• Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:05 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Keskustelua hybridiautoista

Minä taas en. Suomi on sen verta harvaan asuttu maa, että se potkisi otsaan pohjoisemmassa asuvia. Tuskin tulee menemään läpi...
No mutta meneehän polttoaineen verotuskin niin. Mitä enemmän kilometrejä, sitä enemmän bensaa, sitä enemmän bensaveroja.
 
No mutta meneehän polttoaineen verotuskin niin. Mitä enemmän kilometrejä, sitä enemmän bensaa, sitä enemmän bensaveroja.

Menee, mutta siihen on mahdollisuus vaikuttaa valinnoilla. Paljon näkee pohjoisessa paljonajettua pienikulutuksista dieseliä. Jos verotus menisi suoraan kilsoihin, siihen ei voisi vaikuttaa mitenkään. Aika näyttää, mutta en usko.
 
Verotuksen ja maksujen tulevaisuudesta voidaan tarkemmin keskustella toisessa ketjussa, mutta itsekin veikkaan, että pakko sen systeemin on jotenkin ja ainakin osittain olla ajosuoritteeseen perustuva, kuten on nykyinenkin auto-, ajoneuvo- (sis. käyttövoimavero) ja polttoaineveroihin perustuva systeemi. Noissa "kiinteää veroa" on kaksi ensimmäistä (auton hankintaa verotetaan autoverolla, auton pitämistä ajoneuvoverolla) ja ajosuoritteeseen perustuvaa polttoaineiden verot. Polttoaineiden käytön vähenemisen tuoma verotuottojen lasku on pakko kompensoida laskuttamalla jollain tavalla sähköllä liikkuvilta sama raha pois.

Edit: ei ne maksut mitenkään voi kiinteitäkään olla, koska 7,5tkm vuodessa ajava sunnuntaiautoilija ei mitenkään voi joutua maksamaan samaa rahaa autoliikenteen kokonaispotista kuin 75tkm vuodessa tahkoava kaupparatsu.

Viitaten @Slayer kommenttiin: Yksi ratkaisu sähköautojen kanssa voi toki olla myös auton massaan/tehoon perustuva "kilometrivero", ts. jos ostat kevyen ja vähän vievän pikkukipon maksat siitä X euroa vuodessa, jos ostat 2500kg painavan rälläys-Teslan niin maksat siitä X*10 euroa vuodessa. Näin saataisiin aikaan sama efekti kuin valinnalla pienen ja vähäruokaisen pikku-diisselin ja paljon kuluttavan urheiluauton välillä.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa painoon perustuvassa verossa vaan se, että esimerkiksi Leaf painaa karvan alta 2000kg esimerkiksi Model 3 painot 1600kg:stä ylöspäin.
Siten saataisiin taas todellisia "suomiautoja" kun kaikki varusteet sun muut jätettäisiin pois.
Kyllähän sähköautoillekin varmaan jossain vaiheessa saadaan normeerattua sähkönkulutus kilowattitunteina per 100 kilometriä. Ihmettelen, jos tuollaista ei ole jo suunnitteilla. Sen jälkeen verotusta on helppo säätää.

Kummasti vaan ihmiset hankkivat Suomessakin autoihinsa leveämpiä renkaita, vaikka kulutus ja siten menot tunnetusti nousevat...
 
Kyllähän sähköautoillekin varmaan jossain vaiheessa saadaan normeerattua sähkönkulutus kilowattitunteina per 100 kilometriä. Ihmettelen, jos tuollaista ei ole jo suunnitteilla. Sen jälkeen verotusta on helppo säätää.

Kummasti vaan ihmiset hankkivat Suomessakin autoihinsa leveämpiä renkaita, vaikka kulutus ja siten menot tunnetusti nousevat...
Auton ulkonäköähän niillä isommilla vanteilla yleensä haetaan. Esim Teslan vakio 19" tilalle 21", jotka on yleensä myös leveämmät. Toki ajomukavuus kärsii ja rengasmelua tulee lisää.

Vakiot tosiaan kuluttaa vähiten sähköä. Raskaaseen autoon vaan täytyy laittaa aika matalat ja isot renkaat, että ajettavuudesta ei tulisi liian löllö ja epämääräinen. Kun taas kevyeen pieneen autoon 195/55-16 koko aivan hyvä ja riittävän tunnokas. Tuo koko on ainakin Ford Fiestassa käytössä.
 
Tuskin verotus sähköönkään oikein voi siirtyä, tai sekin veron maksu loppuu sitten äkkiä jos sähkön hinta karkaa pilviin niin ihmiset vaan irtaantuu sähköverkosta ja ostaa aurinkopaneeleita ja tuulimyllyjä ja latailee niillä autonsa. Kalliita noikin on, mutta riippuu ihan paljonko veroa sähköön laitettaisiin että mikä kannattaa.

Uskoisin että on pakko mennä km pohjaiseen verotukseen ja lisäksi joku kiinteä vuosittainen käyttövoimavero. Tai sitten tuloveroja ja alvia korotetaan jos autoilusta ei enää saa kerättyä rahaa kuten nykyään.

Eniten olisin sen kannalla että valtio pienentäisi rankalla kädellä menoja, mutta tämä ei selvästi tule tapahtumaan joten autoilu on periaatteessa ihan ok paikka kerätä veroja koska siihen voi jokainen vaikuttaa ainakin jotenkuten itse. No toki alviinkin voi jos vaan ei osta mitään ja tuloveroon jos ei vaan käy töissä, mutta noin periaatteessa eniten voi vaikuttaa autoilun verotukseen valoinnoillaan.
 
Kyllähän sähköautoillekin varmaan jossain vaiheessa saadaan normeerattua sähkönkulutus kilowattitunteina per 100 kilometriä. Ihmettelen, jos tuollaista ei ole jo suunnitteilla. Sen jälkeen verotusta on helppo säätää.

Kummasti vaan ihmiset hankkivat Suomessakin autoihinsa leveämpiä renkaita, vaikka kulutus ja siten menot tunnetusti nousevat...

Sellainen on jo. Sähköautojen kantama ilmoitetaan WLTP- sykliin perustuen (aikasemmin NEDC), eli käytännössä sähkönkulutus / 100km vähän eri tavalla ilmoitettuna.
 
Tuskin verotus sähköönkään oikein voi siirtyä, tai sekin veron maksu loppuu sitten äkkiä jos sähkön hinta karkaa pilviin niin ihmiset vaan irtaantuu sähköverkosta ja ostaa aurinkopaneeleita ja tuulimyllyjä ja latailee niillä autonsa. Kalliita noikin on, mutta riippuu ihan paljonko veroa sähköön laitettaisiin että mikä kannattaa.

Uskoisin että on pakko mennä km pohjaiseen verotukseen ja lisäksi joku kiinteä vuosittainen käyttövoimavero. Tai sitten tuloveroja ja alvia korotetaan jos autoilusta ei enää saa kerättyä rahaa kuten nykyään.

Eniten olisin sen kannalla että valtio pienentäisi rankalla kädellä menoja, mutta tämä ei selvästi tule tapahtumaan joten autoilu on periaatteessa ihan ok paikka kerätä veroja koska siihen voi jokainen vaikuttaa ainakin jotenkuten itse. No toki alviinkin voi jos vaan ei osta mitään ja tuloveroon jos ei vaan käy töissä, mutta noin periaatteessa eniten voi vaikuttaa autoilun verotukseen valoinnoillaan.
Saksassa sähkö maksaa kuluttaja-asiakkaille n. 25snt/kWh, eikä ihmisillä ole mitään edellytyksiä "lopettaa" sähkön käyttöä. Talojen huonon eristyksen ja surkeiden ilmanvaihtojen takia sähkölämmityksessä sähköä kuluu talvisin helposti samansuuruisia määriä kuin Etelä-Suomessa.

Autoilun verotus pitäisikin minun mielestäni siirtää ruuhkamaksuihin. Mieluiten niin, että km-hinta vaihtelee rajusti tien ruuhkaisuusasteen ja sen lähistöllä asuvien ihmisten määrän mukaan.

Ts. huitsin skutsissa tyhjällä tiellä maksu olisi melkein nolla, mutta Mannerheimintie ja Kaivokatu Helsingissä ruuhka-aikaan olisivat todella kalliita ajaa.
 
Autoilun verotus pitäisikin minun mielestäni siirtää ruuhkamaksuihin. Mieluiten niin, että km-hinta vaihtelee rajusti tien ruuhkaisuusasteen ja sen lähistöllä asuvien ihmisten määrän mukaan.

Ts. huitsin skutsissa tyhjällä tiellä maksu olisi melkein nolla, mutta Mannerheimintie ja Kaivokatu Helsingissä ruuhka-aikaan olisivat todella kalliita ajaa.
Tässä vaan on se ongelma, että tarvittaisiin sitä paljon parjattua GPS-seurantaa autoihin.
 
Jos sähkö on noin kallista saksassa ja ihmiset lämmittää sähköllä surkeita tönöjään niin tuossa luulisi olevan jo aika hyvä markkinarako kunnollisten talojen myyjille? Joku passiivitalo säästäisi itsensä takaisin aika nopeasti? Paneelit katolle vain niin aika hyvin voisi olla ilman sähköverkkoa.
 
Jos sähkö on noin kallista saksassa ja ihmiset lämmittää sähköllä surkeita tönöjään niin tuossa luulisi olevan jo aika hyvä markkinarako kunnollisten talojen myyjille? Joku passiivitalo säästäisi itsensä takaisin aika nopeasti? Paneelit katolle vain niin aika hyvin voisi olla ilman sähköverkkoa.
Ei se niitä 80 miljoonan asukkaan jo olemassa olevia asuntoja paranna. Menee kuitenkin kovasti OT:ksi ja voidaan siirtää keskustelu jonnekin muualle.
 
Jos sähkö on noin kallista saksassa ja ihmiset lämmittää sähköllä surkeita tönöjään niin tuossa luulisi olevan jo aika hyvä markkinarako kunnollisten talojen myyjille? Joku passiivitalo säästäisi itsensä takaisin aika nopeasti? Paneelit katolle vain niin aika hyvin voisi olla ilman sähköverkkoa.

Muistan lukeneeni jutun, jossa sanottiin saksalaisen asunnon keskimäärin kuluttavan 3400kWh vuodessa.
 
Viimeksi muokattu:
Autoilun verotus pitäisikin minun mielestäni siirtää ruuhkamaksuihin. Mieluiten niin, että km-hinta vaihtelee rajusti tien ruuhkaisuusasteen ja sen lähistöllä asuvien ihmisten määrän mukaan.

Ts. huitsin skutsissa tyhjällä tiellä maksu olisi melkein nolla, mutta Mannerheimintie ja Kaivokatu Helsingissä ruuhka-aikaan olisivat todella kalliita ajaa.
Tässä on monta ongelmaa. Ensinnäkin ympäristösyistä kannattaa olla veroja, jotka nimenomaan patistavat vähentämään autoilua riippumatta siitä, missä se autoilu tapahtuu. Ruuhkien saastuttavuus vähenee sähköautojen myötä huomattavasti. Toinen puoli on sitten se, että ei kannata leventää teitä, jos ruuhkaisilta teiltä saa paremmin verotuloja... Lisäksi autoiluun kohdistuvat verotulot päätyvät valtiolle, kun taas esim. Mannerheimintien ruuhka on Helsingin ongelma.
 
Tässä on monta ongelmaa. Ensinnäkin ympäristösyistä kannattaa olla veroja, jotka nimenomaan patistavat vähentämään autoilua riippumatta siitä, missä se autoilu tapahtuu. Ruuhkien saastuttavuus vähenee sähköautojen myötä huomattavasti. Toinen puoli on sitten se, että ei kannata leventää teitä, jos ruuhkaisilta teiltä saa paremmin verotuloja... Lisäksi autoiluun kohdistuvat verotulot päätyvät valtiolle, kun taas esim. Mannerheimintien ruuhka on Helsingin ongelma.
Ruuhkien suurin haitta ympäristölle ei ainakaan minusta ole nykyisin polttoaineesta syntyvät palokaasut, vaan teiden tukkeutumisesta aiheutuvat haitat.

Esim. kun vertaan kokemusta Helsingin ydinkeskustassa asumisesta ja Keski-Euroopassa keskiaikaisen kaupungin kävelykeskustan alueella asumisesta, niin suurin parannus Keski-Euroopassa on nimenomaan se, että autot eivät saa ajaa kämpän ympärillä pitämässä melua ja vaikeuttamassa kävelyä / fillarointia. Keskustan läpi kulkee korkeintaan joku yksittäinen joukkoliikennekatu.

Jos vertaan esim. joukkoliikennekadun ylittämistä kävellen vs. mannerheimintien ylittämistä, niin ensin mainitulle ei tarvita edes suojateitä kun kadulla menee kerran minuutissa bussi / ratikka. Mannerheimintiellä pitää olla täydet liikennevalot vähän väliä, jotta ylittämisestä ylipäätään tulee mahdollista.

Mitä vähemmän autoja kadulla -> sitä miellyttävämpää kaikilla muilla on sekä ajaa sillä kadulla, että oleskella sen kadun ympäristössä. Kadun leventäminen ei vähennä jalankulkijoille ja naapuruston asukkaille aiheutuvaa haittaa kovinkaan paljon, vaan pahimmillaan jopa pahentaa niitä haittoja.

Mutta tämä tietysti koskee vain ydinkeskustaa. Helsinkihän voi halutessaan kyllä luoda ruuhkamaksujärjestelmän ja kerätä siitä tulevat rahat itselleen jos valtakunnan lait sen vaan mahdollistavat.
 
Keski-Euroopassa keskiaikaisen kaupungin kävelykeskustan alueella asumisesta, niin suurin parannus Keski-Euroopassa on nimenomaan se, että autot eivät saa ajaa kämpän ympärillä pitämässä melua ja vaikeuttamassa kävelyä / fillarointia. Keskustan läpi kulkee korkeintaan joku yksittäinen joukkoliikennekatu.
Esimerkiksi missä kaupungissa on tällainen järjestely? Ja miten siellä toimii taksi- ja jakeluliikenne? Entäs lumien auraus talvella?

Helsingin keskustan muuttaminen autottomaksi olisi radikaali huononnus nykyiseen. Siinä vaiheessa muuttaisin Espooseen tai Sipooseen.
 
Esimerkiksi missä kaupungissa on tällainen järjestely? Ja miten siellä toimii taksi- ja jakeluliikenne? Entäs lumien auraus talvella?

Helsingin keskustan muuttaminen autottomaksi olisi radikaali huononnus nykyiseen. Siinä vaiheessa muuttaisin Espooseen tai Sipooseen.
Melkein mikä vaan keski-euroopan kävelykeskusta. Itse asuin aikoinaan Ulmin keskustassa Etelä-Saksassa. Keskustan kadut siis eivät ole täydessä autobännissä, vaan ne ovat "pihakatuja" joissa nopeusrajoitus on luokkaa 10km/h. Kävelykeskustan laidalla oli taksitolppia useammassakin paikassa ja jossain kohtaa taksit saivat odotella yöllä kävelyalueellakin.

Huononnus sinulle. Merkittävä parannus minunlaisilleni, enemmistössä oleville ihmisille:
Autottomat ovat jo enemmistönä useilla Helsingin varakkailla alueilla

En kuitenkaan kannata koko keskustan täydellistä autoilukieltoa. Lähinnä vain huomautan, että kävelykeskustassa on huomattavasti miellyttävämpää asua ja oleskella kuin autollisessa keskustassa ja se johtuu nimenomaan autoilun aiheuttamista ulkoishaitoista.

On paljon miellyttävämpää istua ja oleskella kävelykadulla olevalla ravintolan terassilla kuin mannerheimintiellä olevalla terdellä.

Sen takia minusta keskusta-autoilua pitäisi verottaa rajusti. Sähköautot eivät asiaa juuri muuta, sillä henkilöautojen sähköistäminen ei paljon ilman laatuun vaikuta. Oikeasti pitäisi sähköistää raskasta liikennettä keskusta-alueilla ja lähinnä bannata ne vanhimmat dieselit.
 
Viimeksi muokattu:
On paljon miellyttävämpää istua ja oleskella kävelykadulla olevalla ravintolan terassilla kuin mannerheimintiellä olevalla terdellä.
Ilman muuta. Kävelykatu tai pari ei kuitenkaan tarkoita, että koko keskustan pitäisi olla autoton. Ja mä en edelleenkään keksi yhtään Keski-Euroopan kaupunkia, jossa olisi autoton keskusta.
 
Esim Kööpenhaminan keskusta ei ole mikään autoton, mutta pyöräilijöille on niin hyvät omat kaistat ja omat liikennevalot, että niiden käyttö on vain paljon helpompaa.

Kööpenhaminassa on varsin vähän autoja liikkeellä isoon ihmismäärään nähden.
Toki teiden kapeus, parkkipaikkojen vähyys ja ahtaus nostavat taas lisää kiinnostusta muuhun kulkineeseen kuin autoon.

Pyöräilijä on se jota väistetään ja autoja kyykytetään.

Eli kulttuuri on vain täysin erilainen.
 
Ilman muuta. Kävelykatu tai pari ei kuitenkaan tarkoita, että koko keskustan pitäisi olla autoton. Ja mä en edelleenkään keksi yhtään Keski-Euroopan kaupunkia, jossa olisi autoton keskusta.
Miten määritellään keskusta ja autottomuus. Ei kävelykeskusta kai missään tarkoita sitä, etteikö siellä voisi tuoda kauppoihin kamaa autolla.

Ja kuten sanoin, ei autoja tarvitse kieltää kokonaan. Iso-Roba on minusta kävelykatu, mutta ei sinne selkeästikään ole mahdotonta ajaa autolla:
Iso-Roban uusittu kävelykatu valmistuu kesällä, mutta viekö se luvattomat autot kadulta?

Kyllä esim. köpiksessä Strøget on "autoton". Vaikka kyllä kait sitäkin pitkin joku autolla saa kamaa liikkeisiin toimitettua.
 
Kai sä ymmärrät, että omapaino on auton paino yksinään ja kokonaispaino maksimikuormalla? :tup:
 
Ja ongelma on? Miksi pitää väkisin verottaa tehokasta autoa paljon jos se ei kerran kuluta sen enempää tietä tai polttoainetta?
Paitsi että kuluttaahan se ”polttoainetta”, eli sähköä, oikean jalan toiminnasta riippuvalla tavalla. Jos tehokkailla polttomoottoreilla ajavat siirtyvät tehokkaisiin sähkömoottoreihin, aiheuttaa se korotuspaineita muihin veroihin.
 
No, saat sä pikkuturbollakin menemään ihan päävikaisia määriä bensaa jos kengit sitä, eli ihan se ja sama. Suurin osa porukasta nyt tuskin ajaa esim. 20 tkm vuodessa lappu lattiassa niillä superautoillaan, joten ei merkitystä.

Ja joo, verotukseen tulee korotuspaineita mutta toistaiseksi fossiilisella ajavat kustantaa lystin. Kun sähköautoilu alkaa kannattaa, niin sitten siirretään verotusta tasaisesti sinne sähköautoihin. Ja koska sähköhän on halpaa kun mikä, niin silloin kun saat 20 tonnilla uuden sähkö-Golfin alle niin on sulla varaa maksaa siitä samat verot kun nytkin esim. bensalitrasta. Eiks niin? :think: Pitää vaan säätää pieni raippavero vaikka sen kulutuksen mukaan niin muuta ei tarvii.
Ei ne nykyisetkään tehoautoilla ajavat varmaan lappu lattiassa paina jatkuvasti menemään, mutta silti veroja maksetaan jopa enemmän, kuin joku teini, joka kenkii sitä 1.8 bemariaan menemään päivittäin. Jos verotulot pyritään kuitenkin pitämään keskimääräisesti entisellä mallilla, niin sitä verokertymää ei voida uusiojakaa tasapuolisesti kaikille. Persaukisillakin pitää olla joku intressi ostaa niitä uusia ja vähän (sähköä) kuluttavia autoja, jolloin mitkään keskikulutukset ei enää toimi, vaan ehkäpä verotetaan sen maksimikulutuksen mukaan. En sano ettäkö se olisi se oikea toimintatapa, mielestäni jo nykyisinkin kaikki autoiluun liittyvät verot pitäisi olla siellä bensa/diesel-pistoolissa, jolloin verot menisi pääsääntöisesti sen käytön ja saastuttavuuden mukaan. Ammattiautoilijoille / ammattiinsa autoa tarvitseville voisi sitten olla tarjolla verovähennyksiä/helpotuksia sopivassa suhteessa.
 
Kyllä sen voi tasapäistää. Tyypillinen sähköauto kuluttaa esim. 16 kWh/100 km. Tuo tekee normaalilla sähkön hinnalla n. 1,6-1,8 euroa/100 km jos lataa kotona. Bensalla vastaava matka maksaa esim. 1,42*5, eli 7,13 euroa. Tosta veroja on 4,74 euroa ja polttoaineen hintaa 2,39 euroa. Eli bensa maksaa jo nytkin ilman veroja aika paljon enemmän sähköön verrattuna, jos tosiaan saisit esim. 10v päästä sähkö-Golfin vaikka 20 tonnilla, niinkun nyt saat bensa-Golfin.

Kyllä tuohon on varaa tasapäistää verotusta jonkun verran, mutta joku porrastus täytyis varmaan säilyttää.
Nyt jos kelpuuttaa vanhan mallisen 30kWh Nissan Leafin, niin eipä tuo hinta juuri ollenkaan eroa vastaavasta VW Golfista. Koska aika hyvin on 30kWh akkuisten hinnat tulleet alas. Uusi Leaf on lähes vastaava, pikku muutoksin vain ja 40kWh akulla.

25 000€ Myydään sähköautot - Nettiauto
24 000€ Volkswagen Golf vaihtoautot
 
Kyllä sen voi tasapäistää. Tyypillinen sähköauto kuluttaa esim. 16 kWh/100 km. Tuo tekee normaalilla sähkön hinnalla n. 1,6-1,8 euroa/100 km jos lataa kotona. Bensalla vastaava matka maksaa esim. 1,42*5, eli 7,13 euroa. Tosta veroja on 4,74 euroa ja polttoaineen hintaa 2,39 euroa. Eli bensa maksaa jo nytkin ilman veroja aika paljon enemmän sähköön verrattuna, jos tosiaan saisit esim. 10v päästä sähkö-Golfin vaikka 20 tonnilla, niinkun nyt saat bensa-Golfin.

Kyllä tuohon on varaa tasapäistää verotusta jonkun verran, mutta joku porrastus täytyis varmaan säilyttää.
Varmasti jotain tasaamista tapahtuukin, mutta tulevaisuudessa ympäristöpoliittiset motiivit ajavat myöskin niiden sähköautojen verotusta. Se, että ne ovat nyt vihreä vaihtoehto, ei tarkoita, etteikö niistäkin löytyisi niitä vihreämpiä vaihtoehtoja. Tulevaisuudessa varmasti paljon enemmän. En vain usko siihen, että tulevaisuudessakaan verot kerättäisiin pelkästään sen oikean kulutuksen mukaan (sähkölaskussa), vaan tehokkaamman mallin ostaja tulee myös maksamaan enemmän veroja, muutenkin kuin sähkölaskussa.
 
Niin, mä tarkoitin kulutusperusteisella verolla juurikin sitä valmistajan ilmoittamaa kulutusta.
Juu, mutta onkin eri asia verrata (varsinkin sähkömoottoreissa) sitä maksimikulutusta, kuin mitä säädösten vaatimissa mittauksissa kuluu. Hitaassa ajossa tehottomalle ja tehokkaalle sähkömoottorille ei muodostu välttämättä mitään eroa kulutuksessa, kun polttomoottoreissa ero on jo siinäkin selvä (nykyisillä mittaustavoilla).
 
Voi olla että joskus niitä ruuhkamaksuja tulee.

Sähköautossahan ei ole tehosta mitään haittaa. Auto kuluttaa silti tosi vähän, vaikka tehoa olisi paljonkin. Toki sähköauton kulutustakin voi pienentää ja sitten toki autoa olisi halvempi käyttää. ioniq on hyvä esimerkki pienestä kulutuksesta.
 
Sähköautoilu on kyllä kivaa ja vihreää, mikäli ei halua katsoa koko tuotantoketjua ja omakotitalossa on aurinkosähköjärjestelmä josta noita latailee, mutta tuliko yllätyksenä oikeasti joillekin, että määrän lisääntyessä ilmaiset latauspaikat katoavat ja ruvetaan miettimään sähköautojen verotusta? Muistan käyneeni tästä joskus keskustelua ihan vain pari vuotta sitten, että nämä ns. early adopterit kyllä pääsee hehkuttaa ja "laskemaan" halpoja kilometrejä, mutta eihän tämä päde millään tavalla enää ~5 vuoden jälkeen.

Asiasta toiseen. Kävin hypistelemässä uutta Leafia. Autohan on laatutasoltaan ihan selkeästi parantunut sitten viime sukupolvesta ja ulkonäkökään ei aiheuta vaistomaista oksentamista. Nissanillakin on tajuttu, että vaikka auto kulkee sähköllä, ei sen korin tarvitse näyttää rumalta. Teslahan sen todisti, että on mahdollista tehdä pienellä ilmanvastuskertoimella varustettuja autoja, jotka myös näyttää hyvältä. Tämän kun Nissanin ja VW:n lisäksi kun ymmärtäisi muutkin konsernit kuten FCA jne.
 
Nissanillakin on tajuttu, että vaikka auto kulkee sähköllä, ei sen korin tarvitse näyttää rumalta. Teslahan sen todisti, että on mahdollista tehdä pienellä ilmanvastuskertoimella varustettuja autoja, jotka myös näyttää hyvältä.
Osasyy näissä on se, että alkuvaiheen sähköautoja ostivat lähinnä tyypit, joille on tärkeää että muut näkevät heidän ajavan sähköautoilla (koska autot olivat huonoja ja epäkäytännöllisiä normaalin ihmisen kulkineiksi). Ihmeellisen näköinen sähköauto kun on helppo tunnistaa liikenteessä.

Nyt kun autot ovat parantuneet ja autoja aletaan markkinoimaan laajemmalle asiakaskunnalle, niin ulkonäönkin pitää alkaa olla kohdillaan, että kukaan niitä viitsii ostaa.
 
Vaikuttaa myös, että ensimmäiset sähköautot on suunniteltu mahdollisimman pieniksi kaupunkiautoiksi ja samalla maksimoitu sisätiloja.
Eli lopputulos on pieni kuutio jota sitten on epätoivoisesti yritetty muotoilla paremman lopputuloksen saamiseksi.

Toivottavasti nyt lähtisi isommin käyntiin ihan tavallisten kokoisten sähköautojen valmistus ja ihan tavallisilla tilatarpeilla.
 
Pikalatausasemilla sähkö saa maksaakin kun niitä niin harvoin tarvitsen, kotona lataamalla maksan 2,6€/100km tuo vastaa ehkä 1,7 L bensaa, auto painaa yli 2000kg ja voimaa on 500hp ja vääntöä yli 900Nm, milloin polttomoottori pystyy samaan hyötysuhteeseen? Tuo kulutus on laskettu 8kk aikana sekalaista ajoa mukaan lukien koko viime talvi eikä meikäläisen "kaasujalka" ole erityisen kevyt. Toki auto on kallis, mutta silti täälläkin polttomooottorin vannoutuneet fanit vaan toistelee mielipiteitään ettei sähköauto voi olla hyvä. Totuus kuitenkin on että se on todellakin hyvä. Eihän se ihan kaikkeen ajoon sovellu varsinkaan jos latausinfra ei kehity. Enkä todellakaan ole mikään Tesla uskovainen vaan sähkön kanssa työkseen toimiva alempi toimihenkilö jolla oli mahdollisuus kokeilla sähköautoilua. Enkä muuten ole katunut, nyt on sitten kyselyssä 5-6kw aurinkovoimala talon katolle. Siinä on törkeän pitkä takaisinmaksuaika mutta paneelille luvataan jo 20-30v tehotakuita joten sieltä sen rahan pitäis valua pikkuhiljaa takaisin kotiinpäin kun sähkökään tuskin halpenee lähivuosina.
 
Asiasta toiseen. Kävin hypistelemässä uutta Leafia. Autohan on laatutasoltaan ihan selkeästi parantunut sitten viime sukupolvesta ja ulkonäkökään ei aiheuta vaistomaista oksentamista. Nissanillakin on tajuttu, että vaikka auto kulkee sähköllä, ei sen korin tarvitse näyttää rumalta. Teslahan sen todisti, että on mahdollista tehdä pienellä ilmanvastuskertoimella varustettuja autoja, jotka myös näyttää hyvältä. Tämän kun Nissanin ja VW:n lisäksi kun ymmärtäisi muutkin konsernit kuten FCA jne.

Nissan ei vielä ole mikään erityisen aerodynaaminen vekotin. Hiukan jopa kaipaankin edellisen mallin erikoista ulkonäköä, tämä uusi näyttää ihan tavalliselta. Mutta ihan ok sellaiselta, jos siis sattuu Nissanin muotokielestä tykkäämään. Itse tykkäsin sen verran että ostin moisen. Propilot on ihan kiva lisä, vaikkei se nyt mikään Teslan AP olekaan. No ei ole hintaakaan lähellekään niin paljon.
 
Näin siis tietysti on tarkoitus tehdä että aurinkosähköä käytetään mahdollisimman paljon itse, esim öljykattilassa olevalla vastuksilla vähennetään lämmitysöljyn kulutusta, meillä vaan tuotto (päivä) ja kulutus (ilta) ei osu samaan ajankohtaan. Akustot on vielä kotikäyttöön turhan kalliita saa nähdä miten niissä hinnat muuttuu kun autoteollisuus imuroi kaikki litium pohjaiset kennot.
 
Oon ite miettinyt sellasta että laitan ylituotannon lämmittämään kolmen kuution vesivaraajaa. Pitäis vaan ensin ne paneelitkin hankkia..
 
Nuo paketit on ollu 6-8k€ välillä mitä olen nyt tarjouksia kyselly. Tietysti meinasin itse asentaa kun firmalla asennusoikeudet on. Tokihan asennuksesta saa kotitalousvähennyksen jos viitsii paprut täytellä.
 
Varaajaan kannattaa laittaa ilmasta-veteen lämpöpumppu ja sitten jotain automatiikkaa ohjaamaan auringon paisteessa käyntiin ja jostain lämmön alarajasta muutenkin päälle.

Toki silloin voi mennä kokonaiskustannukset liian korkeelle, mutta lisää sen vaikka myöhemmin.

Jos kotona ei ole päivällä ketään eikä autoa laturissa, niin eipä siellä paljon sähköä kulu.
 
Aurinkosähköjärjestelmä olisi fiksumpi taloyhtiötasolla jolloin voisi olettaa siellä parkkiksella olevan edes pari autoa lataamassa niitä tuotettuja sähköjä. Jos käy sähköautolla normaalisti töissä, niin suurin osa tuotoista valuu ”hukkaan”, eli valtakunnanverkkoon.

Jos työnantajat alkavat tarjota latauspistokepaikkoja työpaikoilla, niin se voi tehdä aurinkosähköstä jollain tavalla kannattavaa myös Suomessa. Tällä hetkellä aurinkoosähkön tuotanto on korkeimmillaan silloin kun sähkön kysyntä on vähimmillään.

Jos suomessa olisi 500 000 sähköautoa ajamassa päivittäistä 20km työmatkaa, niin ihmiset haluavat sen jälkeen ladata töissä reilut 1.5GWh edestä sähköä päivän aikana. Käytännössä lisäten aamupäivän sähkön kysyntää kesäisin selkeästi nykyisestä. Tuo olisi helposti luokkaa 300MW tehoa, joka tulee nykyisen kesäpäivän kysynnän päälle. Jos ihmiset eivät lataisi kotona ollenkaan, vaan kaiken arkiajelun työpaikoillaan, niin puhuttaisiin helposti yli 500MW jatkuvasta kulutuksesta klo 08-18 välillä. Se on toki edelleen alle 10% kesäpäivien nykyisestä kulutuksesta, mutta tuntuva siivu silti.

500 000 sähköautoon pääsemiseen vaan kuluu ainakin 20v...
 
Viimeksi muokattu:
Tuo aurinkovoima on vaan niin onnettoman tehotonta:

Tältä näyttää Suomen suurin aurinkopuisto, joka peittäisi alleen yhdeksän jalkapallokenttää – Alkaako aurinkoenergia vihdoin lyödä läpi meilläkin?

Elintarvikevalmistaja Atria rakennutti työ- ja elinkeinoministeriön investointirahalla Suomen suurimman teollisen aurinkopuiston Seinäjoen Nurmoon.

Vaikka aurinkopuisto täyttää yhteensä yhdeksän jalkapallokentän kokoisen alueen, se tuottaa parhaimmillaankin vain noin 5 prosenttia tehtaan käyttämästä sähköstä. Se kertoo paljon aurinkovoiman tämän hetkisestä keräämistehosta Suomen ilmastossa.
 
Niin tai sitten Atrian kovasta sähkönkulutuksesta.

Se mikä kotitaloudessa on paljon, ni se on teollisuudessa melkein mitätöntä.
 
Aurinkosähköjärjestelmä olisi fiksumpi taloyhtiötasolla jolloin voisi olettaa siellä parkkiksella olevan edes pari autoa lataamassa niitä tuotettuja sähköjä. Jos käy sähköautolla normaalisti töissä, niin suurin osa tuotoista valuu ”hukkaan”, eli valtakunnanverkkoon.

Jos työnantajat alkavat tarjota latauspistokepaikkoja työpaikoilla, niin se voi tehdä aurinkosähköstä jollain tavalla kannattavaa myös Suomessa. Tällä hetkellä aurinkoosähkön tuotanto on korkeimmillaan silloin kun sähkön kysyntä on vähimmillään.
Ei aurinkosähköä kannata käyttää vain yhteen käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi ilmastoinnille varmasti löytyy käyttöä kesäisin yrityksissä. Taloyhtiöissä tosiaan aurinkosähkön tarpeellisuus voi olla vähän niin ja näin.
 
Aamulehdessä oli juttu, jossa oli vertailtu polttiksen ja sähköauton kokonaiskustannuksia. Verrokkina oli Golfin eri versiot ja ajomäärä oli 15000 km/vuosi. Kustannukset oli laskettu 5 ja 10 vuoden pitoajalla. Viidessä vuodessa plugari oli kallein ja sähköauto toiseksi kallein. 10 vuodessa sitten plugari oli edelleen kallein, mutta sähköauto yllättäen halvin, joskin hyvin pienellä marginaalilla Dieseliin, bensaan ja kaasuun.

Isommalla ajomäärällä 30tkm/vuosi oli vertailtu eri automalleja (Ioniq sähkö ja plugari, i40 bensa ja diesel, Octavia kaasu), mutta niiden keskuudessa sähkö meni halvimmaksi jo 5 vuoden pitoajalla.

Molemmissa vertailuissa sähköauton hankintahintaan oli laskettu valtion 2000 euron tuki. Ilman sitä sähköauto olisi ollut 15tkm vertailussa bensaa ja dieseliä kalliimpi ja 30tkm vertailussa 5 vuoden pitoajalla kaasua kalliimpi. 30tkm ja 10 vuotta niin sähkö oli yli 12000 euroa halvempi kuin kaasu-Ocu.
 
Vähän vaan arvuuttelua nuo vertailut kun kukaan ei tiedä mitä esim bensa maksaa 5 v päästä. No toivottavasti sähköautot ainakin halpenee. Itse ottaisin mielelläni sähköauton ja maksaisin siitä extraa jonkin verran että saa ajaa sähköautolla. Tosin en nyt kun mikään sähköauto ei pääse lähellekkään vanhaa pientä bensa autoa kuluissa, mutta ehkä 10v päästä voisi jo saada käytettynä sähköautoja joita olisi halpa pitää.
 
Todennäköisemmin arvelelisin bensan hinnan nousevan kuin laskevan pitkällä aikavälillä. Toki just viiden vuoden päähän on vaikea nähdä päivän barrelihintaa mutta niin on toisaalta sähkön spottihintakin arvoitus .
 
Todennäköisemmin arvelelisin bensan hinnan nousevan kuin laskevan pitkällä aikavälillä. Toki just viiden vuoden päähän on vaikea nähdä päivän barrelihintaa mutta niin on toisaalta sähkön spottihintakin arvoitus .
Vaikea kuvitella 10v tähtäimellä sähköenergian hinnan nousua. OL3 ja Hanhikiven pitäisi käynnistyä, eikä yhtään reaktoria olla sulkemassa. Sähkön kulutus myös näyttäisi olevan laskussa, ellei Suomeen sitten perusteta lisää isoja datacentereitä.

Siirtohinnat voivat nousta, etenkkn syrjäseuduilla joka voi nostaa laskennallista sähkön kwh hintaa, mutta epäilsin sielläkin nousupaineen olevan ennemmin kiinteässä kuukausimaksussa tai tehomaksussa kuin itse kwh-kohtaisessa maksussa.

Bensan ja öljyn kysyntä tuskin vähenee, kun aasia ja afrikka autoistuvat, eikä sähköautojen tuotanto voi nousta niin nopeasti, että polttiksien kokonaismäärä liikenteessä alkaisi laskea.
 
Auto on helppo vaihdettava. Sen takia on ihan turha ostaa nyt autoa, jolla on halpa ajaa 10v päästä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 232
Viestejä
4 486 787
Jäsenet
74 185
Uusin jäsen
Atte_

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom