Keskustelua hybridiautoista

Tuossa yhdessä tuoreessa sähköautokulutustestissä pisti silmään Kia Soul EV hinta espanjassa ja se tuli vilkaistua espanjan Kian sivujen hintalaskurissa: Kia Soul EV 23900€.. toki ilman pikalaturia, pikalaturilla taisi olla 27900€ ja suomessa sama 35300€, ilman pikalaturia ei taida edes saada. Hankintatuen kanssa siis halvimmillaan espanjasta 21900€ ja meniskö 1000-1500€ hakuun ja autoveroon? Melko halvalta tuntuu kun vertaa vastaaviin?
 
Kävinpä eilen tälläisen koeajamassa, 2015 mallisen.

Tällaisen millaisen?

Sen Outlanderin?

Mikrorata-autona sähkis onkin parempi joka tavoin. Radoilla ajetaan lyhyitä hetkiä ja eikä autoja nyt hirveän monia tarvi olla puskurina seuraavien ajoa varten. Pakokaasut ja meteli pienempi.

Eiköhän tuollaisen mikroauton akku vaihtu ihan kädenkäänteessä, eli ainakaan latauksen takia ei mitään erillisiä "puskuriautoja" tarvita.
 
Kulutus varmaan vaunuperässä onkin tuota luokkaa. Sen verran ilmavastusta lisää niin hyppää kulutukset. Tasaisessa ajossa ei se paino niin hirmuisen merkittävä. Toki pohjoisessa tulee noi mäet ja alkaa niidenkin takia polttoainetta maistua.

Viimeks lähes tyhjää 1,5m2 suoraa etupinta-alan kanttikuomua vetäes hyppäsi kulutus 3 litraa etanolia kun vastatuulta. Tuulettomana jää sinne alle litran nousuun. Mitä pienempi kone sitä rajummin kulutukset nousee kuormitettuna. Joten hydridi mitä enemmän se luottaa normaalissa ajossa sähkömoottoriin sitä rajummin kulutus nousee kuormalla. Downsizing kun pyrkii sen moottorin parhaimman saamaan arkiajoon.


Pikku-turbolla pitää ajaa kierroksilla (jopa 4000rpm) kun perässä paljon lastia. Ei kaasupohjassa isolla vaihteella koska silloin hyötysuhde huononee ison vaparin tasolle :)
 
Kolme vuotta ollut phevi. Kaikki totta mitä mainittu, täydellä akulla mennään 20-40 olosuhteista riippuen, riittää kenelle toiselle ei. Halvat huollot ollu toistaiseksi, ei laittoa.
+Hiljainen
+Vääntö pienillä nopeuksilla
-pieni akku
-suuri kulutus motari nopeuksilla ( 8-10 )
 
Aika vähissä on automaatit josta ei löydy sport tai/ja manual moodia jos autossa on pieni turbokone.
Jep. Ford Fiesta 1.0 ecoboost automaatissa taitaa olla ne läpyskät ratissa, jolla saisi vaihteita vaihdettua. Tai sitten tuo Sport tila. Toisaalta eipä tuossa ole sitä koukkuakaan, kun olisi niin vähän käyttöä kärrylle.
 
Uusimman Tuulilasin sähköautovertailun turhinta satoa, mutta piti ynnätä (maahantuojan varaosa) akku + moottorihinnat yhteen, kun olivat nämä ilmoittaneet:
  • Hyundai Ioniq 100,9% auton hinnasta ( 27 825 € + 11 316 € )
  • VW E-Golf 66,7% ( 21 425 + 6 950 )
  • Nissan Leaf 32,1 % ( 8 800 + 4 500 ).
Hyundaissa ja VW:ssä aika tyyriit akut, varsinkin kun Leaf:ssa kuitenkin kapasiteetiltaan suurin patteri ( toki Ioniq:ssa lienee kalliimpi Li-Po akku ). Eipä tuo Ioniq:n moottorikaan ihan ilmainen ole ja ynnättynä tosiaan kalliimpi kuin koko auto. Akuilla on 8v. takuu kai jokaisella, mutta meneeköhän tuo moottoripuoli ihan merkin normaali takkuulla ?
 
Tuossa yhdessä tuoreessa sähköautokulutustestissä pisti silmään Kia Soul EV hinta espanjassa ja se tuli vilkaistua espanjan Kian sivujen hintalaskurissa: Kia Soul EV 23900€.. toki ilman pikalaturia, pikalaturilla taisi olla 27900€ ja suomessa sama 35300€, ilman pikalaturia ei taida edes saada. Hankintatuen kanssa siis halvimmillaan espanjasta 21900€ ja meniskö 1000-1500€ hakuun ja autoveroon? Melko halvalta tuntuu kun vertaa vastaaviin?

Kuulostaa jopa asialliselta hinnalta vrt. suomen riistoon.. eikös se tuolta kannattaisi ehdottomasti lähteä hakemaan!?

Autovero esim. Leafiin on jotain tonnin luokkaa eli säästöä tulee julmetusti hakemalla.
 
Konan hintoja Suomessa ei ole vielä olemassa. Tuskin alkaa kolmosella hinta, ainakaan isompiakkuisen...
 
Kuulostaa jopa asialliselta hinnalta vrt. suomen riistoon.. eikös se tuolta kannattaisi ehdottomasti lähteä hakemaan!?

Autovero esim. Leafiin on jotain tonnin luokkaa eli säästöä tulee julmetusti hakemalla.
Onkohan noissa hinnoissa akku mukana?
 
Taisi olla kuitenkin näistä sähköön liittyvistä autoista puhe eikä perusautomaateista.
Aika vähän on malleja joissa on pieni turbo kone, sähkö ja vetokoukku. VW:n 1.4 tulee mieleen mutta siinäkin taitaa olla manuaali mode vaihteistossa. Kuitenkin on ihanaa että V8 mies jaksaa olla huolissan hybridien hyötysuhteesta raskaassa kuormituksessa. Vielä kun jaksaisi murehtia V8 hyötysuhteesta niin kaikkihan olisi :tup:
 
Jaa olinko huolissaan kun oli pikemminkin toteamusta johon linkitin videona vähän perustelua ettei pelkkää tyhjää suunsoittoa. Näytti osuvan arkaan viestistä päätellen.
Outlander PHEV:ssä ei ole pientä turbo mottoria, joten juttusi meni siltä osin kyllä hivenen ohi maalista.
 
Nyt on melkolailla vuosi ja n. 10K kilometria takana hybridiautoilua MB 350 T plugin-hybrid vm 2015:lla. Auto on siis varustettu kahden litran turbotetulla bensamoottorilla ja pienellä 6,5Kw akustolla. Vaihteistona on 7 pykäläinen automaatti, jota voi halutessa käskyttää ratista siivekkeillä.

Autolla on nyt ajettu n. 40K kilometriä.

Akku täyteen ladattuna auto näyttää akulla ajettavaa matkaa välillä 25km - 28km riippuen siitä miten on tullut ajettua. Kun auto ilmoittaa, että akku on loppu niin akustossa on n.20% vielä jäljellä. Auto sitten käyttää kuitenkin akkua ajamiseen vielä tuonkin jälkeen, mutta pyrkii säilyttämään varauksen tuossa 20% pinnassa. Yllättäen myös moottoritiellä auto välillä sammuttaa moottorin ja siirtyy käyttämään sähköä.

Autossa voi säätää miten käytetään voimalähdettä ja bensamoottorin saa mm. asetettua tilaan, jossa se lataa samalla jatkuvasti akkua.

Auton käytöstä voi sitten säädellä myös oman ajohalun mukaisesti Comfort-moodista Sport+:aan asti (tai customoida ajomallin oman mielen mukaisesti; ohjauksen, kaasuvasteen, jousituksen ja vaihteiston).

Latailen akkua pääsääntöisesti kotona tätä varten asennetulla kiinteällä laturilla. Akut latautuvat laturin statistiikan mukaan n. tunnissa täyteen ja tyypillinen latausmäärä on ollut 5,8Kw. Auton mukana tulleella "hätälaturilla" latausaika on n. 3 tuntia.

Oma kiinteä laturi on kyllä jo käytönhelppoudessa maksanut monesti hankintahintansa takaisin. Suositan lämpimästi, jos aikoo hybridin tai sähköauton hankkia.

Tällä autolla on tullut opittua, että ei se sähköllä päästävä matka ole mitenkään mielenkiintoinen. Itselle suurimmat edut tästä ovat:
- pienempi ajoneuvovero (autojen verotus on mielestäni suuri vääryys)
- oma kaista Länsiväylällä :-)
- omat parkkipaikat kaupoissa jne.
- auton kiihtyvyys normaaleihin nopeusrajoituksiin
- hiljaisuus ajettaessa kaupunkiajoa (tai rauhallista maantieajoa)
- Start/Stop toimii kerrankin hyvin :-) Auto lähtee aina sähköllä, joten liikkellee päästään samantien eikä tarvitse odotella.
- fiilis, että säästää bensaverossa

Oma ajo on pääsääntöisesti hyvinkin lyhyttä ajoa (alle 20km), joten sähköllä ajo pääsee loistamaan. Itselleni ei kuitenkaan auton kulutus ole kovinkaan tärkeä asia vaan tärkeintä minulle on, että ajo on nautinnollista.

Välillä tulee ajettua hieman pidempää matkaa maantiellä ja silloin autossa vakiona oleva ilmajousitus pääsee loistamaan. Maantiellä auto menee todella pehmeästi ja jämäkästi.

Ilmajousituksessa on myös se hyvä puoli, että auton maavaraa voi nostaa jonkin verran normaalia korkeammalle, joka on tullut mökkitiellä kelirikon aikaan hyväksi todettua.

Akusto vie tilaa takaluukusta, mutta käytännössä se on vain omassa käytössä ollut hyvä. Akusto nostaa tavaratilan lattiaa ylemmäs jolloin tavaroiden nostaminen tilaan ja sieltä pois on helpompaa.

Autosta ja sähköautoilusta ei ole oikeastaan mitään huonoa sanottavaa. Olen todella tyytyväinen ja seuraavakin auto on ehdottomasti bensiinihybridi.

Paras ominaisuus näin kesähelteillä on ollut auton ennen käynnistystä tapahtuva viilennys. Kun auton lukituksen avaa aloittaa auto viilennyksen ajoakulla (jos siellä vain on virtaa) ja auto on todella nopeasti viileä. Talvella tietysti sama mekanismi lämmittää auton ja silloinkin lämpö on nopeasti mukavalla tasolla.

Huonoin ominaisuus liittyy sähkölatauspistokkeen sijoitteluun ja rakenteeseen. Luukku on auton takana vasemmalla, joka aihettaa hieman enemmän sompailua, kun pitäisi peruuttaa kauppakeskuksen ajosuunnassa väärään suuntaan vinossa (siis peruutusta ajatellen) olevaan latauspaikaan. Lisäksi luukun mekanismin talvitestaukset eivät ole oikein menneet nappiin. Luukku jäätyy joko kokonaan kiinni tai sitten mekanismi jäätyy niin, että sitä ei saa avauksen jälkeen enää kiinni. Toivottavasti tuo on korjattu seuraavassa malliversiossa.

Kehityksenä autoon suurentaisin akuston kokoa hieman, että sähköllä pääsisi sen 50-60km. Silloin suurin osa omista ajoista olisi 100% sähköllä ja akku todenäköisesti pysyisi pidemmilläkin matkoilla riittävässä varauksessa reitin loppuun, jossa ajellaan sitten kaupunkinopeuksia.

Ja niille, jotka kyttäävät kulutusta niin auto näyttää minun ajamilleni kilometreille keskikulutusta 4,8l / 100 km. Tyypillisesti tulee ajettua ennen tankkausta n. 1200km.

(En ole mikään säästäväinen ajelia vaan käytän yleensä auton tehot hyödyksi.)

Edelliseen autoon verrattuna on kuitenkin ollut kiva huomata, että ei tarvitse jonottaa tankkailemaan niin usein.
 
Luetaas.

Kyse Outlanderista, eli ei pikkuturbosta, eli turhaa mutinaa pikkuturboista.

Sähkö ei lisää kulutusta vaan vähentää sitä, etenkin jossain mäkimaastossa jossa saa jarrutusenergian talteen.

Oliko muuta?
Siis ihan paikkansahan nuo heyrstin kommentit pitää, mitä pienempi motti niin sitä lähempänä sitä optimihyötysuhdetta ollaan jo pienessä vauhdissa.
Kun vauhtia lisätään kasvaa kulutus voimakkaasti kun vastusten kasvaessa hyötysuhde ei juuri parane vaan en vaan vastus lisää suoraan kulutusta.

Isommassa ja tehokkaammassa motissa taas kulutus on pienemmällä nopeudella/kuormalla tyypillisesti suurempi, ja kone on selvästi alle parhaan hyötysuhteensa alueella. Tällöin taas nopeuden tai kuorman kasvattaminen nostaa kulutusta maltillisemmin, sillä vastus kasvaa mutta samaan aikaan hyötysuhde paranee, eli kulutuksen nousu on pienempää.

Katsoin tuosta netin Autodata Penteles filusta kulutuserot 80 km/h ja 120 km/h välissä, ja autot joissa kulutus nousee eniten tuolla nopeuden nostolla:
Ford Focus Wagon 1,0 EcoBoost Titanium 79,1 %
Volkswagen Golf Variant 1,4 TSI Comfortline 76,7 %
Suzuki Alto 1,0 VVT GL 76,2 %
Dacia Duster 1,5 dCi 4x4 Laureate 74,5 %
Nissan Micra 1,2 DIG-S Acenta 73,2 %
Toyota Prius 1,5 HSD 5-ov. A 71,8 %
Toyota iQ 1,0 VVT-i 70,7 %
Toyota Yaris 1,33 Style Multidrive S 5-ov. 70,6 %
Suzuki Alto 1,0 GLX 69,0 %
Kia Cee’d 1,6 GDI DCT EX 5-ov. 68,9 %

Ja autot joissa nousee vähiten:
Mercedes-Benz S 420 CDI L 21,1 %
Opel Insignia Sports Tourer 2,0 CDTI A 21,8 %
Mercedes-Benz S 500 Lang 23,0 %
BMW 730dA 23,2 %
Citroën C6 2,2 HDi Aut. 26,2 %
Opel Insignia Country Tourer 2,0 CDTI BiTurbo 4x4 A 27,4 %
Toyota Avensis 2,0 Sol Technical 29,7 %
Citroën C6 2,7 HDi Exclusive 29,9 %
Lexus IS250 A 17” 30,0 %
Opel Insignia 2,0 CDTi Cosmo A 5-ov 30,0 %

Tottakai tuohon vaikuttaa muukin kuin koneen koko, mutta trendi on aika selvä.

Sekin lienee tiedossa, että hybrideistä suurin hyöty on nimenomaan pienessä vauhdissa kaupungissa, ja raskaalla kuormalla motarilla kulutus ei poikkea vastaavista ei-hybrideistä.

Se on toki totta, että turbo tai hybriditekniikka ei tuota ilmiötä itsessään aiheuta, mutta turbo tai hybriditekniikka on se minkä avulla noita pikkukoneita laitetaan vähän isompiinkin autoihin, kuten vaikka tuohon Focukseen tai Priukseen.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo 80 -> 120km/h nosto näyttää vaikuttavan vähiten diesel moottoreihin. Niinhän sitä puhutaan että dieselissä ei kulutus nouse niin pahasti kuin bensassa, jos rallittaa, eli ajaa raskaalla kaasujalalla. Lisäksi vetoautonahan diesel on oikein hyvä, kun kulutus ei nouse niin pahasti, jos verrataan bensaan. Myös Tesla Model X vie aika maltillisesti sähköä kärryn kanssa. Toki auto on muutenkin aika kookas ja aika painava. Kärrystä tai vaunusta tulee toki vähän lisää ilmanvastusta.
 
Kertokaas mikä on syynä ettei pikkusähkiksillä, esim. leafillä pysty vetämään?
Ainakin näin olen ymmärtänyt.
 
Ehkä siinä pelätään kaksivetoisen sähkömoottorin kestävyyttä? Lisäksi 40kWh Leafin akkuhan ylilämpenee jo ilman peräkärryäkin. Leafissa kun ei ole akun jäähdytystä, eikä ole e-Golfissakaan.

Nelivetoisiin Model X:ään ja Jagual I-Paceen saa koukun ja niissähän peräkärryn massa jakautuu kahdelle sähkömoottorille. I-Paceen ei kovin raskasta kärryä silti saa.

Nissan Leaf on akun takia aika painava. Jos vielä kärrynkin saisi laitettua perään, niin ainakin jarrut ja pyörän ripustukset ja renkaat täytyisi mitoittaa sen mukaan? Autosta tulisi varmaankin vähän kalliimpi ja sähkömoottori ja akkukin täytyisi ehkä suunnitella järeämmiksi. Kumminkin aika pitkän takuun antavat voimalinjalle ja akulle.

Esim. Model X vakio renkaatkin on jo aika järeät. 265 50 R19 110 W. Ja takarenkaat voi olla myös 275 tai 285 leveät. Tuollaisilla renkailla auto varmaan pysähtyykin aika hyvin, eikä sitä kärryä varmaan perässä juuri huomaa. Kun ei huomaa paljon dieselilläkään. Leafin ajettavuus ei taas välttämättä riittäisi kunnolla kärryn kanssa? Koska akun takia painoa on jo valmiiksi "kyydissä".
 
Tuossa noita haasteita tulikin, toki nuo kaikki olisivat ratkaistavissa teknisesti, mutta kun maailmalla jollain Leafin tai Zoe:n kaltaisilla autoilla niin harva ylipäätään haluaa hinata mitään, niin ei vaan ole taloudellisesti kannattavaa. Varsinkin kun luultavasti ratkaisut nostaisivat painoa, mikä lyhentäisi kantamaa ja kantama on useammalle ongelma kuin se vetäminen.

Leafiin on tosin muistaakseni suunniteltu koukun lisäämistä pikkuruisella vetopainolla, mutta se olisi lähinnä johonkin fillaritelineen kustaamiseen sopiva ratkaisu.
 
On niitä koukkuja Leafiin asennettu ihan Suomessakin.

E-NV on samalla tekniikalla ja siinä uuteen 40 kWh on tyypitetty jo vetomassaakin. Tosin aina nihkeästi. Sama tekniikka paljolti kuin 40 kWh Leaf. Tosin EN-V:ssä on akun lämmönhallintaa.

Ei olen mitään sähköauton tekniikkaan liittyvää perustetta, että ilmeisesti esim Kona Electric 64 kWh ei ole vetomassaa tyypitetty. Ioniqin kokemuksilla uskallan arvella, että akkujen lämmönhallintakin riittäisi kasvavalle tehon tarpeellekin.
 
Saahan Nissan Leafiin tosiaan koukun ja laittomasti voi vetää kärryä tai vaunua. Uskoisin kumminkin että moottorin takuu ei ole enää voimassa, kun vetomassa on 0 kg. Ehkä akkukaan ei liikaa ylikuumene, jos auto osaa rajoittaa tehoa ja lataushan siinä vaan hidastuu.

Toyota Auris Hybridiin saa myös koukun, mutta vetomassa on sen verran pieni, että melkein tyhjää kärryä saa vetää.

Itse autolla on 3 vuoden takuu, mutta sähköosilla ja varsinkin akulla pitempi. Hinattava massa toki rasittaa autoa ja voimansiirtoa.

Leaf 40kWh:ssa:
Auton takuu 3v / 100tkm
Sähköauton osien takuu 5v / 100tkm
Akku 8v / 160tkm
"Litium-ioniakulla on 8 vuoden / 160 000 km kapasiteetinmenetystakuu. Takuu
on voimassa, jos akun kapasiteetti laskee tänä aikana kojelaudalla näkyvistä 12
palkista alle 9 palkkiin"
 
Tein pari kuvaajan polttoaineen kulutuksen muutoksesta Autodata Penteles (Tekniikan Maailma) datasta.
Ensiksi polttoaineen prosentuaalinen muutos 80km/h nopeudesta 120km/h nopeuteen:
upload_2018-8-6_19-21-4.png
Dieselissä ja bensassa on havaittavissa hyvin samanlaista käytöstä. Pieni kulutuksisissa autoissa prosenttuaalinen kasvu on suurinta aivan kuten täällä on huomattu.

Kun katsotaan absoluuttista kulutuksen muutosta on kuvaaja tällainen:
upload_2018-8-6_19-21-19.png
Eli mitä enemmän auto kuluttaa sitä enemmän sen kulutus kasvaa nopeuden kasvaessa oikeasti (siis litroissa).
 
Eli mitä enemmän auto kuluttaa sitä enemmän sen kulutus kasvaa nopeuden kasvaessa oikeasti (siis litroissa).
Mielenkiintoiset havainnollistamiset, mutta jos katsellaan absoluuttisia arvoja, niin pitää muistaa että puhutaan hyvinkin eri kokoisista autoista.


Alle 5 l /100 km kuluttavien bensa-autojen keskipaino on 1145 kg ja 7-8 l/100km kuluttavien keskipaino on 1550 kg. Toki keulapinta-ala tai ilmanvastuskerroin olisi tässä oleellisempi kuin paino, mutta tuon voi olettaa korreloivan painon kanssa.
 
Mielenkiintoiset havainnollistamiset, mutta jos katsellaan absoluuttisia arvoja, niin pitää muistaa että puhutaan hyvinkin eri kokoisista autoista.


Alle 5 l /100 km kuluttavien bensa-autojen keskipaino on 1145 kg ja 7-8 l/100km kuluttavien keskipaino on 1550 kg. Toki keulapinta-ala tai ilmanvastuskerroin olisi tässä oleellisempi kuin paino, mutta tuon voi olettaa korreloivan painon kanssa.

Jekku on siinä, että auton ns. märkäpinta-ala (siis se ilmavirtalle näkyvä pinta-ala) kasvaa hyvin hitaasti auton koon mukana. (Pikkuautot ovat vain hieman kapeampia kuin isot autot, sama korkeudelle, se ylivoimaisesti isoin ero on autojen pituudessa. Lisäksi pitkällä autolla on lähtökohtaisesti helpompi saada hyvä ilmanvastuskerroin.) Siksi puhdas ilmanvastus on kohtalaisen laajassa valikoimassa autojen kokoja likimain siitä koosta riippumaton. Aka. motariajossa voi huoletta mennä sillä isolla farmarilla, kalliiksi se tulee vasta siellä kaupungissa pörrätessä.

Tästä johtuen isoilla autoilla kasvaa suhteessa paljon vähemmän kulutus isoissa nopeuksissa, ja no, oikeastaan se kulutus kasvaa lähes saman verran koosta riippumatta maantieltä motarille...

Taisipa joku joskus kertoa anekdootin – koska tätä testiä ei tietenkään voitu oikeasti tehdä, pois sellainen pahuus ihmisestä – että V8 Corvette menee vähemmällä menovedellä tunnissa Helsingistä Tampereelle kuin mitä olikohan se joku ranskanpastilli kaupunkimaasturi. Vette kun on kohtalaisen matala, liukas, ja noissa nopeuksissa myös sen kone on siellä parhaan hyötysuhteen alueella. Pullea ranskalainen taas joutuu lisäksi vedättämään jo vähän liiankin korkeilla kierroksilla, oleellisesti melkein lappu lattiassa. Lisäksi se korkeampana häviää ilmanvastuksessakin.
 
Tässä olisi VW 1.4 kulutuskartta. Ei ilmeisesti moottorin ihan uusimman version tosin. Siitä näkee kuinka monta grammaa polttoainetta kuluu kWh tuottamiseen. Vaaka-akselilla on moottorin kierrokset ja pysty-akselilla on sylinterin paine (=vääntömomenti=kaasupolkimen asento).


upload_2018-8-7_7-38-21.png
Grafissa on 6- ja 5-vaihteiden kuormitus käyrät. Tästä nähdään selvästi että moottori ei ole lähelläkään optimi kulutuksia normaali ajossa (60-120km/h). Jos haluaisimme optimi kulutuksen 120km/h mootorin koko pitäisi olla noin 0.9l. Tälläisela moottorilla tosin kiihdytys 120km/h kestäisi tovin.
Lisäsin kuvaajaan punaisen viivan joka kuvaa asuntovaunun vetoa 6-vaihteella. Kulutus on siinä suurinpiirtein tuplaantunut normaalista. Nyt moottori käy lähempänä optimi hyötysuhdetta mutta on vieläkin hivenen "liian iso" ollakseen optimi.

Musta ympyrä on alue missä pikku turbo moottorit eivät toimi parhaalla mahdollisella hyötysuhteella. Mutta tällä kuormitus alueella ollaan yleensä vain kiihdytyksissä manuaali vaihteistolla.
 
Tässä olisi VW 1.4 kulutuskartta. Ei ilmeisesti moottorin ihan uusimman version tosin. Siitä näkee kuinka monta grammaa polttoainetta kuluu kWh tuottamiseen. Vaaka-akselilla on moottorin kierrokset ja pysty-akselilla on sylinterin paine (=vääntömomenti=kaasupolkimen asento).


upload_2018-8-7_7-38-21.png
Grafissa on 6- ja 5-vaihteiden kuormitus käyrät. Tästä nähdään selvästi että moottori ei ole lähelläkään optimi kulutuksia normaali ajossa (60-120km/h). Jos haluaisimme optimi kulutuksen 120km/h mootorin koko pitäisi olla noin 0.9l. Tälläisela moottorilla tosin kiihdytys 120km/h kestäisi tovin.
Lisäsin kuvaajaan punaisen viivan joka kuvaa asuntovaunun vetoa 6-vaihteella. Kulutus on siinä suurinpiirtein tuplaantunut normaalista. Nyt moottori käy lähempänä optimi hyötysuhdetta mutta on vieläkin hivenen "liian iso" ollakseen optimi.

Musta ympyrä on alue missä pikku turbo moottorit eivät toimi parhaalla mahdollisella hyötysuhteella. Mutta tällä kuormitus alueella ollaan yleensä vain kiihdytyksissä manuaali vaihteistolla.

Mihin oletettuun kulutukseen tuo punainen käyrä perustuu?

Ja, eikö tuon valossa olisi vaununkin kanssa sillä suurimmalla sallitulla nopeudella (80 km/h) vasta 8 bar tehollinen keskipaine? Optimi on 12–18 bar välillä, joten tuosta koneesta voisi asuntovaunuakin kiskoessa poistaa melko huoletta vielä puolet. Siis jopa se 0,7 litran ja reilun 60 kW kaksisylinterinen bensaturbo vetäisi tuota vaunua (pl. vuoristossa) oikein mukavasti sitä 80 km/h maantievauhtia (optimihyötysuhteen alueella). Nythän tuolla käyrällä vaununkaan kanssa optimiin ei päästä kuin vasta jossain 130–150 km/h nopeudessa...

Siis, jos olisi se sähkömoottori tekemään kiihdytyksistä edelleen 2010-luvun tyylisiä, siis että tuon pikkuauton pitää ”lähteä viivalta” nopeammin kuin tyypillisen vanhan ajan pikkulohko-V8-jenkkin. Koska eihän niillä noin vuotta 2000 vanhemmilla eurooppalaisilla pikkuautoilla vaan voi ajaa missään... ;-)

Tuo 0,7 litran ”kolopallo” kun olisi aikalailla tarkalleen yhtä ”heikko” kuin se VW:n vanha 1,4 litran vaparibensa, joka oli vielä hinnat alkaen -malleissa koneena 2008–2013 (tai, no siis nykyistä edellinen Golf Mk 6). Tuolla koneella pääsi nollasta sataan alle 14 sekunnissa (vaikka Mk 6 olikin selvästi painavampi kuin nykyinen Mk 7, pikkuautojen lihotusoperaatio taisi selvästi myös tulla päätökseen kun kulutusta alettiin säädellä EU-tasolla).
 
Asuntovaun kulutuksen arvioin practicalcaravan testeitsä jossa kulutus on suurin piirtein tuplaantunut normaalista. Tämä arvio saattaa olla pielessä suurilla nopeuksialla (>100km/h) aika pahastikkin.
Tuossa VW:n 1.4TSI 60kWh teho saavutetaan 3000rpm kohdalla. En usko että vaunua vetäessä tarvitaan yli 3000rpm kierroksia tuolla moottorilla muuta kuin kiihdytyksissä.
 
Ei kuitenkaan ihan näin hitaasti kuin vapari.. :)



Sinällään sähkömoottorin avulla tuollainen optimialueella oleva 0.9l kyllä ihan kiihtyisi riittävästi. Vetokoukkua ei tarvi vaan haaveilla.


Kai sitä tuollaisella vajaan litran turbolla, josta kuitenkin olisi rapiat 100 hevosta revitty (0,9 / 1,4 * 125 kW = 107 hevosvoimaa), kehtaisi ihan kohtalaista vaunuakin kiskoa perässään?

Oheisen linkin takana tarina siitä kuinka viime vuosituhannen lopun Polo (tuossa vaihessa 11 vuotta vanhana) nyki onnistuneesti perässään isokokoista, mutta kevyttä, asuntovaunua Lapissa.

Kestotesti: Asuntovaunu ja Polo Rovaniemellä

Toki linkin Polossa oli 1,9 litran diesel. Mutta tämä (ahtamaton!) nokivasara antoi uutenakin vain 64 hevosta.

Mäissä toki joutuu tuollaisella vaihtamaan alaspäin (5 -> 3/4)... mutta siksi se vaihdelaatikko tuossa autossa on. (Oma laskelmani edellisessä viestissä oli vieläpä näköjään 6. vaihteella. Siis 80 km/h vauhdissa tuosta 1,4 litran TSI:stä voisi poistaa puolet ja silti 6 vaihteella oltaisiin vasta silloin parhaan hyötysuhteen alueella. Nelos- ja viitosvaihteilla jäätäisiin itse asiassa selvästi tuon parhaan hyötysuhteen alle... mutta ehkä on hyvä säästää myös tuota tehoreserviä niihin mäkiin.)

Viimeisten kymmenen vuoden aikana kun on kummasti nuo ominais- (eli litra-) tehot kasvaneet – vanhat nyrkkisäännöt ison koneen tarpeesta ei oikein enää toimi. Ihanan toimivaa tuo päästörajoitusohjailu.

Asuntovaun kulutuksen arvioin practicalcaravan testeitsä jossa kulutus on suurin piirtein tuplaantunut normaalista. Tämä arvio saattaa olla pielessä suurilla nopeuksialla (>100km/h) aika pahastikkin.
Tuossa VW:n 1.4TSI 60kWh teho saavutetaan 3000rpm kohdalla. En usko että vaunua vetäessä tarvitaan yli 3000rpm kierroksia tuolla moottorilla muuta kuin kiihdytyksissä.

Varmaan aika lähellä totuutta. Toki kaikki tuon 80 km/h yläpuolella on aika turhaa tietoa, koska ei sitä vaunua voi sen kovempaa oikein (laillisesti) kiskoa. Tai, edes paljon kovempaa mukavastikaan. Iso, kevyt ja tuuliherkkä vaunu heittelehtinee satasen päällä aika herkästi.

Niinpä tuo 60 kW olisi varmaan aika passeli määrä vaunun kanssa (polttomoottoriin), siis puolet tuosta 1,4 litran turbokoneesta. Vaunua kun ilmeisesti vetää jopa hieman vähemmälläkin teholla. Sitten vaan vaikka toinen mokoma sähköllä ja olisi kaikin puolin parempi kuin tuo 1,4 litran bensa. (Paitsi toki ehkä hieman kalliimpi, koska akut.)
 
En tiedä mitä meinaat että poistaa puolet mutta uudemmat 1.4 ja 1.5 koneet käyvät vain kahdella sylinterillä kun tilanne sallii.
 
En tiedä mitä meinaat että poistaa puolet mutta uudemmat 1.4 ja 1.5 koneet käyvät vain kahdella sylinterillä kun tilanne sallii.

Pysyvää poistoa.

Aa... niihin on lisätty tuo toiminto. Toki siitä tulee vielä jonkin verran pumppaus- ja puristushäviöitä. (Tuossa parin viestin takaisessa kuvassa ei liene vielä tuota toimintoa käytössä, tai sitten sen kanssakin tuo jää silti johonkin 275–325 bensiinigramman välille per kWh. Parhaalla hyötysuhteella kun tuota menovettä menee alta 235 g/kWh, joten ainakin tuossa kuvan moottorissa olisi vielä varaa säästää 14–28 % maantiekulutuksesta ”jättämällä puolet sylintereistä tehtaan lattialle”. Siis, jopa 0,5–1 litraa / 100 km...)

PS. Kuvasta voidaan myös laskea koneen hyötysuhde: Normalissa bensassa on noin 41,6 MJ/kg. Kone saa siitä irti 1/235 kWh/g = 15,3 MJ/kg. Siten hyötysuhde on enimmilläänkin vain noin 37 %, mikä kuulostaa oikein hyvältä lukemalta pienelle bensamoottorille (vahva hiha-arvio olisi tolkun alarajaksi tuollaiselle koneelle se 210 g/kWh, mutta siinä saattaisi jo pidemmän päälle luotettavuus kärsiä, sen verran pitäisi nostaa maksimipalolämpötilaa).

Tuo maantieajon käyttöalueen 1/300 kWh/g on sekin vielä noin 29 % hyötysuhde, mistä muistuukin mieleen tässä ketjussa vuosi sitten höpötelty 10 % ”todellinen hyötysuhde” bensiinimoottoreille ja 90 % sähkölle...
 
Tässä olisi vielä priuksen mootoreiden hyötysuhde kartta:

bsfc_010.jpg

CVT-vaihteistolla pystytään pitämään hyötysuhde korkealla laajalla teho-aluella. 120 km/h nopeus on aika lähellä optimia molemmissa moottoreissa.
 
Itsekin haluaisin siirtyä hybrid aikaan seuraavalla autonvaihto kerralla mutta kun markkinoilla ei ole kun eioota niin on aika vaikeata ostaa pakettiautoa.
Tietysti joku sanoo että nissanilta löytyy sähköpaku mutta 300km toimintamatkalla kesäisin ei voi kun naurata kuka hullu sellaisen ostaa sekä auton koko on vähän turhan pieni.
Toyota tuo 2020 Hiace hybrid pakun markkinoille mutta tietoja ei ole onko se nelivetoinen kun se on vaatimus omalle kohdalle.
Kuitenkin kovin ovat autonvalmistajat nukkumassa talviunia vielä.
 
Vähän on heikkoa tuo maksimaalisen kantavuuden, kuormatilan ja polttoaineen kulutuksen yhteensovittaminen kun aletaan akkuja lisäilemään.
 
Joo olet oikeassa mutta luulisi että olis helppo tehdä vaikka takapyörille sähkömoottorin ja siihen pieni akkupaketti mitä auttaa kiiihdytyksissä.
Ei se tarvitse olla mitään koko lattian alle piiloitettua rivistöä hyvä esim on uusi sisun hybrid kuormauto mitä käyttää akkujen sijaan kondensaattoreita.
 
Voi olla kantavuudessa ja tuotteesta saatavassa katteessa jotain eroa, että kannattaa lähteä moiseen. Raskaassa kalustossa hybriditekniikalla saadaan voimaa ja polttoaineensäästöä tietyille kierrosalueille kuten esim.metsä- ja kaivinkoneissa tulossa voimakkaasti ens vuosikymmenellä.

Paku nyt on helpompi saada optimoitua dieselmoottorin yleisellä kehityksellä saati alkaa kikkailemaan kalliimman tekniikan kanssa kun hyötyä ei samassa mitassa saa irti. Näin oma pohdinta. :comp: Ainakin asiakaskunta pitäisi saada ostamaan niitä kalliimpia hybridipakuja normaalien dieselversioiden sijaan, hyväntekeväisyyttähän valmistajat eivät tee; Tulosta pitää tulla, hyötyajoneuvoillakin.
 
Vanhassa Volvo V60:ssa on myös diesel hybridi, mutta hinta on aika kova. Helposti työkone pakuun tulisi liikaa hintaa?

V60 D2 A6, 120hv, 38 100€
Hybrid:
V60 D5, 231hv, 55 700€
V60 D6, 288hv, 58 000€
Autoverossa säästää noin 2800€.
Myydään Volvo hybridiautot - Nettiauto
 
Käytännössä noiden pienitehoisten autojen kulutus lähtee suurempien edelle vasta kun se tehonpuute alkaa laskea keskinopeutta.

En tiedä voisiko sellaista oikein henkilöautolla edes saada aikaan, mutta kuorma-autoissa tuo on havaittu. Kun tehoa on niin vähän että mäet joudutaan nousemaan pienillä vaihteilla, ja kokoajan taistellen, lähtee kulutus nousuun. Tuon tiedettä en oikein tiedä, mahdollisesti se tehon puute saa kuskin piiskaamaan moottoria jatkuvasti siellä huipputehon alueella poissa taloudelliselta kierrosalueelta, samoin kuin esim vaihteiston häviöt kasvavat mitä pienemmällä vaihteella ajetaan.

Henkilöautoissa tuota ei oikein pysty koittamaan, ainakaan laillisesti tieliikenteessä, kun laki ei salli niin isoja peräkärrymassoja mitkä vastaisivat edes tehokkaimpien kuorkkien teho-paino suhdetta.
 
Käytännössä noiden pienitehoisten autojen kulutus lähtee suurempien edelle vasta kun se tehonpuute alkaa laskea keskinopeutta.

En tiedä voisiko sellaista oikein henkilöautolla edes saada aikaan, mutta kuorma-autoissa tuo on havaittu. Kun tehoa on niin vähän että mäet joudutaan nousemaan pienillä vaihteilla, ja kokoajan taistellen, lähtee kulutus nousuun. Tuon tiedettä en oikein tiedä, mahdollisesti se tehon puute saa kuskin piiskaamaan moottoria jatkuvasti siellä huipputehon alueella poissa taloudelliselta kierrosalueelta, samoin kuin esim vaihteiston häviöt kasvavat mitä pienemmällä vaihteella ajetaan.

Henkilöautoissa tuota ei oikein pysty koittamaan, ainakaan laillisesti tieliikenteessä, kun laki ei salli niin isoja peräkärrymassoja mitkä vastaisivat edes tehokkaimpien kuorkkien teho-paino suhdetta.

Tuohon hyötysuhteen putoamiseen ns. ”talla pohjassa” on useita syitä. Yksi isoin lienee ihan virtaushäviöt (kone tarvitsee enemmän ilmaa tuottaakseen enemmän tehoa). Tehokkaammassa mallissa on siksi järeämpi imusarja...

Yleensä maksimiteho (ja -vääntö) saavutetaan kohdassa, jossa nuo virtaushäviöt on jo merkittäviä. Tuo ”volkkarin” kuvaaja kertoo tämän aika hyvin: hyötysuhdemaksimi on melko laajalla kierrosalueella tuossa noin 2/3 kaasulla. (Ja, noin 200 km/h nopeuden yläpuolella kulutus luultavasti siten hieman putoaisi isommalla koneella.)

Sen sijaan pelkkä pienemmälle vaihteelle pudottamaan joutuminen ei tuossa koneessa vielä ihan hirvittävästi maksa menovettä. (Toki tämä tulee vastaan vain kiihdyttäessä, tai todella isolla ylikuormalla. Ja, tuolla laittomalla kuormalla optimivaihde näyttäisi olevan 80 vauhdissa vitonen eikä normaalin ajon mukainen 6...)
 
Sinällään pienemmälle vaihtaminen ei muuta tarvittavaa tehoa kovin paljoa. Väännön tarpeeseen se vaikuttaa. Se nopeuden sweetspot on myös erissä nopeudessa eri välityksien kanssa. Nyt kun puhuttu yhdestä nopeudesta missä olisi isoimmalla vaihteella vaikka niitä on joka vaihteelle. Eli noita operating lineja on joka vaihteelle olemassa jos vaihteita on.

Jep. Tehon tarve pysyy pitkälti vakiona. (Vaihdelaatikon häviöt eivät oleellisesti kasva pienemmillä vaihteilla, ja ne ovat muutenkin hyvin pieni osa systeemin häviöistä.)

Tästä vakiokokoisesta tehon tarpeesta johtuen se isompi vaihde on yleensä paremmalla hyötysuhteella. Sillä kun tarvitaan enemmän vääntöä, jolloin tehollinen sylinterikeskipaine kasvaa ja siten myös hyötysuhde (henkilöautojen moottorien ollessa käytännössä aina reilusti ideaalisen hyötysuhteen täytön alapuolella).

Mutta, jos koneesta revittäisiin paljon tehoa irti, niin tulee vastaan se piste, missä isoimmalla vaihteella täytyy mennä ”liian” korkeisiin paineisiin. Tuossa alueessa se isompi vaihde (ja sitä kautta kierrosluku) olisikin taloudellisempi. Ts. se aja isoimmalla vaihteella -nyrkkisääntö ei ole aina ehdoton totuus, vaan nyrkkisääntö. (Toki, se pätee lähes aina, joten... sitä kannattaa noudattaa jos keppiä tykkää huitoa.)
 
Olisi kiikarissa noin 100 tkm ajettu hybridi hintaluokasta 10 t€+-2t. Toyota lienee varmin valinta? Kuinka paljon ajettuna kannattaa ostaa jos paljon halvemmalla saa? Mites Tojojen huollot? Olikos Prius-Auris-Yaris-akselilla jokin kone ketjulla?
 
Olisi kiikarissa noin 100 tkm ajettu hybridi hintaluokasta 10 t€+-2t. Toyota lienee varmin valinta? Kuinka paljon ajettuna kannattaa ostaa jos paljon halvemmalla saa? Mites Tojojen huollot? Olikos Prius-Auris-Yaris-akselilla jokin kone ketjulla?
186tkm ajettu näyttää maksavan 6900€.
Myydään Toyota hybridiautot - Nettiauto
Tuossa on vaihteiston öljyt vaihdettu 180tkm kohdalla.

59tkm ajettu olisi 10 800€.
Myydään Toyota hybridiautot - Nettiauto

Enemmän ajettu on noin 4000€ halvempi, joka alkaa olla jo aika iso summa. Ehkä fiksumpaa ostaa halvempi vaihtoehto? Jos siis tuon akun kunnonkin saa suht helposti tutkittua.
 
Priuksissa ja Auriksissa samat koneet, ketjulla ovat. Kejulla myös Yariksen pienempi kone.
Toyotalla 10v/350tkm akkutakuu(ei tuoduissa autoissa), joten jos ei vanhaa osta niin ei tarvitse tuota miettiä, mutta eipä ne akutkaan enää tänä päivänä taida niin kalliita oll, varmaan puhutaan 2000-3000€(muualla maailmassa n.$2000 tienoilla).

Vanhaa Toyotan hybridiä ostaessa vinkkinä voisin antaa; motonetistä 20€ bluetooth obd2 lukija ja android kännykkään storesta ilmainen Hybrid Assistance softa. Tuolla softalla voi logikkaa akun moduleiden jännitteitä ja lopuksi saa raportin esim paljonko on jännite erot. Jatkuvat yli 0,5v-1v erot on jo huonoa.

Priuksen/Auriksen koneissa alkaa menemään EGR jäähdytin/järjestelmä tukkoon 200-300tkm kulmilla, se kannattaa puhdistuttaa/uusia, Tukkeutuessaan alkaa kansipahvi palamaan(priuschatissa paljon keskustelua tästä).
Ketjuongelmia ei ole ollut näissä.
150-200tkm tienoilla kannattaa ”vaihdelaatikon” öljytkin vaihdatuttaa, vaikka Toyota niitä mieltääkin ”lifetime” öljyiksi.

Kiitos paljon vastauksesta. Pitää tuota softaa kokeilla jo löytyvän palikan kanssa, jos jotakin autoa menen koeajamaan lähiaikoina. Omilla kilsoilla tuohon 200 tkm:iin menee pari kolme vuotta vaikka 150 tkm ajettuun päätyisi.
 
Oma kokemus käytetyn Yaris hybridin hausta että ainakin Kamux myy muita halvemmalla ja ne sitten olikin tuotuja. Ei kaksia renkaita, penkinlämmitys puuttuu. Ehkä muutenkin eroa esim löytyykö kaikista sähkövastus lämmityslaitteesta? Ja tuo akkutakuu 10v/350 tkm taitaa tosiaan kuulua vain Toyota Finlandin maahantuomiin.
 
Joku jos säästelee esim 7v auton kanssa ja vaihdattaa öljyt jossain pikkupajalla ja ei käytä autoaan Health checkissä niin ei siinä silloin tosiaan akku takuukaan ole voimassa ennen kuin se on taas käytetty tuossa testissä.

Mutta se takuu on tosiaan taas voimassa sen jälkeen jos testi läpäisty.
 
Moi,

25000km (10kk aikana) on nyt V90 T8 (421hv Polestar) mittarissa ja keskikulutus on noin 5.5l/100km. Nyt viimeisimmällä tankilla on ajettu 1100km ja keskikulutus on ollut 2.4l/100km, kun ei ole 2 viikon aikana tarvinnut ajaa yli 100km matkoja. Tuossa 5.5l/100km on mukana talvella Webastossa poltetut polttoaineet ja välillä tulee ajettua aika raskaalla jalalla ja valoista lähdettyä lappu lattiassa tai moottoritiellä tulee välillä reilun parin markan polkasuja. Sähköä menee noin 30 EUR/kk kotona ja muut lataukset sitten muualla. Sopii ainakin itselleni loistavasti, kun latausmahdollisuus on kotona sekä monessa muussa paikassa, jossa liikun päivittäin. Ilman latauksia keskikulutus olisi arvioni mukaan 8-10l/100km omalla ajoprofiililla, kun sitä pedaalia tulee välillä painettua. Eli ilman latauksia ei mitään jakoa Toyotan itselaataaville kulutusoptimoiduille hydrideille.
 
Moi,
Nyt viimeisimmällä tankilla on ajettu 1100km ja keskikulutus on ollut 2.4l/100km, kun ei ole 2 viikon aikana tarvinnut ajaa yli 100km matkoja.

Aika kivasti menee Volvo. Passat GTE:llä ajettu tankillisella 3015km ja keskikulutus on ollut 1.6l/100km sähköä on mennyt 12,9kWh/100km. Viimeksi tankattu 2.7.2018 :D
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
265 356
Viestejä
4 593 099
Jäsenet
75 625
Uusin jäsen
KanScout

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom