Keskustelua hybridiautoista

Huhut puhuvat 40kWh akusta ja ensi vuonna tulevasta long-range 60kWh mallista. Jälkimmäisen hinta tulee kyllä olemaan aika korkea ollakseen Nissanin kansanauto.

Olisiko fiksumpaa tuoda long-range ulos pelkkänä infinitinä pykälää komeammilla penkeillä ja sisustuksilla, jotka kelpaisivat ehkä työsuhdeautoilijoillekin?
 
Paljonko käytännön hyötyä voisi jossain aurinkoisessa maassa saada sähköauton katolle asennetuista aurinkopaneeleista? :geek:
 
Suomen olosuhteet soveltuvat varsin hyvin aurinkoenergian hyödyntämiseen. Aurinko säteilee Etelä-
Suomessa neliömetrin vaakapinnalle vuodessa yhteensä noin tuhat kilowattituntia. Keski-Suomessa
säteilymäärä on n. 900 kWh ja Sodankylässäkin vielä n. 800kWh. Neliömetrin alalta on
aurinkopaneelilla saatavissa jopa 100 kWh sähköä vuodessa.
Eli tuon jutun perusteella varmaan auton katolla olevalla paneelilla saisi vuodessa kerättyä yhden täyden latauksen verran energiaa jos se olisi koko ajan ulkona eikä katoksessa. Eli ehkä vajaan 10 euron edestä :)

Eli ei kauhean kannattavaa.
 
Paljonko käytännön hyötyä voisi jossain aurinkoisessa maassa saada sähköauton katolle asennetuista aurinkopaneeleista? :geek:
No, Jos lasket pyöreästi, että 20kWh = 100km, niin siitä vaan laskemaan, että paljonko autoilu kuluttaa vuodessa. Tuo on vähän yläkanttiin laskemista, mutta 20 000km vuosiajoilla sähkön kulutus siis 4000kWh. (Todellinen lukema vaihtelee vähän mallin ja ajo-olosuhteiden mukaan, kesällä 60km/h ajoa ajelevalla kulutus varmaan about 3000kWh, talvella motarilla 130km/h painavalla varmasti enemmänkin kuin 4000kWh).

Tuo on maksimit mitä voi edes teoriassa autoonsa saada noilla ajoilla ladattua. Jos kWh maksaa joku 13snt, niin maksimissaan voi säästää n. 520e/h. Käytännössä on aika vaikea kuvitella järjestelyä, jossa ei tarvitsisi ikinä ladata muulla kuin ilmaisella aurinkosähköllä.
 
Riippuu tietysti paneelien hinnasta ja tehokkuudesta miten järkevä mutta kun jarrutusenergiat otetaan talteen niin miksei auringon säteetkin. Parantaisihan se teoriassa rangea hitusen..
 
Riippuu tietysti paneelien hinnasta ja tehokkuudesta miten järkevä mutta kun jarrutusenergiat otetaan talteen niin miksei auringon säteetkin. Parantaisihan se teoriassa rangea hitusen..
Jos saman rahan käyttää vähän isompaan akkuun, se range kasvaa paljon enemmän.
 
Kyllä mä voisin kuvitella, että jossain vaiheessa sähköautoihin tulisi vakiona paneelit katolle, mutta käytännössä se edellyttäisi, että on paneelit ovat niin halpoja, että niiden kustannus on ihan triviaali. Todennäköisempää olisi, että rakennuksiin laitettaisiin katoille aurinkopaneeleita, ja ne lataisivat akkuja, joista taas sitten ladataan ajoneuvoja. Välivarastointi akussa heikentää hyötysuhdetta, mutta se ei haittaa, jos itse paneelit ovat riittävän halpoja, koska itse aurinkoenergia on joka tapauksessa ilmaista.
 
Aurinkopaneelien käytöstä auton katolla saa niin älyttömän pienen hyödyn, että siinä ei ole oikeastaan mitään järkeä ainakaan nykyisillä paneeleiden hyötysuhteilla.
 
Siinä käy äkkiä niin että paneelin tuoma lisäpaino ulosmittaa sen ilmaisen energian.

JOissain autoissahan on aurinkopaneelilla toimivia tuulettimia, eli se aurinkoenergia kytetään kabiinin viilennykseen.

Joskus tulevaisuudessa tuo tietysti voi olla perustelua, mutta ei nykypaneeleilla.
 
JOissain autoissahan on aurinkopaneelilla toimivia tuulettimia, eli se aurinkoenergia kytetään kabiinin viilennykseen.

Jep, mutta toisaalta se pelkkä tuuletin ei käytä kummoisesti sähköä, eli sitä voi tarvittaessa pyörittää hybridi- tai sähköauton ajoakulla pienen ikuisuuden. Pointti on siis edelleen että paneelin tuoma sähkö on kuin pisara meressä. Ja jos mietitään tulevaisuuteen, niin ei edes teoreettisella maksimihyötysuhteella auringosta saada sen parin neliön pinnalle mitään merkittävää energiaa.
 
Jep, mutta toisaalta se pelkkä tuuletin ei käytä kummoisesti sähköä, eli sitä voi tarvittaessa pyörittää hybridi- tai sähköauton ajoakulla pienen ikuisuuden. Pointti on siis edelleen että paneelin tuoma sähkö on kuin pisara meressä. Ja jos mietitään tulevaisuuteen, niin ei edes teoreettisella maksimihyötysuhteella auringosta saada sen parin neliön pinnalle mitään merkittävää energiaa.
Juu, lähinnä meinasin että jos kyse on 5 euron varusteesta joka painaa kilon, niin se kannattaa laittaa pienestä tehosta huolimatta. Käytännössä autot ovat kuitenkin suurimman osan ajasta paikallaan tyhjän panttina, niin miksei sitten latailisi akkuja.
 
Hieman tietoa tulevasta Leafista:

Tällainen on kuukauden päästä esiteltävä uusi Nissan Leaf - Tekniikanmaailma.fi

Jos saavat hinnan pidettyä selkeästi alle 40000 eurossa, niin saattaa tulla myymään todella hyvin tuo Leaf. Ulkonäkö, akun koko ja suorituskyky vaikuttaisivat olevan jo ihan hyvällä mallilla.

Tänään taisin nähdä ensimmäistä kertaa Leafin. Tuli vastaan, ja sattui olemaan saman värinen mitä jossain vanhassa Top Gearin uusinnassa minkä katoin eilen. Ja se uusinta oli todella vanhaa tuotantoa. Kehuja ei herunut. Miltä vuodelta lie ollut... on akut kehittyneet sen jälkeen.
 
Siis sulla on jotkut fillaritelineet katolla ja pidät negatiivisena että kuluttaa "luvattua" enemmän?
Jos siihen saisi laittaa asuntovaunun, niin sepä se vasta negatiivinen uutinen olisikin.

Ensinnäkin et ole tainnut tutustua paljonko luvataan ja mikä käytännön kulutus on? Pidän negatiivisena asiana sitä että luvatusta menee yli 50% enemmän, vaikka olen täysin tietoinen että kaikki valmistajat kusettavat kulutustestissä. En saa sitä käännettyä mitenkään positiiviseksi ominaisuudeksi ;)
Toisekseen ei se kulutus telineet katolla ihan järjettömästi nouse (yleensä 0.5l/100km luokkaa), vaikka sen tuosta vähentäisi niin mennään reilusti yli valmistajan lupausten.
Kolmanneksi telineet eivät ole olleet katolla alusta asti joten kokemusta on kulutuksesta myös ilman telineitä. Valmistajahan lupaa yhdistetyksi 3.5l/100km ja käytännössä ainakin itsellä kuluttaa ilman telineitä noin 5l/100km ja telineet katolla sen puoli litraa enemmän (mutta en siitä tietenkään valmistajaa syytä).
 
Hybrideillä ja varsinkin ladattavilla hybrideillä tuo todellinen kulutus pomppii aika paljon. Lyhyt siirtymä täydellä akulla voi mennä nollakulutuksellakin, mikä on 100% vähemmän kuin mitä valmistaja lupaa.
 
Niin, tästä syystä on ihan turha puhua "valmistaja lupaa" kulutuksesta, koska se on mittaus, joka on saatu tietyssä testissä, tietyissä olosuhteissa. "Sen pituinen se"
 
Nissan Leafille luvataan 15 kWh/100 km. (brittisivut, en nyt löytänyt vastaavaa taulukko Suomesta)
https://www.nissan-cdn.net/content/dam/Nissan/gb/brochures/Nissan_Leaf_UK.pdf

Toteutunut noin 90 tkm (täydet kuukaudet) kulutus on 16,0 kWh/100 km, joten yllättävän lähelle Leafilla pääsee ilmoitettua kulutusta.

Täysin harhaanjohtava on, jos joku ostaa BEV-autoa ja laskelmoi esimerkiksi kokeilematta sen käytettävyyttä omissa ajoissaan ja perustaa olettamuksensa NEDC-toimintamatkaan.

Luvattu NEDC tuolle piskuisella 24 kWh akulla varustetulle Leafille on 199 km. Omilla ajoillani keskimääräisellä kulutuksella laskettu keskimääräinen toimintamatka on 134 km. (hajonta suurta, talvi tai moottoritie alle 100 km ja kuiva kesäkeli ja alhaiset nopeudet enimmillään matka-ajossa noin 145 km.)

Otsikko kun on keskusteluketjulla "keskustelua sähkö- ja hybridiajoneuvoista" niin halusin vain jakaa todellista kokemustani BEV:stä ja sen kulutuksesta sekä toimintamatkasta vs luvatut.

Yhteenveto: jos harkitset ensimmmäistä BEV:tä niin kannattaa yrittää saada pitkälle koeajolle tai haastatella kokeneita sähköautoilijoita. Sähköauton hankintaa suunnittelevalle on olennaista mitoittaa akun koko ja todellinen toimintamatka realistisesti siten, että päivittäiset työ- ja kauppamatkat sujuvat ilman välilatauksia. Myös säännöllisesti toistuvat viikonloppujen mökki- ja mummolamatkat on syytä pystyä suorittamaan mieluiten ilman välilatauksia, tai vaihtoehtoisesti varmistua, että koko matkaseurue kestää esim. yhden noin 10-20 min pikalatauspysähdyksen reitillä.

Muutama vinkki ja näissä on varmuusmarginaalia huonompia kelejäkin varten jo hieman sekä ovat omiin kokemuksiin perustuen vain pikaisia arvioitani.
  • 24 kWh Leaf -> 100 km matka ilman välilatauksia on hyvä
  • 30 kWh Leaf -> 130 km -//-
  • Ioniq Electric -> 200 km -//- (erittäin pieni maantieajon kulutus)
  • Renault Zoe -> 200+ km (korkea maantieajon kulutus)
Jos kohteessa on hyvä Type2-lataus, niin edestakainen matka tuplat noista.
Muut ottavat noin 6,6 kW-tehoista latausta Type2-rasiasta, paitsi Zoe peräti 22kW.
Ioniq ottaa DC pikalatausta jopa 150 kW-teholla ja Leaf noin 50 kW-teholla. Zoessa ei ole DC-pikalatausta.


Näyttökuva 2017-08-12 kello 15.48.40.png
 
Teslan autopilotissa on ilmeisesti nyt joku buki meneillään. Kopioitu Teslan facebook sivuilta.
Todella järjetön bugi Teslalta. Tänään tosiaan rekka ajoi todennäköisesti vakkarilla perässä tasaista 89 kmh 80 alueella, kun Tesla päätti täysin yllättäen jarruttaa ja pudottaa nopeuden 89 kmh -> 70 kmh. Voitte kuvitella mitä 19 kmh pudotus vaikuttaa tuossa tilanteessa. Rekka tuli aivan takalasiin kiinni ja töötti raikasi. Tietenkin. Kuski joutui todennäköisesti jarruttamaan melko voimakkaasti ja rekan takana linja-auto todennäköisesti myös. Täysin järjetöntä touhua. Tuon jälkeen auto teki saman tempun vielä kaksi kertaa noin 30 km matkalla, mutta onneksi ketään ei ollut silloin takana ja olin itsekin varautunut bugin toilailuun. Ei ole siis mikään harvinainen tapaus.

On myös olemassa ennakkopäätös, jonka mukaan tielläliikkujien ei tarvitse varautua muiden tielläliikkujien täysin ennalta-arvaamattomiin jarrutuksiin. Tämä koski tilannetta, jossa autoilija A päätti jarruttaa, koska toinen auto lähestyi kärkikolmion takaa ja auto B törmäsi auton A perään. Auto A oli syyllinen, koska hänellä ei ollut mitään syytä jarruttaa.
 
Kerro ensin mitä vauhtia ajat ja millainen ajotyylisi on ennenkuin käännetään se kulutus negatiiviseksi asiaksi.
Mun auton luvattu kulutus on 3,2 l/100 km yhdistetyllä. Mun käytössä kulutus on 27 tkm keskiarvolla 6,05 litraa.

Jos väännetään lisää rautalankaa niin pidän valmistajan ilmoittaman ja todellisen kulutuksen eroa negatiivisena asiana, about kaikkihan me tiedämme että lukuja on kaunisteltu rajusti. Kun kysyttiin kokemuksia hybrideistä niin halusin nostaa tämän asian esille (jälleen kerran) koska ero on aika huomattava.

Kulutukseen olen silti tyytyväinen, koska aika vähällä tuo edelleen liikkuu kun ottaa huomioon että ruuhkissa tulee ajettua jonkin verran jolloin "tavallinen" auto veisi varmasti enemmän eikä olisi yhtä mukava ajaa.
Minulla oli juuri vuokra-autona toista viikkoa automaatti CLA mersu ja se kulki maantiellä erittäin mukavasti ja taloudellisesti, mutta kaupungissa kulutus sitten repesi. Eikä ajomukavuus kaupungissa ruuhkissa pärjännyt hybridille (start-stop pysäytteli konettä välillä vääriin aikoihin ja piti kytkeä se pois päältä).
 
Ensinnäkin et ole tainnut tutustua paljonko luvataan ja mikä käytännön kulutus on? Pidän negatiivisena asiana sitä että luvatusta menee yli 50% enemmän, vaikka olen täysin tietoinen että kaikki valmistajat kusettavat kulutustestissä. En saa sitä käännettyä mitenkään positiiviseksi ominaisuudeksi ;)
Toisekseen ei se kulutus telineet katolla ihan järjettömästi nouse (yleensä 0.5l/100km luokkaa), vaikka sen tuosta vähentäisi niin mennään reilusti yli valmistajan lupausten.
Kolmanneksi telineet eivät ole olleet katolla alusta asti joten kokemusta on kulutuksesta myös ilman telineitä. Valmistajahan lupaa yhdistetyksi 3.5l/100km ja käytännössä ainakin itsellä kuluttaa ilman telineitä noin 5l/100km ja telineet katolla sen puoli litraa enemmän (mutta en siitä tietenkään valmistajaa syytä).

Joo, no eipä tuosta tajunnut että ne fillarit ei ole katolla aina.

Valmistaja ei sinänsä kuseta "kulutustestissä", vaan se kulutustesti ei vastaa millään muotoa todellista ajotilannetta. Syy miksi se yhdistetty kulutus joskus vastasi paremmin todellista ajotilannetta on se että aiemmin kun sillä tuloksella ei ollut käytännön merkitystä, niin autojen optimointi oli tehty suunnilleen sen oletetun normaaliajon mukaan, jolloin sen kulutustestin mukainen ihmeellinen köröttely kulutti suhteessa enemmän polttoainetta. Nyt kun sillä kulutuksella on virallinen meritys autot optimoidaan ensisijaisesti sitä silmällä pitäen, käytännön kulutuksella kun ei juuri ole laajempaa merkitystä, koska polttoaineen hinta ei kuitenkaan ole kovin merkittävä henkilöautoissa.

Sitäpaitsi, siihen "luvattuun" kulutukseen on kyllä mahdollista päästä, käytännössä vaan normaalin autoilijan intresseissä ei ole edetä mahdollisimman vähällä polttoaineella.

E: Ja oikeastaanhan valmistaja ei _lupaa_ jotain kulutusta autolle, vaan ilmoittaa paljonko se kuluttaa kun sillä ajetään ko. standardin mukaisen ajoprofiilin mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
Nissan Leafille luvataan 15 kWh/100 km. (brittisivut, en nyt löytänyt vastaavaa taulukko Suomesta)
https://www.nissan-cdn.net/content/dam/Nissan/gb/brochures/Nissan_Leaf_UK.pdf

Toteutunut noin 90 tkm (täydet kuukaudet) kulutus on 16,0 kWh/100 km, joten yllättävän lähelle Leafilla pääsee ilmoitettua kulutusta.

Täysin harhaanjohtava on, jos joku ostaa BEV-autoa ja laskelmoi esimerkiksi kokeilematta sen käytettävyyttä omissa ajoissaan ja perustaa olettamuksensa NEDC-toimintamatkaan.

Luvattu NEDC tuolle piskuisella 24 kWh akulla varustetulle Leafille on 199 km. Omilla ajoillani keskimääräisellä kulutuksella laskettu keskimääräinen toimintamatka on 134 km. (hajonta suurta, talvi tai moottoritie alle 100 km ja kuiva kesäkeli ja alhaiset nopeudet enimmillään matka-ajossa noin 145 km.)

Otsikko kun on keskusteluketjulla "keskustelua sähkö- ja hybridiajoneuvoista" niin halusin vain jakaa todellista kokemustani BEV:stä ja sen kulutuksesta sekä toimintamatkasta vs luvatut.

Yhteenveto: jos harkitset ensimmmäistä BEV:tä niin kannattaa yrittää saada pitkälle koeajolle tai haastatella kokeneita sähköautoilijoita. Sähköauton hankintaa suunnittelevalle on olennaista mitoittaa akun koko ja todellinen toimintamatka realistisesti siten, että päivittäiset työ- ja kauppamatkat sujuvat ilman välilatauksia. Myös säännöllisesti toistuvat viikonloppujen mökki- ja mummolamatkat on syytä pystyä suorittamaan mieluiten ilman välilatauksia, tai vaihtoehtoisesti varmistua, että koko matkaseurue kestää esim. yhden noin 10-20 min pikalatauspysähdyksen reitillä.

Muutama vinkki ja näissä on varmuusmarginaalia huonompia kelejäkin varten jo hieman sekä ovat omiin kokemuksiin perustuen vain pikaisia arvioitani.
  • 24 kWh Leaf -> 100 km matka ilman välilatauksia on hyvä
  • 30 kWh Leaf -> 130 km -//-
  • Ioniq Electric -> 200 km -//- (erittäin pieni maantieajon kulutus)
  • Renault Zoe -> 200+ km (korkea maantieajon kulutus)
Jos kohteessa on hyvä Type2-lataus, niin edestakainen matka tuplat noista.
Muut ottavat noin 6,6 kW-tehoista latausta Type2-rasiasta, paitsi Zoe peräti 22kW.
Ioniq ottaa DC pikalatausta jopa 150 kW-teholla ja Leaf noin 50 kW-teholla. Zoessa ei ole DC-pikalatausta.


Näyttökuva 2017-08-12 kello 15.48.40.png

Mulla on nyt pitemmän ajan (6tkm, huhtikuun lopusta) keskiarvo Zoella 13.9kWh/100km. Saa nähdä miten talvi vaikuttaa.
 
Eli kyse on siis vain siitä että tahtoisit mittaussyklin olevan juuri sinun oman ajotapasi mukainen. Kyllä noilla autoilla pääsee aikalailla ilmoitettuun kulutukseen jos ajotapa on sama kuin mittauksissa.

Haluaisin että mittaussykli olisi realistisempi, mutta turha tästä on vääntää.
 
Viimeksi muokattu:
Ei se ole realismia että se vastaa sinun ajoasi.

*huoh*

Uskaltaisin väittää että hyvin hyvin hyvin harva ihminen kykenee ajamaan lähellekkään valmistajan ilmoittamaa kulutusta, eli ne eivät vastaa realistista kulutusta (en puhu vain minun autoni kulutuksesta, en jaksa ajatella niin itsekeskeisesti). Mutta jos olet eri mieltä niin ihan rauhassa, en usko että voin mielipidettäsi muuttaa kun koet asiasta näin vahvasti.
 
Ja sen todellisen realistisen tilanteen määrittelee kuka? Miksi se olisi realistisempi kuin nykyinen? Pelkästään sen lopputuloksena saadun litraa sadalla -lukeman perusteella?

Noita asioita jopa oikeasti mietitään siellä missä niistä päätetään. Ei toki aina tavalliselle ihmiselle avaudu nämä asiat.
Törmäsin tälläiseen tuossa asian selvityksessä.

The major loopholes in the current EU tests allow car manufacturers a number of ‘cheats’ to improve results. Car manufacturers can:



  • Disconnect the alternator, thus no energy is used to recharge the battery;
  • Use special lubricants that are not used in production cars, in order to reduce friction;
  • Turn off all electrical gadgets i.e. Air Con/Radio;
  • Use ‘slick’ tyres that are pumped hard to reduce roll resistance;
  • Adjust brakes or even disconnect them to reduce friction;
  • Tape up cracks between body panels and windows to reduce air resistance;
  • Remove Wing mirrors.

Noiden ansiosta Jenkkien testit antaa n. 30 prosenttia isompia tuloksia samalle autolle.
 
Tuo tosin ei liity ajoprofiiliin millään tavalla, paitsi ehkä tuon laturin irrottamisen osalta, joka aiheuttaisi pidemmällä ajosyklillä akun tyhjenemisen.

Käsittääkseni kuitenkin tuota EU sykliäkin ollaan pidentämässä. Syynä ilmeisesti nimenomaan lataushybridit, jotka antaa lyhyen ajosyklin ansiosta melko ruusuisen kuvan keskikulutuksesta (vaikka toki lataushybridillä voi päästä nollakulutukseenkin kun latailee riittävän ahkerasti).
 
Ei se ole realismia että se vastaa sinun ajoasi.
Niin, testisyklihän on täysin realistinen kaikille meille, jotka irroittavat repsikan peilin ja laturin, teippaavat autojen saumat, käyttävät erikoisöljyjä kitkan vähentämiseen, eivät hakkaavat jarrupalat sisään ennen ajoon lähtöä, eivät käytä mitään sähkölaitteeta, ajavat vain tasaisella ja tankkaavat jossakin, missä bensakauppias hyvää hyvyyttään vähentää vielä 4% tankatusta polttoainemäärästä ennen laskutusta.

Syynä ilmeisesti nimenomaan lataushybridit, jotka antaa lyhyen ajosyklin ansiosta melko ruusuisen kuvan keskikulutuksesta (vaikka toki lataushybridillä voi päästä nollakulutukseenkin kun latailee riittävän ahkerasti).
Lataushybrideistä onkin minusta typerää ilmoittaa pelkkä toisen voimanlähteen kulutus, kun se on täysin hatusta heitetty luku. Äkkiseltään ajatellen olisi fiksuinta ilmoittaa kummankin energianlähteen kulutus kun vain sitä käytetään, jolloin tiedettäisiin ainakin vaihteluväli. Mitenköhän jos autoon laittaisi sekä diesel että bensakoneen niin voisiko ilmoittaa, että bensankulutus 0,1l/100km :D.
 
Käsittääkseni kuitenkin tuota EU sykliäkin ollaan pidentämässä. Syynä ilmeisesti nimenomaan lataushybridit, jotka antaa lyhyen ajosyklin ansiosta melko ruusuisen kuvan keskikulutuksesta (vaikka toki lataushybridillä voi päästä nollakulutukseenkin kun latailee riittävän ahkerasti).

EU-kulutusmittaus on tosiaan muuttumassa juuri nyt! Syyskuussa käyttöön tulee WLTP-standardi, pakollinen heti uusille malleille ja myöhemmin kaikille.

Oleelliset erot:
- pidempi, ajassa ja matkassa, mutta testin matka silti vain 23 kilometriä.
- korkeampi maksiminopeus, nopeampia kiihdytyksiä
- auto on testattava lisävarusteltuna!

Mutta plug-in hybridien osalta laskentatapa on vielä auki. Tämän hetken ehdotus taitaa olla, että mitataan erikseen sähköllä ja ilman, jolloin lopullinen tulos on 75% sähköllä + 25% polttoaineella. Arvio on, että tämäkin ehdotus nostaa plug-in hybridien laskennallisia päästöjä jonkun 15% NEDC verrattuna.

lähteenä mm. WLTPfacts.eu - Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure


edit: Mun tulkinnan mukaan siis sähköllä ja ilman tarkoittaa akku täynnä alussa vs akku "tyhjänä" alussa. Mutta en löytänyt tarkempaa selostusta nyt tähän hätään..
 
Viimeksi muokattu:
EU-kulutusmittaus on tosiaan muuttumassa juuri nyt! Syyskuussa käyttöön tulee WLTP-standardi, pakollinen heti uusille malleille ja myöhemmin kaikille.

Oleelliset erot:
- pidempi, ajassa ja matkassa, mutta testin matka silti vain 23 kilometriä.
- korkeampi maksiminopeus, nopeampia kiihdytyksiä
- auto on testattava lisävarusteltuna!

Mutta plug-in hybridien osalta laskentatapa on vielä auki. Tämän hetken ehdotus taitaa olla, että mitataan erikseen sähköllä ja ilman, jolloin lopullinen tulos on 75% sähköllä + 25% polttoaineella. Arvio on, että tämäkin ehdotus nostaa plug-in hybridien laskennallisia päästöjä jonkun 15% NEDC verrattuna.

lähteenä mm. WLTPfacts.eu - Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure
En ymmärrä tuollaista. Miksei vaan ilmoiteta kwh/100km ja litroja. Ehkä muunnetaan johonkin vertailu yksikköön jossa molemmat yhdessä.
 
En ymmärrä tuollaista. Miksei vaan ilmoiteta kwh/100km ja litroja. Ehkä muunnetaan johonkin vertailu yksikköön jossa molemmat yhdessä.

Tarkensin vähän viestiini, siis tarkoittaa sitä että matkaan lähdetään täydellä ja tyhjällä akulla erikseen ja näistä painotettu keskiarvo.


Mutta niinpä niin, tässähän halutaan väkisin suoraa co2-vertailuarvoa ja tuloksen pitää olla vielä poliittisesti miellyttävä.. Ja suomessa on vielä menty verottamaan näiden perusteella, joten siinähän sitten mietitään.
 
En ymmärrä tuollaista. Miksei vaan ilmoiteta kwh/100km ja litroja. Ehkä muunnetaan johonkin vertailu yksikköön jossa molemmat yhdessä.

Siksi, että lataushybridi kulkee tosi harvoin pelkällä bensalla. Lähes aina sähkömoottori auttaa jonkin verran.
 
ilukelpoinen ja se että tuularit voi päivitellä abc:lla kun taas jäätiin "luvatusta kulutuksesta" on väärä tapa käyttää sitä lukua.
En nyt tiedä onko se niin kauhean hyvin vertailukelpoinenkaan. Toki mitä tahansa kahta numeerista arvoa voi verrata keskenään, mutta ei nuo nykyisen mittaustavan nyt hirveän hyvin kerro vertailukelpoisesti sen auton kulutusta tai päästöjä. Se olisi eriasia jos voitaisiin sanoa, että autot kuluttavat yleensä n. 10% enemmän tai 1l enemmän tosielämässä, mutta kun näinkään ei ole. Jollain voi päästä hyvinkin lähelle tehtaan ilmoitusta, toisella lähennellään tuplakulutusta.
Siksi, että lataushybridi kulkee tosi harvoin pelkällä bensalla. Lähes aina sähkömoottori auttaa jonkin verran.
Miten tuo nyt estäisi ilmoittaimasta kokonaisukulutusta. Auto voi kuluttaa vaikka 2l/100km + 10kwh/100km. Tai että auto kuluttaa 5km/100km pelkällä bensalla ajaessa tai 15kWh pelkällä sähköllä ajaessa.

Kyllähän se on hölmöä, että ei ilmoiteta kaikkia käytettyjä energianlähteitä. Samalla periaatteellahan voisi kaikille bensa/diesel-autoille ilmoittaa kulutukseksi 0kwh/100km ja kaikille sähköautoille 0l/100km CO2 päästöjen laskemiseksi toki pitää olla joku kaava, ja tietysti sekin pitää kyllä laittaa kokonaan uusiksi jos autojen sähköistyminen etenee ja CO2 pohjainen vero aitaan säilyttää. Nythän sähköauton päästöiksi lasketaan 0g, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Toinen (fiksumpi) vaihtoehto on tietysti luopua CO2 pohjaisesta verotuksesta.
 
. Nythän sähköauton päästöiksi lasketaan 0g, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Toinen (fiksumpi) vaihtoehto on tietysti luopua CO2 pohjaisesta verotuksesta.

En nyt lähde ottamaan kantaa oikean verotuksen perusteeksi muutoin, kuin että ainakin minä toivon, että se säilyy päästöperusteisena. Toki päästöjä on muitakin kuin CO2.

Jos sähköautolle halutaan jyvittää sähköntuotannon CO2-päästöjä, niin ollaan parin aika haastavan yhtälön ääressä.
  1. Jos sähköautolle halutaan jyvittää sähkön tuotannon CO2-päästöjä, niin bensiinille ja dieselille pitäisi myös jyvittää öljyn tuotannon, polttoaineeksi jalostuksen sekä rahtaamisen päästöt. Nythän pyritään vain tunnistamaan ajonaikaisia päästöjä. Ja nehän ovat BEV:llä nolla.
  2. Mikä olisi sähköauton sähköntuotannon oikea päästöperuste? Sähköauton voi jo nyt ja lisääntyvässä määrin tulevaisuudessa ladata usein kotona tuotetetulla aurinkosähköllä. Linkissä jo vanha Ylen juttu, jossa näkyy myös hiukan aiheesta.
Onko sähköauto päästötön?

Ja jottei vääntö laajene lisää turhille alueille, niin en yritäkään väittää sähköautoa kokonaisuudessaan päästöttömäksi.
 
Viimeksi muokattu:
  1. Jos sähköautolle halutaan jyvittää sähkön tuotannon CO2-päästöjä, niin bensiinille ja dieselille pitäisi myös jyvittää öljyn tuotannon, polttoaineeksi jalostuksen sekä rahtaamisen päästöt.
Nythän bensan ja dieselin tuotannon päästöt kyllä huomioidaan hyvin, koska bensassa ja dieselissä on paljon veroa. Sähkössä veroa ei ole niin paljon.

Toki bensan ja dieselin kulutus tulee saada mahdollisimman pieneksi. Siinä taas ladattavat hybridit ja hybridit auttaa jonkin verran, jos vain ladattavaa hybridiä lataa kaapelilla.

Lisäksi sähköä tuotetaan eri maissa eri tavalla. Suomessa sähkön tuotannon päästöt taitaa olla aika pienet, mutta jossain muualla voisi olla eri juttu. Eli verotus voisi mennä eri maissa eri tavalla?

edit:
Lisäksi voitaisiin huomioida akkujen valmistuksesta syntyvät "päästöt"? Eli akuston koko vaikuttaisi myös? Periaatteella kaksi pientä sähköautoa olisi parempi kuin yksi iso?
 
En nyt lähde ottamaan kantaa oikean verotuksen perusteeksi muutoin, kuin että ainakin minä toivon, että se säilyy päästöperusteisena. Toki päästöjä on muitakin kuin CO2.

Jos sähköautolle halutaan jyvittää sähköntuotannon CO2-päästöjä, niin ollaan parin aika haastavan yhtälön ääressä.
  1. Jos sähköautolle halutaan jyvittää sähkön tuotannon CO2-päästöjä, niin bensiinille ja dieselille pitäisi myös jyvittää öljyn tuotannon, polttoaineeksi jalostuksen sekä rahtaamisen päästöt. Nythän pyritään vain tunnistamaan ajonaikaisia päästöjä. Ja nehän ovat BEV:llä nolla.
  2. Mikä olisi sähköauton sähköntuotannon oikea päästöperuste? Sähköauton voi jo nyt ja lisääntyvässä määrin tulevaisuudessa ladata usein kotona tuotetetulla aurinkosähköllä. Linkissä jo vanha Ylen juttu, jossa näkyy myös hiukan aiheesta.
Onko sähköauto päästötön?

Ja jottei vääntö laajene lisää turhille alueille, niin en yritäkään väittää sähköautoa kokonaisuudessaan päästöttömäksi.
Ihan samat ongelmathan ovat myös polttomoottoriautojen verotuksessa. Minä maksan tasan saman päästöpohjaisen veron kuin muutkin, vaikka ajan suurimmaksi osaksi RE85:lla, jolloin laskennalliset päästöt ovat luokkaa 20% siitä mitä lapussa lukee. Sama homma esim. MyDieselin kanssa.

Miksi se siis olisi yhtään epäreilumpaa verottaa aurinkoenergialla ladattavia sähköautoja öljyn/kivihiilen mukaan (nuo ne pääasiassa säätövoimana toimivat, ja olisivat vaihtoehtoiskustannuksissa ensimmäisenä karsintalistalla)?

Jos halutaan ehdottomasti CO2 pohjainen verotus, niin ainoa järkevä vaihtoehto on verottaa poltoainetta/ladattavaa energiaa. Tällöin voidaan huomioida muutakin kuin moottorityyppi ja myös käyttömäärä ja ajotapa. Ilman mitään GPS valvontaa. Tietysti usempaan veroon on helpompi piilotaa isompi määrä maksuja, mutta tämä nyt ei liity mitenkään päästöihin.

Eikä se verotushalu tule mihinkään katoamaan vaikka kaikki autot kulkisivat kotona tuotetulla 100% aurinkosähköenergialla. Yksityisautoilua tullaan aina vastustamaan ja sen mukaan verottamaan. Eikös Soininvaara juuri sanonut, että kyllä se autoliikenne katoaa kun sitä vaan tarpeeksi hankaloitetaan. Sähköautot nyt eivät vielä ole tämän aatteen hampaissa ensimmäisenä, mutta jos ja kun ne yleistyvät niin kyllä se sinnekin puolelle hiipii.

Edit: Ja mitä tulee öljyntuotannon päästöjen jyvittämistä, niin ne ovat eri asia kuin suoraan energiantuotannosta syntyvät päästöt. Ei sitä hiilivoimalan rakentamista, hiilen louhintaa, kuljetusta jne. tarvitse sähköauton päästöihin laskea, vaikka suoraan tuotannon seurauksena syntyvät (ja pienemmän kulutuksen vaihtoehdossa säästyvät) päästöt laskettaisiinkin.

Edit2: Ja selkeyden vuoksi nyt vielä täsmennän, että vaikka tämä meni vähän sivuraiteille ja suhtaudun varauksella tuohon CO2 pohjaiseen systeemiin nytkin, niin alunperin pointti oli se, että jos autojen sähköistyminen etenee niin se kaava on pakko keksiä jos CO2 pohjaista verotusta halutaan jatkaa. Siis tulevaisuudessa jos sähköautot ovat samassa asemassa kuin polttomoottorit nyt, niin luonnollisesti olisi absurdia säilyttää CO2 pohjainen verotus, mutta olettaa kaikkien autojen CO2 päästöksi 0g.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan samat ongelmathan ovat myös polttomoottoriautojen verotuksessa. Minä maksan tasan saman päästöpohjaisen veron kuin muutkin, vaikka ajan suurimmaksi osaksi RE85:lla, jolloin laskennalliset päästöt ovat luokkaa 20% siitä mitä lapussa lukee. Sama homma esim. MyDieselin kanssa.

Miksi se siis olisi yhtään epäreilumpaa verottaa aurinkoenergialla ladattavia sähköautoja öljyn/kivihiilen mukaan (nuo ne pääasiassa säätövoimana toimivat, ja olisivat vaihtoehtoiskustannuksissa ensimmäisenä karsintalistalla)?

Jos halutaan ehdottomasti CO2 pohjainen verotus, niin ainoa järkevä vaihtoehto on verottaa poltoainetta/ladattavaa energiaa. Tällöin voidaan huomioida muutakin kuin moottorityyppi ja myös käyttömäärä ja ajotapa. Ilman mitään GPS valvontaa. Tietysti usempaan veroon on helpompi piilotaa isompi määrä maksuja, mutta tämä nyt ei liity mitenkään päästöihin.

Eikä se verotushalu tule mihinkään katoamaan vaikka kaikki autot kulkisivat kotona tuotetulla 100% aurinkosähköenergialla. Yksityisautoilua tullaan aina vastustamaan ja sen mukaan verottamaan. Eikös Soininvaara juuri sanonut, että kyllä se autoliikenne katoaa kun sitä vaan tarpeeksi hankaloitetaan. Sähköautot nyt eivät vielä ole tämän aatteen hampaissa ensimmäisenä, mutta jos ja kun ne yleistyvät niin kyllä se sinnekin puolelle hiipii.

Edit: Ja mitä tulee öljyntuotannon päästöjen jyvittämistä, niin ne ovat eri asia kuin suoraan energiantuotannosta syntyvät päästöt. Ei sitä hiilivoimalan rakentamista, hiilen louhintaa, kuljetusta jne. tarvitse sähköauton päästöihin laskea, vaikka suoraan tuotannon seurauksena syntyvät (ja pienemmän kulutuksen vaihtoehdossa säästyvät) päästöt laskettaisiinkin.

Edit2: Ja selkeyden vuoksi nyt vielä täsmennän, että vaikka tämä meni vähän sivuraiteille ja suhtaudun varauksella tuohon CO2 pohjaiseen systeemiin nytkin, niin alunperin pointti oli se, että jos autojen sähköistyminen etenee niin se kaava on pakko keksiä jos CO2 pohjaista verotusta halutaan jatkaa. Siis tulevaisuudessa jos sähköautot ovat samassa asemassa kuin polttomoottorit nyt, niin luonnollisesti olisi absurdia säilyttää CO2 pohjainen verotus, mutta olettaa kaikkien autojen CO2 päästöksi 0g.

Mitä enemmän tätä jatkaa, niin sitä vahvemmin kuvaa vain sitä, että ajon aikaiset päästöt ovat selkeä ja konkreettisesti rajattava CO2-päästöjen peruste. Silloin sähköauton on 0.

Mitkä muuten ovat RE85 valmistuksesta tulevat päästöt? Siis en ole koskaan jaksanut selvittää, mutta kieltämättä kiinnostaa.
Minulle ei sähkö ole mikään ainoa oikea ratkaisu nimittäin. Esimerkiksi kaasulla on toivottavasti oma jalansijansa päästöjen pienentämisessä.

Sekin on täysin totta, että verotuksen peruste muuttuu vääjäämättä.
Jo joulukuussa 2015 laskeskelin tuota vääjämätöntä muutosta. Sähköautoilijakin maksaa ajostaan veroja, mutta vähemmän | Sähköautoileva motoristi
En usko alkuunkaan, että Bernerin ehdottama verotusmalli olisi oikeasti johonkin haudattu. Se nousee vielä pian uudella esitysmuodollaan pintaan.
 
Siksi koska et koskaan tule pääsemään sinun mielestäsi realistiseen kulutukseen ellei mittaustapaa muuteta vastaamaan juuri sinun ajotapaasi. Hybridien osalta vielä suurempi vaikutus on sähköajon osuuden säätämisessä kohdilleen.

Jos johonkin pitää pyrkiä niin valmistajien turhien optimointien kieltämiseen ja tarkkailuun. Osaatko jo perustella miksi raskaampi ajotapa olisi parempi testinä? Kyllä mulla lähipiirissä monikin ajaa niin sukkasillaan että pääsee luvatun kulutuksen tienoille ihan kivuttomasti. Se että sinä et pääse ei meinaa sitä että testit on paskoja.

Jaa eli tässä keskustelussa on kyse minusta, ei siitä että valmistajat optimoivat testisykliään sellaisiksi ettei se vastaa normaalia ajamista. Minä olen sen verran tylsä henkilö ettei minusta tätä enempää tarvitse keskustella, joten voimme palata oikeaan aiheeseen.
 
Nyt tosiaan se "normaali ajaminen" on luultavasti niin ekologista kuin vain on mahdollista?
Jos vaikka nopeutetaan kiihdytyksiä ja ajetaan kovempaa vaikka maantietä, niin kulutus toki suurenisi testissä. Mutta pakkoko sitä on tehdä Tesla kiihdytyksiä :)


Kyllä se tosiaan paljon vaikuttaa, jos ajelee vaikka 60 km/h maantieajoa dieselillä / bensalla. Samoin se vaikuttaa myös sähköautossa. Sähköautossa voisi olla vieläkin matalampi nopeus, vaikka 40 km/h. Aikaa kuluu vain kauan ja on tientukkona.

Mulla tuossa yhdessä 17 vuotiaassa Xantia HDi:ssä luulin polttoainemittarin olevan rikki, mutta ei kuluttaa vaan niin vähän dieseliä. Rengaspaineina olen pitänyt 3.5 bar, autohan on suht matala. Vastaavalla peugeot 406:sella mitattu kulutus pyöri 4.7-4.8 L/100km 85 km/h keskinopeudella maantieajoa / työmatkaa talvella. Hitaampi vauhti tietysti pienentää kulutusta vähän. Kesärajoituksella (100 ja 80) taas kulutus oli jotain 5 litraa satasella.
 
Mitä enemmän tätä jatkaa, niin sitä vahvemmin kuvaa vain sitä, että ajon aikaiset päästöt ovat selkeä ja konkreettisesti rajattava CO2-päästöjen peruste. Silloin sähköauton on 0.
Entä jos otettaisiin huomioon vain auton energiavarastojen täytön aikaiset päästöt? Bensa 0g/km ja saastuttavat sähköautot jotain ihan muuta.

Tuollainen ajatus on nimenomaan vahvasti sitä, että otetaan kantaa siihen "oikeaan" teknologiseen ratkaisuun, koska valittu laskentatapa suosii vahvasti yhtä vaihtoehtoa. Aivan kuten suosisi tuo vaihtoehtoinen energiavarastojen täytön aikanen laskentakin.

Selkeyskin on huono argumentti. Ensinnäkään sähköautolle laskennallisten päästöjen laskeminen ei olisi yhtään sen monimutkaisempaa kuin polttomoottoriautoillekaan. Otetaan jonkun syklin mukainen kulutus ja kerrotaan se valitun energiantuotantotapajoukon päästöillä per kwh.

Toisaalta paljon helpompia ja selkeämpiä perusteita olisivat esim. paino, pituus, teho tai auton ikä. Kaikki nämä ovat helposti vertailukelpoisia ja korreloivat jonkin verran päästöjen kanssa.
Mitkä muuten ovat RE85 valmistuksesta tulevat päästöt? Siis en ole koskaan jaksanut selvittää, mutta kieltämättä kiinnostaa.
Minulle ei sähkö ole mikään ainoa oikea ratkaisu nimittäin. Esimerkiksi kaasulla on toivottavasti oma jalansijansa päästöjen pienentämisessä.
En ole perehtynyt tarkemmin valmistusprosessiin, vaan uskon ihan virallista tietoa. Toki voidaan kyseenalaistaa pitääkö se paikkansa, mutta yhtälailla sähköauton ekologisuudesta löytyy netin uumenista ihan niin monta teoriaa kuin vain haluaa etsiä.
Sekin on täysin totta, että verotuksen peruste muuttuu vääjäämättä.
Jo joulukuussa 2015 laskeskelin tuota vääjämätöntä muutosta. Sähköautoilijakin maksaa ajostaan veroja, mutta vähemmän | Sähköautoileva motoristi
En usko alkuunkaan, että Bernerin ehdottama verotusmalli olisi oikeasti johonkin haudattu. Se nousee vielä pian uudella esitysmuodollaan pintaan.
Käytännössä en usko, että autoilun kokonaisverotusta ainakaan Suomen nykyisessä poliittisessa valtatilanteessa oltaisiin keventämässä. Eli käytännössä jos sähköautosta joskus tulee yleisin ratkaisu niin se tulee kantamaan veroja vähintään yhtä paljon tai todennäköisesti vähän enemmän kuin bensa- dieselautot nyt. Autoilun kuluista melkeinpä suurin osa on loppuviimein veroja. Se jää vain nähtäväksi, että veloitetaanko nämä auton hinnassa, energian hinnassa vai vuosimaksuna. Käytännössä verotusta tullaan kiristämään sitä mukaa kun sähköautojen hinta laskee. Nyt näin ei voida tehdä, koska se ajaisi sähköauton pois markkinoilta hetkessä.
 
No se riippuu ihan siitä omasta ajotavasta mihin pääsee. Jos sulla on kaksi autoa joiden kulutukset on mittauksessa vaikka 3,3 litraa ja 3,8 litraa niin jos niillä ajetaan täsmälleen samalla tavalla joku toisenlainen sykli niin eiköhän se järjestys säily edelleen.
Sehän se nimenomaan onkin, että kun ei välttämättä säily.
a_taulukko_290812PP_503_au.jpg

Vertaa vaikka tuota Audia ja Daciaa. Toki vielä suurempia erot ovat kun otetaan hybridit mukaan. Hybrideissä varsinkin maantielukemat karkaavat yleensä selvästi enemmän yli ilmoitetun kuin bensa/dieselautoissa.

Ja toki nyt muutenkin siinä on isoja eroja miten eri autot käyttäytyvät eri tavalla ajettaessa. Joissakin nopeuden muutos ei vaikuta kulutukseen juuri ollenkaan, toisissa se kasvaa hurjasti. Riippuen mm. välityksistä, auton ilmanvastuksesta, moottorin hyötysuhteesta jne.
 
Tässä pari lähdettä sähköauton päästöihin liittyen.

Kuva liittyy tähän: Kannanotto: Sähköauto on Pohjoismaissa erityisen vihreä

Näyttökuva 2017-08-13 kello 23.10.29.png


Videolla puhetta sähköauton kokonaispäästöistä. Vaikka esimerkki on USA:sta, niin antaa hyvää kuvaa.


Keskimääräiset sähköauton tarvitseman sähkön tuotannon päästöt Nordpool-alueella, johon Suomikin kuuluu, ovat 19 gCO2/km. Öljyn tuotannon laskennalliset päästöt ovat noin 23 gCO2/km. Nämä päästöt syntyvät kun sähköä tai polttoaineita tuotetaan. Liikenteessä sähköauton päästöt ovat pyöreä nolla, kun uusi ”vähäpäästöinen” polttomoottoriauto päästää 119g CO2/km. Näin sähköauton kokonaispäästöt koostuvat vain sähköauton käyttämän sähkön tuotannon päästöistä. Suomessa ne ovat siis 19 g/km, kun vähäpäästöisenkin polttomoottoriauton kokonaispäästöt, eli tuotannon ja ajon yhteispäästöt ovat 142 g/km.

Sähköauton kokonaispäästöt ovat siis murto-osa polttomoottoriauton kokonaispäästöistä
 
Viimeksi muokattu:
Tässä pari lähdettä sähköauton päästöihin liittyen.
Niin, tarkoista numeroistahan voi aina vääntää, ja ne riippuvat siitäkin mitä lasketaan (keskipäästöjä/jonkun tietyn auton päästöjä/vaihtoehtoiskustannusta eli säätövoimasta aloittaen jne.)

Mutta jo näillä virallisilla ilmoitelluilla luvuilla minusta pointtini tuleee selväksi. Jos nyt oletetaan, että nykytilanne on tasan tuon linkkaamasi kuvan kaltainen eli bensa/diesel 142g/km ja sähkö 19g/km.

Tähän sitten oletetaan että vastaavasti biopolttaineiden vaikutus on lupausten mukainen eli vähentää 80% (RE85) -90% (MyDiesel) hiilidioksipäästöjä koko elinkaari huomioiden (tämä on nimenomaan se mistä ST1 ja Neste puhuvat). Tällöin polttomoottoriautojen päästöt olisivat 14-29g/100km polttoaineesta riippuen. Lisäksi tietysti se normaali kulutusvaihtelu sekä sähköautoissa että polttomoottoriautoissa, luonnollisesti molemmista löytyy enemmän ja vähemmän kuluttavia malleja.

Niinpä minusta on ihan perusteltua sanoa, ettei voida yksiselitteisesti edes sanoa kumpi näistä on se ekologisempi vaihtoehto. Silti toista verotetaan huomattavasti kevyemmin kuin toista, eli ts. luodaan verotuksella päätös siitä kumpi tekniikka on oikein ja kumpi väärin.

Jos haluat vastaavaa laskelmaa kuin tuo sinun niin esim. Merkittävästi pienemmät päästöt esittää MyDieselin olevan pienempipäästöinen kuin sähkö.

En nyt siis väitä että nämä luvut olisivat absoluuttisia totuuksia, tottakai yksityiskohdista voi vääntää ja viimekädessä riippuu automalleistakin. Mutta minusta voidaan ihan perustellusti väittää, ettei sähköauto missään nimessä ole absoluuttisesti pienipäästöisin vaihtoehto. Niinpä sitä on minusta hölmöä sellaisena kohdella.
 
Toi on kyllä hyvä pointti. Aina jaksetaan motkottaa siitä, että eihän se sähköauto ole vihreä kun hiilellä tehdään sähköä, höhöh. Mutta tosiaan sähköntuotanto on päästökaupassa mukana, joten se on ihan sama tuotetaanko sen auton sähkö hiilellä vai vaikkapa vesivoimalla.
Eli siirretään pari tehdasta lisää Kiinaan päästökaupan ulkopuolelle tai ostetaan lisää sähköä Venäjältä, niin autoilun päästöt on ratkaistu :kippis:.
 
Niin, tarkoista numeroistahan voi aina vääntää, ja ne riippuvat siitäkin mitä lasketaan (keskipäästöjä/jonkun tietyn auton päästöjä/vaihtoehtoiskustannusta eli säätövoimasta aloittaen jne.)

Mutta jo näillä virallisilla ilmoitelluilla luvuilla minusta pointtini tuleee selväksi. Jos nyt oletetaan, että nykytilanne on tasan tuon linkkaamasi kuvan kaltainen eli bensa/diesel 142g/km ja sähkö 19g/km.

Tähän sitten oletetaan että vastaavasti biopolttaineiden vaikutus on lupausten mukainen eli vähentää 80% (RE85) -90% (MyDiesel) hiilidioksipäästöjä koko elinkaari huomioiden (tämä on nimenomaan se mistä ST1 ja Neste puhuvat). Tällöin polttomoottoriautojen päästöt olisivat 14-29g/100km polttoaineesta riippuen. Lisäksi tietysti se normaali kulutusvaihtelu sekä sähköautoissa että polttomoottoriautoissa, luonnollisesti molemmista löytyy enemmän ja vähemmän kuluttavia malleja.

Niinpä minusta on ihan perusteltua sanoa, ettei voida yksiselitteisesti edes sanoa kumpi näistä on se ekologisempi vaihtoehto. Silti toista verotetaan huomattavasti kevyemmin kuin toista, eli ts. luodaan verotuksella päätös siitä kumpi tekniikka on oikein ja kumpi väärin.

Jos haluat vastaavaa laskelmaa kuin tuo sinun niin esim. Merkittävästi pienemmät päästöt esittää MyDieselin olevan pienempipäästöinen kuin sähkö.

En nyt siis väitä että nämä luvut olisivat absoluuttisia totuuksia, tottakai yksityiskohdista voi vääntää ja viimekädessä riippuu automalleistakin. Mutta minusta voidaan ihan perustellusti väittää, ettei sähköauto missään nimessä ole absoluuttisesti pienipäästöisin vaihtoehto. Niinpä sitä on minusta hölmöä sellaisena kohdella.

En minäkään yritä esittää mitään totuutta. Minustakin verotuksen painopistettä pitää uskaltaa muuttaa, kuten jo 12/2015 kirjoitin perustelunikin.
Enkä ainakaan väitä sähköautoa päästöttömäksi.

Enkä yritäkään Nesteen väittämiä miksikään muuttaa. Hienoa on jos pitää paikkaansa Nesteen esittely, että poltettaessa vapautuu saman verran C02, kuin raaka-aineeseen on sitoutunut. Nollapäästöinen on samalla tavalla toki myös aurinkosähköllä tai tuulella ladattu sähköauto.

Tuolta Nesteen sivuilta My Dieselistä:
Pienemmät lähipäästöt
Merkittävän hiilidioksidipäästöjen vähennyspotentiaalin lisäksi Neste MY uusiutuva diesel tarjoaa kustannustehokkaan ratkaisun liikenteen paikallisten päästöjen vähentämiseksi ja kaupunkiympärisöjen ilmanlaadun parantamiseksi. Koska sen käytöllä voidaan vähentää ilmanlaatua heikentäviä paikallisia päästöjä, Neste MY uusiutuva diesel on erinomainen vaihtoehto esimerkiksi kaupunkiliikenteen bussien polttoaineeksi.

Tieteellisissä tutkimuksissa ja kenttäkokeissa* on osoitettu, että 100-prosenttisen Neste uusiutuvan dieselin käyttö tarjoaa seuraavia hyötyjä suhteessa perinteiseen rikittömään dieseliin:

• 33 % pienemmät pienhiukkaspäästöt (myös hiukkasten määrä on pienempi)
• 9 % vähemmän typen oksideja (NOx)
• 30 % vähemmän hiilivetyjä (HC)
• 24 % pienemmät hiilimonoksidipäästöt (CO)
• vähemmän polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH)

Kuitenkaan sitä seikkaa tämäkään ei muuksi muuta, että BEV on paikalliseesti päästötön. Tuollakaan käyvä polttomoottori ei ole. Toki siis CO2-päästöt on Nesteen esityksissä vain saatu alas laskennallisesti. Ne ovat kuitenkin vain osa palamisen kaasuista ja ne tuppaavat olemaan myös ongelma esimerkiksi lasten koulutiellä juuri heidän kasvojen korkeudelle tuupattuina.

Hmmm...
Jos laitettaisiin diesel auto ajamaan vaikka jarrupenkissä suljettuun huoneeseen ja toiseen sähköauto jarrupenkissa ajamaan. Kummassakaan huoneessa ei olisi ilmanvaihtoa kuin nimeksi, niin kyllä edelleen en menisi noilla lähipäästöjen pienennyksillä sinne diesel-huoneeseen.

Toki biopolttoaineilla saattaa olla hyvinkin tarpeellinen sijansa koko paletissa. Esimerkiksi raskaan liikenteen päästöjen nopeassa vähentämisessä. Edelleen mielestäni kannattaa etsiä useita eri tapoja päästöjen pienentämiseen.
Sähkö vs diesel - kumpi on ympäristöystävällisempi?
 
Viimeksi muokattu:
No onhan Venäjän ja Kiinan toimet vähän ikäviä, mutta mikä vasta-argumentti tuo nyt on olevinaan? :D
Se, että tällä anekaupalla ei ole saatu maailmanlaajuisia päästöjä laskuun tai edes kasvuvauhtia hidastumaan tähänkään asti, niin en kauheasti painoarvoa antaisi tälle jatkossakaan. Markkinataloudessa tuo pelkästään siirtää päästöt maihin, jossa päästöt ei ole niin justiinsa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 409
Viestejä
4 490 244
Jäsenet
74 155
Uusin jäsen
Multitronic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom