Keskustelua hybridiautoista

Plugareiden regenerointihyöty hupenee aika pitkälti siihen yksinkertaiseen rajoitteeseen, että regenerointia tapahtuu normaaleilla ajomoodeilla vain nopeuden tai maastonpiirteiden vaihdellessa, ja plugarin akkupaketin paino johtaa tällaisessa vaihtelussa regeneroidun sähkön käyttämiseen niissä kiihdytys- tai ylämäkivaiheissa. Regenerointi siis vähentää kulutusta verrattuna saman plugarin ei-regeneroivaan versioon (jos sellainen olisi olemassa), mutta itselataava hybridi saa samalla regeneroinnilla enemmän "ilmaisia" kilometrejä.

Akun lataaminen polttomoottorilla voisi teoriassa olla kannattavaa maantiellä ennen kaupunkisahaamiseen siirtymistä, koska polttomoottori ei pysty kaupunkiajossa toimimaan hyvän hyötysuhteen alueella kuin ajoittain. Käytännössä epäilen, että generaattorin hyötysuhde ja moottorinohjauksen puutteet johtaa useimmissa tapauksissa plus-miinus nolla -tulokseen verrattuna polttarilla ajamiseen kaupungissa. Joka tapauksessa ero jää erittäin pieneksi puhtaasti polttoaine- ja kustannusnäkökulmilla. Paikallinen saasteettomuus on sitten jo mahdollisesti ihan varteenotettava syy ladata plugaria maantiellä.

Ainakin omassa rotiskossa jo reilun 10%:n akunvaraus (rangenäyttämä 3-4km) tiputtaa kaupunkikulutuksen reilusta 9 litrasta 5-6 :lla alkaviin lukemiin. Ja sen saa ladattua matka-ajossa melko nopeasti. Jos akkua ehtii ladata sinne 30%:iin niin kaupunkikulutus alkaa jo 3:lla, joskus jopa 2:lla. Näin siis reitillä (hieman vaihtelee ajankohdan mukaan, ohessa kaksi esimerkkiä):



-Reitti myös jatkuu Herttoniemen lähellä lähiöön X, mutten viitsi tänne tarkentaa.

Olen puhtaasti ensimmäisen hybridiauton mielenkiinnosta testaillut kulutuseroja nollaamalla ajotietokonetta about Kehä 1:n liittymän kohdalla / lähtiessäni lähiöstä X. Akku täynnä, tyhjänä, melkein tyhjänä ym. ja tullut vahvasti siihen johtopäätökseen, että ainakin esimerkkini tapauksessa auton akkua kannattaa ladata Länsiväylällä / Itäväylällä polttomoottorilla ennen kuin sukeltaa Helsingin ruuhkapaskaan.
 
Ainakin omassa rotiskossa jo reilun 10%:n akunvaraus (rangenäyttämä 3-4km) tiputtaa kaupunkikulutuksen reilusta 9 litrasta 5-6 :lla alkaviin lukemiin. Ja sen saa ladattua matka-ajossa melko nopeasti. Jos akkua ehtii ladata sinne 30%:iin niin kaupunkikulutus alkaa jo 3:lla, joskus jopa 2:lla. Näin siis reitillä (hieman vaihtelee ajankohdan mukaan, ohessa kaksi esimerkkiä):



-Reitti myös jatkuu Herttoniemen lähellä lähiöön X, mutten viitsi tänne tarkentaa.

Olen puhtaasti ensimmäisen hybridiauton mielenkiinnosta testaillut kulutuseroja nollaamalla ajotietokonetta about Kehä 1:n liittymän kohdalla / lähtiessäni lähiöstä X. Akku täynnä, tyhjänä, melkein tyhjänä ym. ja tullut vahvasti siihen johtopäätökseen, että ainakin esimerkkini tapauksessa auton akkua kannattaa ladata Länsiväylällä / Itäväylällä polttomoottorilla ennen kuin sukeltaa Helsingin ruuhkapaskaan.
Paljonko nousee kulutus matka-ajossa jos lataa?
 
Paljonko nousee kulutus matka-ajossa jos lataa?

Hetkellisen kulutuksen mittari pompsahtaa Länsiväylällä, ylämäestä tai alamäestä riippuen noin 6-7 litrasta sinne 8-10 litran tietämille, suurinpiirtein. Niin hölmöltä kuin se kuulostaakin niin tarkkaa numeraalista lukemaa ainakaan oman bemarin "kulutuspalkki" ei anna, vaan se on pelkkä palkki jossa numeraalisena arvona on pitkän ajan keskikulutus. Jota puolestaan en tahdo testimielessä nollata, koska se on omistajuuteni ajan keskikulutus. Alla esimerkkikuva:

mercedes-s500e-750le-15.jpg


Sen verran olen kulutusta seurannut, että tämä syö pitkässä matka-ajossa (ei sähkökäyttöä kymmeniin, satoihin kilometreihin) 6,5-7L/100km. Eli ihan MuTu tuntumalta kulutus nousee ~2L/100km.
 
Hurjilta kuulostaa nuo teidän ladattavien hybridien kulutukset akku tyhjänä, eikö nuo regeneroi ollenkaan vai miten tuollaiset lukemat ovat mahdollisia. Meillä on tuollainen 2022 vm. Ford Kuga 2,5 Hybrid (HEV) 190hv CVT AWD ST-Line X (täyshybridi ei ladattava siis) ja sillä on ajeltu nyt vajaa 12tkm ja keskikulutus tuolle matkalle 5.7l/100km. Tuo on tippunut tasaisesti tässä kesällä kun talvella oli korkeampi (6.5l/100km). Nyt kesällä tuollaiset perusajot alle 100km/h vauhdeilla ovat olleet järestään 4-5l/100km.

Eikö tämä ole vähän omenoiden ja appelsiinien vertailua. Mielestäni itselataavaa ja plugarin kulutusta vertailtaessa pitäisi plugarikin olla hybridi moodissa eikä missään charge-tilassa, jossa polttomoottori lataa akun tyhjästä täyteen. Itselaatavakaan pienellä akullaan sitä juurikaan tee normaalissa liikenteessä. Vaan lataa kymmenen sekuntia ja sitten taas käyttää.

Itselataavassa voi tulla vastaan akun virranvastaanottokyky.

Tuo on tullut Camryssä havaittua kun akku tulee pitkässä alamäessä täyteen niin alkaa vimmattu polttomoottorin pyörittäminen energian hukkaamiseksi.
 
Jäätäviä kulutuksia silti. En tosin tiedä minkä kokoisista autoista on puhe, mutta ei tuo Kugakaan ihan pienin ja virtaviivaisin ole. Vasta teimme 1700km reissun Ruotsiin ja siitä ajettiin regeneroidulla sähköllä 550km.

Nuo 550km ovat ehkä olleet ajotietokoneen mukaan "sähköisiä kilometrejä" eli varmaan käytännössä ne kilometrit kun polttis ei käy, mutta regeneroidulla sähköllä ajetut kilsat on ihan eri asia ja niiden määrä on melko mitätön normaalilla ajotyylillä maantieajossa.
 
Nuo 550km ovat ehkä olleet ajotietokoneen mukaan "sähköisiä kilometrejä" eli varmaan käytännössä ne kilometrit kun polttis ei käy, mutta regeneroidulla sähköllä ajetut kilsat on ihan eri asia ja niiden määrä on melko mitätön normaalilla ajotyylillä maantieajossa.

Valhe, emävalhe, tilasto.

Outlandereissa on noita sähköisiä kilsoja OBD:n kautta tutkiskellessa aina vähintään joku 40% vaikkei autoa olisi koskaan latailtu, ja se lukema on muutenkin aika yhdentekevä koska autohan jauhaa sitä sähköä aggregaatin tapaan aina tarpeen vaatiessa, ja silloin kulutuslukemat per 100km on hetkellisesti yli 10l/100km.

Sopivassa alamäessähän hyvin rullaava lataus- ja perushybridi voi olla moottori sammuksissa pitkiäkin aikoja, mutta eipä ne kulutuslukemat tällaisessa tilanteessa ole normaalilla polttiksellakaan mitään ihmeempiä, ja normaalien hybridien lisäksi kevythybriditkin taitaa jo osata rullata samaan tapaan.
 
RAV4 plugarikin latailee ja sammuu, kun akku ajettu tyhjäksi. Kulutus on hetkellisesti jopa luokkaa 10 L/100 km, mutta sen kun sitten jakaa n 2:lla, niin se kuluttaa 5 L/100km. Tuossa yksi pätkä, jossa n 3 km ennen kuvan ylälaitaa loppui akku puhtaaseen sähköajoon. Siitä eteenpäin 80/60/80 rajoitusta ajeltu reippaat 20 km ja siniset pätkät ajettu moottori sammuksissa. Muut pätkät se lataa hybridinä akkuun aina jonkun verran ja sitten käyttää sähköajoon. Pääasia että moottori käydessään pyörii optimihyötysuhteella ja yliteho menee silloin akkuun. Vauhti kun nousee, niin alkaa yhä vähemmän jäädä ylitehoa Atkinson poltosta lataukseen ja jossain kohtaa siirrytään kokoaikaiseen käyntiin. Kaupunkikulutus on sen takia erityisen pientä, että tuo Atkinson pääsee tekemään kunnolla työnsä. RAV4 plugari luultavasti pumppaa tehoansa akusta n 2,5-3,5 kWh latauksen välillä kun akku näyttää 0 %. Eli sen pitää säilyttää se pohjavaraus myös täysteho kiihdytykseen vaikka ajettaisiinkin 0 % akulla ja vaaditaan 306 hp muutama sekuntti. Eli auto näyttää akulle 0 %, vaikka 3,5 kWh on vielä jäljellä.
 

Liitteet

  • F9406C92-CF92-43B3-9341-C7A9D82D4C0A.png
    F9406C92-CF92-43B3-9341-C7A9D82D4C0A.png
    515,2 KB · Luettu: 1 018
Minkälaisia kokemuksia Outlander PHEV:sta vm. 2019->? Onko ollut isompia vikoja, ja minkälainen on todellinen range sähköllä ollut täydellä akulla? Paljonko kuluttaa esim. 100 km reissulla kun lähdetään ajamaan täydellä akulla? Onko talvilämmin auto?
 
Outlander PHEV:stä kannattaa lueskella BMU:n ongelmista, akun hallinta siis luulee akuston kunnon laskevan reippaasti nopeammin kuin todellisuudessa ja siksi osa akusta jää käyttämättä, BMU nollauksella range palautuu väliaikaisesti mutta pian se romahtaa taas. Mitsu ei tunnusta minkäänlaista ongelmaa eikä korjausta ole. 2019 malleissa taitaa vielä vaivata? Uudemmista en osaa sanoa.
 
Minkälaisia kokemuksia Outlander PHEV:sta vm. 2019->? Onko ollut isompia vikoja, ja minkälainen on todellinen range sähköllä ollut täydellä akulla? Paljonko kuluttaa esim. 100 km reissulla kun lähdetään ajamaan täydellä akulla? Onko talvilämmin auto?


Outlander PHEV:stä kannattaa lueskella BMU:n ongelmista, akun hallinta siis luulee akuston kunnon laskevan reippaasti nopeammin kuin todellisuudessa ja siksi osa akusta jää käyttämättä, BMU nollauksella range palautuu väliaikaisesti mutta pian se romahtaa taas. Mitsu ei tunnusta minkäänlaista ongelmaa eikä korjausta ole. 2019 malleissa taitaa vielä vaivata? Uudemmista en osaa sanoa.
Vikana buginen BMU-softa (2019 ja 2020 mallit) joka tiputtaa akun kapasiteettia hurjaa vauhtia, mutta sen saa ilmaiseksi päivitettyä merkkiliikkeessä eli jo pitkään tiedossa ollut ongelma jota jo vuosia korjattu. Taajamassa sähkörange 40-50km, maantienopeuksissa jää alle 40km. On talvilämmin sikäli mikäli varustetasossa Remote Control sisältäen 4kw sähkövastuksen.

Edit: BMU-softapäivitykseen ei ole takaisinkutsua vaan se pitää itse vaatia vedoten tippuneeseen rangeen - näin tein omalle 2020 mallille ja kiltisti päivittivät, akun ”kunto” nousi 91% -> 97% päivityksen myötä. Liittynee tuohon isompaan akkuun joka tuli 2019, BMU:lle ei kaiketi kapasiteetin kasvua opetettu. Facebookissa ryhmä ”Mitsubishi Outlander PHEV autoilijat” tai vastaava, sitä selatessa ei vikoja ilmene juuri yhtään vaikka vanhimmat mallit 2013.

Ja tarkkana etenkin 2019 mallin kanssa että on oikeasti 2019 (2.4l moottori paljastaa), moni ostanut autoliikkeestä 2019 mallin joka paljastunut 2018 malliksi joka ensirekisteröity 2019.
 
Viimeksi muokattu:
Vikana buginen BMU-softa (2019 ja 2020 mallit) joka tiputtaa akun kapasiteettia hurjaa vauhtia, mutta sen saa ilmaiseksi päivitettyä merkkiliikkeessä eli jo pitkään tiedossa ollut ongelma jota jo vuosia korjattu. Taajamassa sähkörange 40-50km, maantienopeuksissa jää alle 40km. On talvilämmin sikäli mikäli varustetasossa Remote Control sisältäen 4kw sähkövastuksen.

Edit: BMU-softapäivitykseen ei ole takaisinkutsua vaan se pitää itse vaatia vedoten tippuneeseen rangeen - näin tein omalle 2020 mallille ja kiltisti päivittivät, akun ”kunto” nousi 91% -> 97% päivityksen myötä. Liittynee tuohon isompaan akkuun joka tuli 2019, BMU:lle ei kaiketi kapasiteetin kasvua opetettu. Facebookissa ryhmä ”Mitsubishi Outlander PHEV autoilijat” tai vastaava, sitä selatessa ei vikoja ilmene juuri yhtään vaikka vanhimmat mallit 2013.
Kiitos kokemuksista.
Voiko tuon Remote Controlin olemassaolon jotenkin itse tarkistaa jos tämmöstä käy katsomassa? Alustanumero-hakua en äkkiseltään Mitsulle löytänyt netistä.

Onneksi tuo päivitys 2019-2020 mallisissa menee vielä takuuseen. Ilmeisen vähävikaisia noin muuten, täytyy lueskella vielä FB-ryhmästä lisää.
 
Jahas, Mini Countryman karvalakkimallin leasing pomppasi näköjään 400€:sta (n. 2,5v sitten) 519€:ksi. Olen miettinyt tässä täyssähköön siirtymistä, mutta kilometrejä tulee niin vähän, että plugarillakin pärjäisi. Olisiko jollain ehdottaa jotain halvempaa ja/tai parempaa Minin tilalle? :)
 
Kiitos kokemuksista.
Voiko tuon Remote Controlin olemassaolon jotenkin itse tarkistaa jos tämmöstä käy katsomassa? Alustanumero-hakua en äkkiseltään Mitsulle löytänyt netistä.

Onneksi tuo päivitys 2019-2020 mallisissa menee vielä takuuseen. Ilmeisen vähävikaisia noin muuten, täytyy lueskella vielä FB-ryhmästä lisää.
Jos pääset autoon käsiksi niin radion kautta asetuksista pitäisi löytyä ”kauko-ohjattava ilmastointi” asetus - jos huurteenpoisto täpän voi valita niin eiköhän siinä sähkövastukset ole, toinen ohje on kuskin penkin alta vilkuilla löytyykö kahta putkea joita en oo omasta kurkkinut enkä osaa tarkemmin sanoa missä siellä ne pitäis näkyä.

Tuo kauko-ohjaus toimii sitten Wifin kautta jonka kantama todella lyhyt, ite laitoin autoon Android luurin Team Viewerillä niin pääsen asetuksiin käsiksi mistä vain ja jotku laittaneet kotiin Wifi-toistimen jolla kotona saa helposti yhteyden. Esilämmitys kaiken A ja O talvisin - lämmittää sisätilat ja kun se tapahtuu akun kautta niin akustokin lämpenee (mukana tulleella 8A laturilla akun varaus toki tippuu, 16A laturi pysyy melkein kulutuksen perässä)
 

Liitteet

  • 315E98B3-6BF4-4F25-9E55-D84BF406032D.jpeg
    315E98B3-6BF4-4F25-9E55-D84BF406032D.jpeg
    3,1 MB · Luettu: 34
Kiitos, täytyy perehtyä siis näytön toimintoihin kun tuollaista käy katsomassa. Toki kyllä myyjäkin sen sitten selvittää löytyykö vai ei.

Parempi tuo wifikin onneksi kuin ei ollenkaan etäohjausta, mutta vähän kumma ettei ole mobiilidatavalmiutta.
 
Jahas, Mini Countryman karvalakkimallin leasing pomppasi näköjään 400€:sta (n. 2,5v sitten) 519€:ksi. Olen miettinyt tässä täyssähköön siirtymistä, mutta kilometrejä tulee niin vähän, että plugarillakin pärjäisi. Olisiko jollain ehdottaa jotain halvempaa ja/tai parempaa Minin tilalle? :)

Itsekin Countrymanilla ajavana; ei ole Miniä parempaa... ;):rofl:
 
Tuli ajeltua Vantaalta Seinäjoelle ja takaisin(3 päivää väliä) tossa jokunen päivä sitten. Autona Toyota Auris 2017 Hybridi farmari. Keskikulutus takilta mitattuna 5l/100km. Ei ollu pahemmin ruuhkaa ja nopeudet nopeusrajoitus +10km/h mittarinopeutta eli oikea nopeus +5km/h ylirajoituksen. Tuli ohiteltua sillo kun pysty, jos jotain maailman pelastajia oli edessä. Alkaa ilmeisesti ikä painaa, kun ennen kiikuttiin siinä päiväsakkojen rajalla nopeuden suhteen. Nykyään ei jaksa.

Mielestäni hyvä auto ajaa pitkää matkaa. Penkit on ihan hyvät olisin voinut ajaa yhtä soittoa koko matkan, mutta kaveri oli heikompaa tekoa. Tuolla sähköautojen puolella amatöörit tarvii +300hp, että pääsee autoista ohi. Itsellä ei ollut pahemmin ongelmia, jos jengillä oli vaan turvaväliä tarpeeksi. Se +300hp on tietenki ihan kätevä, jos meinaa 6 auton letkan ohittaa kerralla ja haluu sen pari sataa vauhtia. Yksi nopeusratsia oli matkalla juuri ohituskaistan lopussa ja tää oli tiedossa, että noiden päässä ne kyttää. Autoja oli jonossa siellä sen jälkeen odottamassa pikavoittoa. Itse onneksi vältyin pikavoitolta.

Helvetin yleistä tuolla kyllä, että välillä henkilöautot ajeli 100km/h rajoituksella alle 80km/h. Ohituskaista kun alkaa niin se kaasupoljin kyllä heti löydetään sinne 105-110km/h paikkeille.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Alkaa ilmeisesti ikä painaa, kun ennen kiikuttiin siinä päiväsakkojen rajalla nopeuden suhteen. Nykyään ei jaksa.
Niinpä, vanhemmiten sen tajuaa, että ehtii sitä vähemmälläkin. Lähtee vähän aikaisemmin niin ei tarvii kiiruhtaa, levollisempaa ajellakin.
Ilmeisesti olen tylsä ihminen, kun ei koskaan ole ollut sitä vauhdin hurman ja kumin polton tarvetta, ei edes nuorena. Aina autoiluni onkin perustunut omaan ja toisten turvallisuuden kunnioittamiseen.
Isäni ajotutkinnon inssi sanoi joskus 1950-luvulla osuvasti, että ”se on hyvä kuski, joka ottaa senkin huomioon kun toiset tyrii”.
Nykyään liikenteessä näyttää olevan tärkeämpää juuri se ohittaminen, vaikka edessä oleva auto ajaisi ylinopeutta niin ohi mennään ja joskus aika riskilläkin. Ja jos kaksi kaistaa niin se on lähtölaukaus kilpa-ajoon. Mutta tuleehan niitä onnettomuuksiakin sitten ihan kuivalla kelillä päiväaikaankin. Puhelin näyttää monella olevan kädessä.
 
Niinpä, vanhemmiten sen tajuaa, että ehtii sitä vähemmälläkin. Lähtee vähän aikaisemmin niin ei tarvii kiiruhtaa, levollisempaa ajellakin.
Ilmeisesti olen tylsä ihminen, kun ei koskaan ole ollut sitä vauhdin hurman ja kumin polton tarvetta, ei edes nuorena. Aina autoiluni onkin perustunut omaan ja toisten turvallisuuden kunnioittamiseen.
Isäni ajotutkinnon inssi sanoi joskus 1950-luvulla osuvasti, että ”se on hyvä kuski, joka ottaa senkin huomioon kun toiset tyrii”.
Nykyään liikenteessä näyttää olevan tärkeämpää juuri se ohittaminen, vaikka edessä oleva auto ajaisi ylinopeutta niin ohi mennään ja joskus aika riskilläkin. Ja jos kaksi kaistaa niin se on lähtölaukaus kilpa-ajoon. Mutta tuleehan niitä onnettomuuksiakin sitten ihan kuivalla kelillä päiväaikaankin. Puhelin näyttää monella olevan kädessä.
Itselle podcastit tuo sen rauhan. Ei tarvitse kuunnella roskaradiota vaan voi vaan valita jonkun hyvän podcastin ja kuunnella sitä.

Joillekkin se käy egon päälle, kun joku menee ohi. Itse ei kiinnosta yhtään, jos joku menee ohi. Ne maailman pelastajat siinä edessä joiden vauhti 100km/h alueella heiluu 70-110km/h välillä käy. Puhun henkilöautoista ja keli oli täydellinen. Oli siellä caravaanareitakin tiellä, mutta itselle ei ole ongelma jos ajavat tasaista nopeutta.
 
Jos on vain 5 km/h heittoa toybotassa niin sehän on hyvin, vaimokkeen uutta corollaa en vielä ole ehtinyt tarkistaamaan (2022 corolla, hybrid) mutta edellisessä auriksessa heittoa oli tasan 10 km/h. Siinä äkkiä kerää jonon peräänsä vaikka luulee ajavansa suurinta sallittua nopeutta.

Mittarin saa aika helposti tarkistettua vaikka wazella (ilmainen navigointisofta) joka näyttää ajonopeuden.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Jos on vain 5 km/h heittoa toybotassa niin sehän on hyvin, vaimokkeen uutta corollaa en vielä ole ehtinyt tarkistaamaan (2022 corolla, hybrid) mutta edellisessä auriksessa heittoa oli tasan 10 km/h. Siinä äkkiä kerää jonon peräänsä vaikka luulee ajavansa suurinta sallittua nopeutta.

Mittarin saa aika helposti tarkistettua vaikka wazella (ilmainen navigointisofta) joka näyttää ajonopeuden.

Kuulostaa jo tosi suurelta heitolta. Olikohan vaihdettu rengastusta matalampaan kenties?
 
Olen tarkistanut GPS:llä ja nopeustaululla, että mittarivirhettä on 5km/h.

EDIT: Minun takana harvoin mitään jonoa oli vaan edessä. Moni ajeli selvästi alinopeutta vaikka keli oli täydellinen. Parhaat sankarit jarrut kameroihin 70km/h satasen alueella:facepalm:
 
Mersuun (C350e farkku) ilmaantui ensimmäinen vika - latausluukku ei aukea. Siis se ulompi joka on puskurissa. On takkuillut jo muutaman päivän, eilen yritin hiukan säätää ja tänään kun vielä sain joten kuten kammettua auki, laitoin aseöljyä lukkoon jonka siis pitäisi aueta ponnahtamalla kuten polttoaineluukunkin.

Ei auttanut, nyt luukkku ei hievahdakaan vaikka kuinka yrittäisi. Huoltoon vähemmän yllättäen yli viikon jono joten sen aikaa ajellaan sitten bensalla - ja sähköpyörällä sikäli kun ei ole kovin paljoa hoidettavia asioita.

Ei ole ehtinyt tänään kuin vähän puhelimella googlaamaan että ilmeisesti kyseessä plugarimersujen tyyppivika ja lukon palikoita on vaihdeltu jonkin verran. Typerästi tuossa ei ole mitään manuaalista salpaa avaamiseen joten takakautta salpaan kiinni pääseminen vaatii ainakin takavalon irroituksen ja huollon mukaan hiukan puskurin raottamistakin. Melko typerä konstruktio kaiken kaikkiaan ja vaikka nyt onkin parempi paikka laittaa autoa kuin aiemmin, niin en taida kehdata alkaa pilkkomaan itse.

Sikäli houkuttelisi että ulkomaisella forumilla joku neuvoi tuon puhdistuksen ja rasvauksen - sitä varten vaan täytyisi saada itse luukku auki hajottamatta ja hankalaa näyttää olevan.

E. Sovelsin forumin neuvoja ja otin luukun kannen irti - kaipa sen vielä saa takaisin paikalleenkin. Sen jälkeen luukku suostui aukeamaan salpaa kääntämällä. Ongelma näyttää olevan rasvailun jälkeen luukussa. Ilmeisesti mekanismin olisi ohjureiden varassa tarkoitus pyörähtää sen verran että luukku aukeaa. Tätä varten tapin on oltava oikeassa asennossa ja paikka on nähtävästi alun perin luukussa muovilirpakkeilla. Nuo olivat sen verran kuluneet ettei niistä oikein ottanut selvää missä asennossa tapin pitäisi olla että mekanismi suostuisi toimimaan suunnitellulla tavalla. Jäi siis ulompi kansi vielä irti että tappia saa tarvittaessa käännettyä sen verran että luukun saa auki.

Juolahti mieleen että autollehan on ostettu vuoden takuu joten täytyypä alkaa tutkailemaan että menisikö tuo siihen. Luukku mitä ilmeisimmin menee uusiksi, mekanismi sinänsä tuntui toimivalta. Vaan eipä tuota taida etupuolelta päästä vaihtamaan joten purkamiseksi menee.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä siinä minusta oli vakio kottikärrynpyörät alla, taisi olla 205/50R15.
Noi on ihan alikokoiset. Vuosina 2007-2019 myytäviin Auriksiin on vakiona laitettu moottorista/varustetasosta riippuen 195/65R15, 205/55R16 tai 225/45R17. Itsellä on keskimmäiset. Niiden halkaisija on reilut 45 mm suurempi kuin mainitsemasi 205/50R15. Korkeamman profiilin johdosta ilmatilaa 2 * ~10 mm enemmän ja lisäksi tuumaa isompi vanteen halkaisija.

Eipä silti, on minullakin mittarivirhettä enemmän kuin nykyään on normaalia, eli Aurikseni liikkuu 93 km/h@sata lasissa.

Ettei vaan olisi ollut 205/50R16? Köyhän miehen sentin madallussarja ja niillä nopeus olisi juuri 90@100. Ei toki ihan köyhän, koska kyseinen koko on selvästi kalliimpi kuin erittäin yleinen vakiokoko 205/55R16.
 
Noi on ihan alikokoiset. Vuosina 2007-2019 myytäviin Auriksiin on vakiona laitettu moottorista/varustetasosta riippuen 195/65R15, 205/55R16 tai 225/45R17. Itsellä on keskimmäiset. Niiden halkaisija on reilut 45 mm suurempi kuin mainitsemasi 205/50R15. Korkeamman profiilin johdosta ilmatilaa 2 * ~10 mm enemmän ja lisäksi tuumaa isompi vanteen halkaisija.

Eipä silti, on minullakin mittarivirhettä enemmän kuin nykyään on normaalia, eli Aurikseni liikkuu 93 km/h@sata lasissa.

Ettei vaan olisi ollut 205/50R16? Köyhän miehen sentin madallussarja ja niillä nopeus olisi juuri 90@100. Ei toki ihan köyhän, koska kyseinen koko on selvästi kalliimpi kuin erittäin yleinen vakiokoko 205/55R16.

Saattoivat muuten ollakkin 205/55R16 kuka noita muistelee :)

Kun kerran hybridi-keskusttelussa ollaan niin autojen omien lukemien mukaan (ollaan siis toyotassa):

Auris 2013 1,6 kulutus 8,5...9,5
Corolla 2022 1,8 hybrid 4,5....5,5 (talvirenkailla tuo isompi)

Molempien kulutus siis 99% kaupunkiajoa, kyllä auriskin heti pudotti kulutuksen alle 7 kun mentiin 100 km/h alueelle.
Kummasti sähkömoottori pudottaa kulutusta.
 
Reilu 1300km ajelin Outlanderilla tyhjällä akulla (ainoat lataukset Chargella) viikon lomareissulla keskikulutuksen jääden tasan 7l/100km. Oulu-Kokkola välillä enimmäkseen ajeltiin majapaikan ollessa Kalajoella ja tuolla pätkällä peltipoliiseja niin paljon, että nopeusrajoitusten kanssa piti olla tarkkana. Kaksi aikuista + kolme lasta, auto ihan täynnä tavaraa, neljä kännykkää latauksessa ja musiikki pauhas koko ajan tinkimättä tietenkään ilmastoinnista tai muista mukavuuksista - mun mielestä varsin maltillinen kulutus auton koko huomioiden. Keli oli kenties aika optimaalinen 17c - 22c välillä.

Lähtö tuli yllättäen niin akku oli tyhjänä, oletin että tuolta suunnalta löytyisi säännöllisesti ABC-latausasemia ChaDeMolla vaan eipä niitä ollut yhtään (ABC laskuttaa kwh mukaan, muissa minuuttiveloitus joka kallista Outlanderin hitaan latauksen takia) niin jäi lataukset tekemättä.
 
Ajelin viikon Hyundai Tucson Plug-inilla. Kilometreja tuli reilut tuhat.

Kokemuksia:

Ulkonäkö on tyypillinen nykyaikainen SUV sekä hyvässä että pahassa. Keulan ritilä/led viritys on tyyliläs valot väällä. Peräpää on aika tylsä.

Auto on äänekäs jopa hyvällä asfaltilla, liian isot renkaat? Kojelauta tosi kovaa muovia ja jotenkin onton oloinen. Natisi vaikka mittaristossa vasta 12 tkm.

Voimalinja muuten hyvä mutta momentinmuunnin-automaatti tjms arpoi ylämäessä vaihteiden välillä. Taitaa olla ominaisuus. Kiihtyvyys riittävä eco asetuksella, yllättävän pirteä. Sportilla en huomannut muuta eroa kuin mittariston värin.

Kevyesti kokeilin nelivetoa sepelisessä tosi jyrkässä ylämäessä ja lähti eleettömästi ihan perus asetuksella (siinä oli myös sand ja mud asetus). Autosta taisi tuossa samalla hajota jotain kun loppumatkan kuului ylimääräistä ääntä jostain rattiputken tienoilta.

Kaistavaroitin ärsyttävä kun oli kapeat tiet ja enkä saanut sitä pois (kai sen jostain saa). Oliko toikin nyt jatkossa pakollinen, huoh. Kaistallapitoavustin toimi mutta en vieläkään ymmärrä sen ideaa kun et voi kuitenkaan irroittaa käsiä ratista. Auto hieman puolsi vasemmalle joten toi oli välillä vähän hysteeristä korjaamista.

Peruutuskamera oli huonoin minkä olen nähnyt. Kuvan laatu heikko ja perspektiivi jotenkin pielessä (vaikea hahmottaa etäisyyttä) ja viivat sekavat. Jos vertaan tuo on niinko VGA ja jossain Ford Kugassa 2K HDR. Miettisin olisko tämä joku komponenttipula juttu kun laitettu niin paska. Pieni juttu mutta olen tottunut kameraan ettei tarvi jäykkää niskaa käännellä.

Latausominaisuutta en kokeillut. Kulutusmittari ilmoitti 7,4 litraa mutta ajoin maassa jossa suurin nopeus on 90 km/h etkä oikein voi ylittää sitä kun sakot ovat kovat.

Hybridien jarrutuntumaa aina haukutaan mutta itse en ole koskaan huomannut ongelmaa. Pitää vaan muistaa että painalluksella lataa (tässä sen näki selvästi mittaristossa) ja kovemmalla jarruttaa.

Äänentoisto onneton, ei tehnyt mieli kuunnella musiikkia. Tuohon saanee parannusta jollain varustepaketilla.

Varusteet itselle riittävät. En jäänyt kaipaamaan kuin sähköistä takaluukkua (siihen vaan on tottunut) ja ratinlämmitystä.

Verdict: 76% eli lievä pettymys. Enemmän tuntus vanhalta Getziltä kuin Ionic 5:ltä.

Positiivista että tämän jälkeen oma Outlander PHEV tuntui premiumilta.
 
^Noh nyt kyllä varmaan vähän Mitsulasit päässä kirjoitettu, tosin en tiiä kuinka karvalakkia noita ulkomailla saa. Toki myös se aiempo Audi e-Tron Talbot Horizon mielikuva -vertauksesi..

En tiedä missä sorapellolla oot ajellut ja millä, mutta omaan korvaan Tucson kyllä hyvinkin hiljainen ainakin Suomen karheilla asfalteilla (ajoin talvella). En sitä silti ostanut vaan päädyin toiseen leiriin. Hyundai-Kia-leirissä kyllä kaista-avustimet ja adaptiivivakkarit parhaimmasta ja vähiten häiritsevimmästä päästä.

Plugarin momentinmuunninloota ei kyllä arvo yhtään mitään ainakaan mun koeajolla, eikä myöskään Kia Sportage phev -koeajolla, sama voimalinja. Tucsonissa ihan hyvä laatuvaikutelma(, mutta uusi Sportage ja varmaan Nirokin on huima harppaus Kialla/konsernilla eteenpäin). Ei toi Tucsoni mitään jes tän ostan heti -tunteita herättänyt toki itselläkään, oisin toki voinut harkita halvemmalla hinnalla silloin. .
 
Tucson panoraama lasikatto natisi ja kohisi talven jäisillä keleillä aika reilusti koeajolla, että kannattaa harkita alempia varustetasoja peltikatolla jos maantieajon hiljaisuus kiinnostaa.
 
Tucsonissa ihan hyvä laatuvaikutelma(, mutta uusi Sportage ja varmaan Nirokin on huima harppaus Kialla/konsernilla eteenpäin).

Uusi Sportage on kyllä eteenpäin tuosta.

En kyllä valitettavasti puhuisi Tusconin osalta laatuvaikutelmasta, ainakaan hyvästä, mutta se on makuasia.

Näemmä toi vaihteiston arpominen jyrkässä ylämäessä on todettu muuallakin. Ominaisuus. Ei liene ongelma Suomessa. Tottumuksesta menin alamäessä kliksuttelemaan ratin läpysköistä regeniä isommalle mutta tuossa se vaihtoikin ”vaihteita”. Löytyi siitä sentään nappi josta sai lukittua 25 km/h alamäessä.

Mitsu-lasit on riisuttu ajat sitten, ehkä paras käyttöauto mitä olen omistanut mutta menee vaihtoon jos/kun tarjous-pösö saapuu. Odotin että Tuskonni olisi hitosti parempi kun on ”uudempi”. Toki osaltaan voi olla pettymystä kun luulin vuokranneeni Land Cruiserin :)

Itsellä 16 tuumaset alla se varmaan tekee kans osansa mukavuuteen ja hiljaisuuteen. Unohdin myös haukkua että Tusconin alusta on pintakova. Jos joku tuota harkitsee niin kannattaa koeajaa kunnolla ja käydä kokeilemassa kilpailijoita myös, Kuga ja DS 4 ym.

Itsellä ei siis mitään Hyundaita vastaan ja olen yhden sellaisen omistanutkin uudesta lähtien, oli kyllä enemmän puolisolla. Merkin ongelma on siinä että Excelissä kun vertaa hintoja ja ominaisuuksia (ja takuuta) se vaikuttaa insinöörimäisesti hyvältä mutta kun koeajaa niin jotenkin pettyy (pl. Ioniq 5).

Kia Sorento plugarista pidin paljon en tiedä onko sille Hyundai vastinetta. Lompakko ei vaan tykännyt siitä ja siinä on liikaa tilaa omiin tarpeisiini. Talvella lämmitys noissa on kans vähän tylsä kun pyörittelee konetta mutta se nyt on tiedossa.

On kyllä plugarin ostajille paljon vaihtoehtoja tarjolla ja saatavuuskin lienee hyvä toisin kuin täyssähköillä..
 
Hybridien jarrutuntumaa aina haukutaan mutta itse en ole koskaan huomannut ongelmaa. Pitää vaan muistaa että painalluksella lataa (tässä sen näki selvästi mittaristossa) ja kovemmalla jarruttaa.

Varmasti autokohtaisesti on isoja eroja ja kaikissa olosuhteissa ongelmat eivät varsinaisesti tule esiin muuten kuin että jarrutustuntuma saattaa tuntua erilaiselta perinteisiin autojen jarrauhin verrattuna.

Omat kokemukset ovat Skoda Superb:stä ja sen kanssa on ollut jarrujen kanssa ongelmia minulla ja ainakin yhdellä työkaverilla: Talviliukkailla auto lähtee jarrutuksessa pienen väistöliikkeen seurauksena viemään perää sivulle ja ajonvakautus korjaa tilantteen niin että seurauksena on vastaheitto. Ainosta äärimmäisen nopea ja oikeanlainen korjausliike estää auton pyörähtämisen. Toinen ko. automallissa esiintynyt ongelma on että jarrupoljin saattaa satunnaisesti mennä kivikovaksi ja jarrutuksen alkuvaiheessa tuntuu että jarrutustehoa ei muodosti ollenkaan.

Molempia autoja on tutkittu merkkiliikkeessä ja "vikaa ei pystytä totetamaan".
 
Talviliukkailla auto lähtee jarrutuksessa pienen väistöliikkeen seurauksena viemään perää sivulle ja ajonvakautus korjaa tilantteen niin että seurauksena on vastaheitto. Ainosta äärimmäisen nopea ja oikeanlainen korjausliike estää auton pyörähtämisen.

Jaa olisko sama ominaisuus kuin ex-työkaverin Jaguarin F-Pace (lataus?)hybridissä. Oli mm. vetänyt liukkaalla jarrutuksessa täydet 360 astetta. Siinä on jo suu auki kun 2.5 tonnia massaa pyörii. Mitään vikaa ei siinäkään löytynyt. En muista liittyikö jotenkin vetotapaan, eikö Suberb kuitenkin ole aina etuvetoinen? Alkaa oleen niin monenlaista kirjainyhdistelmää näissä että kaikkia tilanteita ei vaan pystytä testaamaan.
 
Jaa olisko sama ominaisuus kuin ex-työkaverin Jaguarin F-Pace (lataus?)hybridissä. Oli mm. vetänyt liukkaalla jarrutuksessa täydet 360 astetta. Siinä on jo suu auki kun 2.5 tonnia massaa pyörii. Mitään vikaa ei siinäkään löytynyt. En muista liittyikö jotenkin vetotapaan, eikö Suberb kuitenkin ole aina etuvetoinen? Alkaa oleen niin monenlaista kirjainyhdistelmää näissä että kaikkia tilanteita ei vaan pystytä testaamaan.

Superb on etuvetoinen. Itselläni on ajokokemusta noin 1 000 000 kilometriä ja kyllä tuon auton käyttäytyminen liukkaalla pinnalla jarrutuksessa ja väistöliikkeessä on niin pelottava että parempi olla jarruttamatta, jos aikoo tehdä väistöliikkeen tai toisinpäin pelkästään jarruttaa ilman väistöliikettä. Työkaveri oli tuota jossakin radalla testaillut ja sanoi, että jos vaihteenvalitsimesta pukkaa n-asennon päälle ennen jarrutusta ja ohjausliikettä niin homma toimii suurinpiirtein oikein.

Semmoinen tuntuma on että ei näitä ole ollenkaan testattu talvikeleissä. Sen verran kiinnosti itseäkin tuon issuen jälkeen tuo käyttäyminen, että etsiskelin internetistä vastaavia kokemuksia ja se mitä ainakin löytyi, oli että ruotsalaisten hirvenväistökokeessa tuo Superb oli saanut hylsyn tulokseksi. Siinäkin auto alkoi heittämään perää sivulle jarrutuksessa ja väistöliikkeessä. Omassa kokemuksessa tuo ilmiö alkaa talvisessa kelissä tapahtumaan vielä paljon lievemmillä ohjausliikkeillä.

 
Jaa olisko sama ominaisuus kuin ex-työkaverin Jaguarin F-Pace (lataus?)hybridissä. Oli mm. vetänyt liukkaalla jarrutuksessa täydet 360 astetta. Siinä on jo suu auki kun 2.5 tonnia massaa pyörii. Mitään vikaa ei siinäkään löytynyt. En muista liittyikö jotenkin vetotapaan, eikö Suberb kuitenkin ole aina etuvetoinen? Alkaa oleen niin monenlaista kirjainyhdistelmää näissä että kaikkia tilanteita ei vaan pystytä testaamaan.
Veikkaisin kyseen olevan vain siitä, että jarruja ei ole kunnolla ”koeponnistettu” eikä jarrut täten ole tasapainossa? Korostunee Kersien sun muiden härpäkkeiden myötä sähköautoissa kun jarrutuskin isommilta osin menee moottorin kautta? Ainakin ite aina -92 Nissan Primerasta lähtien saanut auton perän heilahtamaan kaikissa autoissa kun ekaa kertaa talvirenkailla jäällä/lumella jarruttanu, muutaman kovemman jarrutuksen jälkeen aina tasaantunut. Kesäisin lukkojarrutuksen olen reilun 20v aikana tehnyt tasan kerran eli kesän jäljiltä jarrut siltä osin ”sisäänajamatta”.

Samaa teki 2020 Outlander viime talvena kun nastat löin alle, 60km/h vauhdissa lumella lukkojarrutin niin hieman oli epätasopainossa, seuraavassa jarrutuksessa olikin luotisuora (molemmissa jarrutuksissa hätävilkut pärähti päälle automaattisesti, taitaa olla ominaisuus nykyisin).
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Jaa olisko sama ominaisuus kuin ex-työkaverin Jaguarin F-Pace (lataus?)hybridissä. Oli mm. vetänyt liukkaalla jarrutuksessa täydet 360 astetta. Siinä on jo suu auki kun 2.5 tonnia massaa pyörii. Mitään vikaa ei siinäkään löytynyt. En muista liittyikö jotenkin vetotapaan, eikö Suberb kuitenkin ole aina etuvetoinen? Alkaa oleen niin monenlaista kirjainyhdistelmää näissä että kaikkia tilanteita ei vaan pystytä testaamaan.

Onko tuo takavetoinen auto? Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ainakin Tesloissa moottorijarrutus, siis regenerointi, tapahtuu aina täysillä ABS/ESP järjestelmästä välittämättä, joten tuollainen vaara on olemassa liukkailla pinnoilla (tässä tapauksessa ainut tapa korjata tilanne olisi painaa kaasua ja antaa ESP:n jarrutella pyöriä kunnes balanssi löytyy).

Kokeilin viime talvena liukkalla pinnalla oikein testata miten e-up:ssa on tuo toteutettu B-modela, ihan varmaa faktaa asiasta ei ole, mutta mielestäni ESP-järjestelmä hidasti regeniä (jarrusta) kunnes kaikki pyörät olivat ESP:n hallinnassa. E-upissa on kyllä paremmin totettu jarrupolkimellla mallinnus regenin/oikean jarrutuksen välillä, esim. ID-3 tuntui siltä että jäänyt muutama kupla ilmaa järjestelmään.
 
Superb on etuvetoinen. Itselläni on ajokokemusta noin 1 000 000 kilometriä ja kyllä tuon auton käyttäytyminen liukkaalla pinnalla jarrutuksessa ja väistöliikkeessä on niin pelottava että parempi olla jarruttamatta, jos aikoo tehdä väistöliikkeen tai toisinpäin pelkästään jarruttaa ilman väistöliikettä. Työkaveri oli tuota jossakin radalla testaillut ja sanoi, että jos vaihteenvalitsimesta pukkaa n-asennon päälle ennen jarrutusta ja ohjausliikettä niin homma toimii suurinpiirtein oikein.

Semmoinen tuntuma on että ei näitä ole ollenkaan testattu talvikeleissä. Sen verran kiinnosti itseäkin tuon issuen jälkeen tuo käyttäyminen, että etsiskelin internetistä vastaavia kokemuksia ja se mitä ainakin löytyi, oli että ruotsalaisten hirvenväistökokeessa tuo Superb oli saanut hylsyn tulokseksi. Siinäkin auto alkoi heittämään perää sivulle jarrutuksessa ja väistöliikkeessä. Omassa kokemuksessa tuo ilmiö alkaa talvisessa kelissä tapahtumaan vielä paljon lievemmillä ohjausliikkeillä.


Aika erikoiselta kuulostaa. Tuossahan olisi täysin vesitetty ABS/ESP -hyödyt.

Viimevuotisessa TM-talvitestissä Octavia Combi Phev toimi oikein hyvin. Se voitti kitkaerojarrutuksessa (jää/asfaltti) ja oli yhdessä BMW:n kanssa paras jarrupoljintuntumaltaan. Kaarrejarrutuksesta Octavia sai kolme lumihiutaletta. Ainoastaan BMW sai enemmän (4). Sanallisesti kommentoitiin: "BMW ja Skoda ovat joukon yliohjaavimmat päästäen perän pieneen kääntymistä avittavaan luistoon.".

Puhuit akullisesta Superbista. Vaikea kuvitella, että saman valmistajan samanikäisissä akullisissa perhevankkureissa olisi kovin suurta eroa alustassa/jarruissa/ajonvakautuksessa. Olisitko "säikkynyt" tuota yliohjautuvuutta kaarrejarrutuksessa?

Ainakin Octavia Phevin pitäisi toimia liukkaalla mallikkaasti. Pitävällä pinnalla voimat kasvavat ja mahdollisen mukavuusjousituksen kyvyt voivat loppua ääritilanteissa. Hirvenväistötestissä akullisen Superbin alusta näytti liian lötköltä suhteessa akun lisämassaan ja kuivan asfaltin pitoon. Octaviassakin saattaa olla samaa vikaa, mutta se ei vaan tullut esille TM-talvitestissä, koska voimat ovat pienempiä.

En muuten havainnut videolta jarruttamista väistöjen aikana. Jos hirvenväistössä ei jarruteta, niin eihän se silloin ole vastaava kokemus kuin sinulla.

En millään usko, että kaikki Superb iV:t olisivat noin huonoja liukkaalla. Olisiko jäänyt ABS ja ESP asentamatta komponenttipulan takia? No ei vaiskaan. Jarrutitko tilanteissa täysillä runttaamalla vai vähemmän? Kokeiles ens talvena isolla avoimella alueella runtata jarru pohjaan ja annat järjestelmien surutta rutista täydellä teholla. Samalla teet väistöliikkeen, etkä ole mahdollisesta yliohjautumisesta millänsäkään. Et ala kikkailla mitään omia old-school -vastaohjauksia, vaan ohjailet määrätietoisesti rattia sinne minne haluat auton ohjata. Spinnaako enää? Jos spinnaa, niin uudestaan merkkihuoltoon talvella ja koeajolla jamppa kyydissä toistat ongelman. Tämän jälkeen joko auto korjataan kuntoon tai aletaan neuvottelemaan alennusta puuttuvista varusteista (ABS/ESP)/ääritapauksessa kaupanpurku. Kyllä nykyautolla pitää voida pinnalla kuin pinnalla jarruttaa ja väistää yhtaikaa.


Edit. Lisäsin Passat GTE:n TM 12/2020 -plugarivertailusta, jossa neljä autoa. Väistökokeen paras oli Volvo (arvosana 10) ja kakkonen oli Passat GTE (9). Passat sanallisesti: "...ajonvakautus auttaa kääntymisessä niin, että perä ajautuu pieneen luistoon. Ei kuitenkaan pahasti.". Passatissakin siis suunniteltu yliohjautuminen.
 

Liitteet

  • Screenshot_20220710-110516.png
    Screenshot_20220710-110516.png
    1,7 MB · Luettu: 30
  • Screenshot_20220710-110724.png
    Screenshot_20220710-110724.png
    1,8 MB · Luettu: 35
  • Screenshot_20220710-122608.png
    Screenshot_20220710-122608.png
    990,2 KB · Luettu: 28
Viimeksi muokattu:
Kannattaa etsiä Passatin samat ja miettiä oliko yksittäistapaus.
 
Passat GTE / Superb iV vaikuttaisi, että jo valmiiksi löysä alusta ei toimi perään sijoitetun akun muuttaman painopisteen kanssa, GTE:kään ei saanut teknikens världiltä kehuja.

Toisaalta ongelmaa on muuallakin, sillä myöskään tavallinen Octavia tai Passat eivät saa kehuja:



 
Kannattaa hetken itsekseenkin miettiä noita lukuja, suuruusluokkaa ja mahdollista agendaa taustalla verrattuna muihin tahoihin, jotka aihetta tutkii.

Oliskohan jokunen muu taho kuten yliopistot huutamassa megafoniin saati yksittäinen jenkki juutubessa jos näin asiat olis, että päin helvettiä nykyisestä tilanteesta?
 
Kannattaa hetken itsekseenkin miettiä noita lukuja, suuruusluokkaa ja mahdollista agendaa taustalla verrattuna muihin tahoihin, jotka aihetta tutkii.

Oliskohan jokunen muu taho kuten yliopistot huutamassa megafoniin saati yksittäinen jenkki juutubessa jos näin asiat olis, että päin helvettiä nykyisestä tilanteesta?

Tätä mietin kun Volvo sai malleilleen kuitenkin paljon maltillisemmat lukemat.

Tekniikan tohtorina tuo ei ole ihan tavis punaniska, mutta nykyään kaikkia rahoittaa jokin taho ja puheet ovat sen mukaiset.
 
En jaksa katsoa mitään youtube videoita. Oliko tässä siis vertailtu plugaria ja täyssähköä, vai ns. itselataavaa ja täyssähköä? Jos plugarilla, kuinka monta prosenttia ajoista oli laskettu tehtävän sähköllä?

Ja minkälaisella (ts. kuinka likaisella) sähköntuotannolla laskelmat oli tehty?
 
En itsekään katso mitään youtube videoita, joissa ei ole kovin perusteellista pohjustusta mukana.

Arvioin että plugarin laskelmat on tehty jollakin tyypillisellä wlpt-kulutuslukemalla 0,9 - 1,3 l/100 km joista me kaikki tiedämme että tuommoiset kulutuslukemat koko auton elinkaaren ajalta toteutavat luulatavasti yhdellä tuhannesta autosta tai yhdellä kymmenestä tuhannesta autosta.
 
En itsekään katso mitään youtube videoita, joissa ei ole kovin perusteellista pohjustusta mukana.

Arvioin että plugarin laskelmat on tehty jollakin tyypillisellä wlpt-kulutuslukemalla 0,9 - 1,3 l/100 km joista me kaikki tiedämme että tuommoiset kulutuslukemat koko auton elinkaaren ajalta toteutavat luulatavasti yhdellä tuhannesta autosta tai yhdellä kymmenestä tuhannesta autosta.
Kuinka päin me tiedetään tuon toteutuvan?

Siis onko wltp lukema liian iso vai liian pieni
 
sähköauton, bensan ja HEV:n wltp lukemilla verrattu. Silti aika vähän pohjustettu noita laskelmia. Volvohan laski bensan ja sähkön välillä ja sai sen valmistuksen päästöjen kuoletuspisteen jonnekin 150tkm kohdille.
 
Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöhän se tuossa on se merkittävin muuttuja käytännössä. Jos sähkö tuotetaan paskalla kivihiilivoimalalla, niin sähköauto ei ikinä ole vähäpäästöisempi.
 
On siltikin, keskitetty tuotanto voimalaitoksessa on taloudellisempaa kuin sama tuotanto sadoissa tuhansissa polttomoottoreissa hajautetusti.

Toki huomattavasti heikommin kuin tuuli/aurinko/ydinvoimaloiden yhteispelillä, mutta ei se silti polttomoottoreita niiden ohi nosta.
 
Viimeksi muokattu:
On siltikin, keskitetty tuotanto voimalaitoksessa on taoudellisempaa kuin sama tuotanto sadoissa tuhansissa polttomoottoreissa hajautetusti.

Toki huomattavasti heikommin kuin tuuli/aurinko/ydinvoimaloiden yhteispelillä, mutta ei se silti polttomoottoreita niiden ohi nosta.
Silläpä mä kirjoitin paska hiilivoimala. :)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 259
Viestejä
4 486 945
Jäsenet
74 127
Uusin jäsen
rkj

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom