- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 896
Itse uskon, että siirrytään ennen pitkää kilometriperusteiseen systeemiin.
Minä taas en. Suomi on sen verta harvaan asuttu maa, että se potkisi otsaan pohjoisemmassa asuvia. Tuskin tulee menemään läpi...
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:05 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>
Itse uskon, että siirrytään ennen pitkää kilometriperusteiseen systeemiin.
No mutta meneehän polttoaineen verotuskin niin. Mitä enemmän kilometrejä, sitä enemmän bensaa, sitä enemmän bensaveroja.Minä taas en. Suomi on sen verta harvaan asuttu maa, että se potkisi otsaan pohjoisemmassa asuvia. Tuskin tulee menemään läpi...
No mutta meneehän polttoaineen verotuskin niin. Mitä enemmän kilometrejä, sitä enemmän bensaa, sitä enemmän bensaveroja.
Kyllähän sähköautoillekin varmaan jossain vaiheessa saadaan normeerattua sähkönkulutus kilowattitunteina per 100 kilometriä. Ihmettelen, jos tuollaista ei ole jo suunnitteilla. Sen jälkeen verotusta on helppo säätää.Tuossa painoon perustuvassa verossa vaan se, että esimerkiksi Leaf painaa karvan alta 2000kg esimerkiksi Model 3 painot 1600kg:stä ylöspäin.
Siten saataisiin taas todellisia "suomiautoja" kun kaikki varusteet sun muut jätettäisiin pois.
Auton ulkonäköähän niillä isommilla vanteilla yleensä haetaan. Esim Teslan vakio 19" tilalle 21", jotka on yleensä myös leveämmät. Toki ajomukavuus kärsii ja rengasmelua tulee lisää.Kyllähän sähköautoillekin varmaan jossain vaiheessa saadaan normeerattua sähkönkulutus kilowattitunteina per 100 kilometriä. Ihmettelen, jos tuollaista ei ole jo suunnitteilla. Sen jälkeen verotusta on helppo säätää.
Kummasti vaan ihmiset hankkivat Suomessakin autoihinsa leveämpiä renkaita, vaikka kulutus ja siten menot tunnetusti nousevat...
Kyllähän sähköautoillekin varmaan jossain vaiheessa saadaan normeerattua sähkönkulutus kilowattitunteina per 100 kilometriä. Ihmettelen, jos tuollaista ei ole jo suunnitteilla. Sen jälkeen verotusta on helppo säätää.
Kummasti vaan ihmiset hankkivat Suomessakin autoihinsa leveämpiä renkaita, vaikka kulutus ja siten menot tunnetusti nousevat...
Saksassa sähkö maksaa kuluttaja-asiakkaille n. 25snt/kWh, eikä ihmisillä ole mitään edellytyksiä "lopettaa" sähkön käyttöä. Talojen huonon eristyksen ja surkeiden ilmanvaihtojen takia sähkölämmityksessä sähköä kuluu talvisin helposti samansuuruisia määriä kuin Etelä-Suomessa.Tuskin verotus sähköönkään oikein voi siirtyä, tai sekin veron maksu loppuu sitten äkkiä jos sähkön hinta karkaa pilviin niin ihmiset vaan irtaantuu sähköverkosta ja ostaa aurinkopaneeleita ja tuulimyllyjä ja latailee niillä autonsa. Kalliita noikin on, mutta riippuu ihan paljonko veroa sähköön laitettaisiin että mikä kannattaa.
Uskoisin että on pakko mennä km pohjaiseen verotukseen ja lisäksi joku kiinteä vuosittainen käyttövoimavero. Tai sitten tuloveroja ja alvia korotetaan jos autoilusta ei enää saa kerättyä rahaa kuten nykyään.
Eniten olisin sen kannalla että valtio pienentäisi rankalla kädellä menoja, mutta tämä ei selvästi tule tapahtumaan joten autoilu on periaatteessa ihan ok paikka kerätä veroja koska siihen voi jokainen vaikuttaa ainakin jotenkuten itse. No toki alviinkin voi jos vaan ei osta mitään ja tuloveroon jos ei vaan käy töissä, mutta noin periaatteessa eniten voi vaikuttaa autoilun verotukseen valoinnoillaan.
Tässä vaan on se ongelma, että tarvittaisiin sitä paljon parjattua GPS-seurantaa autoihin.Autoilun verotus pitäisikin minun mielestäni siirtää ruuhkamaksuihin. Mieluiten niin, että km-hinta vaihtelee rajusti tien ruuhkaisuusasteen ja sen lähistöllä asuvien ihmisten määrän mukaan.
Ts. huitsin skutsissa tyhjällä tiellä maksu olisi melkein nolla, mutta Mannerheimintie ja Kaivokatu Helsingissä ruuhka-aikaan olisivat todella kalliita ajaa.
Ei se niitä 80 miljoonan asukkaan jo olemassa olevia asuntoja paranna. Menee kuitenkin kovasti OT:ksi ja voidaan siirtää keskustelu jonnekin muualle.Jos sähkö on noin kallista saksassa ja ihmiset lämmittää sähköllä surkeita tönöjään niin tuossa luulisi olevan jo aika hyvä markkinarako kunnollisten talojen myyjille? Joku passiivitalo säästäisi itsensä takaisin aika nopeasti? Paneelit katolle vain niin aika hyvin voisi olla ilman sähköverkkoa.
Jos sähkö on noin kallista saksassa ja ihmiset lämmittää sähköllä surkeita tönöjään niin tuossa luulisi olevan jo aika hyvä markkinarako kunnollisten talojen myyjille? Joku passiivitalo säästäisi itsensä takaisin aika nopeasti? Paneelit katolle vain niin aika hyvin voisi olla ilman sähköverkkoa.
Oletko varma tuosta yksiköstä? Kuulosta hiukan isolta numerolta...Muistan lukeneeni jutun, jossa sanottiin saksalaisen asunnon keskimäärin kuluttavan 3400MWh vuodessa.
Oletko varma tuosta yksiköstä? Kuulosta hiukan isolta numerolta...
Tässä on monta ongelmaa. Ensinnäkin ympäristösyistä kannattaa olla veroja, jotka nimenomaan patistavat vähentämään autoilua riippumatta siitä, missä se autoilu tapahtuu. Ruuhkien saastuttavuus vähenee sähköautojen myötä huomattavasti. Toinen puoli on sitten se, että ei kannata leventää teitä, jos ruuhkaisilta teiltä saa paremmin verotuloja... Lisäksi autoiluun kohdistuvat verotulot päätyvät valtiolle, kun taas esim. Mannerheimintien ruuhka on Helsingin ongelma.Autoilun verotus pitäisikin minun mielestäni siirtää ruuhkamaksuihin. Mieluiten niin, että km-hinta vaihtelee rajusti tien ruuhkaisuusasteen ja sen lähistöllä asuvien ihmisten määrän mukaan.
Ts. huitsin skutsissa tyhjällä tiellä maksu olisi melkein nolla, mutta Mannerheimintie ja Kaivokatu Helsingissä ruuhka-aikaan olisivat todella kalliita ajaa.
Ruuhkien suurin haitta ympäristölle ei ainakaan minusta ole nykyisin polttoaineesta syntyvät palokaasut, vaan teiden tukkeutumisesta aiheutuvat haitat.Tässä on monta ongelmaa. Ensinnäkin ympäristösyistä kannattaa olla veroja, jotka nimenomaan patistavat vähentämään autoilua riippumatta siitä, missä se autoilu tapahtuu. Ruuhkien saastuttavuus vähenee sähköautojen myötä huomattavasti. Toinen puoli on sitten se, että ei kannata leventää teitä, jos ruuhkaisilta teiltä saa paremmin verotuloja... Lisäksi autoiluun kohdistuvat verotulot päätyvät valtiolle, kun taas esim. Mannerheimintien ruuhka on Helsingin ongelma.
Esimerkiksi missä kaupungissa on tällainen järjestely? Ja miten siellä toimii taksi- ja jakeluliikenne? Entäs lumien auraus talvella?Keski-Euroopassa keskiaikaisen kaupungin kävelykeskustan alueella asumisesta, niin suurin parannus Keski-Euroopassa on nimenomaan se, että autot eivät saa ajaa kämpän ympärillä pitämässä melua ja vaikeuttamassa kävelyä / fillarointia. Keskustan läpi kulkee korkeintaan joku yksittäinen joukkoliikennekatu.
Melkein mikä vaan keski-euroopan kävelykeskusta. Itse asuin aikoinaan Ulmin keskustassa Etelä-Saksassa. Keskustan kadut siis eivät ole täydessä autobännissä, vaan ne ovat "pihakatuja" joissa nopeusrajoitus on luokkaa 10km/h. Kävelykeskustan laidalla oli taksitolppia useammassakin paikassa ja jossain kohtaa taksit saivat odotella yöllä kävelyalueellakin.Esimerkiksi missä kaupungissa on tällainen järjestely? Ja miten siellä toimii taksi- ja jakeluliikenne? Entäs lumien auraus talvella?
Helsingin keskustan muuttaminen autottomaksi olisi radikaali huononnus nykyiseen. Siinä vaiheessa muuttaisin Espooseen tai Sipooseen.
Ilman muuta. Kävelykatu tai pari ei kuitenkaan tarkoita, että koko keskustan pitäisi olla autoton. Ja mä en edelleenkään keksi yhtään Keski-Euroopan kaupunkia, jossa olisi autoton keskusta.On paljon miellyttävämpää istua ja oleskella kävelykadulla olevalla ravintolan terassilla kuin mannerheimintiellä olevalla terdellä.
Miten määritellään keskusta ja autottomuus. Ei kävelykeskusta kai missään tarkoita sitä, etteikö siellä voisi tuoda kauppoihin kamaa autolla.Ilman muuta. Kävelykatu tai pari ei kuitenkaan tarkoita, että koko keskustan pitäisi olla autoton. Ja mä en edelleenkään keksi yhtään Keski-Euroopan kaupunkia, jossa olisi autoton keskusta.
Paitsi että kuluttaahan se ”polttoainetta”, eli sähköä, oikean jalan toiminnasta riippuvalla tavalla. Jos tehokkailla polttomoottoreilla ajavat siirtyvät tehokkaisiin sähkömoottoreihin, aiheuttaa se korotuspaineita muihin veroihin.Ja ongelma on? Miksi pitää väkisin verottaa tehokasta autoa paljon jos se ei kerran kuluta sen enempää tietä tai polttoainetta?
Ei ne nykyisetkään tehoautoilla ajavat varmaan lappu lattiassa paina jatkuvasti menemään, mutta silti veroja maksetaan jopa enemmän, kuin joku teini, joka kenkii sitä 1.8 bemariaan menemään päivittäin. Jos verotulot pyritään kuitenkin pitämään keskimääräisesti entisellä mallilla, niin sitä verokertymää ei voida uusiojakaa tasapuolisesti kaikille. Persaukisillakin pitää olla joku intressi ostaa niitä uusia ja vähän (sähköä) kuluttavia autoja, jolloin mitkään keskikulutukset ei enää toimi, vaan ehkäpä verotetaan sen maksimikulutuksen mukaan. En sano ettäkö se olisi se oikea toimintatapa, mielestäni jo nykyisinkin kaikki autoiluun liittyvät verot pitäisi olla siellä bensa/diesel-pistoolissa, jolloin verot menisi pääsääntöisesti sen käytön ja saastuttavuuden mukaan. Ammattiautoilijoille / ammattiinsa autoa tarvitseville voisi sitten olla tarjolla verovähennyksiä/helpotuksia sopivassa suhteessa.No, saat sä pikkuturbollakin menemään ihan päävikaisia määriä bensaa jos kengit sitä, eli ihan se ja sama. Suurin osa porukasta nyt tuskin ajaa esim. 20 tkm vuodessa lappu lattiassa niillä superautoillaan, joten ei merkitystä.
Ja joo, verotukseen tulee korotuspaineita mutta toistaiseksi fossiilisella ajavat kustantaa lystin. Kun sähköautoilu alkaa kannattaa, niin sitten siirretään verotusta tasaisesti sinne sähköautoihin. Ja koska sähköhän on halpaa kun mikä, niin silloin kun saat 20 tonnilla uuden sähkö-Golfin alle niin on sulla varaa maksaa siitä samat verot kun nytkin esim. bensalitrasta. Eiks niin? Pitää vaan säätää pieni raippavero vaikka sen kulutuksen mukaan niin muuta ei tarvii.
Nyt jos kelpuuttaa vanhan mallisen 30kWh Nissan Leafin, niin eipä tuo hinta juuri ollenkaan eroa vastaavasta VW Golfista. Koska aika hyvin on 30kWh akkuisten hinnat tulleet alas. Uusi Leaf on lähes vastaava, pikku muutoksin vain ja 40kWh akulla.Kyllä sen voi tasapäistää. Tyypillinen sähköauto kuluttaa esim. 16 kWh/100 km. Tuo tekee normaalilla sähkön hinnalla n. 1,6-1,8 euroa/100 km jos lataa kotona. Bensalla vastaava matka maksaa esim. 1,42*5, eli 7,13 euroa. Tosta veroja on 4,74 euroa ja polttoaineen hintaa 2,39 euroa. Eli bensa maksaa jo nytkin ilman veroja aika paljon enemmän sähköön verrattuna, jos tosiaan saisit esim. 10v päästä sähkö-Golfin vaikka 20 tonnilla, niinkun nyt saat bensa-Golfin.
Kyllä tuohon on varaa tasapäistää verotusta jonkun verran, mutta joku porrastus täytyis varmaan säilyttää.
Varmasti jotain tasaamista tapahtuukin, mutta tulevaisuudessa ympäristöpoliittiset motiivit ajavat myöskin niiden sähköautojen verotusta. Se, että ne ovat nyt vihreä vaihtoehto, ei tarkoita, etteikö niistäkin löytyisi niitä vihreämpiä vaihtoehtoja. Tulevaisuudessa varmasti paljon enemmän. En vain usko siihen, että tulevaisuudessakaan verot kerättäisiin pelkästään sen oikean kulutuksen mukaan (sähkölaskussa), vaan tehokkaamman mallin ostaja tulee myös maksamaan enemmän veroja, muutenkin kuin sähkölaskussa.Kyllä sen voi tasapäistää. Tyypillinen sähköauto kuluttaa esim. 16 kWh/100 km. Tuo tekee normaalilla sähkön hinnalla n. 1,6-1,8 euroa/100 km jos lataa kotona. Bensalla vastaava matka maksaa esim. 1,42*5, eli 7,13 euroa. Tosta veroja on 4,74 euroa ja polttoaineen hintaa 2,39 euroa. Eli bensa maksaa jo nytkin ilman veroja aika paljon enemmän sähköön verrattuna, jos tosiaan saisit esim. 10v päästä sähkö-Golfin vaikka 20 tonnilla, niinkun nyt saat bensa-Golfin.
Kyllä tuohon on varaa tasapäistää verotusta jonkun verran, mutta joku porrastus täytyis varmaan säilyttää.
Juu, mutta onkin eri asia verrata (varsinkin sähkömoottoreissa) sitä maksimikulutusta, kuin mitä säädösten vaatimissa mittauksissa kuluu. Hitaassa ajossa tehottomalle ja tehokkaalle sähkömoottorille ei muodostu välttämättä mitään eroa kulutuksessa, kun polttomoottoreissa ero on jo siinäkin selvä (nykyisillä mittaustavoilla).Niin, mä tarkoitin kulutusperusteisella verolla juurikin sitä valmistajan ilmoittamaa kulutusta.
Osasyy näissä on se, että alkuvaiheen sähköautoja ostivat lähinnä tyypit, joille on tärkeää että muut näkevät heidän ajavan sähköautoilla (koska autot olivat huonoja ja epäkäytännöllisiä normaalin ihmisen kulkineiksi). Ihmeellisen näköinen sähköauto kun on helppo tunnistaa liikenteessä.Nissanillakin on tajuttu, että vaikka auto kulkee sähköllä, ei sen korin tarvitse näyttää rumalta. Teslahan sen todisti, että on mahdollista tehdä pienellä ilmanvastuskertoimella varustettuja autoja, jotka myös näyttää hyvältä.
Asiasta toiseen. Kävin hypistelemässä uutta Leafia. Autohan on laatutasoltaan ihan selkeästi parantunut sitten viime sukupolvesta ja ulkonäkökään ei aiheuta vaistomaista oksentamista. Nissanillakin on tajuttu, että vaikka auto kulkee sähköllä, ei sen korin tarvitse näyttää rumalta. Teslahan sen todisti, että on mahdollista tehdä pienellä ilmanvastuskertoimella varustettuja autoja, jotka myös näyttää hyvältä. Tämän kun Nissanin ja VW:n lisäksi kun ymmärtäisi muutkin konsernit kuten FCA jne.
Elintarvikevalmistaja Atria rakennutti työ- ja elinkeinoministeriön investointirahalla Suomen suurimman teollisen aurinkopuiston Seinäjoen Nurmoon.
Vaikka aurinkopuisto täyttää yhteensä yhdeksän jalkapallokentän kokoisen alueen, se tuottaa parhaimmillaankin vain noin 5 prosenttia tehtaan käyttämästä sähköstä. Se kertoo paljon aurinkovoiman tämän hetkisestä keräämistehosta Suomen ilmastossa.
Yhtä tehotonta se on kotitalouskäytössäkin: Jukka kyllästyi sähköyhtiöiden ”rosvoukseen”: asensi katolleen 29 aurinkopaneelia – säästöä 443 euroa vuodessaNiin tai sitten Atrian kovasta sähkönkulutuksesta.
Se mikä kotitaloudessa on paljon, ni se on teollisuudessa melkein mitätöntä.
Ei aurinkosähköä kannata käyttää vain yhteen käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi ilmastoinnille varmasti löytyy käyttöä kesäisin yrityksissä. Taloyhtiöissä tosiaan aurinkosähkön tarpeellisuus voi olla vähän niin ja näin.Aurinkosähköjärjestelmä olisi fiksumpi taloyhtiötasolla jolloin voisi olettaa siellä parkkiksella olevan edes pari autoa lataamassa niitä tuotettuja sähköjä. Jos käy sähköautolla normaalisti töissä, niin suurin osa tuotoista valuu ”hukkaan”, eli valtakunnanverkkoon.
Jos työnantajat alkavat tarjota latauspistokepaikkoja työpaikoilla, niin se voi tehdä aurinkosähköstä jollain tavalla kannattavaa myös Suomessa. Tällä hetkellä aurinkoosähkön tuotanto on korkeimmillaan silloin kun sähkön kysyntä on vähimmillään.
Vaikea kuvitella 10v tähtäimellä sähköenergian hinnan nousua. OL3 ja Hanhikiven pitäisi käynnistyä, eikä yhtään reaktoria olla sulkemassa. Sähkön kulutus myös näyttäisi olevan laskussa, ellei Suomeen sitten perusteta lisää isoja datacentereitä.Todennäköisemmin arvelelisin bensan hinnan nousevan kuin laskevan pitkällä aikavälillä. Toki just viiden vuoden päähän on vaikea nähdä päivän barrelihintaa mutta niin on toisaalta sähkön spottihintakin arvoitus .
No ainakin teollisuudessa kaikki tuo menee ainakin käyttöön ja maksaa itsensä takaisin paljon nopeammin.Tuo aurinkovoima on vaan niin onnettoman tehotonta:
Tältä näyttää Suomen suurin aurinkopuisto, joka peittäisi alleen yhdeksän jalkapallokenttää – Alkaako aurinkoenergia vihdoin lyödä läpi meilläkin?