Keskustelua hybridiautoista

Mä tän keskustelun näköjään sotkin huonoilla argumenteilla ja kärjistyksillä.

Mä ajattelin pienessä mielessäni sellaista nykysähköauton otollisinta toiminta-aluetta, eli kaupunkiajoa, jossa sähkömoottorin edut ovat suurimmillaan suhteessa polttomoottoriin. Tuollaiseen 5,5l/100km tulokseen maantiellä voi tietysti päästä, käytännössä harvemmin, mutta ihan mahdollista, mutta mun kokemusten mukaan kaupunkikulutukset riehuvat bensamoottoriautoissa kuitenkin siellä 7-8l paikkeilla. Tosin mitään start-stop systeemejä en ole käyttänyt.

Lisäksi Teslan käyttäminen verrokkina on vähän harhaanjohtavaa koska se on poikkeuksellisen huonolla hyötysuhteella toimiva sähköauto.

Tietysti tässä voidaan sotkea tilanne vielä niin, että aletaan vänkäämään itse moottorin hyötysuhteesta, kuten mä alunperin sanoin, eikä auton, mutta koko auton energiatehokkuushan se on vain jolla on käytännön merkitystä.

Alkuperäinen pointti oli kuitenkin se ettei akulle tarvita samaa energiatiheyttä kuin varsinaisessa polttoaineessa, koska moottorin hyötysuhde on parempi.
 
Teslan facebook sivuilla tuli tuollainen juttu vastaan. Eli akku voisi vaatia huoltoa ja se huoltaminen ei olisi myöskään kauhean edullista? Toki model S ja X akun takuu on 8 vuotta.

Tuli vaan mieleen kun se 400 tkm ajettu model S taksikin oli ollut kertaalleen akun korjauksessa.
Akuthan menee huoltoon siinä 200-300tkm kohdalla. Model 3:ssa takuun raja onkin sitten laitettu siihen :)
Kävin teslalla tänään ja saan laina-akun perjantaina. Olen ladannut n. 10 kertaa superilla ja harvoin chademollakin. Siis normi kotilatausta ja ehkä kerran viikossa täyteen.
Akustossa on 16/14 moduulia, jotka voidaan tarvittaessa vaihtaa erikseen.
 
Hyvä huomio! Model 3 normaali takuu sama kuin muillakin tesloilla 4 vuotta / 80 tkm. Lisäksi akkutakuu 8 vuotta / 160 tkm (200 tkm isommalla akulla). Model X ja Model S antavat vastaavan akulle JA voimalinjalle ILMAN kilometrirajaa. Model 3 "drive unit" sisältyy vain perustakuuseen...
 
Ei nyt varmaan ketään suoranaisesti yllättänyt että tälläistä ehdotellaan. Ilmasto ja verotulo mainittu. Ja sitä jotain rapsaa odotellaan vielä tällä viikolla, koskas sen viimeksi piti tullakaan? Muistaakseni ensivuoden helmikuu joku päivä taisi olla takarajana, joten noita uutisia ja rapsoja voi tulla vielä monta kertaa ennenkuin mitään valmista syntyy, jos koskaan. Katsotaanpas miten noita vähäpäästöisiä sitten aletaan verottamaan ja mikä on suhde polttikseen. pelastetaanmaailma.jpg

Öljy- ja biopolttoainealan mielestä budjettiriihessä ei pidä nostaa liikennepolttonesteiden veroja. Sen sijaan pitäisi alkaa verottaa mm. sähköautoilua.
Alan mukaan liikennepolttonesteiden veroja on korotettu viimeisen neljän vuoden aikana joka vuosi ja Suomessa verotus on kyseisten hyödykkeiden osalta jo muutenkin EU:n korkeimpia.

– Nyt, kun ilmassa on runsaasti esityksiä ja toiveita liikenteen tulevaisuuteen ja erilaisiin tukiin liittyen, tulee ennen kaikkea käynnistää keskustelu veropohjan ja liikenteen verotuksen laajentamiseksi kattamaan nestemäisten polttoaineiden lisäksi myös muut liikenteen käyttövoimat, kuten sähkö, maakaasu ja biokaasu, toteaa Öljy- ja biopolttoaineala ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä.

Vänskä haluaisi järjestöineen Suomeen teknologianeutraalin verotuksen, joka perustuu polttoaineen hiilidioksidipäästöön ja energiasisältöön ja koskee kaikkia käyttövoimia.

Se on tulevaisuudessa ainoa kestävä verotusvaihtoehto sekä ilmaston että valtion verotulojen kannalta, sanoo Vänskä.

Hallituksen budjettiriihen tuloksia sekä liikenneverkkotyöryhmän raporttia liikenteen päästövähennyskeinoista odotetaan julkisuuteen vielä tällä viikolla.


Tulihan se sieltä: Nyt myös sähkö- ja kaasuautoja vaaditaan mukaan veronmaksuun – asialla öljyala
 
Mites noi lisävarusteet? En oikein ymmärrä paketeista. Onko plugarissa tuo keskitason paketti jo valmiiksi kun sitä ei näytä erikseen saavan?
 
Mites noi lisävarusteet? En oikein ymmärrä paketeista. Onko plugarissa tuo keskitason paketti jo valmiiksi kun sitä ei näytä erikseen saavan?
Eikös noissa ole juuri samat neljä eri varustetasoa?

Ladattava hybridi / hybridi. Hintaero noin 8500 - 5900 €.
Kia Niro

LX DCT, 36 500 €, 28 000 €
EX DCT, 38 300 €, 31 500 €
Business Premium DCT, 40 500 €, 34 300 €
Business Luxury DCT, 41 800 €, 35 900 €
 
Normiversiosta on 6 eri varusteluversiota ja lisävarustelistasta puuttuu LX-paketti hybridin osalta.
 
Normiversiosta on 6 eri varusteluversiota ja lisävarustelistasta puuttuu LX-paketti hybridin osalta.
Eikös tuossa Kia Nirossa ole myös sama LX-paketti ja lisäksi kolme muuta pakettia?

kia.png
 
Sit kun vielä kehtais ostaa tommosen. Ei oikein mene omaan ymmärrykseen näiden pienten golffin kokoisten "maasturien" suosio.
Just kiersin jonkun autoliikkeen autot läpi sunnuntaina. Ilmeisesti siinä oli Fordia ja Kiaa. Jostain syystä Kia näyttikin vähän hienommalta eri kokoluokissa. Tuo Kia Nirokin näytti ihan sopusuhtaiselta tavalliselta autolta. Ei se kyllä yhtään miltään maasturilta näyttänyt vaan ihan perus kipolta. Taisi siinä jotain Kia Rioa olla myös ja ihan ok, vaikka olikin pieni auto.

Tuossa esimerkkinä Kia Niro ja uusi Ford Fiesta. Itse ainakin kehtaisin ajaa vaikka tuolla Nirolla.
2017-Kia-Niro-front-three-quarter-02-126.jpg


gbr00myyjjd3j43(a)(a)jkwshowroom_0_0.png
 
Sit kun vielä kehtais ostaa tommosen. Ei oikein mene omaan ymmärrykseen näiden pienten golffin kokoisten "maasturien" suosio.
Korkeudesta on etua. Parempi näkyvyys, joskin mitä enemmän noita pyörii, sitä pienemmäksi tämä hyöty käy. Varttuneemmilla, jotka ovat kauttaaltaan jäykistyneet ja/tai ovat riehuneet tai istuneet selkänsä paskaksi, on paljon helpompi hypätä rattiin ja etenkin pois. Myös muksujen sitominen kaukaloihin lienee miellyttävämpää, jos auto on korkeampi. Jos vielä ajomatkat ovat lyhkäisiä, korkeuden tuomat hyödyt korostuvat.

Itse en kyllä hankkisi, mutta ajankin pidempiä matkoja, eikä ole muksuja kaukaloissa, enkä ole 60-vuotias. Korkeuden tuomat hyödyt olisivat itselleni käytännössä nolla. Käsittääkseni tämä kaikki pätee myös sinuun. Tarkastellaan kantaamme uudestaan 30 vuoden päästä ;)
 
Ei tota kyllä mitenkään saa miksikään normikorkuiseksi katukipoksi. Menee vaikka tänne katsomaan bannerista sitä autoa: Kia Niro. Ainutlaatuinen yhdistelmä - Hybridi. Crossover. Automaatti.

Tuo Niro on juurikin sitä "tahtoisin isona olla katumaasturi" -sarjaa, joka näyttää lähinnä siltä että omistajalla on selkävaivoja.

Crossoveriksi sitä näemmä myös mainostetaankin. Oli tuo buzzword hukassa.
Ei se siinä rivissä näyttänyt kovin korkealta? Kai siinä oli sitten muitakin korkeahkoja autoja ympärillä.

Näkyyhän tuo korkeus tietysti kulutuksessa. Kia niro CO2 88 ja Hyundai ioniq CO2 79. Silti varmaan ottaisin tuon korkeamman mallin, koska hinta on sama. Niro varmaan on yhtä korkea kuin jotkut tila-autot.

Niro laatikko malli on siis mielestäni aika edullinen? Halvin hybridi Crossover?
 
Olen tuota Niroa ajanut ja se on lähinnä pikkaisen korkeampi tavallinen auto. Helppo kulku jne. Miksikään katumaasturiksi sitä ei kehtaa sanoa. Joku Opel Mokka tai Nissan Käskäi jo on paljon korkeampi. Mitä noita tuolla liikenteessä näkee niin ei ne kyllä korkeudellaan erotu.
 
Pointti on siinä, kun viimeaikojen trendi on ollut että näiden "tavallisten" autojen koko kyllä kasvaa joka suuntaan, paitsi ylöspäin. Itseasiassa päinvastoin, moni uusi malli on ollut jopa matalampi kuin edeltäjänsä. Eikä sitä penkkiä voi kattoon asti nostaa, koska sitten taustapeilit ym. blokkaa kaiken näkyvyyden kuskilta.

Ei sen auton tarvii olla ison SUV:n kokoinen, ei sillä ole tarkoituskaan mennä oikeasti maastoon tai edes isompien lumivallien yli kaupungissa. Ajettavuus toki kärsii kun painopiste on korkeammalla. Olen ajanut Niroa ja onhan se vähän keinu, mutta huomattavasti parempi kuin moni korkeampi kaupunkimaasturi. Jotain Hondaa joskus koeajoin ja eihän sillä meinannut mutkaisella mökkitiellä pysyä tiellä.
 
Niro ei tosiaan mikään katumaasturi ole. Penkkiin laskeudutaan kuten mihin tahansa henkilöautoon. Istumakorkeudessa on eroa muutamia senttejä jos siihen "perusgolfiin" vertaa. Se muutama senttikin toki tuntuu, varsinkin kun Nirossa paras ajoasento on ryhdikäs verrattuna esim. Bemarien makaavaan asentoon.

Tilojen puolesta tuossa on ihan perus C-segmentin hatchbackin tavaratila (riittävä 3 hengen perheelle, mutta riittämätön isompien tavaroiden kuljetukseen), mutta tilat takapenkillä selvästi isompien autojen luokkaa. Saman segmentin 1-sarjan Bemariin verrattuna matkustajien tilat on suorastaan ruhtinaalliset.

Ajo-ominaisuuksiltaan tuo on myös ihan perus C-segmentin auton luokkaa. Jousitus on enempi mukavuus- kuin urheilupainotteinen, mikä sopii meikäläiselle kuin nenä päähän. Ja toki auton vaatimaton suorituskyky ei myöskään innosta urheilemaan muutenkaan.
 
Ei oikein mene omaan ymmärrykseen näiden pienten golffin kokoisten "maasturien" suosio.

Eihän noissa pienissä katumaastureissa ole perus "golffiin" eroa kuin maavarassa, itse korin mitathan ovat periaatteessa samoja, ja maavara taas ei ole oikeastaan sen kummempi kuin missä tahansa tavallisessa 70-80 luvun autossa. Ei Suomalaisessa tiestössä ja kelissä merkittävää muutosta ole tapahtunut tässä reilussa 30 vuodessa, vaikka autot ovatkin muuttuneet.

Crossoverit ovat tietysti koriltaankin korkeampia, mutta niiden ideahan on olla jotain tila-auton ja katumaasturin sekoituksia (eli tila-auto jonka pohja ei raavi kokoajan maahan). Se Mokkahan on juuri näitä crossover malleja.

Myöskään neliveto ei ole mikään vakiovaruste noissa pienissä katumaasturiessa tai crossovereissa, kyse on vain maavarasta.
 
TM 25/2017 oli lehden historian ensimmäinen sähköautovertailu. Täällä olikin jo pari sivua sitten keskustelua aiheesta.
Kirjoitin hieman vielä omaan kokemukseen pohjautuvaa ja ehkä joiltain osin laajentavaa tarinaa blogiini.
Tarkoitus ei ole millään tavalla kyseenalaistaa TM:n vertailua, se on hyvin tehty ja kirjoitettu.

Tosin muutama nyanssitasoinen asiavirhe sinne oli tainnut jäädä.

Vihdoin sähköautovertailu suomalaisessa lehdessä | Sähköautoileva motoristi
 
Niro ei tosiaan mikään katumaasturi ole. Penkkiin laskeudutaan kuten mihin tahansa henkilöautoon. Istumakorkeudessa on eroa muutamia senttejä jos siihen "perusgolfiin" vertaa. Se muutama senttikin toki tuntuu, varsinkin kun Nirossa paras ajoasento on ryhdikäs verrattuna esim. Bemarien makaavaan asentoon.

Tilojen puolesta tuossa on ihan perus C-segmentin hatchbackin tavaratila (riittävä 3 hengen perheelle, mutta riittämätön isompien tavaroiden kuljetukseen), mutta tilat takapenkillä selvästi isompien autojen luokkaa. Saman segmentin 1-sarjan Bemariin verrattuna matkustajien tilat on suorastaan ruhtinaalliset.

Ajo-ominaisuuksiltaan tuo on myös ihan perus C-segmentin auton luokkaa. Jousitus on enempi mukavuus- kuin urheilupainotteinen, mikä sopii meikäläiselle kuin nenä päähän. Ja toki auton vaatimaton suorituskyky ei myöskään innosta urheilemaan muutenkaan.


Ostin Niron 6viikkoa sitten. Ajettu vajaa 4000 km.
Edellinen oli Golf plus.
Kokoluokka lähes sama, Niro hieman leveämpi ja matalampi.
Nirolla on mukava ajaa mutta Golfin TS 1,4 verrattuna laiska kulkemaan.
Alusta lähtien Niron jarruista tai iskareista kuuluu kevyessä jarrutuksissa kummallista kitinaa.
Huolto sanoi että kuuluu asiaan, johtuu automaatista??l?
Tyytyvainen olen kulutukseen. Sisaanajon jalkeen kulutus on laskenut alle 4 litraan.
Tämä johtuu paljolti siitä että ajan lyhyitä taajama ajoja. Maantiellä kulutus kasvaa pari litraa.
Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen.
 
Hyundailla / Kialla on palikat parhaiten kohdallaan, koska löytyy hybridi ja sähköauto. VW:llä ja Renaultilla sähköauton hinta nousee melko huimasti bensa-autoon verrattuna. Nissan Leafin jätin pois, koska uusi malli on juuri tulossa. Nettiauton linkit on vaan käytettyihin bensoihin.

Hyundai IONIQ electric Comfort 37 000 €
IONIQ hybrid DCT Comfort 27 600 €, päästöt 79 g/km
+34,1% https://www.nettiauto.com/hyundai/ioniq
Kia Niro 1,6 GDI Hybrid LX DCT 28 000 €, päästöt 88 g/km https://www.nettiauto.com/kia/niro

VW e-Golf 100 kW (136 hv) automaatti 42 300 €
Golf Comfortline 1,4 TSI 92 kW (125 hv) DSG-automaatti 26 900 €, päästöt 119 g/km
+57,2% https://www.nettiauto.com/volkswage...ype=3&yfrom=2013&show_search=1&engineFrom=1.4

Renault Zoe Z.E. 40 Intens 35 000 €
Clio Energy TCe 120 S&S EDC-aut Intens 22 000 €
+59,1% Renault Clio vaihtoautot - Nettiauto

https://tekniikanmaailma.fi/autot/t...kiilasi-ykkoseksi/?shared=781268-c4a2f856-500
 
On Volkkarillakin hybridi ja vielä ladattava sellainen eli Golf GTE joskin se maksaa aika paljon kun siitä on tehty suorituskykyinen ja sporttinen eikä mahdollisimman taloudellinen kuten Hyundai-konsernin hybridit.

Golf GTE | Mallit | Volkswagen Suomi
VW Golf GTE hybridi pääsi unohtumaan. Tosiaan Priuksessa on pienin kulutus ja Golfissa suurin. Niro olisi 5300 euroa Golfia halvempi. Jos arvostaa tehoja, niin GTE on hyvä.

VW Golf GTE Plug-In Hybrid 150 kW (204 hv) DSG-automaatti 41 800 €, päästöt 36 g/km
Kia Niro 1,6 GDI Plug-In Hybrid LX DCT (141 hv) 36 500 €, päästöt 29 g/km
Toyota Prius Plug-in 1.8 l e-CVT -automaattivaihteisto
Active (122 hv) 39 900 €, päästöt 22 g/km

edit:
Ilmeisesti ioniq ja Niro malleissa ei ole enää sitä normaalia ja vanhaa 12 voltin akkua?

Ioniq on selvästi halvempi kuin Prius. Hyvä että on vähän enemmän kilpailua.

Toyota Yaris, 1.5 Hybrid Life 5ov, 19 900 €, pääsöt 75 g/km
Toyota Auris, 1.8 Hybrid Edition, 24 100 €, päästöt 79 g/km
Toyota Auris farmari, 1.8 Hybrid Edition, 25 400 €, päästöt 81 g/km
Hyundai ioniq hybrid DCT Comfort, 27 600 €, pääsöt 79 g/km
Kia Niro, 1,6 GDI Hybrid LX DCT, 28 000 €, päästöt 88 g/km
Toyota C-HR, 1.8 Hybrid Active, 30 300 €, päästöt 86 g/km
Toyota Prius Life, 34 500 €, päästöt 70 g/km

Käytettyjä
Toyota Yaris vaihtoautot - Nettiauto
Toyota Auris vaihtoautot - Nettiauto
Toyota Prius vaihtoautot - Nettiauto
 
Viimeksi muokattu:
Maantiellä kulutus kasvaa pari litraa.

Olen ajanut Nirollani reilut 600 kilometriä, ja olen yllättynyt siitä, että lupaukset maantiekulutuksesta näyttäisivät pitävät paikkansa. Itselläni maantiekulutus on jäänyt 4 litran tuntumaan matkoilla, joiden pituus vaihtelee 50:stä 120:een kilometriin. Olen toki ajellut varovaisella kaasulla nopeusrajoituksia noudattaen, mutta uskoisin, että parhaimmillaan kulutus voi painua jopa lähemmäs kolmea litraa.

Vastaavasti taajamassa kun kone on vielä kylmä, voi kulutus olla parin kilometrin lenkillä helposti toistakymmentä litraa. Moottorin lämmettyä kulutus laskee luvattuihin lukemiin, ja sähköllä voi edetä taajamassakin parhaimmillaan kilometritolkulla.
 
Olen ajanut Nirollani reilut 600 kilometriä, ja olen yllättynyt siitä, että lupaukset maantiekulutuksesta näyttäisivät pitävät paikkansa. Itselläni maantiekulutus on jäänyt 4 litran tuntumaan matkoilla, joiden pituus vaihtelee 50:stä 120:een kilometriin. Olen toki ajellut varovaisella kaasulla nopeusrajoituksia noudattaen, mutta uskoisin, että parhaimmillaan kulutus voi painua jopa lähemmäs kolmea litraa.

Vastaavasti taajamassa kun kone on vielä kylmä, voi kulutus olla parin kilometrin lenkillä helposti toistakymmentä litraa. Moottorin lämmettyä kulutus laskee luvattuihin lukemiin, ja sähköllä voi edetä taajamassakin parhaimmillaan kilometritolkulla.
Onko sun Nirossa jarrujen rutinaa kevyessä jarrutuksessa?
Mulla on ollut alusta lähtien
Harrya
 
Onko sun Nirossa jarrujen rutinaa kevyessä jarrutuksessa?
Mulla on ollut alusta lähtien
Harrya

Ei ole ollut, tosin en juurikaan käytä jarrua, vaan löysään kaasun hyvissä ajoin ennen risteystä. Tällä autolla niin kaasua kuin jarrua kannattaa käyttää hyvin varovaisesti mikäli aikomuksena on pyrkiä mataliin kulutuslukemiin. Jollain ulkomaalaisella foorumilla kaasun käyttöä neuvottiin jotenkin sillä tavalla, että pitäisi ajatella, että polkimen ja jalan välissä olisi keittämätön kananmuna, jonka tulisi säilyä ehjänä, jolloin auto kulkee herkemmin sähköllä.

Ajoin tänä aamuna 111 kilometrin lenkin 3,9 litran keskikulutuksella. Viimeiset 20 kilometriä ajelin mäkisessä maalaismaisemassa n. 70 kilsan keskinopeudella, jolloin kulutus ei ollut varmaan paljoakaan yli kolmea litraa.
 
Ainakin omassa Auriksessa jarrut pitävät hyvin kuuluvaa rutinaa. Huomaa varsin hyvin kun veksailee autoa ees taas. Katsastuksessa tuli kuitenkin ihan täydelliset lukemat jarruille. Ehkä tuon äänen pistää vain paremmin merkille kun ei ole polttomoottoria peittämässä jarrujen ääniä yhtään(?).
 
Ei ole ollut, tosin en juurikaan käytä jarrua, vaan löysään kaasun hyvissä ajoin ennen risteystä. Tällä autolla niin kaasua kuin jarrua kannattaa käyttää hyvin varovaisesti mikäli aikomuksena on pyrkiä mataliin kulutuslukemiin. Jollain ulkomaalaisella foorumilla kaasun käyttöä neuvottiin jotenkin sillä tavalla, että pitäisi ajatella, että polkimen ja jalan välissä olisi keittämätön kananmuna, jonka tulisi säilyä ehjänä, jolloin auto kulkee herkemmin sähköllä.

Ajoin tänä aamuna 111 kilometrin lenkin 3,9 litran keskikulutuksella. Viimeiset 20 kilometriä ajelin mäkisessä maalaismaisemassa n. 70 kilsan keskinopeudella, jolloin kulutus ei ollut varmaan paljoakaan yli kolmea litraa.

Olen minäkin ajanut 1.8 mondeolla 60km alle 6l kulutuksella maantiellä 70km/h keskinopeudella kunnes tulin kehä 3 sisäpuolelle ja kulutus pomppas 3l ylöspäin:cigar2:

Nykyinen 1.2Tce rellu menee sitten tässä kehä 3 sisäpuolella alle 6litralla niin uskallan väittää että jos heitän 100km maantielenkin niin varmasti pääsen 4l kulutukseen. Motarilla 130km/h mittariin niin kulutus on siinä 7l tietämillä.

Pointti siis siinä että auto kuin auto menee maantiellä pienellä, mutta kaupungissa ne oikeat erot sitten syntyy.

Serkku iisalmesta oli käymässä AMG mersulla ja ihmetteli että miten se kulutus on 20l/100km kun heillä maalla kulutus 10l/100km.
 
Olen ajanut Nirollani reilut 600 kilometriä, ja olen yllättynyt siitä, että lupaukset maantiekulutuksesta näyttäisivät pitävät paikkansa. Itselläni maantiekulutus on jäänyt 4 litran tuntumaan matkoilla, joiden pituus vaihtelee 50:stä 120:een kilometriin. Olen toki ajellut varovaisella kaasulla nopeusrajoituksia noudattaen, mutta uskoisin, että parhaimmillaan kulutus voi painua jopa lähemmäs kolmea litraa.

Vastaavasti taajamassa kun kone on vielä kylmä, voi kulutus olla parin kilometrin lenkillä helposti toistakymmentä litraa. Moottorin lämmettyä kulutus laskee luvattuihin lukemiin, ja sähköllä voi edetä taajamassakin parhaimmillaan kilometritolkulla.

120 nopeudessa (edes mittarinopeudessa) et kyllä pääse alle viiden litran ja siitä nopeampaa mentäessä kasvaa edelleen kulutus aika haipakkaan. 100km/h menee n. 4,5 litraa ja 80km/h putoaa sitten jo hyvin lähelle nelosta. Tämä siis ilmastointi "kaikille päällä" asetuksella. Driver only voi vähentää kulutusta sen desin pari jos on auringonpaistetta ja/tai muuten kuuma.

Itsellä 3300 kilsaa nyt Nirolla mittarissa ja keskikulutus on ollut 4,6-4,9 litraa tankillisesta riippuen. Mökkimatka Tampere-Orivesi menee 4,3-4,6 litralla ja työmatka (n. 10 kilsaa) kylmällä koneella hörppää sen 5,0-5,3 litraa. Tänä aamuna kun oli erityisen kylmää imaisi "jopa" 5,5 litraa.
 
120 nopeudessa (edes mittarinopeudessa) et kyllä pääse alle viiden litran ja siitä nopeampaa mentäessä kasvaa edelleen kulutus aika haipakkaan. 100km/h menee n. 4,5 litraa ja 80km/h putoaa sitten jo hyvin lähelle nelosta. Tämä siis ilmastointi "kaikille päällä" asetuksella. Driver only voi vähentää kulutusta sen desin pari jos on auringonpaistetta ja/tai muuten kuuma.

Itsellä 3300 kilsaa nyt Nirolla mittarissa ja keskikulutus on ollut 4,6-4,9 litraa tankillisesta riippuen. Mökkimatka Tampere-Orivesi menee 4,3-4,6 litralla ja työmatka (n. 10 kilsaa) kylmällä koneella hörppää sen 5,0-5,3 litraa. Tänä aamuna kun oli erityisen kylmää imaisi "jopa" 5,5 litraa.

Se on nyt tietenkin selvää, että moottoritienopeuksissa kulutus kasvaa, mutta minä teen vertailua lähinnä edellisiin autoihini, jotka ovat olleet uudenkarheita diesel- ja bensavehkeitä. En ole päässyt dieseleilläkään lähelle näitä lukemia, vaikka pyrin aina ajamaan taloudellisesti.
 
Pointti siis siinä että auto kuin auto menee maantiellä pienellä, mutta kaupungissa ne oikeat erot sitten syntyy.

Näin toki hybrideillä, mutta harvassa on ne bensiinikäyttöiset autot, joilla maantiellä oikeasti päästään neljän litran tuntumaan puhumattakaan että mentäisiin sen alle.
 
Ainakin omalla bensa Audi A3 sedanilla maantieajot menee sinne reiluun neljään litraan.

Hybridit on varsinaisesti säästämisen suhteen ainakin edullisemmassa hintaluokassa vähän kyseenalaisia, kun ostohintaa on 4-5 tuhatta euroa enemmän, mutta bensaa säästyy ehkä 0.5-1l/100km. Takaisinmaksuaika on aika pitkä.

Kalliimmissa hintaluokissa on paremmin hyötyä kun ostaessa verohyöty on suurempi.
 
Jep, omalla 1.2T bensatuhnulla menee tosiaan työmatkalla (14km) kylmällä koneella pikkuisen päälle 4l. Liitteessä kuva kotipihasta kesältä kun kävin samalla työmatkalla myös tankilla eli oli yksi pysähdys lisää normaaliin.
 

Liitteet

  • IMG_20170523_181624~2.jpg
    IMG_20170523_181624~2.jpg
    1,1 MB · Luettu: 110
Ei noilla tietokoneen lukemilla ole mitään tekemistä totuuden kanssa.
Omassa Volkkarissa on muuten just samat kulutukset kuin ruudussa. Ehkäpä maanantaikappale kun näyttää oikein. Maksimissaan ollut heitto 0.05 L tankatusta määrästä laskettu verrattuna näyttöön. Ei pidä siis yleistää :happy:
 
Kerran jo samaan ketjuun kirjoitin, mutta kyllä tuo on yleensä näyttänyt vain ja ainoastaan yläkanttiin (muutaman tuhannen km bensakuiteista laskettuna, pari desiä heittoa/kerta). En ole toki ajanut tankillisia pelkkää työmatkaa, jotta voisin sanoa juuri noiden lukemien olevan oikeassa.
 
Saattaahan se olla että sopivassa käytössä on noin. Yleensä ei ole. Ihan mielenkiinnosta, paljonko ajat ja miltä ajalta mittauksesi on?

Omat näyttää tältä:

vbUAqNg.png


Huom. tuossa mennään uusimmasta tankkauksesta vanhimpaan, siksi hassu vaaka-akseli.
Tuo oma rumputin nyt ollut n. 10 tkm / puoli vuotta ja pelkästään siltä jaksolta vertailupohjaa. Tankkausväli semmoinen 700-800km, yleensä pyörii siinä 6.5-7litran välissä per 100km tuon kaakin 1.8 Tsi koneella. Itsekin olin skeptinen alkuun ruudun mukaisesta kulutuksesta mutta pikkuhiljaa kun tankkauskertoja tuli ja luvut täsmäsi niin piti se vaan uskoa. Ainoa auto tosiaan itsellä, missä on pitänyt paikkaansa, kolme muuta heittänyt n. Puoli litraa oikeasta.
 
Hybridit on varsinaisesti säästämisen suhteen ainakin edullisemmassa hintaluokassa vähän kyseenalaisia, kun ostohintaa on 4-5 tuhatta euroa enemmän, mutta bensaa säästyy ehkä 0.5-1l/100km. Takaisinmaksuaika on aika pitkä.

Kalliimmissa hintaluokissa on paremmin hyötyä kun ostaessa verohyöty on suurempi.
Vaihdoin autoa 2016 tammikuussa ja pähkäilin bensahybridin kannattavuutta. Vanhan sakemannin kanssa oli tullut mitta täyteen korjaamokäynneistä, joten uuden oli oltava Toyota. Muut kriteerit olivat farmari, automaatti, pienet todelliset ylläpitokulut, vähintään 55-profiilin renkaat, avaimeton lukitus ja käynnistys sekä muutenkin hyvät varusteet, että jaksaa pitää autoa pitkään.

Vastakkain olivat Auris Touring Sports Active 1,2T automaatti ja sama kori hybridinä. Hybridin perushinta oli 1340e kalliimpi. Pienempien päästöjen (83 vs. 110 g/km) ansiosta varustelun jälkeen hintaero oli 1200e. Autoverollisia tehdasvarusteita olivat metalliväri sekä kolme varustepakettia (plus, comfort ja safety).

Valmistajan ilmoittamia kulutuksia:
Kaupunki 3,6 5,7
Maantie 3,5 4,3
Yhdistetty 3,6 4,8

Hybridin arvot ovat ensimmäisessä sarakkeessa ja yhdistetyn eroa olisi 1,2. Oikeassa liikenteessä kulutus on suurempi, jolloin erokin kasvaa. Spritmonitor.de antaa eroksi 1,7 l/100km. Omassa Espoo-Hki pätkäajossa 35km/h keskarilla ero olisi helposti 2 litraa. Ajan 12 tkm/a, joten hybridi säästää noin 340e/a bensoissa. Vähäpäästöisen pysäköintialennuksesta tulee säästöä 30e/a. Ajoneuvoverossa eroa on 26e/a. Huoltokulut mennevät aika tarkalleen tasan. Hybridillä voi säästää jarruosissa, mutta jäähdytysnestettä on tuplamäärä sekä huollon yhteydessä testataan testerillä akun kunto 10v takuun ajan.

Pääomakulusta sen verran, että 25v asuntolainassa 3kk aiemmin käteisellä ostettu hybridi näkyy 4,46e korkeampana kuukausieränä, eli pääomakulu olisi 53,46e/a. Ehkä ei kuitenkaan kannata ottaa pääomakulua laskelmiin mukaan, koska hybridistä todennäköisesti saa myydessä enemmän euroja.

Yhteensä hybridillä säästää noin 400e/a, kun ajaa vaatimattomat 12 tkm/a. Takaisinmaksuaika 1200e hinnanerolle on siis noin kolme vuotta, eli omalla kohdalla säästö alkaa 1,5v päästä. Autoa aion vaihtaa aikaisintaan 2031, kun auto täyttää 15v. Silloin hybridi olisi laskelmien mukaan tullut kokonaisuudessaan jo 4800e halvemmaksi kuin 1,2T. Otin autoon uutena Finikor Täysturvan ja Finikor laajan äänieristyksen. Edellisen auton vikoihin kyllästyin 16 vuoden kohdalla, joten eiköhän Toyotalla pääse vähintään yhtä pitkään.
 
On kyllä jotain kuskissa tai autossa vialla jos ei tyypillisellä henkilöautodieselillä pääse samoihin litralukemiin Niron kanssa. Poislukien tietty joku kunnon nykivä ruuhka.

Omassa kaupunkipainotteisessa ajossa Bemari vei keskimäärin n. litran enemmän kuin mitä tuolla Nirolla nyt mennään. Maantiellä meni samoilla lukemilla, mutta yllättäen jopa 120 km/h mittarinopeudessa Niro menee edelleen pienellä.

Toki löytyy vielä pihimpiäkin dieseleitä kuin tuo Bemarin kaksilitrainen, mutta silti olen enemmän kuin tyytyväinen Niron käytännön kulutukseen.

Ps. Niron kulutusmittari näyttää desin tarkkuudella samaa kuin tankkauksista mitattu. Välillä on näyttänyt jopa enemmän kuin mitä on todellinen kulutus ollut.

Hybridit on varsinaisesti säästämisen suhteen ainakin edullisemmassa hintaluokassa vähän kyseenalaisia, kun ostohintaa on 4-5 tuhatta euroa enemmän, mutta bensaa säästyy ehkä 0.5-1l/100km. Takaisinmaksuaika on aika pitkä.

Näissä laskelmissa ei vaan kukaan tunnu ottavan huomioon, että sen hybridin jälleenmyyntiarvokin on parempi. Varsinkin Toyotan hybridit tuntuvat pitävän hintansa ihan älyttömän hyvin. Lisäksi ajoprofiili vaikuttaa tuohon kulutuseroon todella paljon. Omassa kaupunkipainotteisessa ajelussa en usko, että mikään normaali bensa-automaatti pääsisi litran sisälle tuon Niron kulutuksesta ja dieseleilläkin on tekemistä.
 
Tuo on vähän väärin verrata hybridiä siihen halvimpaan hinnat alkaen karvalakkimalliin. Harvemmin se käytännön tilanne on se että pitää saada juuri auto mallia X, mutta millään muulla seikalla ei ole merkitystä.

Btw, sen hybridin käyttökuluissa voi laskea myös käyttömaksun pienemmäksi kulueräksi. Se toteutuu, vaikkei autolla edes ajaisi.
 
Tuo on vähän väärin verrata hybridiä siihen halvimpaan hinnat alkaen karvalakkimalliin. Harvemmin se käytännön tilanne on se että pitää saada juuri auto mallia X, mutta millään muulla seikalla ei ole merkitystä.

Btw, sen hybridin käyttökuluissa voi laskea myös käyttömaksun pienemmäksi kulueräksi. Se toteutuu, vaikkei autolla edes ajaisi.
Tuossa kolme viestiä ylempänä vertasin aika perusteellisesti Auris TS hybridin kuluja vs. 1,2T automaatti. Siinä ajoneuvoveron erotus oli vain 26e/a (83g vs. 110g). Todellisen säästön pitää tulla joko polttoaineesta tai Hgin pysäköinneistä.

Asukaspysäköintitunnus maksaa 24e/kk vuoden 2018 alusta alkaen. Hybridillä säästää tuossa siis 144e/a, eli yli viisinkertaisesti vs. ajoneuvovero. Itse säästän pysäköinneissä vain 30e/a.

Polttoaineessa säästää huonoimmassa tapauksessa (pelkkää maantietä ja motaria) 100-150e per 10 tkm. PKS-keskeisessä ajossa säästö on noin 250-300e per 10 tkm. Hki-taksi sitten voi säästää jopa yli 500e per 10 tkm. Omassa hybridissä säästö vs. 1,2T aut. on noin 280e per 10 tkm, eli 340e/a (12 tkm/a). Säästö polttoaineessa on siis luokkaa kymmenkertainen vs. ajoneuvoveron 26e/a.

Minun kohdalla hybridin takaisinmaksuaika on kolme vuotta, josta puolet on nyt lusittu. Viimeöisessä pitkässä raapustuksessani on avattu tarkemmin hybridin kannattavuusjuttuja.
 
En kyllä lähtis laskemaan millään tehtaan kulutuksilla takaisinmaksuaikoja... vai mihin tuo perustuu että hybridi säästää rahaa motarillakin? Pelkkiin veroetuihin?
En laske tehtaan kulutuksilla, vaikka laitoinkin ne esille vertailun vuoksi. Autolehtien tasaisen nopeuden kulutukset, Spritmonitorin kovan keskarin tankilliset ja oma kokemus ja koeajot laskentaperusteena takaisinmaksussa.

Atkinson-sykli, alamäet, hidastusrampit, myötätuulet, hetkelliset peesi-/generaattoritilanteet jonkun tunkiessa eteen, genu+peesi kun itse joskus jää pussiin ruuhkassa, matala ja aina parhaan ominaiskulutuksen kierrosluku planeettapyörästön ansiosta...

Sinulla joku itsepintainen ajatus, että motarilla mennään koko ajan pelkällä polttomoottorilla ja sähkövermeet olisivat pelkkä ylimääräinen painolasti. Myönnetään, että olin itse samanlainen aiemmin :)
 
En kyllä lähtis laskemaan millään tehtaan kulutuksilla takaisinmaksuaikoja... vai mihin tuo perustuu että hybridi säästää rahaa motarillakin? Pelkkiin veroetuihin?

Vaikka motari olisi täysin tasainen, hybriditekniikka auttaa, koska moottoria voidaan käyttää optimikuormalla (ladaten samalla akkua kun liikutetaan autoa) ja näin hyötysuhde paranee. Välillä voidaan sitten ajaa tasaisella tiellä pelkällä sähköllä vaikkei akkua olisi ladattu yhdessäkään alamäessä.
 
Sinulla joku itsepintainen ajatus, että motarilla mennään koko ajan pelkällä polttomoottorilla ja sähkövermeet olisivat pelkkä ylimääräinen painolasti. Myönnetään, että olin itse samanlainen aiemmin :)

Aika pumppaavaa tuo motariajo normaalisti on. Tietysti jos "ajetaan tasaisella nopeudella vakkarilla" eikä koskaan jarrua, niin eri homma.

Toisaalta toi oma bemari välillä myös lataa akkuja samalla kun polttomoottori ylläpitää vauhtia, tasaisessa nopeudessa. Auto näyttää, että voimaa menee polttomoottorista akkuun ja pyörille. Koska tätä ei tapahdu koko ajan, niin varmaan toisissa tilanteissa se on edullisempaa kuin toisissa .. tai sitten tarpeellista.
 
Ei ole mikään itsepintainen ajatus vaan kokemus siitä että kulutus on käytännössä sama. Ehkä se sun ajolla ei sitten ole niin.

Mitä lujempaa ajetaan, sitä lähempänä optimikuormaa ollaan polttomoottorin kanssa. Siksi hybridin ja peruspolttiksen kulutus menee samoihin kun laitetaan nopeudeksi se ~130 km/h todellista. 100 km/h nopeudessa hybridi alkaa jo olla taloudellisempi, toki pitää verrata samanlaisia autoja n. samansuuruisilla teholukemilla.
 
Ei ole mikään itsepintainen ajatus vaan kokemus siitä että kulutus on käytännössä sama. Ehkä se sun ajolla ei sitten ole niin.
Puhuin kokoajan Auris TS 1,2T aut. vs. vastaava hybridi. Mistä automalleista sinulla on kokemus, ettei hybridi säästä maantiellä/motarilla? Ethän vaan verrannut dieseliin? Parhaat dieselit toki päihittävät niukasti hybridit motarilla.

Hybridillä ei kannata pumpata kaasua, koska siinä saa tuhlattua pyörimisenergioiden muutokseen turhaan energiaa. Eco-mode auttaa ja tekee kaasupolkimesta epäherkemmän, jolloin pienet tahattomat nilkan liikkeet eivät saa moottorin kierroslukua seilaamaan ja muutenkin on tarkempi hienosäätö ja kontrolli. Nopeus reippaasti tavoitenopeuteen ja sitten vaan ennakointia, ettei joudu pumppaamaan edelläajavan tahtiin. Motarilla eteen tunkeneen vaihtaessa takaisin oikeanpuolimmaiselle, ei kannata huudattaa konetta mielenosoituksellisesti, kun painaa ohi. Muuten kierrosluku ja pyörivät massat karkaavat helposti, koska motarivauhdeissa ajetaan käytännössä liki 1,5 tonnin 73 kW autolla, jonka huippunopeus on vaatimattomat 175. Minkä tahansa bensavehkeen polttoainetalous romahtaa, kun vaaditaan ja huudatetaan liikoja. Painava ja alitehoinen vehje taajaman ulkopuolella. Ei siis sovi dynaamiselle kuskille.
 
Uudehkosta Yaris hybridistä. Kollegalla on semmoinen ja mulla on ollut se ajossa kun se tarvitsi isompaa autoa pidemmän aikaa lainaan. Voihan se olla että marginaalisen eron saisi aikaiseksi, mutta tankkauskuittien mukaan kulutus ei eronnut mitenkään porukoiden normiyarikseen verrattuna.

Asun motarin vieressä joten taajama-ajoakaan ei kauheasti tule tankille.
Ovatko samalla korilla? Massa ja korin korkeus sekä leveys ovat varmaan paisuneet vuosien varrella. Entä renkaiden leveys/kuluneisuus ja paineet? Oliko normiyaris vastaavan tehoisella koneella vai joku 1-1.3 litrainen manuaali? Meinaan jos paahdat volvotyyliin 130 gepsiä, niin erot noissa pienissä jutuissa voivat kääntää hybridin syöpömmäksi.

Äitimuorilla on 1100km ajettu '17 Yaris hybrid 175/65R15H renkailla. En ihan vielä pääse sillä yhtä pienellä kuin Auriksella. Uudenkarhea, enemmän kulutuspintaa ja tehdasöljyt vielä vaihtamatta. Myös jarrut tuntuivat laahaavan ekat 500km. Nyt 1100km ajettuna 10km taajamalenkki 14 asteessa antoi levyjen lämmöiksi 17, 21, 21 ja 20 astetta. Ihan tuoreena 300km ajettuna pahin levy oli 46 ja viilein 25, kun ulkolämpö 20. Ajotietokoneen virhe tosin oli ekalla tankilla vain desin, kun Auris huijaa keskimäärin kolme.

Pitää tehdä talvella tai keväällä testiä Yaris vs. Auris TS.
 
Mulla on nyt n. 25tkm ajalta tankkaukset ylhäällä Fueliossa niin auton pitkäaikaisen keskikulutusnäytön ja Fuelion laskema kulutus on sama.
Harvinaista, että ei kaunistele lukemia :)
Ei se silti todista, etteikö olisi heittoa suuntaan tai toiseen yksittäisillä tankillisilla saati yksittäisellä matkalla. Pystytkö tekemään samanlaisen kuvaajan tietskan ja lasketun erosta kuin Diazilla oli?
 
Harvinaista, että ei kaunistele lukemia :)
Ei se silti todista, etteikö olisi heittoa suuntaan tai toiseen yksittäisillä tankillisilla saati yksittäisellä matkalla. Pystytkö tekemään samanlaisen kuvaajan tietskan ja lasketun erosta kuin Diazilla oli?
En ole pitänyt ylhäällä ajotietokoneen näyttämiä yksittäisille tankillisille. Ei niin paljoa kiinnosta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 146
Viestejä
4 487 996
Jäsenet
74 159
Uusin jäsen
kahvirommi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom