no tuo 1.4TSI + DSG yhdistelmä on vikaherkkyydestään kuulu mutta koskeeko tämä vain jotain vuoteen XXXX juttua vai kaikkia. Omalla tuurilla osuu kohdille kuiten joku joka porsii samantien
Vagarenalla on pitkä Passat GTE -ketju, jossa en muista vielä yhtäkään viestiä nähneeni, että noiden kanssa olisi jotain merkittävää ongelmaa ollut.
Yleisin nurinan aihe on onnettoman huonosti toimiva mobiiliappi (jonka itsekin allekirjoitan, mutta kyllä sen kanssa pärjää kun hitauden oppii sietämään).
Tuon muutoksen paremmuudesta tiedä, näin Oulussa asuvana ... täällähän on tuo mysteeri joka jyrsii nimenomaan volkkarien jakoremmejä. Useampi tarina kaveripiiristä löytyy noista ennen aikojaan menneistä remmeistä, tyyliin 120tkm vaihtovälin hihna todetaan 60tkm huollossa niin syödyksi että huollosta soittelevat omistajalle että eivät uskalla autoa enää käynnistää - jos haluat tuon remmin pitää niin tule itse ajamaan autosi pois nosturilta
Ionitystä voi hyvinkin tulla halvin pikalaturi Miille ja kumppaneille, joita lienee tulossa ainakin 1000kpl Suomen teille seuraavan parin vuoden aikana.
Pikalatauksen keskiteho jää niillä runsaaseen 20 kilowattiin eli useimmilla 20snt/min maksavilla pikalatureilla hinnaksi tulee lähes 60snt/kWh. Toki olisi totaalista 350kW laturin väärinkäyttöä ja pääosa Miin ostajista varmaan pärjää kotilatauksella.
no tuo 1.4TSI + DSG yhdistelmä on vikaherkkyydestään kuulu mutta koskeeko tämä vain jotain vuoteen XXXX juttua vai kaikkia. Omalla tuurilla osuu kohdille kuiten joku joka porsii samantien
Ionitystä voi hyvinkin tulla halvin pikalaturi Miille ja kumppaneille, joita lienee tulossa ainakin 1000kpl Suomen teille seuraavan parin vuoden aikana.
Itse veikkaan että 500kpl 2020, eli Mii, up ja Citigo yhteensä. 2021 on sitten jo vaikeampi arvioida, kun tulee uudempiakin autoja. Sitten tulee jo id3 ja ehkä muitakin.
Ionitystä voi hyvinkin tulla halvin pikalaturi Miille ja kumppaneille, joita lienee tulossa ainakin 1000kpl Suomen teille seuraavan parin vuoden aikana.
Pikalatauksen keskiteho jää niillä runsaaseen 20 kilowattiin eli useimmilla 20snt/min maksavilla pikalatureilla hinnaksi tulee lähes 60snt/kWh. Toki olisi totaalista 350kW laturin väärinkäyttöä ja pääosa Miin ostajista varmaan pärjää kotilatauksella.
Pitää tietysti muistaa, että tuo vaatii myös ahkeraa käyttöä Miin omistajilta kun se maksaa 20snt/min + 15€/kk (toivottavasti muistan oikein). Jotenkin kyllä tuntuu hullulta koko kuvio.
Itse veikkaan että 500kpl 2020, eli Mii, up ja Citigo yhteensä. 2021 on sitten jo vaikeampi arvioida, kun tulee uudempiakin autoja. Sitten tulee jo id3 ja ehkä muitakin.
Pitää tietysti muistaa, että tuo vaatii myös ahkeraa käyttöä Miin omistajilta kun se maksaa 20snt/min + 15€/kk (toivottavasti muistan oikein). Jotenkin kyllä tuntuu hullulta koko kuvio.
Joo vaatii toki pari kolme käyntiä kuukaudessa Ionityllä, että pääsee samaan hintaan kuin 20snt/min lataus. Lisäksi tuota minuuttihinnalla saatavaa keskitehoa voi varmaan nostaa, jos lopettaa latauksen jo ennen 80%:n tasoa, mutta se taas lyhentää latausten väliä. Mahdollinen rapidgate voi taas kääntää vaakakuppia Ionityn eduksi pitkää matkaa ajettaessa.
Virta kyllä kertoo, että voi maksaa kertamaksuna ilman heidän asiakkuuttaan ja Virta on leviämässä aika merkittäväksi tekijäksi Euroopassakin.
"Virta Public soveltuu erityisesti paikkoihin, joissa autot ovat pysäköitynä ja tarjolla on palveluita sähköautoilijoille: esimerkiksi ravintoloiden, kauppakeskusten ja hotellien yhteyteen ja valtateiden varsille. Julkisella latauspisteellä lataus onnistuu myös kertamaksulla, ilman rekisteröitymistä Virran asiakkaaksi. Rekisteröityneelle asiakkaalle lataus on kuitenkin edullisempaa ja onnistuu sutjakammin."
Huvittava mainospuhe Virralla. Vaikea uskoa että asiakkaaksi rekisteröityminen on sutjakkaampi kokemus kuin latauksesta maksaminen "heti"! Alkavat varmasti kikkailemaan että rekisteröitymättä saat puolta pienemmän lataustehon, koska et salli tietojen keräämistä...
Huvittava mainospuhe Virralla. Vaikea uskoa että asiakkaaksi rekisteröityminen on sutjakkaampi kokemus kuin latauksesta maksaminen "heti"! Alkavat varmasti kikkailemaan että rekisteröitymättä saat puolta pienemmän lataustehon, koska et salli tietojen keräämistä...
Virtaa kannattaa välttää, jos lataa vain harvoin. Kun muut laskuttaa toteutuneen laskun mukaan, täytyy virralle pistää ensin 30e panttiin ja kun pantti menee alle 10e lähtee taas 30e maksuun...
Ja vielä euron kk maksukin, jos ei lataa kuukauden aikana kertaakaan.
Virtaa kannattaa välttää, jos lataa vain harvoin. Kun muut laskuttaa toteutuneen laskun mukaan, täytyy virralle pistää ensin 30e panttiin ja kun pantti menee alle 10e lähtee taas 30e maksuun...
Ja vielä euron kk maksukin, jos ei lataa kuukauden aikana kertaakaan.
Ite sen nyt tein just tosa muutama päivä sitten. Tiesin ton maksu homman jo yli vuosi sitten mutta tuntu kalliilta sillon. Vähän ristiriitasta että mainostavat ns ilmasena rekisteröitymistä ja sitten maksaa kuten laitoit. Sitä yhtä charge eu saittia olen käyttänyt latauksiini tuolla ties missä. Välillä kyllä se pelleily otti päähän kun pelitti ja ei pelittänyt. Toivon että nyt oikeana asiakkaana homma toimisi kuin rasvattu ton apin kanssa
Saahan sen nyt peruutettuakin jos oikein alkaa käyttämättömät 1euron maksut koettelemaan luottokorttia
Onhan täsä itekki ties kuin monta vuotta maksanu Easyparkiaki jota käytän n 1 kertaa vuodessa, sen vois kyllä jo lopettaa
Tuon muutoksen paremmuudesta tiedä, näin Oulussa asuvana ... täällähän on tuo mysteeri joka jyrsii nimenomaan volkkarien jakoremmejä. Useampi tarina kaveripiiristä löytyy noista ennen aikojaan menneistä remmeistä, tyyliin 120tkm vaihtovälin hihna todetaan 60tkm huollossa niin syödyksi että huollosta soittelevat omistajalle että eivät uskalla autoa enää käynnistää - jos haluat tuon remmin pitää niin tule itse ajamaan autosi pois nosturilta
Tesla björni jossai videoissa maksanu suoraa lähimaksulla pankkikortilla, ei ollu ollenkaa tunnusnäppäimiä. Kuinkaha suomessa onnistuu jos kortti vaatii koodia?
Vetyä hyödyntävien polttokennoautojen tulemista on aika ajoin maalailtu kauniisti tulevana bensa/dieselmoottorien, jopa akkusähköautojen kaatajana. Tuskinpa. Iltasanomissa on koottu "Kannattaako vetysähköautoja jäädä odottelemaan"
Myös polttokennojen käyttöikä on luokkaa 5000 tuntia, joka vastaa n. 300 000 km. Niitä ei voi ns. kenno kerrallaan uusia kuten akustoissa vauriotapauksissa. Nykyisten sähköautoakkujen kestoiäksi on käytännössä todettu vähintään auton kestoikä, sen jälkeenkin ne joko palvelevat varavoiman käytössä alentuneella kapasiteetillaan tai ovat hyödynnettävissä uusioraaka-aineena.
"Vetysähköautot ovat kalliita. Esimerkiksi viimeisimpiin esiteltyihin vetysähköautoihin lukeutuva Hyundai Nexo maksaa Saksassa tällä hetkellä noin 70 000 euroa. Suomessa hintalappu olisi todennäköisesti lähes 80 000 euroa, joka ei ole enää kovin kilpailukykyinen hinta edes uusimpiin akkusähköautoihin verrattuna, puhumattakaan saman koko- ja suorituskykyluokan polttomoottoriautoihin verrattuna.
Eikä merkittävää helpotusta ole lähiaikoina näköpiirissä: eurooppalaisen autoalan tämänhetkisen ennusteen mukaan vetysähköautot maksavat vielä vuonna 2030 noin 70 prosenttia enemmän kuin vastaavat akkusähkö- ja bensiiniautot (joiden arvioidaan viimeistään tuolloin olevan samanhintaiset). Jos uusi akkusähköauto maksaa siis kymmenen vuoden kuluttua esimerkiksi 35 000 euroa, vastaava vetysähköauto maksaa 59 500 euroa."
Puhelimen maksusovelluksissahan koodi syötetään sinne omaan laitteeseen. Näen mielessäni ihannemaailman, jossa maksan lataamisen ihan vain Google Paylla, ja saan heittää kaikki K-lataukset, C&D:t ja Virrat hiuksista kukkaan.
Toiminta SC:llä:
- Pyydä lähin latauspiste esim. äänikomennolla.
- Perillä laita töpseli kiinni.
- Ota pois kun huvittaa.
Toiminta suomalaisten latauspalveluiden upeilla kännykkä-äppzeillä:
- Laita ap/vakkari päälle ja yritä tien päällä tihrustaa, missä on lähin latauspiste. Mitä nuo ihme pallot ovat? Mistä tässä saa lähimmän pikalaturin? Pitääkö mun oikeasti sormettaa noita pikkupalloja nähdäkseni, mitä liittimiä on tarjolla? Kuka helvetti tämän käyttöliittymän on suunnitellut ja mihin tarkoitukseen? Olenkohan katsonut tietä viimeiseen viiteen minuuttiin?
- Olettaen, että et vaiheessa 1 aiheuttanut liikenneonnettomuutta, voit nyt lipua latauspisteelle. Huppista keikkaa, siinä onkin ainoalla CCS:llä joku juuri aloittanut latauksen ja Type 2:nkin on joku näköjään vetänyt päreiksi! Noh, nyt voikin turvallisesti parkissa avata kilpailevan kännykkäsovelluksen ja katsoa 50 km päästä toisen latauspisteen, jossa on peräti kaksi CCS:ää. Nyt ei epäonnistuta!
- No niin, tilaa on, joten eikun lataamaan. Mukana on sovelluksen lisäksi RFID-tageja, koska ne olivat aiemmin kovassa huudossa. Luukku auki, piuha kiinni ja lataamaan - paitsi että ei toimi. Jaa, täytyy näköjään naputella luottokorttitiedot uudelleen äppziin. Jaa, ei se hyväksy maksua puhelinta näyttämällä siltikään. RFID-lätkällä näköjään menisi maksaminen läpi, mutta eihän tämä aloita latausta siltikään, vaikka 5 x on yritetty.
- Siirrä auto toiselle pömpelille. Lataus alkaa, mutta vain RFID-lätkällä? Pitääkö mun ihan oikeasti kuljettaa tätä 80-lukulaista avainketjua mukana, jotta auton saa ladattua? Miten voi herran vuonna 2020 uuden aikakauden autoiluun olla tarjolla jotain näin kivikautisia ja käyttäjävihamielisiä palveluita? Onko se oikeasti ihan totta, että suomalaisyrityksissä käytettävyyssuunnittelu alistetaan sille samalle Asperger-tyypille, joka tekee kovan tason pellin alla koodaamisen?
Kertomus perustuu tositapahtumiin. Aineistona on käytetty yhden viikonlopun mökkireissua sähköautolla.
Puhelimen maksusovelluksissahan koodi syötetään sinne omaan laitteeseen. Näen mielessäni ihannemaailman, jossa maksan lataamisen ihan vain Google Paylla, ja saan heittää kaikki K-lataukset, C&D:t ja Virrat hiuksista kukkaan.
Toiminta SC:llä:
- Pyydä lähin latauspiste esim. äänikomennolla.
- Perillä laita töpseli kiinni.
- Ota pois kun huvittaa.
Toiminta suomalaisten latauspalveluiden upeilla kännykkä-äppzeillä:
- Laita ap/vakkari päälle ja yritä tien päällä tihrustaa, missä on lähin latauspiste. Mitä nuo ihme pallot ovat? Mistä tässä saa lähimmän pikalaturin? Pitääkö mun oikeasti sormettaa noita pikkupalloja nähdäkseni, mitä liittimiä on tarjolla? Kuka helvetti tämän käyttöliittymän on suunnitellut ja mihin tarkoitukseen? Olenkohan katsonut tietä viimeiseen viiteen minuuttiin?
- Olettaen, että et vaiheessa 1 aiheuttanut liikenneonnettomuutta, voit nyt lipua latauspisteelle. Huppista keikkaa, siinä onkin ainoalla CCS:llä joku juuri aloittanut latauksen ja Type 2:nkin on joku näköjään vetänyt päreiksi! Noh, nyt voikin turvallisesti parkissa avata kilpailevan kännykkäsovelluksen ja katsoa 50 km päästä toisen latauspisteen, jossa on peräti kaksi CCS:ää. Nyt ei epäonnistuta!
- No niin, tilaa on, joten eikun lataamaan. Mukana on sovelluksen lisäksi RFID-tageja, koska ne olivat aiemmin kovassa huudossa. Luukku auki, piuha kiinni ja lataamaan - paitsi että ei toimi. Jaa, täytyy näköjään naputella luottokorttitiedot uudelleen äppziin. Jaa, ei se hyväksy maksua puhelinta näyttämällä siltikään. RFID-lätkällä näköjään menisi maksaminen läpi, mutta eihän tämä aloita latausta siltikään, vaikka 5 x on yritetty.
- Siirrä auto toiselle pömpelille. Lataus alkaa, mutta vain RFID-lätkällä? Pitääkö mun ihan oikeasti kuljettaa tätä 80-lukulaista avainketjua mukana, jotta auton saa ladattua? Miten voi herran vuonna 2020 uuden aikakauden autoiluun olla tarjolla jotain näin kivikautisia ja käyttäjävihamielisiä palveluita? Onko se oikeasti ihan totta, että suomalaisyrityksissä käytettävyyssuunnittelu alistetaan sille samalle Asperger-tyypille, joka tekee kovan tason pellin alla koodaamisen?
Kertomus perustuu tositapahtumiin. Aineistona on käytetty yhden viikonlopun mökkireissua sähköautolla.
Superchargereissa lisäksi kolminkertainen latausnopeus ja aina tilaa. Jos kovimpien ruuhkien aikaan olisikin täynnä, niin kiertonopeus aivan eri luokkaa kuin noilla 50kw latureilla. Omissa kokemuksissa myös sellanen hauska reissu kun saavuttua laturille löytyykin se viidennes eri äppi jota tarvis, latauksen ja luottokorttitietojen syötön jälkeen se ainoa ccs ei kymmenellä yrityksellä lähde lataamaan. Vartin kiroilun jälkeen 11kw ac:lla 45min että pääsee seuraavalle "pikalaturille" 50km päähän lataamaan tunnin verran.
22kW AC-latureiden soisi yleistyvän...helpottaisi kummasti noissa tilanteissa ja olisi kova sana jos kotona ei voi ladata. Ilmeisesti ei ole tiedossa, mihin autoihin nämä ovat menossa? Innolectric Introduces 22 kW Silicon Carbide On-Board Charger
Rellun systeemi varmaan hinta-laatusuhteeltaan paras (oletan että halvempi kuin linkkaamani, mutta hyötysuhteeltaan hieman huonompi) ja siitä on myös 43kW versio.
Taitaa tosiaan olla patentoitu eivätkä anna muiden käyttää ainakaan järkevään hintaan. Konserniyhteistyö Nissanin kanssa ei taida näkyä sähköautoissa mitenkään eli tuskin tulossa Leafiinkään?
Hetkinen, onko tuossa e-Upissa kovakin "cold-gate" päällä vai miksi se lataa noin hitaasti? Latausnopeuden pitäisi kai optimitilanteessa olla siellä 40 kW nurkilla ja hidastua 10 kW tasolle vasta ihan latauksen loppupäässä. TB:n videolla lataustilanteessa näyttää olevan 6 'C lämmintä.
Hetkinen, onko tuossa e-Upissa kovakin "cold-gate" päällä vai miksi se lataa noin hitaasti? Latausnopeuden pitäisi kai optimitilanteessa olla siellä 40 kW nurkilla ja hidastua 10 kW tasolle vasta ihan latauksen loppupäässä. TB:n videolla lataustilanteessa näyttää olevan 6 'C lämmintä.
Fastned on yleensä hyvä lähde, mutta nyt tainnut lipsahtaa virhe tuohon kun ovat niputtaneet e-Upin ja Golfin. Ainakin 36kWh versioissa noissa on ilmeisesti ihan eri akut (Golfissa 264 kennoa vs e-Upin 168). e-Upin pikalatauksesta on luvattu kai 0-80% tunnissa ja ev-databasessa 10-80% 48min. Tuo 10-80% menisi käytännössä keskiteholla ~27kW. Toki hyvin mahdollista että on jonkinlainen "cold-gate"...en ehtinyt katsoa videota, voiko joku referoida miten pikalataus käytännössä meni?
Fastned on yleensä hyvä lähde, mutta nyt tainnut lipsahtaa virhe tuohon kun ovat niputtaneet e-Upin ja Golfin. Ainakin 36kWh versioissa noissa on ilmeisesti ihan eri akut (Golfissa 264 kennoa vs e-Upin 168). e-Upin pikalatauksesta on luvattu kai 0-80% tunnissa ja ev-databasessa 10-80% 48min. Tuo 10-80% menisi käytännössä keskiteholla ~27kW. Toki hyvin mahdollista että on jonkinlainen "cold-gate"...en ehtinyt katsoa videota, voiko joku referoida miten pikalataus käytännössä meni?
Ei tuossa näytetty kuin latausta jostain 80% nurkilta vähän matkaa. Voisin kuvitella, että Bjorn tai joku muu testaa tuota latausta kattavammin vielä. Ellei ole jo testattu ja mulla on vaan mennyt ohi
E-Upin spekseissä mainitaan maksimilataustehoksi 40 kW (tai teholla 40 kW päästään tuohon 0-80% 1h), mutta saapa nähdä:
"Nelivetomalli on hurja. Kahden moottorin yhteisteho noin 1013 hevosvoimaa ja auto on määrä kulkea 130 kWh:n akun ansiosta peräti 640 kilometriä yhdellä latauksella EPA-normin mukaan.
Kiihtyvyys on sekin häijy: 2,5 sekuntia 0 - 60 mph (96 km/h)."
Kyllähä tuo on "talvi" suomessa oulusta alaspäi, jutussakin todetaan se pääpointti eli akkuhan on speksattu optimaallisessa lämmössä. Ilmeisesti tuossa käytetään LG E63 kennoja jotka antavat 90,4% kapasiteetistaan 0c lämpötilassa joten sekin syö rangea ilman lunta yms.
"Nelivetomalli on hurja. Kahden moottorin yhteisteho noin 1013 hevosvoimaa ja auto on määrä kulkea 130 kWh:n akun ansiosta peräti 640 kilometriä yhdellä latauksella EPA-normin mukaan.
Kiihtyvyys on sekin häijy: 2,5 sekuntia 0 - 60 mph (96 km/h)."
17 minuuttia ja 81% akkua. Loput 81 -> 100% kului 78 minuuttia. Mutta yleensä se lataus kai lopetetaan 80% kohdalle, kun viimeiset prosentit tulee niin hitaasti.
Hieman tuossa videossa hymyilyttää kun on aina niin kauhea katastrofi jos autossa on analogiset selkeät mittarit, käsijarrukahva ja vaihdekeppi. Kumma kun ei saanut slaagia siitä on vielä oikein kunnolliset perinteiset ovenkahvatkin
Mielestäni juuri plussaa että vaihdekeppi (P:n vapautus) ja käsijarru toimivat ilman että siihen tarvitaan virtaa.
Kyllä kyllä, mutta tuo ei vielä kerro lataustehosta/akun täyttöaste mitään. Sitä minä olen tässä lähinnä ihmetellyt, koska tuossa Bjornin videossa e-Up! otti niin vaisusti (~10 kW) latausta vastaan 80% tienoilla.
Kyllä kyllä, mutta tuo ei vielä kerro lataustehosta/akun täyttöaste mitään. Sitä minä olen tässä lähinnä ihmetellyt, koska tuossa Bjornin videossa e-Up! otti niin vaisusti (~10 kW) latausta vastaan 80% tienoilla.
Jos akku latautuu vaikkapa 20-60 % 40 kW teholla ja sitä tyhjemmällä tai täydemmällä vain tuon 10 kW, keskimääräinen teho 0-80 % olisi 25 kW. Tietysti tehon muutos ei ole tällä tavalla portaistettu, vaan jatkuva, mutta saa tuosta aika hyvin silti arvioitua, että 10 kW latausteho 80 % täydellä akulla on ihan linjassa ilmoitettujen lukujen kanssa. Hidasta on.
Jos akku latautuu vaikkapa 20-60 % 40 kW teholla ja sitä tyhjemmällä tai täydemmällä vain tuon 10 kW, keskimääräinen teho 0-80 % olisi 25 kW. Tietysti tehon muutos ei ole tällä tavalla portaistettu, vaan jatkuva, mutta saa tuosta aika hyvin silti arvioitua, että 10 kW latausteho 80 % täydellä akulla on ihan linjassa ilmoitettujen lukujen kanssa. Hidasta on.
Kia minusta noista selkeä voittaja, hyvä range ja lähimpänä luvattua. Sama homma oli jo aiemmin plugareiden kanssa, niin Kia / Hyundai pääsi selkeästi lähimmäksi luvattua sähkö-rangea, kun muut saattoi jäädä jopa alle 70%:n luvatusta.
Puhelimen maksusovelluksissahan koodi syötetään sinne omaan laitteeseen. Näen mielessäni ihannemaailman, jossa maksan lataamisen ihan vain Google Paylla, ja saan heittää kaikki K-lataukset, C&D:t ja Virrat hiuksista kukkaan.
Toiminta SC:llä:
- Pyydä lähin latauspiste esim. äänikomennolla.
- Perillä laita töpseli kiinni.
- Ota pois kun huvittaa.
Toiminta suomalaisten latauspalveluiden upeilla kännykkä-äppzeillä:
- Laita ap/vakkari päälle ja yritä tien päällä tihrustaa, missä on lähin latauspiste. Mitä nuo ihme pallot ovat? Mistä tässä saa lähimmän pikalaturin? Pitääkö mun oikeasti sormettaa noita pikkupalloja nähdäkseni, mitä liittimiä on tarjolla? Kuka helvetti tämän käyttöliittymän on suunnitellut ja mihin tarkoitukseen? Olenkohan katsonut tietä viimeiseen viiteen minuuttiin?
- Olettaen, että et vaiheessa 1 aiheuttanut liikenneonnettomuutta, voit nyt lipua latauspisteelle. Huppista keikkaa, siinä onkin ainoalla CCS:llä joku juuri aloittanut latauksen ja Type 2:nkin on joku näköjään vetänyt päreiksi! Noh, nyt voikin turvallisesti parkissa avata kilpailevan kännykkäsovelluksen ja katsoa 50 km päästä toisen latauspisteen, jossa on peräti kaksi CCS:ää. Nyt ei epäonnistuta!
- No niin, tilaa on, joten eikun lataamaan. Mukana on sovelluksen lisäksi RFID-tageja, koska ne olivat aiemmin kovassa huudossa. Luukku auki, piuha kiinni ja lataamaan - paitsi että ei toimi. Jaa, täytyy näköjään naputella luottokorttitiedot uudelleen äppziin. Jaa, ei se hyväksy maksua puhelinta näyttämällä siltikään. RFID-lätkällä näköjään menisi maksaminen läpi, mutta eihän tämä aloita latausta siltikään, vaikka 5 x on yritetty.
- Siirrä auto toiselle pömpelille. Lataus alkaa, mutta vain RFID-lätkällä? Pitääkö mun ihan oikeasti kuljettaa tätä 80-lukulaista avainketjua mukana, jotta auton saa ladattua? Miten voi herran vuonna 2020 uuden aikakauden autoiluun olla tarjolla jotain näin kivikautisia ja käyttäjävihamielisiä palveluita? Onko se oikeasti ihan totta, että suomalaisyrityksissä käytettävyyssuunnittelu alistetaan sille samalle Asperger-tyypille, joka tekee kovan tason pellin alla koodaamisen?
Kertomus perustuu tositapahtumiin. Aineistona on käytetty yhden viikonlopun mökkireissua sähköautolla.
Tästä samasta aiheesta oli video tubessakin, tosin jenkeistä:
Ja omasta mielestäni tuo on paljon ärsyttävämpi/suurempi ongelma, kuin yleiset argumentit joilla sähköautoja vastustetaan (Sähkön riittämättömyys, parkkisten kapasiteetti, latauksen hitaus). Oma lompakko ei kestä vielä sähköauton hankkimista, mutta n. 300-400 km todellisen kelistä riippumattoman kantaman vehje olisi itselleni (ja suurimmalle osalle väestä) täysin riittävä.
Keskivertosuomalainen ajelee sen vajaat 350 km viikossa, johon palaa 20 kWh/100 km kulutuksella 70 kWh energiaa. Eihän sitä autoa päivään sisältyvän seisonnan aikana (~vaikkapa 12 h) tarvitse ladata edes keskimäärin kuin reilumman lohkolämppärin teholla (830W). Lisäksi tuo ajelu jakautuu todennäköisesti pidempiin viikonloppumatkoihin ja lyhyempiin arkiajoihin, jolloin maanantaina yksinkertaisesti lähdetään töihin tyhjemmällä akulla ja viikon mittaan prosentti aina kasvaa yöllä enemmän, mitä päivällä kuluu. Viikonlopun pidempiä ajoja varten akku on taas loppuviikosta täynnä.
Pelätty tehopiikki parkkiksilla toteutuu jo nyt jollain tasolla, kun ruuhka-aikoihin lähtevät fossiiliajelijat tökkäävät autonsa lohkolämppäreineen (ja sisätilanlämmittimineen) hurisemaan yhtä aikaa. Olisi mielenkiintoista tietää
- Minä vuonna sähköautoja saadaan parkkipaikoille latautumaan edes siihen ruuhkaan lähtevien fossiilihuristelijoiden verran?
- Kuinka suuri osa parkkipaikan autoista on nykyisellään yhtäaikaisesti lämmityksessä (= saapumassa ladattavaksi iltapäivällä) ja millä teholla?
Realistisesti ajateltuna joku 10-12A (2,3-2,6 kW) lataus olisi järkevin ja täysin ilman kaapelimuutoksia toteutettavissa oleva vaihtoehto tavan parkkiksille, joissa on perinteiset lämmitystolpat. Sillä vuorokaudessa akkuun valuu tarvittaessa reilumminkin energiaa (~60 kWh), mutta päivittäinen energia-annos saataisiin n. neljässä tunnissa. Olettaen, että kaikki asukkaat ovat päivätyössä käyviä, latausikkunaksi jää n. 12 h (illasta aamuun), eli keskimäärin 100% sähköautoistumisellakin vain kolmasosan tarvitsee latautua yhtä aikaa tuolla teholla.
ST-ohjekortin mukaan pysäköintialueen huipputehon mitoitusohje on 10+0,5*n kW, jossa n on autopaikkojen lukumäärä. Esimerkiksi 30-paikkaisella parkkiksella olisi täten 25 kW liittymä, eli kolmasosan latautuessa kerrallaan kullekin riittäisi 2,5 kW tehoa.
Teoriassa tuo siis riittäisi jopa 100% sähköistykselle huomioiden pelkkä "liikkumissähkö". Konservatiivisesti häviöineen, lämmityksineen ja muine muuttujineen arvioiden tuon ohjeen mukaan mitoitetut parkkikset kantaisivat esim. 50% sähköautokannan ongelmitta. Lisäbonuksena sähköautojen osatessa esilämmittää itseään myös akuilla, voidaan aamun ruuhkapiikin lämmitysenergiaa ladata niihin jo etukäteen jättäen aamuruuhkaan virtaa myös perinteiselle lämmitykselle.
Toinen mielenkiintoinen kysymys on se, että ajetaanko kaupungeissa keskimäärin kuinka paljon vähemmän? Eli onko kaupunkien ahtailla parkkiksilla istuvilla autoilla, joita tämä latausongelma pääasiassa koskee, keskimäärin niin paljon pienempi ajomäärä, että se vaikuttaisi lataustarpeeseen millään tavoin ?
Enkä todellakaan halua aloittaa perinteistä ulinaa kaupparatsuista tai niistä, joille on välttämätöntä vetää peräkärryä Nordkapista Padasjoelle kerran viikossa pysähtymättä tankkaamaan kertaakaan. Jos koet, että ajoprofiilisi poikkeaa keskiverrosta merkittävästi pidempään suuntaan etkä asu omakotitalossa, kannattaa lykätä sähköauton hankkimista energiansaannillisista syistä .
Eli näin eteläisessä Suomessa tuo Mii riittää varsin mainiosti ajelemaan kaikki kaupunkiajot. Toki onhan Suomessa myös niitä -23C pakkasia (mm. vuosi 2019) ihan Turkua myöden. Eniten itseäni kiinnostaisi tosin tuon e-Up/Mii/Citigo vehkeen lämmitysteho tollaisilla -20C pakkasilla. Näin perustalvena näyttää olevan tarpeeksi lämmin.
Näyttipäs ankealta tuo softa puhelimeen millä autoa hallittiin Saksalaisten kyllä kannattaisi käyttää konsultointia piilaaksosta tuolla käyttöliittymäpuolella
Eli näin eteläisessä Suomessa tuo Mii riittää varsin mainiosti ajelemaan kaikki kaupunkiajot. Toki onhan Suomessa myös niitä -23C pakkasia (mm. vuosi 2019) ihan Turkua myöden. Eniten itseäni kiinnostaisi tosin tuon e-Up/Mii/Citigo vehkeen lämmitysteho tollaisilla -20C pakkasilla. Näin perustalvena näyttää olevan tarpeeksi lämmin.
... täällähän on tuo mysteeri joka jyrsii nimenomaan volkkarien jakoremmejä. Useampi tarina kaveripiiristä löytyy noista ennen aikojaan menneistä remmeistä, tyyliin 120tkm vaihtovälin hihna todetaan 60tkm huollossa niin syödyksi että huollosta soittelevat omistajalle että eivät uskalla autoa enää käynnistää - jos haluat tuon remmin pitää niin tule itse ajamaan autosi pois nosturilta 
?
.
Saksalaisten kyllä kannattaisi käyttää konsultointia piilaaksosta tuolla käyttöliittymäpuolella 
