Keskustelua hybridiautoista

No näinhän se on, tosin on se auto usein päivällä kotonakin. Kunnolla tuota hyödyntääkseen tarvitsisi akuston, joka nostaa kustannuksia. Liekö ikinä kannattavaa?

Tosin meikäläisen skenaario olisi töihin julkisilla ja autolla lasten ja omat harrastukset sekä satunnaiset mökkireissut. Kilsoja vuodessa ehkä 10k.
Tuskin noilla kilsoilla kannattaa mitää sähköautoa ostaa ennen kuin sellasia saa 10-20k € hintaan.

Hinta niillä on aika kova nykyään, joten pitäisi ajaa helvetisti kilsoja että maksaa itsensä takaisin.
 
Ihmiset tykkää vertailla täällä ties mihin ja se oma on aina parhain, pointti asiassa oli se ettei sähkö ole ratkaisu kaikkeen eikä se tule ikinä korvaamaan bensaa/dieseliä kokonaan ja mitä tulee suorituskykyyn ja ajettavuuteen niin sähkö ei ole mikään ylivoimainen vaikka siinä tiettyä ajamisen helppoutta arkiliikenteeseen onkin.

Aika kehno pointti, tuleehan se sähkö niihin moottoripyöriinkin. Ja kyllä se niin ylivoimainen on, että ennenpitkää syrjäyttää polttomoottorit käytännössä kokonaan...
 
Ei mulla ole kyllä mitään ongelmia saada autoa kiihtymään 10x putkeen 0-100km/h 8,5s eikä bensa vehkeelläkään lyhyet rampit ole ongelma, sitä kutsutaan vaihteistoksi millä saadaan kierrokset sovitettua optimialueelle väännön ja tehon kanssa.
Oli oma mielipide. Viimeiset 3 edellistä autoa ovat olleet bensa-automaattiautoja, joilla ajettu edellinen 15v.
Alkuperäinen väittämä sulla oli että 0-60km/h tapahtuu käsittämättömän nopeasti 4,5s mikä ei kyllä pidä millään muotoa paikkansa,
Eipä ollut noin sanottuna.:eek:
Ihmiset tykkää vertailla täällä ties mihin ja se oma on aina parhain, pointti asiassa oli se ettei sähkö ole ratkaisu kaikkeen eikä se tule ikinä korvaamaan bensaa/dieseliä kokonaan ja mitä tulee suorituskykyyn ja ajettavuuteen niin sähkö ei ole mikään ylivoimainen vaikka siinä tiettyä ajamisen helppoutta arkiliikenteeseen onkin.
Ei oma sähköauto ole paras, paremmat (sähköautot) vain on kalliimpia.
 
@Sähköautoileva motoristi Suosittelemasi Nokian R3: et on todella hyvät renkaat ajaa. Eivät TM- testissä saaneet ihan parasta pitoa, mutta rullaus oli paras kaikista 10. Myös hiljaisia ovat.
Kiitos positiivisesta palautteesta :)
Just eilen vaihdoin itsekin taasen alle R3:set.
Sellainen huomio, kun katselin jo valmiiksi seuraavia (tänä talvena ostettava jo varmaan uudet) talvirenkaita.
Varmaan otan jälleen Nokian R3:set, mutta ainakin mun Leaf40 kWh:n mukaan maahantuojalta ostamani kumit 205/55R16 94R XL- koossa ovat alimittaiset. Mittarivirhe on yhtä kohtuuton kuin gen1 Leafeissa. Seuraavat talvikumit ovat mulla hyvin varmasti vähintään 205/60R16 96R XL tai jopa 205/65R16 99R XL. Rengaslaskurilla jälkimmäisellä mittarivirhe poistuisi kokonaan.
 
No ei se ajo pehmene juurikaan. Päinvastoin joutuu pitää kovat paineet ettei ole aivan vetelä. Se rengas vähän kuin sortuu alta mutkitellessa.
Aivan sama mulle ainakin mikä siinä pehmenee. Talvikumilla en aio radalle mennä, enkä muutenkaan kovin paljon kanttaile. Ehkä parempi että tämä jää tähän. Koska itsellenihän sitä suunnittelin tuossa yllä.
 
Nuo rengasprofiilijutut on aika vahvasti makuasioita, mä en omaan autooni ottaisi matalaprofiilisia renkaita jo pelkästään nuarettavan ulkonäön takia.

Sinänsä helpoo tapa tukevoittaa rengasta muutamatta kokoa on hommata pakettiautoon tarkoitetut renkaat. Rengas on huomattavasti jämäkämpi kun siinä on tupla määrä kankaita. Kalliimmat ne tietysti on, mutta jos pitää vanteetkin hankkia, niin ei sekään ihan ilmaista ole.
 
Volvo xc60 T8
IMG_20181024_093646.jpg
Tuossakin on aika korkeat renkaat. Vaikka auto näyttää melko isolta, niin oli silti ihan kiva ajettava.
Kiitos positiivisesta palautteesta :)
Just eilen vaihdoin itsekin taasen alle R3:set.
Sellainen huomio, kun katselin jo valmiiksi seuraavia (tänä talvena ostettava jo varmaan uudet) talvirenkaita.
Varmaan otan jälleen Nokian R3:set, mutta ainakin mun Leaf40 kWh:n mukaan maahantuojalta ostamani kumit 205/55R16 94R XL- koossa ovat alimittaiset. Mittarivirhe on yhtä kohtuuton kuin gen1 Leafeissa. Seuraavat talvikumit ovat mulla hyvin varmasti vähintään 205/60R16 96R XL tai jopa 205/65R16 99R XL. Rengaslaskurilla jälkimmäisellä mittarivirhe poistuisi kokonaan.
Kyllä tuo 205/60R16 ihan mukava koko vielä on. Peugeot 407:ssa on tuo koko ja ovat siis oikein mukavat ajaa, koska kumia on pikkasen enempi. 65 en tiedä että mahtuuko alle. Volvo V50 oli laitettu ylikoon renkaat talvirenkaiksi ja ne taisi olla 225/65R16. Ihan hyvät oli vielä ja tuon auton alusta oli 4cm madallettu. Edestä jarrutuksissa kulutti muovisiin sisälokareihin reijät, että aivan ei kunnolla mahtuneet.
 
Varmaan otan jälleen Nokian R3:set, mutta ainakin mun Leaf40 kWh:n mukaan maahantuojalta ostamani kumit 205/55R16 94R XL- koossa ovat alimittaiset. Mittarivirhe on yhtä kohtuuton kuin gen1 Leafeissa. Seuraavat talvikumit ovat mulla hyvin varmasti vähintään 205/60R16 96R XL tai jopa 205/65R16 99R XL. Rengaslaskurilla jälkimmäisellä mittarivirhe poistuisi kokonaan.
Ioniq: in kesärenkaiden koko on juuri tuo sama 205/55R16 ja R3: et on nyt tuota samaa kokoa. Käyttänyt nyt 2,7 bar:ia, talvella sitten hieman lisää, kun lämpötila laskee +0,1bar/ -10°C.
 
Viime perjantain Iltalehdessä oli juttua sähköautojen akkujen kaivostoiminnan ja valmistukseen liittyvistä päästöistä:

"Akun valmistus vastaa jopa 9 vuoden ajoja (oma lisäys: Tuo riippuu akun koosta, mainittu myös artikkelissa)

Pienen sähköauton kuten Nissan Leafin akku voi olla teholtaan 30 kWh ja ison Teslan akku jopa 100 kWh.

Esimerkiksi uudella Nissan Qashqain bensiiniversiolla (CO2 156 g/km) voisi ajaa 42 400 km ennen kuin Nissan Leafin 30 kWh:n akun valmistuksen aiheuttama päästö olisi kuitattu.

Teslan ison 100 kWh akun valmistuksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt vastaavat dieselauton 9 vuoden ajojen hiilidioksidipäästöjä".

Lähde: Viisi syytä siihen, miksi akun valmistus pilaa sähköauton ympäristöystävällisen maineen

Eli olisi vähän kehitettävää päästöjen suhteen tuotanto puolella.:tup:
 
Varmaan otan jälleen Nokian R3:set, mutta ainakin mun Leaf40 kWh:n mukaan maahantuojalta ostamani kumit 205/55R16 94R XL- koossa ovat alimittaiset. Mittarivirhe on yhtä kohtuuton kuin gen1 Leafeissa. Seuraavat talvikumit ovat mulla hyvin varmasti vähintään 205/60R16 96R XL tai jopa 205/65R16 99R XL. Rengaslaskurilla jälkimmäisellä mittarivirhe poistuisi kokonaan.
Onko tuo virhe siis todettu vertaamalla nopeusmittarin näyttämää GPS nopeuteen vai kuinka?

Aikalailla kaikissa autoissa taitaa nykyään olla kuitenkin ohjelmallisesti mittarivirhettä nopeusmittarissa, koska mittari ei missään nimessä saa näyttää liian vähän. Jos tuon korjaa rengaskoolla, niin voi käydä niin että sen jälkeen trippi ja kulutusmittari näyttäävät taas liian vähän, eli en välttämättä ainakaan täysin lähtisi korjaamaan tuota, jos on ominaisuus eikä vika. Voinee tietysti tarkistella myös tripin paikkansa pitävyyttä ajamalla ilman poikkeamia jonkun tienpätkän ja vertaamalla karttasoftan antamaan lukemaan.

Pari prosenttia voi tietysti tulla pelkästään renkaan kulumisasteesta.
 
Viime perjantain Iltalehdessä oli juttua sähköautojen akkujen kaivostoiminnan ja valmistukseen liittyvistä päästöistä:

"Akun valmistus vastaa jopa 9 vuoden ajoja (oma lisäys: Tuo riippuu akun koosta, mainittu myös artikkelissa)

Pienen sähköauton kuten Nissan Leafin akku voi olla teholtaan 30 kWh ja ison Teslan akku jopa 100 kWh.

Esimerkiksi uudella Nissan Qashqain bensiiniversiolla (CO2 156 g/km) voisi ajaa 42 400 km ennen kuin Nissan Leafin 30 kWh:n akun valmistuksen aiheuttama päästö olisi kuitattu.

Teslan ison 100 kWh akun valmistuksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt vastaavat dieselauton 9 vuoden ajojen hiilidioksidipäästöjä".

Lähde: Viisi syytä siihen, miksi akun valmistus pilaa sähköauton ympäristöystävällisen maineen

Eli olisi vähän kehitettävää päästöjen suhteen tuotanto puolella.:tup:
Hyvä se on tuota kuplaa ravistella. Uusiutuvat polttoaineet kun edelleen puhtaampia kuin tällä hetkellä kaupasta löytyvät sähköautot. Ainoastaan ne lokaalit päästöt joissa sähkö parempi kun uusiutuvat lykkää sen saman putken päästä kuin fossiilisetkin. Suomessan aika pienet noi alueet joissa ne lokaalit päästöt on ongelma. Ei kovinkaan monesta neliökilometristä tai tiekilometristä puhuta jossa paikallispäästöt on merkityksellinen asia. Suurin osa tiekilometreistä on missä on nielu vieressä.

Odotellessa sitä että valmistaja tarjoaa samaa 30kW Nissan Leafia kalliimmalla akulla, joka tehty pienemmällä hiilijalanjäljellä.
 
Viime perjantain Iltalehdessä oli juttua sähköautojen akkujen kaivostoiminnan ja valmistukseen liittyvistä päästöistä:

"Akun valmistus vastaa jopa 9 vuoden ajoja (oma lisäys: Tuo riippuu akun koosta, mainittu myös artikkelissa)

Pienen sähköauton kuten Nissan Leafin akku voi olla teholtaan 30 kWh ja ison Teslan akku jopa 100 kWh.

Esimerkiksi uudella Nissan Qashqain bensiiniversiolla (CO2 156 g/km) voisi ajaa 42 400 km ennen kuin Nissan Leafin 30 kWh:n akun valmistuksen aiheuttama päästö olisi kuitattu.

Teslan ison 100 kWh akun valmistuksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt vastaavat dieselauton 9 vuoden ajojen hiilidioksidipäästöjä".

Lähde: Viisi syytä siihen, miksi akun valmistus pilaa sähköauton ympäristöystävällisen maineen

Eli olisi vähän kehitettävää päästöjen suhteen tuotanto puolella.:tup:
Tästä muuten jää puuttumaan akun kierrätyksen vaikutus. Kun noita Model S:iä ja Model 3:sia aletaan paalata sitä mukaa kun ne on "loppun ajettu", niin niiden akuista saadaan valtavat määrät litiumia, kobolttia ja muita akkumetalleja erittäin pitkälle jalostetussa ja tiivissä paketissa. Vanhat akut panasonicin tehtaalle -> he purkavat kennot, puhdistavat kemiallisesti ne valmistusmatskut ja pyöräyttävät uudet akut niistä ulos. Uskoisin, että akkujen kierrätys tulee vähentämään merkittävästi noita päästöjä keskipitkällä aikavälillä kun yhä suurempi osa uusien autojen akuista on kierrätysmateriaaleista tehtyjä.

Tämä tietysti kestää aika pitkään, jotta niitä romutettavia sähköautoja on alkaa olla liikkellä niin paljon, että se niistä saatu materiaalivirta alkaa edes jossain määrin vaikuttaa.

Se 150g/km tuprutteleva Qashqai jatkaa samaa tuprutteluaan koko elinikänsä.

Nyt kun model 3:sia alkaa valmistua 300 000kpl vuodessa, niin reilun 10v päästä niitä alkaa vähitellen tulla paalauslaitoksiin myös 300 000kpl / vuodessa vauhtia.

Akkumetallien uudelleen puhdistaminen syö lähinnä energiaa, mutta sitähän kyllä tulee auringosta, tuulimyllyistä ja ydäreistä.
 
Viime perjantain Iltalehdessä oli juttua sähköautojen akkujen kaivostoiminnan ja valmistukseen liittyvistä päästöistä:

"Akun valmistus vastaa jopa 9 vuoden ajoja (oma lisäys: Tuo riippuu akun koosta, mainittu myös artikkelissa)

Pienen sähköauton kuten Nissan Leafin akku voi olla teholtaan 30 kWh ja ison Teslan akku jopa 100 kWh.

Esimerkiksi uudella Nissan Qashqain bensiiniversiolla (CO2 156 g/km) voisi ajaa 42 400 km ennen kuin Nissan Leafin 30 kWh:n akun valmistuksen aiheuttama päästö olisi kuitattu.

Teslan ison 100 kWh akun valmistuksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt vastaavat dieselauton 9 vuoden ajojen hiilidioksidipäästöjä".

Lähde: Viisi syytä siihen, miksi akun valmistus pilaa sähköauton ympäristöystävällisen maineen

Eli olisi vähän kehitettävää päästöjen suhteen tuotanto puolella.:tup:
Jutun pointti oli se, että akkutuotanto vaatii energiaa ja energian tuotannosta tulee hiilidioksikipäästöjä. Ok, täysin tehtävissä oleva homma korvata energiantuotantoa uusiutuvilla/ydinvoimalla, kun taas tuotettu polttomoottori on mahdoton saada päästöttömäksi. Aika helppoo nähdä kumpi on tulevaisuuden kannalta kestävämmällä pohjalla vaikka tällä hetkellä menisivätkin tasan.

Biopolttoaineet juu, mutta niillä kun ei millään pystytä korvaamaan kaikkea kumipyöräliikennettä, niin vähän turha niitä edes tuhlata maaliikenteeseen jossa sähkö toimii hyvin. Kaikki biopolttoaineet ois hyvä säästää esimerkiks lentoliikenteeseen jossa sähköllä ei oo mitään mahdollisuuksia pärjätä.
 
Jutun pointti oli se, että akkutuotanto vaatii energiaa ja energian tuotannosta tulee hiilidioksikipäästöjä. Ok, täysin tehtävissä oleva homma korvata energiantuotantoa uusiutuvilla/ydinvoimalla, kun taas tuotettu polttomoottori on mahdoton saada päästöttömäksi. Aika helppoo nähdä kumpi on tulevaisuuden kannalta kestävämmällä pohjalla vaikka tällä hetkellä menisivätkin tasan.
Pitkällä aikavälillä mahdollisesti. Mutta kun nyt on heitelty jotain täysin utopistisia päästöt -60% maailmalla ja -100% Suomessa vuoteen 2030 mennessä, niin noille ei voi kuin nauraa sähköautoilunkin osalta. Ne 300 000 vuosittaisen Teslan akut ovat ehkä noin silloin tulossa kierräytkseen, ja se 300 000 tuhatta vuodessakin on promilleja autotuotannosta.

Vaikka ajattelisi täysin ylioptimistisesti että akut olisivat 100% kierrätettävissä hyvin pienellä energiamäärällä, niin silti menisi vuosikymmeniä ennen kuin romuakut vastaisivat maailman autotuotannon tarpeita, ja sitä ennen tarvittaisin kosolti sitä saastuttavaa louhimista lisää, joka noin lyhyellä aikavälillä vain lisää päästöjä.

Toki se ei ole sähköautojen vika, että nuo tavoitteet ovat utopistisia ja eivät tule toteutumaan.
 
Eihän noi akut tuu olemaan heti autossa olemisen jälkeen suoraan jätettä, niillä voi isokin rooli tulevaisuudessa energianvarastoinnissa. Toki olettaen että mitää todella merkittävää loikkausta siinä ei tapahtu 10-15v aikana, johan renaultti kerää niitä talteen käyttäen niitä isompiin projekteihin.
 
Tuossa Iltalehdessä haukutaan että nimenomaan Teslan 100kWh akulla pitäis ajaa 9 vuotta ennen kuin päästöt kohtaa dieselin. Noh, Tesla sekä sen akut on tuotettu pääosin lähes pelkästään aurinkovoimalla eikä hiilivoimalla. Pois lukien tietysti raaka-aineiden kaivaminen. IL vielä lainaa artikkeliä, missä tuo mainitaan...
 
Pitkällä aikavälillä mahdollisesti. Mutta kun nyt on heitelty jotain täysin utopistisia päästöt -60% maailmalla ja -100% Suomessa vuoteen 2030 mennessä, niin noille ei voi kuin nauraa sähköautoilunkin osalta. Ne 300 000 vuosittaisen Teslan akut ovat ehkä noin silloin tulossa kierräytkseen, ja se 300 000 tuhatta vuodessakin on promilleja autotuotannosta.

Vaikka ajattelisi täysin ylioptimistisesti että akut olisivat 100% kierrätettävissä hyvin pienellä energiamäärällä, niin silti menisi vuosikymmeniä ennen kuin romuakut vastaisivat maailman autotuotannon tarpeita, ja sitä ennen tarvittaisin kosolti sitä saastuttavaa louhimista lisää, joka noin lyhyellä aikavälillä vain lisää päästöjä.

Toki se ei ole sähköautojen vika, että nuo tavoitteet ovat utopistisia ja eivät tule toteutumaan.
Kaikista typerin vaihtoehto on kuitenkin jarruttaa sähköautojen läpilyömistä lietsomalla näennäisiä ongelmia ja uumoilemalla mahdollisista kierrätyksistä ynnämuista. Toki jos näitä sähköautoilun mahdollisia tulevaisuuden haasteita onnistuu tuomaan keskusteluun ratkaisukeskeisesti ja faktoihin perustuen niin hyvä homma. Se, että joihinkin päästä keksittyihin tavoitteisiin ei päästäisi niin nopeasti kuin halutaan ei sinänsä ole ongelma kunhan tehdään oikeita valintoja ja mennään oikeaan suuntaan. Ja autoilun osalta päästöjen maksimaalinen pienentäminen erityisesti pitkällä aikavälillä edellyttää siirtymistä sähköilyyn niin nopeasti kuin mahdollista.

Autojen hiilidioksidipäästöistä puhuttaessa ainoa järkevä aikaväli on kuitenkin auton elinkaari, ja niissä sähköautot vievät voiton polttomoottoreista jo nykyisilläkin energiantuotantotavoilla ja akkutekniikoilla.
 
Pitkällä aikavälillä mahdollisesti. Mutta kun nyt on heitelty jotain täysin utopistisia päästöt -60% maailmalla ja -100% Suomessa vuoteen 2030 mennessä, niin noille ei voi kuin nauraa sähköautoilunkin osalta.
Sähköautojen akkujen valmistuksen päästöjä ei lasketa Suomen päästöihin, kun valmistus tapahtuu muissa maissa, se on ko. maiden kehityksen kohde/ ongelma.
Autojen hiilidioksidipäästöistä puhuttaessa ainoa järkevä aikaväli on kuitenkin auton elinkaari, ja niissä sähköautot vievät voiton polttomoottoreista jo nykyisilläkin energiantuotantotavoilla ja akkutekniikoilla.
:tup:
__________________________________________________________________________________________________________________________________________
Kaikki sähköautojen akut kierrätetään, esim. uusien akkujen raaka-aineeksi, joiden käyttö on aina halvempaa/ vähemmän saastuttavaa kuin uusien arvometallien louhiminen.
 
Tuon iltalehden jutun lähde on jokin saksalainen autoalan konsulttifirma. Toisenkin suuntaisia arvioita on olemassa.
 
Tuon iltalehden jutun lähde on jokin saksalainen autoalan konsulttifirma. Toisenkin suuntaisia arvioita on olemassa.

Ei varsinaisesti yllätä. Yksi euroopan likaisimmista maista (energiantuotannon ja liikenteen suhteen) ja autoteollisuuskin nojaa vielä erittäin vahvasti polttomoottoreihin.
 
Tuossa Iltalehdessä haukutaan että nimenomaan Teslan 100kWh akulla pitäis ajaa 9 vuotta ennen kuin päästöt kohtaa dieselin. Noh, Tesla sekä sen akut on tuotettu pääosin lähes pelkästään aurinkovoimalla eikä hiilivoimalla. Pois lukien tietysti raaka-aineiden kaivaminen. IL vielä lainaa artikkeliä, missä tuo mainitaan...
Semmosta tuubaa taas, että huhhuh! Nevada - State Energy Profile Overview - U.S. Energy Information Administration (EIA)
 

Tämä liittyi miten lainaukseen?


"Tesla CEO Elon Musk shared on Twitter this weekend that Tesla Gigafactory 1 will be powered 100% by Tesla Solar by the end of 2019."
Tesla Gigafactory To Be Powered 100% By "Tesla Solar" By End Of 2019 | CleanTechnica


"Gigafactory 1, in Nevada, is aligned on true north, which was done so that the equipment can be mapped by GPS and solar panels on the roof can be accurately aligned. Also the factory has been designed to be entirely energy self-reliant. Tesla intends to power the structure through a combination of on-site solar, wind and geo-thermal sources." Gigafactory 1 - Wikipedia
 
Tämä liittyi miten lainaukseen?


"Tesla CEO Elon Musk shared on Twitter this weekend that Tesla Gigafactory 1 will be powered 100% by Tesla Solar by the end of 2019."
Tesla Gigafactory To Be Powered 100% By "Tesla Solar" By End Of 2019 | CleanTechnica


"Gigafactory 1, in Nevada, is aligned on true north, which was done so that the equipment can be mapped by GPS and solar panels on the roof can be accurately aligned. Also the factory has been designed to be entirely energy self-reliant. Tesla intends to power the structure through a combination of on-site solar, wind and geo-thermal sources." Gigafactory 1 - Wikipedia
Elon Musk sanoo vähän kaikenlaista kuten "Funding secured", eli ennen kun tuo tapahtuu, niin Teslan akkuja ei todellakaan tuoteta aurinkovoimalla!
 
Et ole mitään todisteita vielä antanut ettei niitä valmisteta aurinkovoimalla. Tällä hetkellä tehtaasta on Teslan omien sanojen mukaan rakennettu ~30% valmiiksi ja aurinkopaneelien asennus ja käyttöönotto on aloitettu tämän vuoden Helmikuussa.

Tämän lisäksi sinulla on ilmeisesti jotain ensikäden tietoa, että Tesla käyttää nimenomaan muuta kuin uusiutuvaa energiaa? Voinet varmaan todistaa väitteesi? Linkkaamasi linkki ei kerro asiaa. Noissa mittareissa Gigafactoryn muutama kymmenen megawattia on pisara meressä.
 
Sähköautojen akkujen valmistuksen päästöjä ei lasketa Suomen päästöihin, kun valmistus tapahtuu muissa maissa, se on ko. maiden kehityksen kohde/ ongelma.
:tup:
Onko ne eri maailmassakin, kun tuokaan päästötavoite ei vaikuta? Plus että tuo ulkomaisen tuotannon suosiminen nollapäästöisenä on juuri se mikä päästöjä kasvattaa (tämän takia ne akkutehtaatkin usein ovat maissa, joissa päästöillä ei ole mitään väliä, koska tuotanto kannattaa ko. Excel kikkailun vuoksi sijoitaa maihin, joiden "päästöjä ei lasketa" ja joissa päästöjen määräkään ei siksi erityisemmin kiinnosta ketään).

Tämä nyt alkaa sinänsä olemaan vähän OT sähköautoketjussa, kuten sanottu niin se että on asetettu päästötavoitteita joita ei voida saavuttaa ei varsinaisesti ole sähköautojen vika. Sähköautot voivat alentaa päästöjä pitkällä tähtäimellä, mutta mitään valtavaaa muutosta yön yli , tai edes yhden vuosikymmenen yli ei tule tapahtumaan, näin lyhyellä aikavälillä ne voivat joka ainakin CO2 päästöjä jopa lisätä, kun sähköautojen päästöt jakautuvat enemmän sinne elinkaaren alkupäähän verrattuna polttiksiin, eikä niitä uusiutuvia energiamuotojakaan oteta yön yli käyttöön, varsinkaan niin että samalla korvattaisiin olemassaolevat fossiiliset. Onko tällä mitään väliä keskustelu kuulunee sitten enemmän johonkin ilmastonmuutosketjuun.
 
Onko ne eri maailmassakin, kun tuokaan päästötavoite ei vaikuta?
Nuo aiemmin esittämäsi (liikenteen) päästötavoitteet koskee Suomea ja niihin ei lasketa tuotannon päästöjä, ei myöskään sitä valtavaa määrää päästöjä joka tulee polttisautojen valmistuksesta.

Päästöt on maakohtaisia.
Muiden maiden päästöihin ottaa kantaa ihan muut tahot (ts. pitäisikö kaikki autoilu kieltää, kaikki kulkisi esim. sähköjunilla/ metroilla tai muu sopiva infra).
Eri maille on sovitut päästörajat (ainakin suositukset) ja päästöoikeuksia voi ostaa lisää.
 
Onko ne eri maailmassakin, kun tuokaan päästötavoite ei vaikuta? Plus että tuo ulkomaisen tuotannon suosiminen nollapäästöisenä on juuri se mikä päästöjä kasvattaa (tämän takia ne akkutehtaatkin usein ovat maissa, joissa päästöillä ei ole mitään väliä, koska tuotanto kannattaa ko. Excel kikkailun vuoksi sijoitaa maihin, joiden "päästöjä ei lasketa" ja joissa päästöjen määräkään ei siksi erityisemmin kiinnosta ketään).

Eikös se ollut niin, että esimerkiksi Tesla rakentaa akkutehtaan Suomeen.

Ja Suomessa aina ollaan liian aikaisin tekemässä päästövähennyksiä ja sitten nämä "päästölaskentaa pakoilevat" tulevat Suomeen. Joku ei täsmää.

Niinkuin sanoit, niin aiheen vieressä mennään.
Mutta ei nyt kannata pullikoida ja heitellä vahvoja mielipiteitä ottamatta asioista selvää.
 
Eikös se ollut niin, että esimerkiksi Tesla rakentaa akkutehtaan Suomeen.

Ja Suomessa aina ollaan liian aikaisin tekemässä päästövähennyksiä ja sitten nämä "päästölaskentaa pakoilevat" tulevat Suomeen. Joku ei täsmää.

Niinkuin sanoit, niin aiheen vieressä mennään.
Mutta ei nyt kannata pullikoida ja heitellä vahvoja mielipiteitä ottamatta asioista selvää.

Ei ole Tesla tekemässä Suomeen yhtään mitään tai ainakin todennäköisyys sille on häviävan pieni. Vaasa on ollut vain spekulaatioissa mukana, mutta siihen se sitten jääkin. Musk on itse tainnut sanoa, että Saksaan se euroopan tehdas kannattaisi tehdä. Siitä huolimatta on tänne kuitenkin tulossa Harjavaltaan BASF:n akkumateriaaleja valmistava tehdas ja kuin myös Talvivaaran on tarkoitus alkaa tuottamaa nikkelia ja kobolttia.
 


Loppujen lopuksi se sähköauto taitaa olla ekologisempi, vaikka miten pyörittäisi numeroita polttiksen eduksi. Ja kuten monesti todettu, niin onhan sähköllä ajaminen paljon mukavempaakin.
 


Loppujen lopuksi se sähköauto taitaa olla ekologisempi, vaikka miten pyörittäisi numeroita polttiksen eduksi. Ja kuten monesti todettu, niin onhan sähköllä ajaminen paljon mukavempaakin.


Kyllähän se on ekologisempi, mutta se ei ole sellainen ihmelääke, mitä yleensä sanotaan. Ongelma tuossa videossa oli se, että verrattiin uutta sähköautoa, mutta vanhojen autojen keskiverto CO2 päästöjä bensa-autoon verratessa. Yli 500g/maili on järkyttävä määrä päästöjä, jos mietitään mitä nykyisin Suomessa myydään. Siinä kohtaa ei enää annettu bensa-autolle parasta mahdollista tilannetta. Tuo summa on kuitenkin melkein kolme kertaa suurempi kuin vähäpäästöisen bensa-auton päästöt.
 
Kyllähän se on ekologisempi, mutta se ei ole sellainen ihmelääke, mitä yleensä sanotaan. Ongelma tuossa videossa oli se, että verrattiin uutta sähköautoa, mutta vanhojen autojen keskiverto CO2 päästöjä bensa-autoon verratessa. Yli 500g/maili on järkyttävä määrä päästöjä, jos mietitään mitä nykyisin Suomessa myydään. Siinä kohtaa ei enää annettu bensa-autolle parasta mahdollista tilannetta. Tuo summa on kuitenkin melkein kolme kertaa suurempi kuin vähäpäästöisen bensa-auton päästöt.
Noh jos aletaan vertaamaan Suomeen, niin otetaan sit myös Suomen energiantuotanto joka taas parantaa sähköautojen lukemia videon luvuista.
 
Kun yksi bensa-auto vaihtaa sähköautoon, ei sähkön tuotanto lisäänyy ydinvoimaloissa, vesivoimaloissa, tuulivoimaloissa tai aurinkovoimaloissa. Nuo kaikki tuottavat yhtä paljon riippumatta siitä, että montako sähköautoa suomen teillä liikkuu.

Lisääntynyt sähkön tarve katetaan 100%:sesti fossiilisen säätövoiman avulla.

Käytännössä Suomessa marginaalissa on aina joko
a) Fossiilisilla tuotettua lauhdevoimaa.
b) Venäjän tuontisähköä (jossa marginaalissa on aina fossiilisilla tuotettua sähköä).

Ts. keskimääräinen tuotanto ei ole järkevä tapa mitata marginaalissa tapahtuvan tuotannon päästöjä.
 
Kun yksi bensa-auto vaihtaa sähköautoon, ei sähkön tuotanto lisäänyy ydinvoimaloissa, vesivoimaloissa, tuulivoimaloissa tai aurinkovoimaloissa. Nuo kaikki tuottavat yhtä paljon riippumatta siitä, että montako sähköautoa suomen teillä liikkuu.

Lisääntynyt sähkön tarve katetaan 100%:sesti fossiilisen säätövoiman avulla.

Käytännössä Suomessa marginaalissa on aina joko
a) Fossiilisilla tuotettua lauhdevoimaa.
b) Venäjän tuontisähköä (jossa marginaalissa on aina fossiilisilla tuotettua sähköä).

Ts. keskimääräinen tuotanto ei ole järkevä tapa mitata marginaalissa tapahtuvan tuotannon päästöjä.

Ja missään tapauksessa Ruotsin tai Norjan vesivoima ei ole käytettävissä??
 
Ja missään tapauksessa Ruotsin tai Norjan vesivoima ei ole käytettävissä??
Käytettävissähän sitä on jatkuvasti, mutta alhaisen hinnan takia se ei ole koskaan ns. "marginaalissa".

Ts. jos vuositason energian kulutus kasvaa sähköautojen lisääntymisen takia, niin vesivoimaloiden tuotanto ei voi kasvaa perässä, koska kaikki jokiin valuva vesi muutetaan sähköksi riippumatta kulutuksen määrästä.
 
Kyllä ydinvoimaa ja tuontia säädetään ennusteiden mukaan.
Tuonti Suomeen on vientiä Venäjältä ja Venäjälläkin säätö tehdään pääasiassa kaasulla ja hiilellä, ydinvoiman pyöriessä aina täysiä jos nyt suinkin mahdollista.

Olen elänyt kyllä siinä ymmärryksessä, että ydinvoimaa ei pohjoismaissa säädetä ikinä, vaan jos voimala pyörii, se pyörii 100% tehoilla. (Mitä nyt tietty normaalit tehon nostot ja laskut vievät aikaa ennen ja jälkeen huoltojen jne.)
 
Löysin oheisen kuvan sähköntuotannosta viime vuoden suurimman kulutuksen vuorokaudelta. Tuossa näyttää kyllä vesivoima joustaneen eniten kulutuksen mukaan. Sähköautojen lataaminen sinänsä tasaa kulutusta, koska lataaminen tapahtuu enimmäkseen öisin.
sähkönhankinta2017.PNG
 
Käytettävissähän sitä on jatkuvasti, mutta alhaisen hinnan takia se ei ole koskaan ns. "marginaalissa".

Ts. jos vuositason energian kulutus kasvaa sähköautojen lisääntymisen takia, niin vesivoimaloiden tuotanto ei voi kasvaa perässä, koska kaikki jokiin valuva vesi muutetaan sähköksi riippumatta kulutuksen määrästä.

Kyllä, mutta tuontantoa voisi halutessaan ajoittaa kulutushuippuihin.
Siellä on valtavat altaat, joihin on hyvä varastoida vettä.
Halpaahan se on.
Kysynnän ollessa kovaa myös sähköstä saatava hinta on suurempi, jos sitä ei ole sidottu mihinkään kiinteään hintaan.

Ydinvoimalla koko minimituotanto ja muilla loput.
Vedellä lisää ja tuulella/auringolla kulutusjoustot päälle esim vesivaraajat.

Muutenkin pitäisi ennemmin ajaa "rajotinta vasten", kuin yrittää puolustautua kulutushuipuilta.

Siis mun mielestä.
 
Ainakin Säädettävä ydinvoima vakauttaa sähköhuoltoa - Uutiset - www.lut.fi mukaan ydinvoimaa voi käyttää säätövoimana. Tietysti nyt on hankala sanoa, että onko Olkiluodon reaktoreita suunniteltu alun alkaenkaan tuohon. Esimerkkinä lainaus: "Tällä hetkellä käyvien laitosten säädettävyyden ennätystä pitää saksalainen Isar 2 -ydinvoimalaitos, jonka nimellisteholtaan 1400 megawatin reaktoria voidaan säätää välillä 400−1400 megawattia, säätönopeudella 40 megawattia per minuutti."

Ydinvoimaa ajetaan täydellä teholla käsittääkseni yksinkertaisesti taloudellisista syistä. Ja onhan se myös ekologisessa mielessä parempi vaihtoehto kuin muut vaihtoehdot.

Vesivoima taitaa olla meidän paras vaihtoehto säätövoimana. Kuten ylläkin on mainittu, niin vesivoimaloilla on ainoana tuotantomallina mahdollisuus säilyttää energiaa.
 
Ainakin Säädettävä ydinvoima vakauttaa sähköhuoltoa - Uutiset - www.lut.fi mukaan ydinvoimaa voi käyttää säätövoimana. Tietysti nyt on hankala sanoa, että onko Olkiluodon reaktoreita suunniteltu alun alkaenkaan tuohon. Esimerkkinä lainaus: "Tällä hetkellä käyvien laitosten säädettävyyden ennätystä pitää saksalainen Isar 2 -ydinvoimalaitos, jonka nimellisteholtaan 1400 megawatin reaktoria voidaan säätää välillä 400−1400 megawattia, säätönopeudella 40 megawattia per minuutti."

Ydinvoimaa ajetaan täydellä teholla käsittääkseni yksinkertaisesti taloudellisista syistä. Ja onhan se myös ekologisessa mielessä parempi vaihtoehto kuin muut vaihtoehdot.

Vesivoima taitaa olla meidän paras vaihtoehto säätövoimana. Kuten ylläkin on mainittu, niin vesivoimaloilla on ainoana tuotantomallina mahdollisuus säilyttää energiaa.
Ranskassa ydinvoimaa on säädetty (pakostakin) jo pitkään mm. viikonloppujen ajaksi, koska n. 80% sähköstä tuotetaan ydinreaktoreissa. Voimaloiden kuormanseuranta on tietysti suunniteltava laitokseen jo alunperin.
Ydinvoiman kuormanseuranta
 
Vaikka teoriassa ydinvoimaa voisi saataa, niin taloudellisista syista niin ei tule kylla koskaan tapahtumaan.
Nykyaan voimaloiden rakentaminen on niin kallista, etta vajaateholla ajaminen kasvattaa takaisinmaksuaikaa turhaan, varsinkin kun kysyntaa riittaa koko tuotannolle joka tapauksessa.
Ehka saadettava ydinvoima on houkuttelevamipi maille joilla ei ole vesivoimaa kaytossa. Vesivoimalla paasee helposti tuon Isar 2:n ramp uppia parempiin lukemiin.
 


Siitä vain Prius-ostoksille ja puuhastelemaan.

Ja suomesta et tuohon hintaan noita uusia akkuja saa. Jenkeissä vielä kannattavaa mutta ei täällä kun uusi akku maksaa maltaita ja tilaamalla rahti on kallista jos edes lähettävät.
 
Ei kai noihin toyotii tarvii vaihtaa ajoakkuja auton elinikänä. Eikös noilla akuilla ollut joskus takuu jotain 12 vuotta? Jos akustossa on jotain vikaa, niin eiköhän ne ilmaannu takuuaikana. Itse en ole kuullu koskaan, että noihin priuksiin olis täällä suomessa koskaan jouduttu vaihtaamaan ajoakkuja. Toki voin olla hyvinkin väärässä, joten jos jollakin on varmaa tietoa, että noihin on jouduttu vaihtamaan akkuja paljonkin, niin saa korjata.
 
Ei kai noihin toyotii tarvii vaihtaa ajoakkuja auton elinikänä. Eikös noilla akuilla ollut joskus takuu jotain 12 vuotta? Jos akustossa on jotain vikaa, niin eiköhän ne ilmaannu takuuaikana. Itse en ole kuullu koskaan, että noihin priuksiin olis täällä suomessa koskaan jouduttu vaihtaamaan ajoakkuja. Toki voin olla hyvinkin väärässä, joten jos jollakin on varmaa tietoa, että noihin on jouduttu vaihtamaan akkuja paljonkin, niin saa korjata.
Eiköhän akut ole kulutustavaraa niinkuin koko muukin auto. Mitä enemmän käyttää, sitä vähemmän niissä on enää puhtia jäljellä.
 
Eiköhän akut ole kulutustavaraa niinkuin koko muukin auto. Mitä enemmän käyttää, sitä vähemmän niissä on enää puhtia jäljellä.
Aiemmin tässä langassa on esitetty päinvastaista todistusaineistoa, mm. Priuksen 20-vuotiaista akuista joissa on noin 80% kapasiteettia jäljellä. Mitoitus on se avainsana, nämä ei ole kulutuselektroniikan akkuja.
 
Aiemmin tässä langassa on esitetty päinvastaista todistusaineistoa, mm. Priuksen 20-vuotiaista akuista joissa on noin 80% kapasiteettia jäljellä. Mitoitus on se avainsana, nämä ei ole kulutuselektroniikan akkuja.
Joskus kuulin vastaavaa. Priuksessa (ja muissakin toyotan hybrideissä) akun käyttölogiikka on viissiin niin, että akkua ei koskaan ladata täysin täyteen, eikä koskaan käytetä nollaan, vaan käyttäaste on 20 ja 80 prosentin välillä. Tämä siksi että se lisää akkujen käyttöikää käytännössä auton eliniäksi.
 
Ja suomesta et tuohon hintaan noita uusia akkuja saa. Jenkeissä vielä kannattavaa mutta ei täällä kun uusi akku maksaa maltaita ja tilaamalla rahti on kallista jos edes lähettävät.

Ei ne nykyään niin älyttömästi kalliimpia täälläkään ole. Alle kahden tonnin taitaa jo lähteä uusi akku noihin Toyotan hybrideihin ihan kotimaastakin. Muutenkin nuo akut kestää kyllä uskomattoman hyvin Toyotassa ja ei nuo akkujen vaihdot mitään hirveän yleisiä ole. Akun takuukin on 8v / 350tkm.
 
Ei ne nykyään niin älyttömästi kalliimpia täälläkään ole. Alle kahden tonnin taitaa jo lähteä uusi akku noihin Toyotan hybrideihin ihan kotimaastakin. Muutenkin nuo akut kestää kyllä uskomattoman hyvin Toyotassa ja ei nuo akkujen vaihdot mitään hirveän yleisiä ole. Akun takuukin on 8v / 350tkm.
Toyota on pikkuhiljaa pidentänyt akkutakuuta. Ostin Auriksen 03/2016, niin silloin oli jo nykyinen takuu, eli 10 v/350 tkm.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
265 254
Viestejä
4 589 704
Jäsenet
75 609
Uusin jäsen
kurmaiippa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom