Keskustelua hybridiautoista

[Myrkky]

Mitä hyvää tossa Model 3:ssa on, muutakun semi-ok range ja paljon tehoa? Joku Leaf on ^15 vekotin jos tarttee ihan puhtaasti käyttiksenä arvioida. Miksi? Koska se on auto eikä lelu.

Juuri näin.

 

[jm82]

Siis auto mihin on isketty tabletti mittariston ja muiden sijaan, jolla käytetään pyyhkijöitä, vakkaria, hanskalokeroa, lämmitystä/ilmastointia. Jopa ovien avaaminen on tehty hankalaksi. Siihen päälle Teslan tunnetut laatuongelmat, ja mitähän vielä.

Onhan tuossa varmasti ne omat puutteensa. Jos katsoo Tesla laseilla, niin 15" näyttö on tyylikäs, ainakin tyylikkäämpi kuin Model S mallissa. Pyyhkijä toimii myös viiksestä ja muuten on automaattiset. En tiedä miten vakkari toimii, kuulemma nyt päivityksen jälkeen ratin nappuloista? Hanskalokeron saa auki siitä näytöstä. Lämmitystä/ilmastointia en itse säätele, koska automaattisesti se toimii aivan hyvin. Ovien avaus vaatii tosiaan vähän osaamista, mutta kahvat on tyylikkäät (ja erilaiset) ja pieni ilmanvastus. Ainakin pahimmista laatupuutteista on jo päästy yli, eli auto ei pitäisi hajota heti oston jälkeen Miinuksena auton huono saatavuus. Ajettaavuus pitäisi olla ihan riittävän hyvä.

 

[Karban]

Mitä hyvää tossa Model 3:ssa on, muutakun semi-ok range ja paljon tehoa? Joku Leaf on ^15 vekotin jos tarttee ihan puhtaasti käyttiksenä arvioida. Miksi? Koska se on auto eikä lelu.

Osta Leaf sitten. Minä en.

Joku joskus? Itselle jäänyt sellainen mielikuva että Tesloja ei ole ihan suunniteltu ajatuksen kanssa, ja tuo viimeisin ei ainakaan kovin vakuuttava ole, jos aiemmissakin malleissa ollut jotain sanomista. Tuossa nyt lähinnä tuo yleinen käytettävyys... kuten toimittajakin totesi, niin vakkaria ei uskalla ihan heti käyttää, kun kaikki säätäminen tuon näytön kautta.
Paljon uutinen jätti kertomatta, mistä valot, vilkut, penkin säädöt jne.

Toivottavaahan se olisi että joku joskus. Jos ihan totta puhutaan niin mieluiten ostaisin vastaavan vaikka Toyotana.

Valot ja vilkut menee ihan viiksestä ja penkki ihan normaalisäätimillä.

 

[jm82]

Mitä hyvää tossa Model 3:ssa on, muutakun semi-ok range ja paljon tehoa? Joku Leaf on ^15 vekotin jos tarttee ihan puhtaasti käyttiksenä arvioida. Miksi? Koska se on auto eikä lelu.

Itse uskoisin että Model 3:sen ajettavuus on paljon parempi kuin uudessa Nissan Leafissa. Jo se että Tesla on takavetoinen voisi jotain ostajia kiinnostaa? BMW i3 ja i3s on myös mutta muita ei ole. Toki Leaf on halvempi, mutta itseä kiinnostaisi enemmän Tesla kuin Nissan. Lisäksi Leaf ei ole kokonaan uusi, vaikka ulkonäkö onkin aivan tuore.

 

[null]

Näinhän se on. Nopeuttakin pitää tiirailla siitä näytöstä
Se, että kaikki pistetään kosketusnäyttöön on kyllä saatanallinen virhe.

 

[Karban]

En osta. Vastasin kun kysyttiin. Melkoisen fanaattinen teslafani pitää olla että ostaa tuollaisen. Model S nyt sentään yrittää olla auto.

Ei mun mielestä. Pitäisin itseäni fanaattisena Teslafanina jos menisin S:n hankkimaan, mutta sitä telkkaria lukuunottamatta kolmonen tuntui kuin miltä tahansa saman luokan autolta. Ehkä se johtui osaltaan siitä että tuo on ”minun hintaluokassani” ja satkun autot ei?

 

[aapelih]

Täällä kyllä mennään aika syvissä vesissä näiden "faktojen" kanssa. Toki sähköautojen valmistaminen tuottaa päästöjä ja nekään eivät tuota energiaa tyhjästä, mutta kokonaisuutena ovat parempia kuin polttomoottoriautot, vieläpä varsin suurella marginaalilla.

Jopa jenkkien sähköntuotannolla (~65% fossiilisista) sähköauton elinkaaren CO2-päästöt ovat yli puolet pienemmät kuin vastaavalla bensa-autolla. Tämä olettaen pikkuautoille n. 217 tkm ja isoille autoille 288 tkm eliniän. Tuosta luvusta jokainen voi sitten ihan itse lähteä laskemaan mitä osuuksille käy, kun sähköstä tuotetaan esim. pohjoismaiden tapaan 89% hiilineutraalisti . Eli lyhyesti sanottuna ulina pelkästään päästöjen siirtämisestä on todellisuudessa täyttä potaskaa.

Cleaner Cars from Cradle to Grave (2015)


Ja @heyrst ille tiedoksi, että moderneissa voimalaitoksissa käytettävillä suodattimilla (esim. sähkösuodattimet, savukaasupesurit, pussisuodattimet) saadaan ns. kaikki pienhiukkaset talteen. (erotusasteet >99%, pienimpien suodatettavien hiukkasten ollessa <1μm kokoluokassa, pussisuodattimilla jopa 0,01 μm). s. 27-29: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2005/T2300.pdf

Sähköautojen ylivoimaisen well-to-wheel -hyötysuhteen takia autoilun fossiiliset kannattaisi jo tällä hetkellä polttaa moderneissa lauhdelaitoksissa sähköntuotantoon sähköautoille. (Olettaen, että jostain syystä ei saisi rakentaa päästötöntä ydintä/uusiutuvia ) Täten tuotettaisiin laskentatavasta riippuen ~puolet vähemmän CO2-päästöjä, joka kertoo karua tarinaa pienpolttomoottorien ominaisuuksista

 

[valurauta]

Jos palataan aiheeseen, niin voisko kumminkin olla että kun sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos polttaa biomoskaa, niin sen lisäksi että se on hiilineutraalia, nii se polttotapahtuma on paljon puhtaampi kuin paskasti optimoidussa polttomoottorissa tapahtuva jäteöljyn poltto? Jonka lisäksi saasteiden puhdistaminen on helpompaa ja loput pienet mitä jäljelle jää, leviää niin laajalle ettei ne aiheuta hengitystiesairauksia?

Isoon voimalaitokseen on toki helpompi rakentaa kattavat savukaasun puhdistusjärjestelmät paikkaamaan epätäydellistä polttoa, mutta kyllä biomassan poltto kattilassa on moninverroin sotkuisempi tapahtuma kuin valikoitujen hiilivetyjakeiden poltto pitkälle optimoidussa polttomoottorissa. Biomassa kun on melkoinen mineraaleja sisältävä kemikaalicocktail varsinkin jos polttoaineessa on puunkuoret mukana.
Etenkin pientaloalueilla huomaa kyllä nenässä, kun ihmiset ekottavat lämmittämällä puulla (ts. ilman savukaasujen jälkikäsittelyä). Öljylämmitystä taas ei huomaa mitenkään erityisesti.

 

[aapelih]

Helenin itse ilmoittamia arvoja käytin eli suodattimet ovat nyt ne mitä ovat eikä muutu kertomalla pesemisistä.

Toki, mutta hiukkaspäästöissä kannattaa huomioida myös lokaalius. Korkeilla piipuilla nimenomaan on paljon merkitystä, sillä ne levittävät hiukkasmäärän laajemmalle alueelle, jolloin lokalit terveyshaitat pienenevät.

Jos Hana- ja Salmisaaren laitokset tällä hetkellä aiheuttavat lokaalin 3,4 μg/m3 maksimin Hanasaaren viereen, päästötason ollessa muualla alle 1 μg/m3 -luokkaa, niin eipä tuo kovin vaaralliselta vaikuta. Ottaen huomioon, että Helsingin vuosikeskiarvo on 10 μg/m3 kieppeillä ja vilkkaiden katujen varsilla ylitetään autoilun päästöjen takia 50 μg/m3 säännöllisesti.

Liikenteen päästöt ja kaukokulkeutuma heikentävät siis Helsingissä ilmanlaatua huomattavasti energiantuotantoa enemmän, eli Hanasaaren päästöistä uliseminen on väärän puun haukkumista.

En yritä sanoa, että hiilen polttaminen olisi millään mittarilla hyvä juttu, mutta kannattaa kuitenkin pysyä faktoissa.

http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/images/2/22/Helsingin_energiapäätös_2015_raportti.pdf
Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät
Pienhiukkasia kulkeutuu seudulle | HSY

 

[smicke]

Kaikki vesivoima käytetään joka tapauksessa ja joet on jo padottu. Jos ostaa 100% vesisähkö -sopimuksen on 100% kusetuksen uhri.

 

[Nomber]

En osta. Vastasin kun kysyttiin. Melkoisen fanaattinen teslafani pitää olla että ostaa tuollaisen. Model S nyt sentään yrittää olla auto.

Ostaisin jos olisi rahaa ja jos noita saisi. Kun ei ole rahaa eikä noita muutenkaan saakkaan niin ajan vanhalla pienellä bensa autolla.

 

[Eas]

sähkössä on tulevaisuus ne joilla on varaa näyttää tietä, köyhät uikuttaa

 

[aapelih]

Tossa jenkkien tutkimuksessa kannattaa ottaa huomioon, että niillä noi bensa-autotkin hivenen suurikulutuksempia.
Näyttäisi olevan ~238g/km keskipäästöt.

Tuo on varmasti totta, kun miettii mikä on jenkkien mielestä pikkuauto. Pikkuautoille (esim. Leaf, Golf, Focus) käytettiin valmistajien ilmoittamaa 29 MPG keskikulutusta (8,11 l/100km) ja suurille autoille (esim. Model S, A8, Panamera) 21 MPG (11,2 l/100km). Laskennallisesti pakoputkipäästöinä pikkuauto tuottaa siis tuolla kulutuksella 184 g/km ja suuri auto 254 g/km hiilidioksidia. (95E10, 1 l = 2,27 kgCO2)

Vertailua vaikeuttaa myös EU-standardien mukaiset kulutuslukemat, jotka eivät kohtaa todellisuuden kulutuksia (eli päästöjä). Esimerkiksi 125 hv 1.0 Ecoboost-focuksen ilmoitettu kulutus on jenkeissä 7,8/5,9/6,9 l/100km (kaupunki, maantie, yhdistetty). Vekkulisti euroopassa saman auton kulutus on 5,8/4,2/4,8 l/100km. Jostain syystä jenkeissä tuo auto tupruttaa pakoputkestaan 156 g/km ja euroopassa ajeltaessa 108 g/km (yhdistetyn kulutuksen perusteella).

Fossiilisia polttaessa kannattaa muistaa, että pakoputkesta tulevan hiilidioksidin lisäksi ~15-20% kokonaispäästöistä tuotettiin jo ennen aineen päätymistä tankkiin. Bensiinin elinkaaren päästöistä voidaan käyttää arvoa 87,8 gCO2/MJ (EU-JRC Well to tank-raportti, s. 97), energiatiheyden ollessa 34,2 MJ/l saadaan 100% bensiinilitran elinkaaripäästöksi ~3003 gCO2. Etanolin osuus on hankalampi, tuotantotavasta riippuen sen elinkaaripäästö voi tuon raportin mukaan olla mitä tahansa 9-85 gCO2/MJ väliltä.

Kokonaisuudessaan tämän ähertämisen voisi tiivistää seuraavasti: fossiilisilla kulkevat päästävät aina sähköautoja enemmän ja sähkö järkevästi tuotettaessa ero kasvaa moninkertaiseksi. Lisäksi sähköauto on mainio flexfuel-auto, sillä sen "polttoainetta" voidaan valmistaa käytännössä mistä tahansa energianlähteestä ja jakeluverkko on jo olemassa joka paikkaan.

Ketjun aihetta liipaten henkilökohtaisesti en usko vetyautojen menestykseen sähköautojen rinnalla. Ensinnäkin vety ei ole primäärinen energianlähde, vaan se täytyy tuottaa sähköllä ja loppupäässä muuttaa takaisin sähköksi. Toisekseen vetyauton tekniikka on huomattavasti monimutkaisempi. Eli jostain syystä halutaan muuttaa valmiiksi joka kotiin hyvällä hyötysuhteella jaettava energiamuoto häviöllisesti kuljetuksen ajaksi ns. helvetin hankalasti säilöttäväksi kaasuksi, jolle ei ole käytännössä minkäänlaista infraa?

Polttokennoauton valttikortit ovat nopeampi tankkaus ja suurempi kantomatka hyötysuhteen ja monimutkaisuuden kustannuksella. Jo tällä hetkellä olemassaolevat 400km kantaman sähköautot riittävät lähes kaikkiin matkoihin, joten hyödyt jäävät varsin ohuiksi haittojen rinnalla.

Jos sähköauto kulkee samalla verkosta otettavalla energiamäärällä kolme kertaa pidemmälle, niin ei sillä "yhdellä istumalla päästävä hangosta nuorgamiin!!!"-promilleosuuden käyttäjien ulinalla paljon painoarvoa ole. Ainakaan niin pitkään, kun ei keksitä ilmaista ja rajatonta energianlähdettä.

 

[Karban]

Vertailua vaikeuttaa myös EU-standardien mukaiset kulutuslukemat, jotka eivät kohtaa todellisuuden kulutuksia (eli päästöjä). Esimerkiksi 125 hv 1.0 Ecoboost-focuksen ilmoitettu kulutus on jenkeissä 7,8/5,9/6,9 l/100km (kaupunki, maantie, yhdistetty). Vekkulisti euroopassa saman auton kulutus on 5,8/4,2/4,8 l/100km. Jostain syystä jenkeissä tuo auto tupruttaa pakoputkestaan 156 g/km ja euroopassa ajeltaessa 108 g/km (yhdistetyn kulutuksen perusteella).

Tämä on muuten hyvä huomio. Oma tulkinta on ettei polttomoottorit ole päästömielessä juurikaan kehittyneet enää viimeisen 20 vuoden aikana, paitsi paperilla.

Se telkkari nimenomaan on se turvallisuutta heikentävä aivopieru joka tekee tuosta auton sijaan lelun.

Nykyisellään joo. Uskon ja toivon että niitä kontrolleja kuitenkin mäpätään fyysisiin nappeihin ja/tai puheohjaukseen ajan mittaan, ja siinä vaiheessa kun näitä Suomesta saa on todellisuus toinen. Mieluiten minä ostaisin luukkuperänä ja etuvetoisena autoni, täytyy toivoa että valikoimaa löytyy siinä vaiheessa kun tuo tulee saataville. Olen valmis odottelemaan vielä 2 vuotta.

 

[aapelih]

Se siis luki ihan tuossa sun linkittämässä artikkelissa (tai no oli kyllä muodossa 381g/maili jonka käänsin täkäläiseen muotoon)

Joo toki sieltä löytyy suorat luvut jenkeistä, rupesin vaan pohtimaan tuota todellista eroa euroopan ja amerikan välillä. Katsomalla tilastoja esim. Suomessa viime vuosina rekisteröityjen autojen päästöistä saa aika vääristyneen kuvan todellisesta CO2-kuormasta jonka nämä autot aiheuttavat, joka vaikeuttaa vertailua.

Esimerkiksi 2017 rekisteröityjen autojen keskimääräinen CO2-päästö on "118 g/km". Jotenkin tuntuu siltä, että toteutunut keskikulutus (ja CO2-päästö) on jotain ihan muuta kuin 5l/100km.

 

[Karban]

Ja tuossa jenkkitutkimuksessa sähköautollekkin laitettu karvan alta 100g/km päästöt, mihin euromittauksilla pääsee jo ihan tavallisilla polttiksilla.
Olisihan se ihan veikeä kun joku tsi octavia olisi kokonaispäästöiltään pienempi kuin täyssähköauto

Näen nää ihan täysin vertailukelpoisina kun toisesta käytetään suureina ennen käyttöä ameriikassa tapahtuvat keskimääräiset päästöt, ja toisesta pelkästään käytöstä johtuvat laboratorio-olosuhteissa. Well-to-wheel vs. Tank-to-wheel, samanlaisia vertailuja toki tekee ihan autoalan journalistitkin naama peruslukemilla.

 

[Slayer]

Verojen kannalta juu, mutta toki näillä ei ole mitään tosiaan tekemistä todellisen kulutuksen kanssa. Eikä toki edullisuudella oikean edullisuuden, kun autoilun kuluista suurin osa on veroja niin verotushan sen aika pitkälti ratkaisee mikä on kallista ja mikä halpaa ajaa. Olisi sinällään kyllä mielenkiintoista kuinka kaukana sähkö- ja hybridiautot ovat todellisissa kustannuksissa polttisvehkeiden kulututasosta, eli jos veroja ei huomioda.

Onko muuten jotain hyvää paikkaa netissä, mistä löytyisi plug-in hybridien oikeat kulutuksen polttoaineella ajellessa keskitetysti? Hanurista, että noita ei tarvitse ilmoittaa, kun sen pohjalta olisi paljon helpompi laskea se kunkin omassa käytössä toteutuva todellinen kulutus, kun sähköllä ajettavissa oleva range nyt kuitenkin ilmoitetaan ja jokainen varmaan about tietää millaisia matkoja ajelee.

En tiedä mitään keskitetympää paikkaa juuri tähän tarkoitukseen, mutta esim. spritmonitorista voi hakea autojen toteutuneita kulutuksia Advanced search - Spritmonitor.de
Sieltä vaan vertailemaan.

Tuossa esim. min. 10tkm ajetut 3-sarjan bemarit vm.2015-2016, bensa diesel ja phev. Keskikulutukset 8,88, 6,49 ja 5.22 litraa per 100km.

Gasoline consumption: BMW - 3er - Spritmonitor.de
Diesel consumption: BMW - 3er - Spritmonitor.de
Gasoline consumption: BMW - 3er - Spritmonitor.de

Tuossa toki on mukana kaikki dieselit ja kaikki bensat, hakua voi tarkentaa vertaamalla vaikka 330i vs 330d vs 330e jolloin kulutukset on 9,18, 7,21 ja 5,21 litraa per 100km.

Oman 330e:n kulutus on 36tkm ajetun kilometrin jälkeen keskimäärin 3,46l/100km.

 

[jm82]

Teslan tilaukset Q1 2018. Model 3:sen tuotanto on saatu jo vauhtiin.

Tesla confirms record production of 34,494 vehicles last quarter, ~10,000 Model 3 vehicles

 

[Terro]

Tuotanto ei ole juurikaan kasvanut sitten Q3/2016. Ei kauhean häävejä kasvulukuja. Varsinkin kun 3:n hinta on puolet muiden mallien hinnasta, niin käytännössä tuotanto on arvoltaan samalla tasolla kuin Q3/2016.

 

[Walla]

En tiedä mitään keskitetympää paikkaa juuri tähän tarkoitukseen, mutta esim. spritmonitorista voi hakea autojen toteutuneita kulutuksia Advanced search - Spritmonitor.de
Sieltä vaan vertailemaan.

Tuossa esim. min. 10tkm ajetut 3-sarjan bemarit vm.2015-2016, bensa diesel ja phev. Keskikulutukset 8,88, 6,49 ja 5.22 litraa per 100km.

Gasoline consumption: BMW - 3er - Spritmonitor.de
Diesel consumption: BMW - 3er - Spritmonitor.de
Gasoline consumption: BMW - 3er - Spritmonitor.de

Tuossa toki on mukana kaikki dieselit ja kaikki bensat, hakua voi tarkentaa vertaamalla vaikka 330i vs 330d vs 330e jolloin kulutukset on 9,18, 7,21 ja 5,21 litraa per 100km.

Oman 330e:n kulutus on 36tkm ajetun kilometrin jälkeen keskimäärin 3,46l/100km.

Spiritmonitorista tottakai näkee toteutuneita kulutuksia mihin tahansa suht yleiseen autoon, mutta näissä on edelleen se ongelma, etteivät tarkoita oikeastaan mitään jos ei tiedetä kuinka paljon on ajeltu sähköllä. Tuskinpa tuo sinunkaan 3,46 on saavutettu lataamatta.

Pointti oli siis, että nämä pluggarien kulutukset eivät kerro oikein mistään mitään. Se että auto A on kuluttanut 0,9l/100km ja auto B 9,0l/100km tarkoita että auto B kuluttaisi enemmän tai vähemmän, se tarkoittaa lähinnä että auto A:n omistaja lataa autoaan paljon ja auto B:n omistaja ei lataa autoaan (ainakaan paljoa).

Jos taloudellisuutta haluaa omaan käyttöön haluaa verrata niin pitäisi tietää kulutus pelkällä bensalla ajettaessa (eli lataamatta). Tuolloin olisi helpompi ynnäillä mitä auto omassa käytössä kuluttaisi, kun range sähköllä yleensä ilmoitetaan ja jokainen voi itse arvioida paljonko omissa autoissa joutuisi autoilemaan bensalla päälle, eli paljonko tulee pidempiä matkoja, jotka käytännössä ajetaan siis polttoaineella kuten ei-plug-in hybrideillä.

 

[zepi]

Teslan tilaukset Q1 2018. Model 3:sen tuotanto on saatu jo vauhtiin.

Tesla confirms record production of 34,494 vehicles last quarter, ~10,000 Model 3 vehicles

Lukuja voi tulkita monella tavalla. Viime vuoden lopulla Musk kertoi Teslan onnistuneen valmistamaan 1000 3:sta viikossa.

Sen jälkeisen 13 viikon aikana autoja ei saatu ulos edes 10000 kappaletta, joten joku voisi väittää, että valmistus itseasiassa hidastui viime vuoden vikasta viikosta.

Onko nyt sama homma? Musk on käskenyt kaikki ylitöihin painamaan hirveällä raivolla viimeiseksi viikoksi ja auto saatiin aikaiseksi 2000 viikossa?

No, heinäkuussa tiedämme varmaan taas, että tuliko autoja 25000 vai 50000 kvartaalissa... ensin mainittu lukema tulisi jos koko kvartaali painettaisiin vähän alle 2000 autoa viikossa vauhdilla ja vikalla viikolla taas ylityöputket ja 4000 autoa ulos.

 

[zepi]

Teslalla on oikeasti vielä aika hyvin aikaa kääntyä voitolliseksi. Sillä on aika paljon kassavaroja suhteessa niiden operatiivisten kulujen määrään ja velkoja on menossa maksuun isommin vasta ensi vuonna. Tämän vuoden velkaerät ovat suhteellisen pieniä ja niiden uudelleenrahoittamisen ei pitäisi aiheuttaa mitään ongelmia.

Oikeasti positiivista kassavirtaa on varaa odottaa pitkälle ensi vuoteen ja todennäköisesti velkakirjamarkkinoille (uuden rahoituksen antajille) tappiokin kelpaa, kunhan se tappio on investointeja tesla-rekkaan ja roadsteriin, eikä operatiivista tappiota model 3:sen rakentamisesta.

Tämä siis sijoittajan näkökulmasta.

Itselläni isompi kysymys on se, että miten Model S ja X pysyvät kilpailukykyisinä kun Jaguar iPace ja vastaavat kunnon merkit ovat tulossa kisaan.

 

[Nomber]

Kovasti toivoisin että ongelmat ratkeaa. Kiinnostaisi kovasti tommonen model 3 jokusen vuoden päästä käytettynä jos hinta vaan on kohdillaan.

 

[jm82]

Ilmeisesti ihan hyvin on otettu Teslan tiedote vastaan, koska kurssi on 6 % nousussa. Muutos 1 vuodessa -9 %, eli ei mielestäni ollenkaan paha.

TSLA | Tesla Inc Osakkeet - Investing.com

Edit:

Model 3 kysyntä on niin kova, että käytettynä sitä varmaan saa vasta 2 vuoden päästä? Tai sitten 3 vuoden päästä, eli jokusen vuoden päästä

 

[Karban]

Model 3 kysyntä on niin kova, että käytettynä sitä varmaan saa vasta 2 vuoden päästä? Tai sitten 3 vuoden päästä, eli jokusen vuoden päästä

Kyllähän hätäisimmät varmasti ostaa ”minkä vaan version mitä ekana saa” ja nelivedon sitten joskus. Toivotaan että itsellä riittäis lompakko nelivetoon - vaikka karvalakkikin kyllä riittäisi.

Kysyntä on sen verran kovaa tosiaan että tuskin käytettyjen hinnat tippuu kovin paljon. Huonona puolena käytettyjen markkinoilla nää on vähän kodinkoneita - tuoreesta saa hyvät rahat mutta annas olla kun joku facelift tulee, edellistä mallia ei halua juuri kukaan, vrt. Model S.

 

[Slayer]

Spiritmonitorista tottakai näkee toteutuneita kulutuksia mihin tahansa suht yleiseen autoon, mutta näissä on edelleen se ongelma, etteivät tarkoita oikeastaan mitään jos ei tiedetä kuinka paljon on ajeltu sähköllä. Tuskinpa tuo sinunkaan 3,46 on saavutettu lataamatta.

Pointti oli siis, että nämä pluggarien kulutukset eivät kerro oikein mistään mitään. Se että auto A on kuluttanut 0,9l/100km ja auto B 9,0l/100km tarkoita että auto B kuluttaisi enemmän tai vähemmän, se tarkoittaa lähinnä että auto A:n omistaja lataa autoaan paljon ja auto B:n omistaja ei lataa autoaan (ainakaan paljoa).

Jos taloudellisuutta haluaa omaan käyttöön haluaa verrata niin pitäisi tietää kulutus pelkällä bensalla ajettaessa (eli lataamatta). Tuolloin olisi helpompi ynnäillä mitä auto omassa käytössä kuluttaisi, kun range sähköllä yleensä ilmoitetaan ja jokainen voi itse arvioida paljonko omissa autoissa joutuisi autoilemaan bensalla päälle, eli paljonko tulee pidempiä matkoja, jotka käytännössä ajetaan siis polttoaineella kuten ei-plug-in hybrideillä.

Niin, sitä voi ajatella että tarkoittaako ne jotain vai tarkoittaako ne mitään. Toisaalta minkä tahansa auton lukuja on ihan turha katsella ihan mistään, kun omassa ajossa saavutettu kulutushan sen ratkaisee, ja omaa ajoasi vastaavia testejä tai tuloksia löydät tuskin mistään.

Minusta tuolla nyt kuitenkin on joku arvo kun katsoo noita lukuja keskenään. Tuossahan on jonkinlainen otos jossa on verrattu saman kokoisia ja saman tehoisia autoja keskenään, ja se sanoo näin: "330i vs 330d vs 330e kulutukset on 9,18, 7,21 ja 5,21 litraa per 100km.". Lukuja pitää ajatella jonkinlaisena keskiarvona. Tuon otoksen keskiarvokäyttäjä käyttää hybridiään niin että säästää sillä liki 4l/100km verrattuna vastaavantehoiseen bensamalliin. Tästähän on ihan uutisoitu että osa ostaa phevin vain veroja kiertääkseen eikä koskaan lataa sitä. Pihimmät taas lataavat jokaisessa mahdollisessa raossa. Keskiarvoinen käyttäjä lienee jossain tässä välissä. Luvut kertovat kuitenkin millaisiin lukemiin noilla autoilla todellisessa elämässä on mahdollista päästä (sieltähän näkee myös ne pienimmät ja isoimmat kulutukset mutuilun tueksi).

Olen aikaisemminkin tämän tänne sanonut, mutta toistona: oman autoni ajotietokone sanoo että olen sähköllä ajanut karvan yli puolet tuosta kokonaismatkasta. Eli ei ole kulkenut lataamatta, eikä sen tarvikaan kulkea lataamatta.

Pelkällä bensalla ajaessa tuollaisen plugin hybridin kulutus on (toki ajosta riippuen) vain karvan pienempi kuin vastaavan auton ilman hybriditekniikkaa. Maantiellä ero on pienempi kuin kaupungissa, jossa jarruttelusta saadaan kerättyä energiaa talteen ja rullailtua valojen välejä tällä sähköllä. Ero lienee kuitenkin aika pieni molemmissa.

 

[HEDT]

Suomalainen Hyundailla testaava (Aki Kaukola): Hyundai KONA electric test drive and acceleration 0-163 km/h

Filmed in Germany, not by the driver and on free speed limits.

 

[Meking Delta]

Niitä autoja on pakko alkaa tulemaan reippaammallakin vauhdilla ettei todella kohta sijoittajilta mee usko. Viimeinen viikko ollut aika kylmää kyytiä osakkeelle.

Osake noussut koko viikon.

 

[tth78]

Suomalainen Hyundailla testaava (Aki Kaukola): Hyundai KONA electric test drive and acceleration 0-163 km/h

Filmed in Germany, not by the driver and on free speed limits.

Kohtalaisesti kiihtyy, mutta aikamoinen humina kuuluu jo 80 km/h lähtien...

 

[akse]

Osake noussut koko viikon.

Joo kun eka arvo laski melkein $150..

Ihan hyvää spekulaatiota:
Is Market Misreading Tesla's April 3 Press Release? - Tesla, Inc. (NASDAQ:TSLA) | Seeking Alpha

 

[HEDT]

Kohtalaisesti kiihtyy, mutta aikamoinen humina kuuluu jo 80 km/h lähtien...

Saksassa vielä sileämmät tiet kun nastat on kiellettyjä. Polttis Konaa huomautettiin takaa kuuluvasta huminasta, varmaankin Konan heikkous.
Nestejäähdytetty akusto ja hukkalämmön talteenotto taas on erittäin hyviä asioita. Tuon Akin mukaan mobile app: ia ei saada vielä valmiiksi heti julkaisuun.

 

[zepi]

Kohtalaisesti kiihtyy, mutta aikamoinen humina kuuluu jo 80 km/h lähtien...

Ne kyllä keksi miten nauhoituksesta voisi päätellä tuota jotenkin. Tarvitaan kalibroiti desibelimittari, jotta äänitasoista voitaisiin sanoa jotain. Kaksi kertaa satunnaisen vahvistuksen läpi mennyt äänisignaali ei kerro yhtään mitään siitä nauhoitetusta äänenvoimakkuustasosta.

Sinänsä kyllä uskon hyvinkin, että Kona on äänekkäämpi kuin S-mersu.

 

[HEDT]

Ne kyllä keksi miten nauhoituksesta voisi päätellä tuota jotenkin. Tarvitaan kalibroiti desibelimittari, jotta äänitasoista voitaisiin sanoa jotain. Kaksi kertaa satunnaisen vahvistuksen läpi mennyt äänisignaali ei kerro yhtään mitään siitä nauhoitetusta äänenvoimakkuustasosta.

Totta tuokin. Todennäköisesti äänitaso on hieman tuossa nauhoituksessa kasvanut.

IS: n koeajossa bensaKonan äänitaso mainittiin, kun taas Moottorilehden koeajossa tiemelun sanottiin olevan: "hyvää keskitasoa":

Koeajo: raikkaasti tavallinen – Hyundai Kona

"Kona on tasapainoisen onnistunut myös jousitusmukavuuden suhteen, eikä se sorru monien katumaastureiden helmasyntinä olevaan turhaan pintakovuuteen. Myös tiemelun osalta suoritus on hyvää keskitasoa".

Sinänsä kyllä uskon hyvinkin, että Kona on äänekkäämpi kuin S-mersu.

Toivottavasti sähköKona on myös huomattavasti S-Mersua halvempikin.

 

[zepi]

Totta tuokin. Todennäköisesti äänitaso on hieman tuossa nauhoituksessa kasvanut.

Tilanne on sama kuin kameralla. Yhdestä kuvasta ei voi päätellä mitään kuvatun kohteen kirkkaudesta jos ei tunneta valotusaikaa, aukkoa ja herkkyyttä.

Samalla tavalla mikrofonin jälkeen on vahvistin ennen A/D muunninta ja dsp-algoritmi, sekä siellä sinun kotonasi ainakin pari voluumivipua (windowssin volume, youtuben volume, äänikortin vahvistinpiiri ja ehkä vahvistin aktiivikajareissa tai kuulokkeita ennen).

 

[jm82]

Onhan nuo sähköautot tosiaan täysin äänettömiä. Paitsi tietenkin normaali rengasmelu kuuluu kuten kaikissa autoissa. Tuo rengasmelu saattaa peitää bensa/diesel moottorin äänen täysin, jos moottorin kierrokset on suht alhaalla.

 

[jm82]

Itse en oikein mitään kuullut. Sähkö trukit on olleet myös aika (oikeastaan täysin) äänettömiä ja siksi tosi miellyttäviä.

Tesla on tosiaan kalliimpi, mutta en siltikään eroa itse kuullut. Tuo Tesla oli takavetoinen, eli etumoottorista ei kuulu ääntä, koska sellaista ei ole.

 

[TommiZeliard]

Sähköautoissa ääntä tulee ainakin renkaista, alustasta, keloista, puhaltimista, voimansiirrosta ja ilmavirrasta. Polttomoottorin pörinä ja jyrinä siis puuttuvat, ja tilalla on kelojen ininää.

Äänenpaineella mitaten polttis on varmasti äänekkäämpi, mutta se ei taajuutensa ja tuttuutensa ansiosta kuitenkaan erotu varsinkaan nykymoottoreilla kovin häiritsevästi. Polttis jopa peittää sopivasti oikeasti ärsyttävää ja väsyttävää ääntä, eli rengasmelua.

Konasta alunperin tuli kinaa, niin kyllä mun mielestä polttiksen puuttuminen korostaa korostaa muita äänilähteitä. Sähköauton suunnittelussa pitäisi siksi huomioda erityisen hyvin alusta- ja rengasäänet. Tosin eipä oikein voi odottaa, että autotehtaita paljon kiinnostaisi huomioida suomalainen isokivinen nastarengasasvaltti.

Auris hybrid inisee hiljaista korkeataajuista ääntä, kun kevyesti vedättää alle 30 nopeuksissa, ja alla on kitkat sekä asvaltti puhdas hiekasta. Puhalluksen pitää olla korkeintaan kakkosteholla. Ininä ei siis ole mikään todellinen ongelma. Jonkun mainitsemat sähkötrukit ovat paljon paljon äänekkäämpiä.

Vielä vertaus tietokonemaailmaan. Vaimensin joskus keskusyksikön. Kaikki osat oli valittu hiljaisuusperusteella. Kotelo oli täynnä mattoa, tuuletinpaikkojen pellit puhkottu, vuorattu Pringlestuubi poistoilman kohdalla, kiintolevy ripustettu ja koteloitu, tuulettimien jännite alennettu jne. No, koppa hiljeni sen verran, että monitorin kelat rupesivat inisemään. Yritin laittaa lakkaa niihin, mutta ei auttanut riittävästi. Oli pakko nostaa yksi tuuletin melkein 1000 rpm:ään, jotta ininä peittyi.

Yhden osan hiljentäminen paljastaa aina seuraavan ongelmakohteen. Pätee myös autoihin.


Edit. Toki Auris pitää yllä mainitun korkeataajuisen ininän lisäksi normaalia "metromaista" kierrosluvun mukaan muuttuvaa sähkömoottorin (ja voimansiirron) aiheuttamaa ujellusta. Ujellus kuuluu kohtuullisen musiikinkin yli. Satunnainen polttisautoilija ei ujellusta välttämättä edes huomaa, vaan pitää uutuudenviehätyksessään sähkömoottoria täysin äänettömänä. Jostain syystä tartuin aluksi vain tuohon ininään. Mulla kesti vuoden havaita ininä, ja se tosiaan kuuluu vain ilman radiota ja rengasääniä sekä hiljaisella puhalluksella.

 

[TMK]

Alustan äänissä (määrä) on se hauskuus, että niiden blokkaaminen tarkoittaa käytännössä isompaa massaa tai on muuten "mahdotonta".

Auton sisälle tulevan äänen taajuuden muuttaminen alustaosia muokkaamalla on parempi ratkaisu, mutta se taas vaatii pidempää pohdintaa. Edustusautoissa äänimaailma on monesti hyvin miellyttävä korvalle.

Autovertailuissa on monesti desibelimittarilla otettu mittaus äänestä. Joskus olen kyllä nähnyt mainittavan, että ääni kyllä tuntuu hiljaisemmalta, kuin jossain verrokissa. Yleensä db-mittaus on kuitenkin sellaisenaan laitettu faktana pöytään. Toisaalta se ei ole väärin, mutta jää vajaaksi tutkimuksen kannalta.

Sitten vielä on autonvalmistajan logiikka, että kalliimpi auto pitää olla parempi kuin saman valmistajan halvempi auto.
Halvemmasta on helppo tehdä silmälle ja korvalle "huonompi". Tämä on omaa tulkintaa eikä ole sellaisenaan faktaa.

 

[HEDT]

@Sähköautoileva motoristi Voitko paljastaa minkälaisen kaapelin hankit?

"Kun sain auton liikahtamaan 5 metriä lähemmäs seinää, niin sain sen nauttimaan 16A latausta punaiseasta kolivaiherasiasta juuri hankkimallani hienolla säädettävällä kaapelilla".
Testattua: Nissan Leaf 40kWh:n akusta on todellisuudessa käytettävissä 37,6 kWh | Sähköautoileva motoristi

Lisäys: Ilmeisesti joku tuonlainen:
[PC05] Type2/CEE (3x16A, 3-phase) + carrier case - Metron Shop

 

[Juha Kokkonen]

No jos vaikka sitten pidät sen romusi siellä räbässä niin voidaan täällä keskustella sähköautoista. Jos et nyt itse ymmärrä miten järjettömiä noi sun jutut on niin olkoot sitten.

En ala etsimään ylimääräistä 15 minuuttia linkiä asiasta mihin sattuu oleen käsillä linkki vain sen takia että olet peppukipeä jostain vanhasta parintonnin autosta.

Ei täällä kukaan ole peppukipeä vaan noi sun jutut ei vaan yksinkertaisesti kuulu tänne. Paina nappia ja perusta quattroketju tohon viereen jos juttua riittää.

Sen sijaan et jatkat paskanjauhamista olisi voinut tuosta autojen äänimaailmasta ja odottamuksista puhua asiaakin. Mutta ei sulle audin näkeminen oli se ainut asia.

Nykyautoissa kun moottorin ääniä tehdään kaiuttimillakin. Esim Focus RS autoista poistavat yhden johdon vahvistimesta niin moottorin sisämelu vähenee ja auton äänistä tulee sivistyneemmät. Sähköauton äänimaailman ei odoteta olevan moottorin pörinää niin siihen ei sitä keinotekosesti myöskään tehdä. Mutta tilalla voisi hyvin olla joku tieteissarjamaiset fiuh gauh fouh shius äänimaailmaa.



Voi kauhesta jos nyt sattuisi olemaan Focus RS tallis. Tai sit onkin..

Nämä kaksi herraa voisi sitten lopettaa toistensa provosoimisen ja epäasiallisen keskustelutyylin suuntaan ja toiseen. Jos ei tämä huomautus mene perille niin seuraavaksi tulee varoitusta asiattomasta käytöksestä.

 

[Sähköautoileva motoristi]

@Sähköautoileva motoristi Voitko paljastaa minkälaisen kaapelin hankit?

"Kun sain auton liikahtamaan 5 metriä lähemmäs seinää, niin sain sen nauttimaan 16A latausta punaiseasta kolivaiherasiasta juuri hankkimallani hienolla säädettävällä kaapelilla".
Testattua: Nissan Leaf 40kWh:n akusta on todellisuudessa käytettävissä 37,6 kWh | Sähköautoileva motoristi

Lisäys: Ilmeisesti joku tuonlainen:
[PC05] Type2/CEE (3x16A, 3-phase) + carrier case - Metron Shop

Toki

tuollaisen
Esittelyssä Ratio Electric 16A(11kW) 3-vaihe -matkalatausjohto | Sähköautoileva motoristi

 

[HEDT]

Toki

tuollaisen
Esittelyssä Ratio Electric 16A(11kW) 3-vaihe -matkalatausjohto | Sähköautoileva motoristi

Tuohan on hyvä kaapeli - Kuka enää tarvii kiinteää latausasemaa (toki kiinteä kaapelisessa asemassa on parempi käyttömukavuus kun vain yksi irroitettava liitin ja menoksi/ lautaukseen).

Lainauksia plogistasi:
"EU:n suositus on, että suojamaadoitetusta pistorasiasta, eli sukosta voi ladata sähköautoa vain 8A latausvirralla".

Tuo suositus johtuu pistorasian rakenteesta, nyt on myös tullut myyntiin vahvistettuja ns. super-shukoja, Jotka kestää jatkuvaa 16A: n virtaa.

"Punaisesta työmaapistokkeesta voi turvallisesti ottaa pitkänkin aikaa esimerkiksi 3x16A latausvirtaa ilman ylikuumenemisriskiä, koska tämä pistorasia on tarkoitettu korkeisiin virtoihin".

Kuten edellä, et välttämättä voi silti ottaa (täysin) turvallisesti täyttä 16A: n virtaa, jollet tiedä miten esim. kaapeli kulkee, esim. meneekö ylipitkän matkan lämpöeristeen sisällä (jolloin vaadittaisiinkin suurempi johdin poikkipinta-ala).

"Ja jos valitsee punaiseen voimavirtapistoraisaan soveltuvan mallin, niin on oltava B-tyypin vikavirtasuoja. Näitä ei kaikissa ulkomailla tarjottavissa edullisemmissa etenkään aina ole".

Vikavirtasuoja voi olla myös syöttävässä keskuksessa (kun nimellisvirta on korkeintaan 16A). Myös A- mallia voidaan tietyin ehdoin käyttää.

 

[Sähköautoileva motoristi]

Tuohan on hyvä kaapeli - Kuka enää tarvii kiinteää latausasemaa (toki kiinteä kaapelisessa asemassa on parempi käyttömukavuus kun vain yksi irroitettava liitin ja menoksi/ lautaukseen).

Lainauksia plogistasi:
"EU:n suositus on, että suojamaadoitetusta pistorasiasta, eli sukosta voi ladata sähköautoa vain 8A latausvirralla".

Tuo suositus johtuu pistorasian rakenteesta, nyt on myös tullut myyntiin vahvistettuja ns. super-shukoja, Jotka kestää jatkuvaa 16A: n virtaa.

"Punaisesta työmaapistokkeesta voi turvallisesti ottaa pitkänkin aikaa esimerkiksi 3x16A latausvirtaa ilman ylikuumenemisriskiä, koska tämä pistorasia on tarkoitettu korkeisiin virtoihin".

Kuten edellä, et välttämättä voi silti ottaa (täysin) turvallisesti täyttä 16A: n virtaa, jollet tiedä miten esim. kaapeli kulkee, esim. meneekö ylipitkän matkan lämpöeristeen sisällä (jolloin vaadittaisiinkin suurempi johdin poikkipinta-ala).

"Ja jos valitsee punaiseen voimavirtapistoraisaan soveltuvan mallin, niin on oltava B-tyypin vikavirtasuoja. Näitä ei kaikissa ulkomailla tarjottavissa edullisemmissa etenkään aina ole".

Vikavirtasuoja voi olla myös syöttävässä keskuksessa (kun nimellisvirta on korkeintaan 16A). Myös A- mallia voidaan tietyin ehdoin käyttää.

Juuri kuten kirjoitit tuo suko asia. En nyt kuitenkaan lähtenyt esittelemään tässä blogitarinassani super-sukoja, eikä sähköosaamisenikaan varmaan riittäisi.

Juuri kuten kirjoitit on myös tuo voimavirta-asia. Silti kuitenkin maallikko-mutuni väittää, että mökin pihapiirin ladon seinässä oleva punainen voimavirtapistorasia kestää todennäköisemmin ottaa Leafiini 1x16A todennäköisemmin koko matkalta pääkeskukselle asti, kuin siinä vieressä oleva suko-rasia. Ja kyllä myös se pitää paikkaansa, että uusissa kiinteistöissä on vikavirta syöttävässä keskuksessa. Mutta siellä maaseudulla siinä ei sitä välttämättä olekaan, missä sitten justiinsa pitäisi ladata. Siksi pidän edelleen tuota punaista voimavirtarasiaa turvallisena valintana ladata 1x16A vaikka sitten sen 12h että saa akun täyteen.

Toki lähtökohtaisesti pitää tietää, että koko kaapelointi kestää rasitteen. Siksi itse esimerkiksi mökillä lataan punaisesta työmaapistokkeesta, joka on suoraan pääkeskuksen kyljessä. Lisäsin tästä pari sanaa blogiini kiitos sinun kommenttiesi.

Edelleen olen itse sitä mieltä, että oli vaivan ja turvallisuuden väärti ostaa kiinteä latauslaite kotiin ja asennuttaa se ammattilaisella, joka mittasi kaiken ja siirteli kuormia vaihteiden välillä asennuksen yhteydessä siten, että saan jopa 20A yhdeltä vaiheelta vaikka pääsulakkeet ovat 3x25A, kuten useimmissa omakotitaloissa. Tokihan tuon nyt ostamani matkalatauskaapelin voisi pitää kiinteästi voimavirtarasiassa ja telineessä odottamassa seinässä, kunhan tosiaan se rasialta veto olisi varmistettu.

 

[HEDT]

Juuri kuten kirjoitit tuo suko asia. En nyt kuitenkaan lähtenyt esittelemään tässä blogitarinassani super-sukoja, eikä sähköosaamisenikaan varmaan riittäisi.

Juuri kuten kirjoitit on myös tuo voimavirta-asia. Silti kuitenkin maallikko-mutuni väittää,

Ehkä kuitenkin kannattaisi mainita siellä että olet maallikko.

Toki lähtökohtaisesti pitää tietää, että koko kaapelointi kestää rasitteen. Siksi itse esimerkiksi mökillä lataan punaisesta työmaapistokkeesta, joka on suoraan pääkeskuksen kyljessä.

Se onkin todella hyvä hyvä lähtökohta. Tuossa jää enää mahdolliseksi heikoksi kohdaksi näin ammattilaisen näkökulmasta johdin liitoksien kireys (eli hiemankin löysä liitos lämpenee).

Tuossa ammattilaisten mietteitä v. 2016, lähinnä siellä on vanhettunutta tietoa se että uusi standardi on jo valmis ja käytössä:

"Kuormitus lämmittää kaapeleita
Sähköautoja ladattaessa varsinaiset ongelmat eivät liity itse pistorasian kestävyyteen, vaan kaapeloinnin mahdolliseen lämpenemiseen myös rakennuksen sisällä pidempiaikaisen kuormituksen aikana. Nykyaikaisten ilmatiiviiden rakenteiden sisälle vedetyt kaapelit eivät pääse jäähtymään kunnolla eristeiden sisällä, joten pahimmassa tapauksessa kaapeleiden ylikuormitus voi johtaa jopa palovaarallisiin tilanteisiin.

Tästä syystä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry suosittelee, että latauskäyttöön tarjottaville puolijulkisille latauspisteille tehtäisiin aina käyttöönottotarkastus ennen latauspalvelun tarjoamista asiakkaille. Suojajohtimien jatkuvuuden ja oikosulkuvirran riittävyyden tarkastamisen yhteydessä sähköalan ammattilaisen on hyvä varmistaa, ettei latauspistettä syöttävään ryhmään ole liitetty muita kuormia. Samalla urakoitsija voi varmistaa myös kiinteistön liittymän ja pääsulakkeen riittävyyden latauskäyttöön".
Lähde: Sähköala.fi | STUL suosittelee latauspisteiden tarkastuttamista

Näin kotikäytössä, muut kuormat ei ole kiellettyjä samassa ryhmässä (laskee vain mahdollista lataustehoa), kun puhutaan aluperin muuhun käyttöön asennetuista pistorasiaryhmistä (ja max 16A: n ryhmistä).

Edelleen olen itse sitä mieltä, että oli vaivan ja turvallisuuden väärti ostaa kiinteä latauslaite kotiin ja asennuttaa se ammattilaisella,

Miten kun olet Leaf:in asiantuntija, eikö 2- vaihetta hyödyntävä siirrettävälatausasema kiinnostanut, vai oliko syy juuri sisäisen vikavirtasuojan puute?

Onko Leaf: in käsikirjassa mainittu max latausjännite? (ko. laturi käytti 250V latausta).

Tokihan tuon nyt ostamani matkalatauskaapelin voisi pitää kiinteästi voimavirtarasiassa ja telineessä odottamassa seinässä, kunhan tosiaan se rasialta veto olisi varmistettu.

Kun avaat latauksen lukituksen, niin virta loppuu kun kuorma poistuu, mutta jääkö jännite edelleen roikanpäähän? jos jää, niin ei voi olla kytkettynä voimavirtarasiaan (ihan sama tilanne ettei autonlämmitys kaapeleita saa jättää lämmitysrasiaan kiinnitetyksi).

Blogisi on kyllä sopivan tekninen.

 

[Slayer]

Kun avaat latauksen lukituksen, niin virta loppuu kun kuorma poistuu, mutta jääkö jännite edelleen roikanpäähän? jos jää, niin ei voi olla kytkettynä voimavirtarasiaan (ihan sama tilanne ettei autonlämmitys kaapeleita saa jättää lämmitysrasiaan kiinnitetyksi).

Mun käsityksen mukaan latausjännite ainakaan ei sinne kaapelin päähän jää, vaan se kytketään vasta kun auto ja laturi on keskenään sopineet asioista. Ja lukituksen vapauttaminen katkaisee myös latausjännitteen. Signalointijännitteet siellä varmasti vielä kulkee, mutta kuinka lie korkeat ne on?

"Laturissa" (ainakin omissani) on rele joka kuuluvasti naksahtaa kun laturi kytkee latauksen päälle.

 

[HEDT]

Mun käsityksen mukaan latausjännite ainakaan ei sinne kaapelin päähän jää, vaan se kytketään vasta kun auto ja laturi on keskenään sopineet asioista. Ja lukituksen vapauttaminen katkaisee myös latausjännitteen. Signalointijännitteet siellä varmasti vielä kulkee, mutta kuinka lie korkeat ne on?

Ohjausjännitteestä ei ole tietoa.
Siinä tapauksessa se voisi olla sen puolesta kokoajan kytkettynä.
Niin vai kytkeekö rele vain kuorman? (eikö laturi ole autossa)

 

[Slayer]

Ohjausjännitteestä ei ole tietoa.
Siinä tapauksessa se voisi olla sen puolesta kokoajan kytkettynä.
Niin vai kytkeekö rele vain kuorman? (eikö laturi ole autossa)

Niin laturihan on oikeasti autossa, tuo auton ulkopuolelle tuleva osa on vain jonkinlainen sovitin. Mutta siis siinä kaapelin päässä ei sitä 230V jännitettä ole ennen kuin se auto ja tämä ulkopuolinen mötikkä on sopineet asioista. Tuossa esim. on jotain kuvausta tuosta ulkoisesta "laturista" EPC Wir Diags & Description

 

[Sähköautoileva motoristi]

Ehkä kuitenkin kannattaisi mainita siellä että olet maallikko.
Se onkin todella hyvä hyvä lähtökohta. Tuossa jää enää mahdolliseksi heikoksi kohdaksi näin ammattilaisen näkökulmasta johdin liitoksien kireys (eli hiemankin löysä liitos lämpenee).

Tuossa ammattilaisten mietteitä v. 2016, lähinnä siellä on vanhettunutta tietoa se että uusi standardi on jo valmis ja käytössä:

"Kuormitus lämmittää kaapeleita
Sähköautoja ladattaessa varsinaiset ongelmat eivät liity itse pistorasian kestävyyteen, vaan kaapeloinnin mahdolliseen lämpenemiseen myös rakennuksen sisällä pidempiaikaisen kuormituksen aikana. Nykyaikaisten ilmatiiviiden rakenteiden sisälle vedetyt kaapelit eivät pääse jäähtymään kunnolla eristeiden sisällä, joten pahimmassa tapauksessa kaapeleiden ylikuormitus voi johtaa jopa palovaarallisiin tilanteisiin.

Tästä syystä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry suosittelee, että latauskäyttöön tarjottaville puolijulkisille latauspisteille tehtäisiin aina käyttöönottotarkastus ennen latauspalvelun tarjoamista asiakkaille. Suojajohtimien jatkuvuuden ja oikosulkuvirran riittävyyden tarkastamisen yhteydessä sähköalan ammattilaisen on hyvä varmistaa, ettei latauspistettä syöttävään ryhmään ole liitetty muita kuormia. Samalla urakoitsija voi varmistaa myös kiinteistön liittymän ja pääsulakkeen riittävyyden latauskäyttöön".
Lähde: Sähköala.fi | STUL suosittelee latauspisteiden tarkastuttamista

Näin kotikäytössä, muut kuormat ei ole kiellettyjä samassa ryhmässä (laskee vain mahdollista lataustehoa), kun puhutaan aluperin muuhun käyttöön asennetuista pistorasiaryhmistä (ja max 16A: n ryhmistä).

Miten kun olet Leaf:in asiantuntija, eikö 2- vaihetta hyödyntävä siirrettävälatausasema kiinnostanut, vai oliko syy juuri sisäisen vikavirtasuojan puute?

Onko Leaf: in käsikirjassa mainittu max latausjännite? (ko. laturi käytti 250V latausta).
Kun avaat latauksen lukituksen, niin virta loppuu kun kuorma poistuu, mutta jääkö jännite edelleen roikanpäähän? jos jää, niin ei voi olla kytkettynä voimavirtarasiaan (ihan sama tilanne ettei autonlämmitys kaapeleita saa jättää lämmitysrasiaan kiinnitetyksi).

Blogisi on kyllä sopivan tekninen.

Kiitos hyvästä ja rakentavasta keskustelusta. Tämä on mielestäni sosiaalista mediaa parhaimmillaan. Keskustelu lisää yhteisöllisesti osapuolten tietoa ja ymmärrystä keskustelun aiheesta.

Lisäsin taasen tähän blogitarinaan mm vastuuvapauslausekkeeni, etten ole sähköalan ammattilainen.
Lisään vielä kunhan ehdin mm tuon, että mikä on latauskaapeli, mikä latauslaite, mikä on laturi ja vielä sen, että Type2-latauskaapelin pää on jännitteetön, kunnes se saa käteltyä auton kanssa.

 

[HEDT]

Tuossa hieno latausasema dynaamisella lataustehon saadöllä (vaatii erillisen tehomittarin keskukseen + ohjauskaapelin aseman ja tehomittarin väliin):

"Kuormanohjaus pudottaa virtaa/ lataustehoa, kun kiinteistön kokonaiskuormitus lähestyy kiinteistön pääsulakkeen määrittämää kokonaiskuormitusta".

Latausasema - GLBMN-T222WO-B - GARO
Latausasema - 353150 GLBMN-T222WO-B - 3451332 - GARO
n. 1300€ alv 0%

Latausaseman tarvike - GLB kWh-mittari Modbus - GARO
Latausaseman tarvike - GLB kWh-mittari Modbus - 3451324 - GARO
n. 170€ alv 0%

Garo esite: http://www.garo.fi/fileadmin/garofi/Kataloger/AU/GLB_esite_01-18.pdf

Onkohan muille valmistajilla vastaavia malleja jo tullut?

 

[Mariini]

Virta Kauppa