 25% tjsp. ja loput ostavat käytettyjä.

Jos 15% on valmis maksamaan reilusti enemmän sähköautoista, niin kohtahan puolet uusista myydyistä autoista ovat sähkiksiä, kunhan tarjonta vaan pystyy edes auttavasti vastaamaan kysyntään.

 

[hkultala]

Pyydettiin tarjous, jossa latausta ei tarvitse odottaa yön yli jos on tarve lähteä parin tunnin päästä oikeasti jonnekin.

Pyydettiin typerä tarjous väärillä kriteereillä.

Valitettavasti vanhoissa taloyhtiöissä tuo maakaapelointi ja uudet vedot, laturit, syöttölaitteet, pihan laitto (no ok, maarakennus on tossa se pienin juttu), maksaa ihan saamaristi. Tämän takia yritänkin edistää viiden taloyhtiön yhteisprokkista, jossa käytettäisiin hyödyksi nykyisin tyhjää aluetta ja rakennettaisiin sinne se 10 latausmestaa yhteistuumin.

.. ja sitten jäi ilmeisesti tutkimatta se vaihtoehto, että oltaisiin tehty asia järkevästi oikean tarpeen mukaan eikä ylikalliina ylikovilla vaatimuksilla.

Projekti siis failattiin typeriin vaatimuksiin.

Voitte vaan arvata kuinka helppoa tätä on saada läpi, kun itse olen taloyhtiössä PJ, ikää 34. Minun lisäkseni hallitusten jäsenten ikä vaihtelee välillä 40 - 65. Eli keskiarvo on about 50. Muiden taloyhtiöiden PJ:t luonnostaan 70+ ja yksi jopa 82. Hallitusten keski-ikä lähenee eläkeikää. Tuollaisten kanssa kun asioi ja yrittää katsoa eteenpäin 10 vuotta, ei vittu ole todellista.

Muut olisivat ehkä tajunneet ottaa esille sen halvemman vaihtoehdon, sinä et.

 

[zepi]

Suurimmalle osalle taloyhtiöistä ainoa asia mikä tarvitaan on se, että sähköautoilijan tolpasta katkaistaan syöttö 06-09 väliseksi ajaksi, jotta lohkolämmittäjille riittää virtaa ja muuten saa vetää sen verran kuin se piuha ja shuko kestää, eli 8A.

Muu on turhaa luksusta. Jos yksittäinen asukas tarvitsee enemmän, voi jättää sähkiksen ostamatta tai ostaa niin isolla akulla olevan sähkiksen, että kulutus keskiarvoistuu riittävän alas.