Keskustelua hybridiautoista

2 euroa/100 tkm olen nähnyt eli tonnin vuoteen. En pääse pösöllä tuohon 4 k€ löpöjen ja verojen kanssa, menee likemmäs 5 k€.

e: Polttomoottorille täytyy sitten myös laskea enemmän huoltoa. Paljonkohan sähköautolle mitään tehdään ja millä hinnalla. Jarrujen yms. valohoidon tuskin luulis paljoa maksavan. Alustan osat voi olla kovilla akkumassan takia.
 
Kommenttis kuulostaa vähän sellaiselta myyntimiehen aloitukselta, jolla aletaan myymään uunolle "perusjuttua" törkeällä ylihinnalla. Kyllä mulla ainakin on tiedossa sähköäijä, joka arvostaa sitä, että 20 cm betoniseinässä on reikä vahvistuksineen ym. valmiina ja kaapin runko kiinni seinässä. Kyseessä ryhmäkeskus, mutta miten tällainen yksittäinen käyttöpiste siitä nyt erityisen paljon eroaisi? Hankala mun on kuvitella, että joku asiansa omaava sähkäri ottais innolla sen järeän poravasaran kätösiinsä ja alkais ensin porailemaan. Tuskin sillä edes moista vehjettä omasta takaa löytyy. Reiän paikka ja muut speksit tietty sen mukaan mitä on suunniteltu ja katsottu. Riski on puhtaasti omasta työstä, jos reikä ja kaappi ovat siinä paikassa missä piti.
Sittenhän asia on kunnossa, jos saat tuolta "sähköäijältäsi" oikein täytetyn käyttöönottotarkastuspöytäkirjan lopuksi. Sitä myös vakuutusfirmasi arvostaa.:tup:
Ainakin itse kun sähköhommia tein niin mukana kulki useampi testeri eri tarkoituksiin. En kyllä silti koskisi jonkun omiin viritykseen ellen tietäisi hänen tasoaan eli jonkun tutun ehkä muttei tuntemattoman.
Monesti vielä asennus on osin/ kokonaan rakenteiden peitossa tai maanalla.
 
Viimeksi muokattu:
Sittehän asia on kunnossa, jos saat tuolta "sähköäijältäsi" oikein täytetyn käyttöönottotarkatuspöytäkirjan lopuksi. Sitä myös vakuutusfirmasi arvostaa.:tup:
Ihan normi sähköalan asennuksia tekevä oy. Valitsin sen mukaan, että ei ollut havaittavissa turhaa peppukipeyttä toimia tee-se-itse rakentajan apuna lupia vaativissa töissä.
 
Onko Hyundai muuten ilmoittanut mitään tavoitteellisia valmistusmääriä Konalle?

Toistaiseksi Hyundai on ollut yksi vitsi matkalla kohti sähköistettyä liikennettä, sillä sähköioniqin valmistusmäärät ovat olleet ilmeisesti luokkaa 1000kpl / kk / koko maailmassa.

edit: no, näköjään Hyundai on hieman petrannut sitten viimenäkemän. Nyt EV ioniqin valmistus on ollut luokkaa 1690kpl / kk. Konaa voisi valmistua kohtapuoliin ehkä 2000kpl/kk vauhdilla globaaleille markkinoille, mikäli kesäkuun ennätysvalmistusmääristä voi jotain päätellä.

Pelkästään Teslan Model 3:sta valmistettiin Q3:lla 4400kpl viikossa.
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoista, että Teslan myynti on laskenut merkittävästi viime vuodesta.
 
Itse harkitsen vakavasti sähköauton hankintaa ensivuonna. Ajoista 90% on pk-seudulla, keskimäärin työajoa 70-120km/pvä ja omaa ajoa sitten sen 10-30km siihen päälle.
10% ajoista sitten kehyskuntiin/kaupunkeihin e-suomeen/mökille. Viimevuoden pisin yksittäinen matka oli 320km ja pisin päiväajo samana päivänä 370km.

Työajoista saan täydet kilometrikorvaukset, viimevuodelta melkein 15000€ joka menee aika +-0 nykyisen 2016 vuoden range roverin kuluihin ja arvonalenemaan. Ilona lähinnä siis "ilmainen" uusi auto jolla ilmaiset omat ajot.

Lähinnä odottelen Audin e-tronin ja Mersun eqc:n saatavuutta/hintoja/koeajoarvosteluja. Polttoainekuluissa ainakin säästäisi vuodessa reilusti (~2€ vs nykyinen 14€/100km) ja ilmainen lautausmahdollisuuskin olisi niin toimistolla kuin useimmilla asiakkaillakin.

Periaatteessa hybridikin olisi mahdollinen (land Rover 400e, Porsche cayenne, Audi Q7, Gle 550e tai x5e) ja kyllähän se omassa ajossa säästöä polttoainelaskuun toisi jo että aina aamulla lähtisi liikkeelle täydellä akulla. Ennemmin tietysti myös pieni autovero ostaessa houkuttaa....
 
Tuohan on vaan tapa kiertää veroja ja lukita työntekijä duuniin. Työnantajalle tulisi varmasti paljon halvemmaksi tarjota joku peruspirssi noiden 30tkm ajoihin, mutta tällä tavalla voidaan tarjota kiva insentiivi (ja lukitusvaikutus) työntekijälle.

Siinähän vaihdat työnantajaa jos uudelta ei herukaan yli tonnia kuussa verottomia kilsoja ja auton osarit tikkaavat...
 
Mielenkiintoista, että Teslan myynti on laskenut merkittävästi viime vuodesta.
Nissan tosiaan lähestyy Teslaa aika kovaa vauhtia. 2018 lukemat:

2. Nissan autoja 608kpl +49%
1. Tesla 847kpl +29%
3. VW 178kpl +144%

Volkkarilla kaikkein suurinta nousua, koska lähtötilanne oli heikko.
 
Tuohan on vaan tapa kiertää veroja ja lukita työntekijä duuniin. Työnantajalle tulisi varmasti paljon halvemmaksi tarjota joku peruspirssi noiden 30tkm ajoihin, mutta tällä tavalla voidaan tarjota kiva insentiivi (ja lukitusvaikutus) työntekijälle

Vähän tuntuu että suomalainen ominaisuus, katkeruus nostaa siellä päätään ;)

Kyllä se on pariinkin kertaan laskettu, että hieman halvemmaksi (muutama tuhat vuodessa) se tulisi esim leasing-autolla mutta tässä tavassa on pitäydytty sen helppouden kannalta. Kilometrit myös laskutetaan edelleen asiakkaalta joten yrityksen kassaa se ei sinällään rasita.

Mutta ei sotketa sitä tähän keskusteluun enempää.

Lähinnä mitä odotan, on noiden Audin/Mersun sähköautojen teknisiä tietoja ja vetokykyä. Vaikka tarvittava tavaran kuljetus töissä on luokkaa pahvilaatikoita, yllättävän usein on myös tarve hinata kaikkea mainoskylteistä veneisiin. Koska itselläni sattuu olemaan ainut 3500kg vetomassan omaava auto, ne hommat osuvat yllättäen meikäläiselle.
Täyttä 3500kg nyt ei tarvitse uudellakaan autolla saada vedettyä, mutta 1800kg on jo aikalailla minimi. Ainakin nuo kaikki luettelemani hybridit ovat siellä 2000kg+ luokassa.

Toisaalta kun nuo eqc ja e-tron ovat nelivetoisia ja kokonaismassa yli 2000kg, niin en näe miksei niillä saisi vetää sitä 1,5x kertaa omamassaa kuten kaikilla nelivedoilla?
 
Nykyset hypridit yms kun rasittaa akkuja murto-osan siitä mitä oikea sähköauto.

Tämä muuten ei pidä paikkansa. Tietysti puhtaasti kilowattitunteina mitattuna asia on noin, mutta jos suhteutetaan käytettävät energiat akun kapasiteettiin hybridissa akku on paljon kovemmalla rasituksella kuin varsinaisessa sähköautossa jossa on moninkertainen akku.

Tesloissa toki isoja akkuja on varmaan pisimpään auto alalla ollut käytössä, mutta näistä ei tietoa paljonko akku ongelmia on ollut. Samoin mitä tapahtuu jos yksi kenno sadoista kennoista välistä "kuolee" nii meneekö akkupaketti korjaukseen tai uusintaan.

Jos sieltä yksi kenno kuolee totaalisesti se polttaa sen kennon sulakkeen. Tai ainakin jossan youtubevideossa näin selvitettiin, ja kuulostaa ihan järkevältä, että yksi yksittäinen kenno kuollessaan vaan jätetään pois käytöstä.

Johtuu varmaan myös siitä miten se akku on käytännössä toteutettu. Siellähän on kuitenkin aika paljon myös kennojen välistä kuorman tasausta, yms älyä, ja kaiken järjen mukaan ei ole estetta sammuttaa vaikka yhtä osiota akusta kokonaan, antaen vaan ilmoitus että akku ei ole nyt ihan täydessä terässä.
 
Olisihan se viallinen osa akusta hyvä ottaa fyysisesti pois ja korvata uudella ehjällä osalla. Näin ilmeisesti nykyisin tehdäänkin.

Onhan siellä toki jotkut sulakkeet, mutta en tiedä voiko ajamista jatkaa, jos joku sulake palaa.
 
Tämä muuten ei pidä paikkansa. Tietysti puhtaasti kilowattitunteina mitattuna asia on noin, mutta jos suhteutetaan käytettävät energiat akun kapasiteettiin hybridissa akku on paljon kovemmalla rasituksella kuin varsinaisessa sähköautossa jossa on moninkertainen akku.

Hypridien akkutekniikka on monesti erilainen (esim toyotalla), kun sähköautoissa käytettävä. Toisekseen hyprideissä akkukapasiteettia voidaan käyttää juuri optimaalisella tavalla ja jättää käyttämättä juuri silloin kun tarvitsee. Toyotankin tekniikka taitaa ladata akun vaan 80% lataustasoon ja purkaa johonkin 30-40%, nämä käyttäjä näkee tyhjänä ja täytenä akkuna. Ja toki tietyissä tilanteissa käytetään bensaa vaikka akkua olisikin, nämä kun ei ole mahdollisia sähköautossa. Edelleen siis samoilla linjoilla olen että hypridissä akku pääsee helpommalla, koska se optimoitu käytettäväksi vaan hyvin pienellä kapasiteetti alueella ja Toyota on kehittänyt tuota akkutekniikkaansa jokusen vuoden juuri hypridi käyttöön ja siksi siellä mennään vieläkin tuolla tekniikalla eikä ole vaihdettu käsittääkseni li-ioniin, paitsi ainoassa pistokehypridissä.

Jos sieltä yksi kenno kuolee totaalisesti se polttaa sen kennon sulakkeen. Tai ainakin jossan youtubevideossa näin selvitettiin, ja kuulostaa ihan järkevältä, että yksi yksittäinen kenno kuollessaan vaan jätetään pois käytöstä.

Johtuu varmaan myös siitä miten se akku on käytännössä toteutettu. Siellähän on kuitenkin aika paljon myös kennojen välistä kuorman tasausta, yms älyä, ja kaiken järjen mukaan ei ole estetta sammuttaa vaikka yhtä osiota akusta kokonaan, antaen vaan ilmoitus että akku ei ole nyt ihan täydessä terässä.

Sulake toivottavasti löytyy juu, estämään tulipaloja tai isompaa katastrofia kennon vaurioituessa. Riippuen paljon miten minkäkin auton akku on kytketty, mutta en myöskään näkisi hirveen mahdollisena jatkaa enää matkaan jos yksi kenno kuolee (kuten @jm82 myös arveli), ehkä jossain climp modessa voi johonkin huoltoon päästä mutta muuten vaatii akun korjauksen/uusimisen.

Mitä itse olen akkujen kanssa pelannut ja rakennellut niin aika vaikealta tuntuisi systeemi millä voitaisiin täysin ohittaa yksi kenno. Tarvitsee melkoisen kalliin elektroniikan joka pystyisi erottamaan jokaisen kennon pois tarvittaessa ja vielä että erotus on niin täydellinen ettei kenno häiritse mitenkään akkupaketin toimintaa. Jännite muuttuu myös joka nyt tietysti tiettyyn rajaan asti on kompensoitavissa elektroniikalla. Tai jos löytyy rinnan kytkettynä kennoja niin yhden rinnan olevan kennon hajotessa, koko kapasiteetti laskee akussa 2 tai 3 osaan. Riippuen nyt kuinka montaa kennoa rinnan ollaan kytketty.

Toki kun Li-ion tekniikan akusta on kyse niin siellä on pakko olla BMS (battery management system(circuit)), joka tarkkailee ainakin maksimi latausvirtaa, maksimi purkivirtaa, maksimi jännitettä, minimijännitettä, lämpöä, kennojen jännitteiden tasaisuutta toisiin kennoihin nähden ja mahdollisesti muita asioita. Näistä jokaista on tarkkailtava kenno kohtaisesti ja jos joku 190-400v akku rakennetaan perus li-ion kennoista niin kennoja kuluu noin 45-100kpl. Battery management system ei tietääkseni kuitenkaan voi ohittaa sarjassa olevia kennoja jos sellainen hajoaa, voin toki olla väärässäkin. Voihan tuo jollain melkosella mosfet patteristolla toki onnistua, mutta en tiedä onko se hyötysuhteellisesti, rahallisesti yms mitenkään järkevä ratkaisu.
 
Pelkästään Teslan Model 3:sta valmistettiin Q3:lla 4400kpl viikossa.
Ja toikaan ei riitä siihen että voisi tehdä voittoa. Eli vieläkin enemmän pitää tehdä.
Kun ei ole niitä polttiksia toisessa tehtaassa niin pakko tehdä paljon sähköautoja.
Vanhat valmistajat vasta kokeilevat muutamilla malleilla sähköauto bisnestä. En tiedä oliko vielä yhtään sähköautoa ainakaan halvemmassa hintaluokassa, joka olisi voitollinen firmalle.

Mielenkiintoista, että Teslan myynti on laskenut merkittävästi viime vuodesta.
Varmaan tullut halvempia vaihtoehtoja markkinoille.
 
Varmaan tullut halvempia vaihtoehtoja markkinoille.
Tesla Model S ja X malleihin taitaa tulla uusi sisusta jossain vaiheessa. Vanha voi olla jo pikkasen vanhahtava? Ehkä myynti siitä taas paranee, jos niitä uudistuksia tulee vaikka 2019.

Tyyli saattaa olla otettu uudesta Model 3 mallista.
 
Tässä olisi vielä priuksen mootoreiden hyötysuhde kartta:

bsfc_010.jpg

CVT-vaihteistolla pystytään pitämään hyötysuhde korkealla laajalla teho-aluella. 120 km/h nopeus on aika lähellä optimia molemmissa moottoreissa.

Miten tuota tulkitaan? Onko 1.8 malli huomattavasti vai vähän parempi 1.5 moottoritienopeuksissa?
 
Miten tuota tulkitaan? Onko 1.8 malli huomattavasti vai vähän parempi 1.5 moottoritienopeuksissa?

Tuo x g/kWh -lukema on siis BSFC-arvo, ts. ominaiskulutus (brake specific fuel consumption). Kuvaa montako grammaa polttoainetta tarvitaan tuottamaan kilowattitunti mekaanista energiaa.

Näin nopsaan katsottuna näyttäisi siltä, että uudessa mallissa on käytetty pidempiä välityksiä pienentäen kierrosnopeutta, jolloin tarvitaan enemmän vääntöä saman tehon tuottamiseen (nopeuden ylläpitämiseen). Tässä tapauksessa uuden isomman moottorin bsfc-kartassa tällä muutoksella osutaan pienemmän (paremman) ominaiskulutuksen alueelle

Arvojen paranemisen puolesta tuo 230 -> 220 g/kWh on siellä vajaan viiden prosentin kieppeillä.
 
Hypridien akkutekniikka on monesti erilainen (esim toyotalla), kun sähköautoissa käytettävä. Toisekseen hyprideissä akkukapasiteettia voidaan käyttää juuri optimaalisella tavalla ja jättää käyttämättä juuri silloin kun tarvitsee. Toyotankin tekniikka taitaa ladata akun vaan 80% lataustasoon ja purkaa johonkin 30-40%, nämä käyttäjä näkee tyhjänä ja täytenä akkuna. Ja toki tietyissä tilanteissa käytetään bensaa vaikka akkua olisikin, nämä kun ei ole mahdollisia sähköautossa. Edelleen siis samoilla linjoilla olen että hypridissä akku pääsee helpommalla, koska se optimoitu käytettäväksi vaan hyvin pienellä kapasiteetti alueella ja Toyota on kehittänyt tuota akkutekniikkaansa jokusen vuoden juuri hypridi käyttöön ja siksi siellä mennään vieläkin tuolla tekniikalla eikä ole vaihdettu käsittääkseni li-ioniin, paitsi ainoassa pistokehypridissä.

Ainakin Teslalla on sama osakapasiteetti tekniikka käytössään, 75kWh ja 100kWh akkuhan on fyysisesti ihan sama, ja kyllä käsittääkseni kaikilla valmistajilla se täysi akku ei ole oikeasti ihan täysi, vaan jonkinverran on kapasiteettia puskurissa kompensoimaan akun heikkenemistä. Akun elinikähän kuitenkin mitataan lataussykseissä, ja vaikka ne keskialueen syklit ovatkin hieman vähemmän akkua rasittavia, niin ei siitä mihinkään pääse että hybridin pikkuakulle niitä syklejä kertyy helposti jo päivässä sen mitä täyssähköautolle viikossa.

Sulake toivottavasti löytyy juu, estämään tulipaloja tai isompaa katastrofia kennon vaurioituessa. Riippuen paljon miten minkäkin auton akku on kytketty, mutta en myöskään näkisi hirveen mahdollisena jatkaa enää matkaan jos yksi kenno kuolee (kuten @jm82 myös arveli), ehkä jossain climp modessa voi johonkin huoltoon päästä mutta muuten vaatii akun korjauksen/uusimisen.

Akuthan on toteutettu eri tavoin, mutta esim tuossa teslan akussa oli jotain yli 2000 pientä kennoa, jolloin jo todennäköisyys siihen että sieltä yksi kuolee pois on niin iso, että siellä on pakko olla järjestelmä joka sallii yksittäisen kennon irtoamisen järjestelmästä, eli juurikin jokin kennokohtainen palava sulake.

Käsittääkseni siellä on aina useampi kenno rinnakkain yhden ohjauselektroniikka yksikön valvottavana. Muutaman kennon välillä se kapasiteettiero tasautuu enemmän tai vähemmän pakollakin, ja jos se yksi kuolee totaalisesti niin siltä palaa sulake ja elektroniikka sopeutuu uuteen tilanteeseen.


Mitä itse olen akkujen kanssa pelannut ja rakennellut niin aika vaikealta tuntuisi systeemi millä voitaisiin täysin ohittaa yksi kenno. Tarvitsee melkoisen kalliin elektroniikan joka pystyisi erottamaan jokaisen kennon pois tarvittaessa ja vielä että erotus on niin täydellinen ettei kenno häiritse mitenkään akkupaketin toimintaa. Jännite muuttuu myös joka nyt tietysti tiettyyn rajaan asti on kompensoitavissa elektroniikalla. Tai jos löytyy rinnan kytkettynä kennoja niin yhden rinnan olevan kennon hajotessa, koko kapasiteetti laskee akussa 2 tai 3 osaan. Riippuen nyt kuinka montaa kennoa rinnan ollaan kytketty.

Joissain akuissahan on vain luokkaa 10-20 isoa kennoa, sellaisessa yhden kennon kuoleminen tarkoittanee jotain vikavaloa, ja tarvetta vaihtaa kenno, mutta tuskin nuokaan mitkään on niin typerästi suunniteltu etteikö jäljellä olevilla kennolla voitaisi vielä ajaa, ainakin rajoitetulla teholla/rangella.



Yleisesti mun mielestä tuo akuston ennenaikainen kuolema ei ole sen kummempi riski kuin polttomootorinkaan vikaantuminen. Väistämättä niin tulee joidenkin yksilöiden kohdalla tapahtumaan, ja jos se tapahtuu pian hankinnan jälkeen asia on takuunalainen kummassakin tapauksessa, ja vanhemmassa autossa auto joko hävitetään viallisena romikselle tai korjattavaksi tai korjataan omalla kustannuksella. Akun korjaaminen ei teknisesti ole sen haastavampaa kuin moottorinkaan korjaaminen, ja itseasiasta ihmisestä riippuen kumpi tahansa vaihtoehdoista voi olla ylivoimaisen vaikeaa.
 
Ainakin Teslalla on sama osakapasiteetti tekniikka käytössään, 75kWh ja 100kWh akkuhan on fyysisesti ihan sama, ja kyllä käsittääkseni kaikilla valmistajilla se täysi akku ei ole oikeasti ihan täysi, vaan jonkinverran on kapasiteettia puskurissa kompensoimaan akun heikkenemistä.
100kWh malli on painavampi, eli se akkukin on noissa malleissa jotenkin eri. 75kWh mallista ei siis pysty softalla päivittämään 100kWh mallia.
 
Onko Hyundai muuten ilmoittanut mitään tavoitteellisia valmistusmääriä Konalle?

Toistaiseksi Hyundai on ollut yksi vitsi matkalla kohti sähköistettyä liikennettä, sillä sähköioniqin valmistusmäärät ovat olleet ilmeisesti luokkaa 1000kpl / kk / koko maailmassa.

edit: no, näköjään Hyundai on hieman petrannut sitten viimenäkemän. Nyt EV ioniqin valmistus on ollut luokkaa 1690kpl / kk. Konaa voisi valmistua kohtapuoliin ehkä 2000kpl/kk vauhdilla globaaleille markkinoille, mikäli kesäkuun ennätysvalmistusmääristä voi jotain päätellä.

Pelkästään Teslan Model 3:sta valmistettiin Q3:lla 4400kpl viikossa.

Hyundain Kona EV myy vahvasti Euroopassa - voittoa niiden myynnistä ei silti tule

”Teemme voittoa Euroopassa, mutta kuten muillakin sähköautonvalmistajilla,
sitä ei synny sähköautoista. Mittakaava ja myyntiluvut ovat vielä niin pienet.
Vaikka taloudellista voittoa ei tule, koemme, että voitto tulee brändille
tällä hetkellä maineesta sähköautojen valmistajana”, Schmid sanoo.
 
100kWh malli on painavampi, eli se akkukin on noissa malleissa jotenkin eri. 75kWh mallista ei siis pysty softalla päivittämään 100kWh mallia.
En niin tarkkaan tiedä noita malleja, mutta ainakin joissain malleissa oli oikeasti sama akku kuin isommassa.
 
En niin tarkkaan tiedä noita malleja, mutta ainakin joissain malleissa oli oikeasti sama akku kuin isommassa.

Ainakin Model S 60:ssä oli jossain vaiheessa sama akku kuin Model S 75:ssä, mutta 60:n kapasiteetti oli vain rajoitettu ohjelmallisesti. Tuon kapasiteetin rajoituksen sai sitten ostamalla poistettu.

 
Viimeksi muokattu:
Huomautus: Asiaton käytös
PAKANA jos et tiedä mistä puhut niin pidä turpa kiinni.
Teslan akustot on erilaisia ja perus 75Kw akuston ja 100Kw välillä on iso ero kenomäärissä.
Siellä on 75-85-90-100 akkuja
kennomäärä vaihtee mutta on aina yli 7000 KPL
Täällä puhutaan
paljon paskaa kun joku luulee tietävänsä asiaa.
60 -> 75 voi joskus päivitää ohjelmallisesti kun oli sama fyysinen akusto
 
Viimeksi muokattu:
PAKANA jos et tiedä mistä puhut niin pidä turpa kiinni.
Teslan akustot on erilaisia ja perus 75Kw akuston ja 100Kw välillä on iso ero kenomäärissä.
Siellä on 75-85-90-100 akkuja
kennomäärä vaihtee mutta on aina yli 7000 KPL
Täällä puhutaan opaljon paskaa kun joku luulee tietävänsä asiaa.

Tuossahan @Mteho ehti jo laittaa videon, jossa tämä @Pakana:n väite todistettiin. Tesla ainakin käytti aikaisemmin 60- ja 75-malleissa samaa fyysistä akkua. (Toki tuo väite mallien 75 ja 100 välillä lienee ”sitä ihteään”, mutta silti, osin totta.)

Oletko varma, että kaikissa 75, 85, ja 90 on varmasti eri akku kuin 100? Tai, 75 ja 80 eri kuin 90? Tai 75 eri kuin 80?
 
Muutenhan tuota voisi ostaa täyssähköauton vaikka huomenna, mutta kun kyytiin pitäisi saada mahtumaan kaksi vinttikoiraa. Nykyinen 2013 Kia cee'd farkku on riittävän tilava, eli koskahan olisi odotettavissa tuon kokoluokan sähköautoja? Onko mitään huhuja tai varmaa tietoa olemassa?
 
Tai onko vitun väliä väitteillä.
Kyllä minun S85D pärjää kesä kelissä 400km range, väittää sähköautoilun vastujat mitä paskaa haluaa.
Tuohon sopii paljon tavaraa ja väittäisin että saa koirahäkkejä tarpeen mukaan.
Koeajakaa tuo auto ja miettikkää oikeasti mitä sitä tarviaa ajaa yhdellä latauksella.
Onhan se vielä kallis auto mutta 2,5€/100 km tankkaus tuosta suorituskyvystä on naurevattavan halpa hinta.
 
PAKANA jos et tiedä mistä puhut niin pidä turpa kiinni.
Teslan akustot on erilaisia ja perus 75Kw akuston ja 100Kw välillä on iso ero kenomäärissä.
Siellä on 75-85-90-100 akkuja
kennomäärä vaihtee mutta on aina yli 7000 KPL
Täällä puhutaan
paljon paskaa kun joku luulee tietävänsä asiaa.
60 -> 75 voi joskus päivitää ohjelmallisesti kun oli sama fyysinen akusto
Jos et pysty asiallisesti korjaamaan Pakanan väitteitä, niin parempi olisi olla kommentoimatta.

Model S/X akut:

60 kWh <=2015, 350 V, 5040 kennoa, 14 moduulia, 360 kennoa kussakin, 522 kg

60 kWh v2 >=06/2016, 350 V, 5880/14/420, päivitettävissä --> 75 kWh

70 kWh >=05/2016, 350 V, 5880/14/420
400 V, 7104/16/444, päivitettävissä --> 75 kWh

75 kWh, 350 V, 5880/14/420

85 kWh, 400 V, 7104/16/444, 603 kg

90 kWh, 400 V, 7104/16/444, eri anodin ansiosta 6 % suurempi kapa kuin 85:ssa

100 kWh, 400 V, 8256/16/516

Tuosta huomataan, että 60 ja 75 ovat kesän 2016 jälkeen sama akku. Tämän lisäksi 2017 asennettiin 75-malleihin (X) 85 kWh:n akku.

Tesla strangely starts delivering new 85 kWh battery packs software-locked at 75 kWh
 
Muutenhan tuota voisi ostaa täyssähköauton vaikka huomenna, mutta kun kyytiin pitäisi saada mahtumaan kaksi vinttikoiraa. Nykyinen 2013 Kia cee'd farkku on riittävän tilava, eli koskahan olisi odotettavissa tuon kokoluokan sähköautoja? Onko mitään huhuja tai varmaa tietoa olemassa?

Järkevän hintaista täyssähköistä farmaria ei tietääkseni ole kukaan vielä julkistanut.

2013 Kia Cee’d farmarissa on ilmeisesti 528 litran kontti. Leafin kontti näyttäisi olevan 435 litraa ja tulevassa Kia Niro EV:ssä 451 litraa. Niro hybridin ja Leafin konttejahan voi käydä ihmettelemässä kaupassa, mutta epäilisin noiden olevan huonompia koirien kuskaamiseen.

Nissan E-NV200 täyttää vaatimukset tavaratilan suhteen, mutta se on pakettiauto ja rajoittunut pitkillä matkoilla. Joillekin tuo voi sopiakin jos rajoitteet eivät haittaa.

Jos on paljon rahaa, niin sitten on tietenkin Model X tai tuleva Audi E-Tron.

Riippuen ajoprofiilista voisi myös plug-in hybridi olla toimiva ja niissä on enemmän valikoimaa käsittääkseni. Noiden toimivuus tosin riippuu täysin ajomatkoista ja lataus mahdollisuuksista.
 
Järkevän hintaista täyssähköistä farmaria ei tietääkseni ole kukaan vielä julkistanut.

2013 Kia Cee’d farmarissa on ilmeisesti 528 litran kontti. Leafin kontti näyttäisi olevan 435 litraa ja tulevassa Kia Niro EV:ssä 451 litraa. Niro hybridin ja Leafin konttejahan voi käydä ihmettelemässä kaupassa, mutta epäilisin noiden olevan huonompia koirien kuskaamiseen.

Nissan E-NV200 täyttää vaatimukset tavaratilan suhteen, mutta se on pakettiauto ja rajoittunut pitkillä matkoilla. Joillekin tuo voi sopiakin jos rajoitteet eivät haittaa.

Jos on paljon rahaa, niin sitten on tietenkin Model X tai tuleva Audi E-Tron.

Riippuen ajoprofiilista voisi myös plug-in hybridi olla toimiva ja niissä on enemmän valikoimaa käsittääkseni. Noiden toimivuus tosin riippuu täysin ajomatkoista ja lataus mahdollisuuksista.

Täytynee odotella sopivamman auton ilmestymistä markkinoille vielä hetken aikaa.
Leafia olen käynyt katsomassa ja se on auttamattomasti liian pieni tavaratilansa osalta. Normaalisti ajan työmatkaa 100km/päivä yksikseni, mutta silloin tällöin pitää koiria kuskata jonnekin, parhaimmillaan Helsinkiin asti eli 500km päähän. Kahta autoa ei ole varaa/järkeä/tarvetta pitää, eli sekään ei oikein käy että ottaisin jonkun pienen sähköauton työmatkakäyttöön ja farkulla sitten kuskaisi koiria tarvittaessa.

Plug-in hybridi ei kiinnosta, vaan ajelen tällä dieselillä siihen asti kunnes löytyy sopiva EV. Teslaan ja Audiin ei ole rahaa :p
 
Onko jossain jotain sivustoa, jossa näkisi, mitä sähköautoja ja plugareita on tulossa Suomeen ja millä aikataululla? Pitäisi autoa hommata ensi vuonna eikä se ole niin kuukauden päälle, että milloin saa tilauksen sisään. Jos on joku kiinnostava malli tulossa niin mielellään sitä sitten odottaa hetken.
 
2019 tulee Kia Niro ev. Pitäisi tulla myös Tesla Model 3.
Kysyin sivustoa/listaa Suomeen tulevista malleista, en yksittäisiä esimerkkejä jotka on mainittu sata kertaa viimeisellä parilla sivulla.

Lisäksi, Teslaa ei kannata ainoaksi autoksi edes ostaa. Vähän siinä ja siinä kannattaako edes kakkosautoksi. Pääset betatestaamaan keskeneräistä kyhäelmää. Pahimmassa tapauksessa odotat 4kk huoltoa ja takuuajan päätyttyä voikin jo viedä romutukseen, jos jotain hajoaa. Pahoittelut jo etukäteen niille Tesla-fanipojille, joilla menee herne nenään.

Koska en ole täysin idiootti, jätän siis Teslan väliin. Hintaluokassa 50-90k löytyy varmasti sellaisiakin vaihtoehtoja, joissa palvelu toimii koko elinkaaren ajan (tai ainakin niin pitkään kuin haluan kyseisen auton omistaa).
 
Ei ole sähköautoasiaa, mutta ehkä hybridi? Mene ja tiedä...



This Gasoline Is Made of Carbon Sucked From the Air

"The resulting synthetic fuel can be blended or used on its own as gasoline, diesel, or jet fuel. When it’s burned it emits the same amount of CO2 that went into making it, so it’s effectively carbon neutral."

Mielestäni erittäin mielenkiintoinen teknologia, ja tämähän neutralisoi kaiken tarpeen millekään sähköautoille, ainakin ympäristömielessä. Tämä ei vaadi latauskalustoja ja muuta kallista, vaan samoja tankkauspisteitä voidaan käyttää. Nerokasta.

Hiukan yksinkertaisemmin ajatellen niin eikö uusiutuvat polttoaineet kuten biodiesel ja etanoli ole ihan vastaava löytyen pumppuasemiltakin. Toki biomateriaalin tuotanto vaikuttaa asiaan että onko jätevirtoja, ruokaviljelyyn kelpaamatonta maata vaiko ihan ruokamaissista tehtyä.

Käsittääkseni on koetehtaita joissa co2 päästöt johdetaan leväkasvihuoneisiin saaden levästä polttoainetta.

On tosiaankin hyvä idea ja tällaiset voisivat toimia esim. uusiutuvien energialähteiden varastoinnissa, laivoissa, lentokoneissa ja raskaassa liikenteessä hyvin, koska noita voi olla hankalampi sähköistää. Lappeenrannassa taitaa olla koelaitos, jossa tätä myös tutkitaan.

Synteettiset polttoaineet eivät kuitenkaan poista muita kuin co2-päästöjä joten mielelläni näkisin silti sähköautojen yleistyvän ihan ilmanlaadunkin takia.

Edit: lisätty pari käyttökohdetta

Ongelma sama kuin vedestä polttoainetta tehdessä. Tarvitaan energiaa jotta voidaan co2 muuttaa polttoaineeksi ja sitä tarvitaan enempi kuin syntyvän polttoaineen energia. Muuten meillä olisi ikiliikkuja. Joka sulkee melkein kaikki liikkuvat vehkeet pois kuvioista. Aurinko,tuuli, vesi ja ydinvoimaloiden ja kiinteiden sähkölinjojen asemissa toi homma toimii. Ja käytännön co2 talteenotto pakokaasuista myöhempää käsittelyä varten niin isoissa vehkeissä voisi luonnistua, mutta lentokoneet taitaa olla jo liian pieniä ja mahdottomia pakokaasujen määrään nähden. Maaliikentees ei liene edes merkityksellistä kun jos nieluja samalla määrällä lisätään. Lentokoneis merkitys olisi isompi.
 
Viimeksi muokattu:
Hiukan yksinkertaisemmin ajatellen niin eikö uusiutuvat polttoaineet kuten biodiesel ja etanoli ole ihan vastaava löytyen pumppuasemiltakin. Toki biomateriaalin tuotanto vaikuttaa asiaan että onko jätevirtoja, ruokaviljelyyn kelpaamatonta maata vaiko ihan ruokamaissista tehtyä.

Käsittääkseni on koetehtaita joissa co2 päästöt johdetaan leväkasvihuoneisiin saaden levästä polttoainetta.



Ongelma sama kuin vedestä polttoainetta tehdessä. Tarvitaan energiaa jotta voidaan co2 muuttaa polttoaineeksi ja sitä tarvitaan enempi kuin syntyvän polttoaineen energia. Muuten meillä olisi ikiliikkuja. Joka sulkee melkein kaikki liikkuvat vehkeet pois kuvioista. Aurinko,tuuli, vesi ja ydinvoimaloiden ja kiinteiden sähkölinjojen asemissa toi homma toimii. Ja käytännön co2 talteenotto pakokaasuista myöhempää käsittelyä varten niin isoissa vehkeissä voisi luonnistua, mutta lentokoneet taitaa olla jo liian pieniä ja mahdottomia pakokaasujen määrään nähden. Maaliikentees ei liene edes merkityksellistä kun jos nieluja samalla määrällä lisätään. Lentokoneis merkitys olisi isompi.

Hieman jossittelua, mutta jos sähköä tuotettaisiin tuuli-/aurinkoenergian ansiosta hetkellisesti ylimääräistä, niin tuon tyyppinen ratkaisu voisi silloin olla hyvä.

Mutta tämä menee jo asian vierestä.
 
Hieman jossittelua, mutta jos sähköä tuotettaisiin tuuli-/aurinkoenergian ansiosta hetkellisesti ylimääräistä, niin tuon tyyppinen ratkaisu voisi silloin olla hyvä.

Mutta tämä menee jo asian vierestä.

Se ylituotanto energiahan pitäisi saada järkevästi hyödynnettyä, tedhäänkö sillä ylituotanto energialla kaasua, vai varastoidaanko energia jotenkin muuten on sinänsä samantekevää, mutta sen tuhlaaminen tuntuu melko typerältä. Tosin toistaiseksihan tuollaiset tilanteet ovat olleet hyvin harvinaisia, mutta tulevat yleistymään sitä mukaa kun aurinko ja tuulivoima lisääntyy, niiden tuotantoahan ei varsinaisesti voi säätää mitenkään.
 
On nuo plugarit vaan hinnoiteltu jarjettomasti.
Outlanderin PHEV vs. bensamallilla nailla nurkilla tasan $20K hintaeroa, mika vastaa aika tarkasti 100 000 km bensoja vaikka bensan hinta nousisi 20%.
Pysyn edelleen alkuperaisessa suunnitelmassani hommata tuon uuden Pajeron rinnalle jokin kaytetty EV tyomatkaajoihin.
 
Hieman jossittelua, mutta jos sähköä tuotettaisiin tuuli-/aurinkoenergian ansiosta hetkellisesti ylimääräistä, niin tuon tyyppinen ratkaisu voisi silloin olla hyvä.

Mutta tämä menee jo asian vierestä.
Jollei kuitenkaan irroiteta asiasta johon kirjoitin. Liikkuvassa kulkineessa oli laiva, lentokone, rekka tai auto ei ole tuota tuuli-/aurinkoenergiaa tai ylimääräistäkään energiaa kovinkaan loputtomasti. Mainitsin kyllä kiinteiden laitosten kohdalle että saattaisi toimia.

Ylituotanto sinällään on aika suhteellinen käsite riippuen kannattavuuksista. Energian siirrettävyyden kannalta voi joissain tapauksissa olla sen muuttaminen polttoaineeksi taloudellisempa kuin sähkönä. Kaikki riippuu kokonaiskustannuksista.

Pointti oli kuitenkin muistuttaa että tuo ei juurikaan eroa uusiutuvan energian käytöstä.
 
Jollei kuitenkaan irroiteta asiasta johon kirjoitin. Liikkuvassa kulkineessa oli laiva, lentokone, rekka tai auto ei ole tuota tuuli-/aurinkoenergiaa tai ylimääräistäkään energiaa kovinkaan loputtomasti. Mainitsin kyllä kiinteiden laitosten kohdalle että saattaisi toimia.

Ylituotanto sinällään on aika suhteellinen käsite riippuen kannattavuuksista. Energian siirrettävyyden kannalta voi joissain tapauksissa olla sen muuttaminen polttoaineeksi taloudellisempa kuin sähkönä. Kaikki riippuu kokonaiskustannuksista.

Pointti oli kuitenkin muistuttaa että tuo ei juurikaan eroa uusiutuvan energian käytöstä.

Joo en siis missään nimessä ajatellut mistään liikkuvasta asiasta ottettavan mitään talteen. Lisää painoa -> hyöty nolla.

Itse puhuin ihan vain energian säilömisestä.

Esim muistaakseni Saksassa on jokin tutkimuskylä, jossa aurinkoenergiaa on tuotettettu ongelmaksi asti.

Etelä-Amerikassa muistaakseni (taas) Chilessä aurinkoenergiaa on tuotettu yli koko maan tarpeen.

Tuollaisissa tapauksissa sähkön tuottohinta on miinuksella (eli joutuu maksamaan, jos tuottaa sähköä) ja silloin sille olisi hyvä keksiä edistävää käyttöä.
 
Suomessa sähkön siirtomaksut tekevät sähkön varastoinnista kannattamatonta vaikka sähkö ja itse varastointi olisi ilmaista.
 
Suomessa sähkön siirtomaksut tekevät sähkön varastoinnista kannattamatonta vaikka sähkö ja itse varastointi olisi ilmaista.

Eipä tuo sähkönsiirtomaksu mikään pullonkaula ole silloin kun puhutaan isojen voimaloiden mahdollisesta ylituotannosta. Yksityisasiakkaille nuo siirtomaksut ovat tieytsti merkittäviä, mutta niissäkin tapauksissa se siirtomaksu kyllä tulee sitä energian varastointia, koska sen siirtomaksun takia pientuotannon myyminen sähköverkkoon on turhaa.

Jos omaa sähköntuotantoa on, niin kyllähän kaikki ylijäämäsähkö kannattaa tuutata sähköverkkoa ennemmin vaikka lämminvesivaraajaan, jos mitään muuta varastointitapaa ei ole.

Nykyäänhän yösähkö ei ole merkittävästi halvempaa, joten erityisiä yösähköenergian varaajia ei pahemmin kannata alkaa rakentamaan, mutta tietysti vanhat jo rakennetut systeemit kannattaa edelleen itää käytössä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
265 280
Viestejä
4 590 453
Jäsenet
75 616
Uusin jäsen
DNS90324L2KW093SDNNH09JS0

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom