Keskustelua hybridiautoista

Myös Hybridi autot kehittyvät koska nyt Kia/Hyndai hybridi on nyt parempi kuin Toyotan hybridi.

Viittaat varmaankin uusimpaan TM-hybridivertailuun. Mitä tarkalleen tarkoitat hybridi-autojen kehittymisellä? Uudet tulokkaat saivat vertailussa hieman paremman yleisarvosanan, mutta itse ainakin miellän hybridien kehityksen tapahtuvan kulutuksen pienenemisen muodossa. Siinä Toyota veti vielä aavistuksen pidemmän korren. Siis kun vastakkain ovat paremmat mallit, eli Prius ja Ioniq. Kaupunkimaastureissa pieni kulutus on pilattu jo korimallin valinnalla.

Perustelut miksi Toyotassa oli etevämpi hybridi-tekniikka:
Molempien punnitut omamassat 1425 kg.

Prius 215/45 R17 W (270 km/h)
Ioniq 195/65 R15 H (210 km/h)

Maantielenkin mitattu kulutus sama 4,3 molemmilla.

Taajamalenkki Prius 4,4 ja Ioniq 4,5.

Prius siis veti maantiellä tasoihin vaikka sen rasitteena olivat selvästi epäedullisemmat renkaat (ilmanvastus, vierinvastus: profiili, korkean nopeusluokan jäykistämät kyljet).
Taajamassa Prius kulutti desin vähemmän vaikka se oli samanpainoinen ja siinä oli suuremman hitausmomentin pyörät sekä huonomman vierinvastuksen rengaskoko.

Toyotan molemmissa malleissa oli hölmö rengaskoko vertailumenestysmielessä. Kaksi tuumaa suurempi vanne, 20 mm lisää renkaan leveyttä ja useamman pykälän matalampi profiili ovat haitaksi monessa arvostelukohdassa: maantieajo, kaupunkiajo, melu, kulutus, ylläpitokulut (ne isot tassut). Noin pienet erot yleisarvosanassa voivat tasoittua ihan vaan vaihtamalla Priukseenkin papparenkaat :)
 
Viimeksi muokattu:
Ai jos sulakkeet ei riitä?

No eikö se just mene mainitsemaani kategoriaan "kaikissa tapauksissa ei onnistu"?

Täällä on myös jotenkin mainittu pikalatauspisteet kotiparkkikselle. 35tkm latailukokemuksella en voi ymmärtää miksi niitä tarvitaan. Taustalla on varmaankin se, että polttistaustalla on totuttu siihen että tankki pitää saada täyteen vieressä seisten?

Yleensä yön yli ladatessa saa riittävästi sähköä seuraavan päivän ajoihin. "Yleensä" termillä en tarkoita siis "aina", koska "mutkun" ja "sitäpaitsi".
 
Viittaat varmaankin uusimpaan TM-hybridivertailuun. Mitä tarkalleen tarkoitat hybridi-autojen kehittymisellä? Uudet tulokkaat saivat vertailussa hieman paremman yleisarvosanan, mutta itse ainakin miellän hybridien kehityksen tapahtuvan kulutuksen pienenemisen muodossa. Siinä Toyota veti vielä aavistuksen pidemmän korren. Siis kun vastakkain ovat paremmat mallit, eli Prius ja Ioniq. Kaupunkimaastureissa pieni kulutus on pilattu jo korimallin valinnalla.

Perustelut miksi Toyotassa oli etevämpi hybridi-tekniikka:
Molempien punnitut omamassat 1425 kg.

Prius 215/45 R17 W (270 km/h)
Ioniq 195/65 R15 H (210 km/h)

Maantielenkin mitattu kulutus sama 4,3 molemmilla.

Taajamalenkki Prius 4,4 ja Ioniq 4,5.

Prius siis veti maantiellä tasoihin vaikka sen rasitteena olivat selvästi epäedullisemmat renkaat (ilmanvastus, vierinvastus: profiili, korkean nopeusluokan jäykistämät kyljet).
Taajamassa Prius kulutti desin vähemmän vaikka se oli samanpainoinen ja siinä oli suuremman hitausmomentin pyörät sekä huonomman vierinvastuksen rengaskoko.

Toyotan molemmissa malleissa oli hölmö rengaskoko vertailumenestysmielessä. Kaksi tuumaa suurempi vanne, 20 mm lisää renkaan leveyttä ja useamman pykälän matalampi profiili ovat haitaksi monessa arvostelukohdassa: maantieajo, kaupunkiajo, melu, kulutus, ylläpitokulut (ne isot tassut). Noin pienet erot yleisarvosanassa voivat tasoittua ihan vaan vaihtamalla Priukseenkin papparenkaat :)

Hintaeroa näillä kuitenkin on ihan kiitettävästi. (26 vs 34, hinnat alkaen) Jos olisin itse "täyshybridi" ostoksilla painaisi se vaakakupissa myös jonkin verran.
 
Viittaat varmaankin uusimpaan TM-hybridivertailuun. Mitä tarkalleen tarkoitat hybridi-autojen kehittymisellä? Uudet tulokkaat saivat vertailussa hieman paremman yleisarvosanan, mutta itse ainakin miellän hybridien kehityksen tapahtuvan kulutuksen pienenemisen muodossa. Siinä Toyota veti vielä aavistuksen pidemmän korren. Siis kun vastakkain ovat paremmat mallit, eli Prius ja Ioniq. Kaupunkimaastureissa pieni kulutus on pilattu jo korimallin valinnalla.

Perustelut miksi Toyotassa oli etevämpi hybridi-tekniikka:
Molempien punnitut omamassat 1425 kg.

Prius 215/45 R17 W (270 km/h)
Ioniq 195/65 R15 H (210 km/h)

Maantielenkin mitattu kulutus sama 4,3 molemmilla.

Taajamalenkki Prius 4,4 ja Ioniq 4,5.

Prius siis veti maantiellä tasoihin vaikka sen rasitteena olivat selvästi epäedullisemmat renkaat (ilmanvastus, vierinvastus: profiili, korkean nopeusluokan jäykistämät kyljet).
Taajamassa Prius kulutti desin vähemmän vaikka se oli samanpainoinen ja siinä oli suuremman hitausmomentin pyörät sekä huonomman vierinvastuksen rengaskoko.

Toyotan molemmissa malleissa oli hölmö rengaskoko vertailumenestysmielessä. Kaksi tuumaa suurempi vanne, 20 mm lisää renkaan leveyttä ja useamman pykälän matalampi profiili ovat haitaksi monessa arvostelukohdassa: maantieajo, kaupunkiajo, melu, kulutus, ylläpitokulut (ne isot tassut). Noin pienet erot yleisarvosanassa voivat tasoittua ihan vaan vaihtamalla Priukseenkin papparenkaat :)

Suurimmat erot ovat vaihteistossa ja jonkin verran ohjauksessa. Korelaisissa on myös hieman paremmat säätövarat penkissä ja ratissa. Omalla kohdalla valinta kallistui korealaiseen, koska Toyotan penkkien säätövarat eivät varsinkaan käsisäätöisinä sovi mun ruumiinrakenteelle ja sähkösäätöisiä penkkejä Priusiin ja C-HR:ään ei saa.
 
Viittaat varmaankin uusimpaan TM-hybridivertailuun. Mitä tarkalleen tarkoitat hybridi-autojen kehittymisellä? Uudet tulokkaat saivat vertailussa hieman paremman yleisarvosanan, mutta itse ainakin miellän hybridien kehityksen tapahtuvan kulutuksen pienenemisen muodossa. Siinä Toyota veti vielä aavistuksen pidemmän korren. Siis kun vastakkain ovat paremmat mallit, eli Prius ja Ioniq. Kaupunkimaastureissa pieni kulutus on pilattu jo korimallin valinnalla.

Perustelut miksi Toyotassa oli etevämpi hybridi-tekniikka:
Molempien punnitut omamassat 1425 kg.

Prius 215/45 R17 W (270 km/h)
Ioniq 195/65 R15 H (210 km/h)

Maantielenkin mitattu kulutus sama 4,3 molemmilla.

Taajamalenkki Prius 4,4 ja Ioniq 4,5.

Prius siis veti maantiellä tasoihin vaikka sen rasitteena olivat selvästi epäedullisemmat renkaat (ilmanvastus, vierinvastus: profiili, korkean nopeusluokan jäykistämät kyljet).
Taajamassa Prius kulutti desin vähemmän vaikka se oli samanpainoinen ja siinä oli suuremman hitausmomentin pyörät sekä huonomman vierinvastuksen rengaskoko.

Toyotan molemmissa malleissa oli hölmö rengaskoko vertailumenestysmielessä. Kaksi tuumaa suurempi vanne, 20 mm lisää renkaan leveyttä ja useamman pykälän matalampi profiili ovat haitaksi monessa arvostelukohdassa: maantieajo, kaupunkiajo, melu, kulutus, ylläpitokulut (ne isot tassut). Noin pienet erot yleisarvosanassa voivat tasoittua ihan vaan vaihtamalla Priukseenkin papparenkaat :)
Prius olikin tosiaan vääränlaisilla renkailla. Toyota taitaa sittenkin olla edellä hybrideissä, mutta ei kumminkaan kovin paljon. Itse arvioin Hyundai/Kia paremmuutta sillä että auto kiihtyy tarvittaessa paremmin. Eli sen takia itse ostaisin korealaisen luultavasti. Hintoja en varmaan verrannut. Hintakin toki vaikuttaisi ostopäätökseen. Toyotalla on toki vielä Auris ja Yaris hybrid mallit jotka voisi olla myös hyviä ja sopivan hintaisia.
 
Suurimmat erot ovat vaihteistossa ja jonkin verran ohjauksessa. Korelaisissa on myös hieman paremmat säätövarat penkissä ja ratissa. Omalla kohdalla valinta kallistui korealaiseen, koska Toyotan penkkien säätövarat eivät varsinkaan käsisäätöisinä sovi mun ruumiinrakenteelle ja sähkösäätöisiä penkkejä Priusiin ja C-HR:ään ei saa.
sähköautossa (ja hybridissä sähköllä ajettaessa) ajovastusten vaikutus energian kulutukseen on voimakkaampi kuin polttomoottoreissa johtuen sähkömoottorin merkityksellisesti paremmasta hyöytysuhteesta.

Tämä kävi omassa Leafissa ilmi 2016 kesällä kun vaihdoin siihen uudet kesärenkaat. Kun alle laitettiin erehdyksessä väärät renkaat, kulutus nousi 10-15%. Samasta Nokialaisesta kumista löytyi myös A-energialuokan versio, jossa samalla toki tuli kaupan päälle W-nopeusluokka (270km/h). Saapahan renkaiden puolesta "vähän" virittääkin :)

Mutta siis juu, yllätyin kuinka iso merkitys sähköautossa on vierintävastuksella ja kumien valinnalla. Rengaspaineiden vaikutuksen olinkin jo tiennyt heti alusta alkaen.

Noiden vertailuajokkien renkaiden paremmuuteen en ota enempää silti kantaa, kun en tiedä mitkä kumit kummassakin oli ja millä paineilla. (taitavat noissa testeissä ajella suosituspaineilla). Mutta tosiaa yleisesti kuitenkin rengastusta kaventamalla saattaa saada kyllä pienempää kulutusta, jos vain siinä koossa saa energiataloudellisia kumeja.

Nissan Leafiin uudet kesärenkaat alle | Sähköautoileva motoristi
 
Viittaat varmaankin uusimpaan TM-hybridivertailuun. Mitä tarkalleen tarkoitat hybridi-autojen kehittymisellä? Uudet tulokkaat saivat vertailussa hieman paremman yleisarvosanan, mutta itse ainakin miellän hybridien kehityksen tapahtuvan kulutuksen pienenemisen muodossa. Siinä Toyota veti vielä aavistuksen pidemmän korren. Siis kun vastakkain ovat paremmat mallit, eli Prius ja Ioniq. Kaupunkimaastureissa pieni kulutus on pilattu jo korimallin valinnalla.

Perustelut miksi Toyotassa oli etevämpi hybridi-tekniikka:
Molempien punnitut omamassat 1425 kg.

Prius 215/45 R17 W (270 km/h)
Ioniq 195/65 R15 H (210 km/h)

Maantielenkin mitattu kulutus sama 4,3 molemmilla.

Taajamalenkki Prius 4,4 ja Ioniq 4,5.

Prius siis veti maantiellä tasoihin vaikka sen rasitteena olivat selvästi epäedullisemmat renkaat (ilmanvastus, vierinvastus: profiili, korkean nopeusluokan jäykistämät kyljet).
Taajamassa Prius kulutti desin vähemmän vaikka se oli samanpainoinen ja siinä oli suuremman hitausmomentin pyörät sekä huonomman vierinvastuksen rengaskoko.

Toyotan molemmissa malleissa oli hölmö rengaskoko vertailumenestysmielessä. Kaksi tuumaa suurempi vanne, 20 mm lisää renkaan leveyttä ja useamman pykälän matalampi profiili ovat haitaksi monessa arvostelukohdassa: maantieajo, kaupunkiajo, melu, kulutus, ylläpitokulut (ne isot tassut). Noin pienet erot yleisarvosanassa voivat tasoittua ihan vaan vaihtamalla Priukseenkin papparenkaat :)

Yllättävän paljon nuo kuitenkin vielä kuluttavat, vertailun vuoksi oma bensankärytin, eli 2013 1.2TSI Octavia vie 20km työmatka-ajossa 3,9-4,4l/100km. Juuri tällä viikolla näytin työkaverille kuvaa mittaristosta kun ajelin ko. matkan (sisältää n. 10 risteystä + pari kiertoliittymää) ja kävin huoltoasemalla tankkaamassa, ja kotipihassa oli keskikulutuksen lukemana 4.2l/100km. Tottakai pidemmällä aikavälillä mm. moottoritieajelun/ruuhkissa jonottamisen vuoksi lukemat nousevat päälle 5 litran, mutta silloinkin olen seurannut todellista kulutusta tankkiin menevän bensan määrän perusteella, ja tulos on aika usein ollut pienempi mitä mittarissa näkyvä keskikulutus.
 
Yllättävän paljon nuo kuitenkin vielä kuluttavat, vertailun vuoksi oma bensankärytin, eli 2013 1.2TSI Octavia vie 20km työmatka-ajossa 3,9-4,4l/100km. Juuri tällä viikolla näytin työkaverille kuvaa mittaristosta kun ajelin ko. matkan (sisältää n. 10 risteystä + pari kiertoliittymää) ja kävin huoltoasemalla tankkaamassa, ja kotipihassa oli keskikulutuksen lukemana 4.2l/100km. Tottakai pidemmällä aikavälillä mm. moottoritieajelun/ruuhkissa jonottamisen vuoksi lukemat nousevat päälle 5 litran, mutta silloinkin olen seurannut todellista kulutusta tankkiin menevän bensan määrän perusteella, ja tulos on aika usein ollut pienempi mitä mittarissa näkyvä keskikulutus.
Eihän noissa ole kuin 25 g/km eroa kulutuksessa, kun vertaa hybridiä ja bensaa. Mutta ilmeisesti kaupungissa hybridi säästää ja maantiellä ero on pieni. Diesel olisi sitten pienimmällä kulutuksella, mutta rasitteena on dieselvero ja ero kulutuksessa hybridiin verrattuna on silti hyvin pieni. Diesel on toki aavistuksen halvempaa kuin bensa.

Toyota Auris 1.8 Hybrid Edition, 24 140 €, CO2 79 g/km.
Skoda Octavia 1.0 TSI Active, 21 310 €, CO2 104 g/km. Yhdistetty kulutus 4.5 l/100km
Skoda Octavia 1.6 TDI GreenLine, 25 460 €, CO2 90 g/km. Yhdistetty kulutus 3.5 l/100km

Eko ajotyyli vaikuttaa huomattavasti auton kulutukseen. Sekä tosiaan eko renkaat ja korkea rengaspaine.
Suurin hyöty hybridijärjestelmästä on polveilevassa taajama-ajossa, jossa energiaa otetaan hidastuksissa talteen ja hyödynnetään kiihdytyksissä. Sähkömoottorin käyttö leikkaa polttomoottorin kuormitushuippuja ja siten pienentää kulutusta ja päästöjä. Näin taajama-ajon kulutukset poikkeavat vain vähän maantieajossa mitatuista.

Mitatut kulutuslukemat ovat pieniä, pääosin 4,5 litran tuntumassa. Niinpä autojen väliset erotkin ovat pieniä.

Rauhalliset lähdöt ja tasainen ajo onnistuvat pelkän sähkömoottorin voimin kaikissa vertailuautoissamme. Toyotoissa nopeus voi olla maksimissaan liki 70 km/h, Hyundai-konsernin kaksikossa paljon korkeampikin.
TM-vertailu: Korealaiset hybridiautot jättivät Toyotat taakseen - Tekniikanmaailma.fi
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän toi olisi se idea. Ei mulla ainakaan ole käyttöä autolle jota ei voi täyttää edes pitkällä kahvitauolla. Teslan kai juuri ja juuri voi. Tämä ylläkin linkitetty kirjoittaja oli mun kanssa samaa mieltä: Iso ja komea auto köröttelee moottoritiellä alle satasta - mikä se on?

Mutta että miksi se pikalaturi tarvittaisiin pitkäaikaisparkkiin, en tunnista tarvetta.

Artikkeli oli hyvin objektiivisesti kirjoitettu, kiitos linkistä! Tuli heti tarve kysyä isoäidiltäni mikä 4K-telkkari on paras.
 
Yllättävän paljon nuo kuitenkin vielä kuluttavat, vertailun vuoksi oma bensankärytin, eli 2013 1.2TSI Octavia vie 20km työmatka-ajossa 3,9-4,4l/100km. Juuri tällä viikolla näytin työkaverille kuvaa mittaristosta kun ajelin ko. matkan (sisältää n. 10 risteystä + pari kiertoliittymää) ja kävin huoltoasemalla tankkaamassa, ja kotipihassa oli keskikulutuksen lukemana 4.2l/100km. Tottakai pidemmällä aikavälillä mm. moottoritieajelun/ruuhkissa jonottamisen vuoksi lukemat nousevat päälle 5 litran, mutta silloinkin olen seurannut todellista kulutusta tankkiin menevän bensan määrän perusteella, ja tulos on aika usein ollut pienempi mitä mittarissa näkyvä keskikulutus.

Viepä se sun Octavia neljän ruuhkaan Helsinkiin tai edes Turkuun/Tampereelle ja palataan asiaan. Hybridi vie edelleen sen 4 litraa satkulle.
 
Viepä se sun Octavia neljän ruuhkaan Helsinkiin tai edes Turkuun/Tampereelle ja palataan asiaan. Hybridi vie edelleen sen 4 litraa satkulle.
Varmasti totta tuokin, kun eipä tuolla start/stopilla mitään tee jatkuvassa nykimisessä. Onneksi ei tarvitse moisissa ruuhkissa aikaa ja hermojansa kuluttaa.
 
Jos mittaat 20 km työmatkan kulutuksen tankilta yhden matkan otannalla niin virhemarginaali on niin iso ettei tuosta voi päätellä juuri mitään.

Sitä en tiedä miten pääset todellisessa kulutuksessa tietokoneen laskeman kulutuksen alle mutta kai se sitten on mahdollista...

Kaipa tuo riippuu aika monesta tekijästä, mutta aikanaan noin kymmenen tankin verran jaksoin vertailla lukemia ja lähes aina todellinen oli pari desiä mittarin ilmoittaman alapuolella, itsekin ihmettelin näin huijausskandaalien aikakaudella... todellinen mm. moottoritie ja kaupunkisuhailua sisältävä 10 tankin keskikulutus oli tuolta ajalta ollut 5.4. Nykyään työmatka on muuttunut eikä sisällä lainkaan moottoritietä, eikä samassa määrin liikennevaloja, joten kulutus on selvästi pienempi.
 
Mutta että miksi se pikalaturi tarvittaisiin pitkäaikaisparkkiin, en tunnista tarvetta.

Artikkeli oli hyvin objektiivisesti kirjoitettu, kiitos linkistä! Tuli heti tarve kysyä isoäidiltäni mikä 4K-telkkari on paras.
Eli kuluttaja on vaan väärää mieltä omista tarpeistaan? Nokialta vois löytyä sulle töitä :)
 
Eli kuluttaja on vaan väärää mieltä omista tarpeistaan? Nokialta vois löytyä sulle töitä :)

Niin se vaikuttaisi tässä tapauksessa olevan.

Vrt. mulle ei pelkkä polttomoottorillinen auto kelpaa. koska autossani täytyy aina aamulla kotipihasta lähtiessä olla täysi toimintasäde käytettävissä. Asun rivitalossa, bensa/diesel/kaasutäyttölaitetta ei autokatokseen voi asentaa. Huoltiksella tankkaaminen ei ole vaihtoehto koska mutkun sitkun uli uu
 
Kaipa tuo riippuu aika monesta tekijästä, mutta aikanaan noin kymmenen tankin verran jaksoin vertailla lukemia ja lähes aina todellinen oli pari desiä mittarin ilmoittaman alapuolella, itsekin ihmettelin näin huijausskandaalien aikakaudella... todellinen mm. moottoritie ja kaupunkisuhailua sisältävä 10 tankin keskikulutus oli tuolta ajalta ollut 5.4. Nykyään työmatka on muuttunut eikä sisällä lainkaan moottoritietä, eikä samassa määrin liikennevaloja, joten kulutus on selvästi pienempi.
5.4 litraa onkin hyvin lähellä tuota yhdistettyä kulutusta. Paitsi pienempää 1.2 moottoria ei enää ole, niin valikoin "samanlaisen" 1.4 koneen.

Skoda Octavia 1.4 TSI Ambition, CO2 118 g/km. Yhdistetty kulutus 5.1 l/100km.
 
  • Tykkää
Reactions: TLA
Ei tuon kirjoittaja ole kuluttaja vaan valittaja. Tulisitte varmaan hyvin juttuun.
Laatukeskustelua :tup: Vastapuolen argumentit sivuutetaan "valituksena" ja itse ollaan aina oikeassa. Anekdoottina joku vois sua muistuttaa siitä tosiasiasta että sähköautot ovat täysin marginaalinen ryhmä Suomessa. Ilmeisesti muutkin kuluttajat kuin "valittajat" ovat päätyneet tuohon samaan lopputulokseen toimittajan kanssa :kahvi: Mä en ainakaan tekis sähköautolla tai hybridillä mitään ja sen näyttää Excel. Kai oon sit "valittaja" tai jotain muuta fiksua. Onneks teillä oikein eläjillä on speksit autoillekin oikeat niin ei tarvitse valittaa.

Niin se vaikuttaisi tässä tapauksessa olevan.

Vrt. mulle ei pelkkä polttomoottorillinen auto kelpaa. koska autossani täytyy aina aamulla kotipihasta lähtiessä olla täysi toimintasäde käytettävissä. Asun rivitalossa, bensa/diesel/kaasutäyttölaitetta ei autokatokseen voi asentaa. Huoltiksella tankkaaminen ei ole vaihtoehto koska mutkun sitkun uli uu
Aika ylimielistä. Itse joutuisin luopumaan asioista jos ostaisin jonkun muun kuin tavallisen bensa-auton.
 
Miksi se auto pitäisi kotipihassa saada lyhyessä ajassa tyhjästä täyteen?

Kuulostaa nyt vähän siltä että etsitään ongelmaa sieltä missä sitä ei ole, kuten se että tolppapaikoista ei mukamas saa latauspisteitä helposti.
No miksi ei pitäisi? Jos keksin lähteä johonkin olisi kiva jos autolla voisi ajaa. Voitko itse katsoa kalenterista mihin ajat ja milloin ajat?

En sua tarkota mut tässä ketjussa on selvästi nyt sellanen oikeineläjien rinkirunkku joka on päättänyt sähkö- ja hybridiautojen olevan kaikille sopivia. Turha täällä on toisenlaisia mielipiteitä tulla kertomaan. Oon saanut kuulla olevani jo valittaja ja en edes edes tiedä miten autoa käytän. Takavuosina Applella oli vähän tämän tyylisiä faneja ja ilmeisesti Priuksella Amerikassa. Itse en tekniikan alan ihmisenä vain jaksa suhtautua autoon pelkällä tunteella.
 
Ajan noin 40000 km/v ja lataan kotona 24 kWh Leafia 1x20A latausvirralla Type1-latauslaitteesta.

Ainakin noin vähäisillä ajoilla tuo on hyvin riittänyt, vaikka onkin talouden ainoa auto. 10A ei riittänyt sujuvaan käyttöön enää näillä ajoilla. 3x8A tai 3x10A ottaisin, jos Zoen, Teslan tai muun kolmivaihelaturilla varustetun sähköauton seuraavaksi ostaisin. Voimakkaammalle latausvirralle en keksi kotona käyttöä, etenkään, kun seuraavan sähköautoni akku on merkittävästi isompi joka tapauksessa.
 
Eli ei ole mitään syytä. Tai on, nimeltään "mutkun" ja "sitäpaitsi" joka mussuttaa myös noista tolppien muuttamisen vaikeudesta. Itse ajelen viikossa helposti 1000-2000 kilsaa ja sähköauto toimisi vallan mainiosti vaikka sitä joutuisi lataamaan 16 A pistokkeesta.

Pikalaturit on sitä varten että huoltoasemalla voi pitää tauon ja ladata akkua sen verran että pääsee perille asti. Siinä ne toimiikin ihan hyvin. Kannattaa lukea sähkömotoristin blogia.

Millainen se sun ajoprofiili nyt on vai onko sulla edes autoa?
Niin no itse ajan vähemmän ja mulle ei sopisi hyvin sähköauto. Tottakai jos väkisin haluaisin sellaisella ajella niin se varmasti onnistuisi jollakin tapaa. Talvella ainakin jotkut reissut taitaisi jäädä heittämättä jopa Teslalla.

Joo ainakin ne Teslan toimivat ilmeisesti hienosti ja varmaan muillakin merkeillä. Teslan akut taitavat olla suurimmat markkinoilla. Ongelma mulle tulis silti niiden harvasta verkosta.

On mulla auto mutta en käytä sitä työmatkoihin enkä töiden tekemiseen. Harrastetoimintaan, sosialisoimiseen ja huvitteluun se käytännössä on. Tossa yks vkl vedin isoa traileria kaverin muutossa. Siinä olisi heti asia mikä ei onnistuisi sähköautolla. En yksinkertaisesti hyötyisi sähköautosta mitään ja joutuisin ainoastaan luopumaan asioista. Ainoat plussat mitkä näkisin sähköautossa omassa käytössäni ovat hypoteettisen Teslan kova suorituskyky ja ehkä pienempi huollon tarve. Jos taloudessa ois vaikka kaks autoa niin asia vois olla eri. Hybridin voisin nähdä ostavani jollakin aikavälillä mutta eipä nekään mua kauheasti houkuttele kun noin 15000 km ajelen vuodessa. Bensalasku on yksinkertaisesti niin pieni että en halua autoani valita sen perusteella.

Otetaan vaikka semmoinen esimerkki, että olet tullut töistä kotiin ja pistät autot lataukseen.
Sen jälkeen kännykkä piippaa, että 150km:n päässä olevan mökin etäluettava vesimittari ilmoittaa vedenkulutuksen olevan 10m^3/minuutti.
Siinä sitten odotellaan yön yli ennen kuin päästään katselemaan mimmoinen tulva mökillä on.
Tai vaihtoehtoisesti että mukula karannut jonnekkin bileisiin ja taas odotellaan aamuun asti, että päästään kakaraa hakemaan.
Tai kaverit soittaa että tuu tänne mökille... Ei huvittais suunnitella elämää sen perusteella sattuuko akussa olemaan virtaa.
 
Laatukeskustelua :tup: Vastapuolen argumentit sivuutetaan "valituksena" ja itse ollaan aina oikeassa.

Niinpä.

Meitä on moneen lähtöön, toiset ostaa autot excelin perusteella ja toiset jollain muulla perusteella.

Jos ostaisin tavallista autoa niin se olisi varmaan joku Clio RS, Polo GTI tai vastaava, joka ei Excelissä juhli.

Sen verran toki annan käytännöllisyydelle tilaa, että takaovet pitää olla ja 5:lle rekattu jotta tarvittaessa mahtuu koko perhe kyytiin.
 
Viimeksi muokattu:
Sähkötekniikka autoissa on ihan kiva juttu teoreettisessa mielessä ja tulevaisuutta ajatellen, mutta nykyisellä kehitystasolla se on vielä niin epävarmaa, kömpelöä ja varsinkin vanhetessaan arveluttavaa, että en ole laittamassa rahojani sellaisiin vielä moneen vuoteen.

Pelkästään tarve vetää satunnaisesti perävaunua asettaa rajoitteita, kun ei monikaan sähköautovalmistaja lupaa että heidän tekeleensä sellaista kestäisi. Siihen sitten vielä päälle kaikki muut lieveilmiöt ja latausverkoston harvuus jne, niin ei kiitos.
 
Sähkötekniikka autoissa on ihan kiva juttu teoreettisessa mielessä ja tulevaisuutta ajatellen, mutta nykyisellä kehitystasolla se on vielä niin epävarmaa, kömpelöä ja varsinkin vanhetessaan arveluttavaa, että en ole laittamassa rahojani sellaisiin vielä moneen vuoteen.

Pelkästään tarve vetää satunnaisesti perävaunua asettaa rajoitteita, kun ei monikaan sähköautovalmistaja lupaa että heidän tekeleensä sellaista kestäisi. Siihen sitten vielä päälle kaikki muut lieveilmiöt ja latausverkoston harvuus jne, niin ei kiitos.

Juuri näin. En ois uskonu sun kanssas olevani samaa mieltä jostain.

Jos se auto on sulle pelkkä harrastelelu niin ehkä ei kannata tulla vänkäämään asiasta ilman että mainitset lähtökohtasi ensin? Ylivoimaisesti suurimmalle osalle auto on työmatkoja ym. varten ja näiden kokonaispituus päivän aikana harvoin ylittää satoja kilometrejä ennenkuin päästään kotiin. Näin ollen suurimmalle osalle joku helvetin kallis pikalaturi kotiin on ihan turha vekotin ja ne mitä teiden varsilta löytyy on edelleenkin täysin riittäviä matkan jatkumisen kannalta.

Aina hauska lukea näitä mutkun-tason skenaarioita, mutta sitten totuus on kuitenkin se että joko itsellä ei ole autoa tai sitä ei edes käytetä, tai sitten käytetään johonkin 30 km työmatkaan ja todetaan että sähköautoilu on paskaa kun ei pääse yhdeltä istumalta Kuusamoon jos vaikka kaveri soittaa.

En minä sano että kaikkien pitää ostaa sähköauto, koska en minä sitä itsekään ostaisi. Ne on kalliita ja valikoima on huono. Mutta tuo latailun sietämättömällä vaikeudella perustelu on ehkä yksi huonoimmista perusteluista mitä äkkiseltään keksin. Jumalauta, taksikuskitkin ajaa Tesloilla ihan hyvin. :D

Sähköauto sopisi todella monelle aivan mainiosti siinä missä nykyaikainen älypuhelinkin. Alussa niidenkin akkukestosta kuuli jatkuvaa kitinää mutta jostain kumman syystä sekin poru on laantunut.

Ei se mikään lelu ole. Harrasteet ja sosialisointi on tärkeä osa ihmisen elämää :) Hienoa että tiedät mitä "suurin osa on mieltä". Jännästi kauppa ei vaan käy sähköautoissa tai edes hybrideissä. En ymmärrä miksi mun pitäisi tehdä itselleni kiusaa ostamalla yksinkertaisesti huonompi auto. Työmatkatkin pääsee halvemmalla tavallisella autolla.

Sinähän se täällä mutkuttelet muiden tarpeista. Menettäisin asioita ja en voittaisi käytännössä mitään ostamalla sähköauton. Säkin taidat olla noita fanaatikkoja kun et voi ymmärtää että kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Ei mun Kuusamoon tarvi päästä mutta vaikkapa pakkasilla ois kiva olla lämmin auto jolla pääsee edes tässä Uudellamaalla pyörähtämään ilman pitkiä pysähtelyjä. Sähköauto olisi yksinkertaisesti epäkäytännöllinen mulle ja ilmeisesti suurimmalle osalle ihmisistä. Tämän puolesta puhukoot myyntitilastot.

Taksikuskit näkee siitä kalenterista koska ajetaan ja voivat aina painaa itsensä tauolle akkuja latailemaan. Onnistuiskohan taksi-Teslalta ajaa vaikka Turkuun? Tollasia kyytejä on oikeasti säännöllisesti. Taksilla on käyty jopa Etelä-Euroopassa.

Paitsi että itse hyödyn älypuhelimen mahdollisuuksista, sähköauton omistajana ottaisin vain takapakkia. Sun pointti on kai että monelle sähköauto voisi sopia jos niin haluaisivat. Omani oli että sähköautossa ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä useimmille. Hienoja vehkeitä on Teslat ja jos lotossa voittaisin niin varmaan laittaisin yhden kumpaakin mallia. En nyt viitsisi vääntää tästä enempää ettei tule "trollauksesta" banneja.

PS. siellä pikalaturiasemalla käydään siksi kun täytyy lähteä ajamaan Kuusamoon kaverin mökille kun se tunnin varotusajalla ilmoitti että nyt dokataan. Melko yleistä sekin. :/

Nyt sulta menee jo yli. Noi ranget on aika vaatimattomia tosielämän tilanteissa. Tai voithan sä rakentaa olkiukon vaikka Kuusamon-reissusta jos se sua lämmittää. Just eräs vkl kävin mökillä ja ajoa tuli jopa yli 400km. Kartan mukaan noilla suunnilla ei pikalatureita ole joten sähköauton omistajana oisin kärsinyt.
 
No, jos se akun range on sen 400km. Työmatka 100km eli illa 200km rangea. Mökki 150km päässä, niin siitä jää ikävästi se 100km kotiinpaluuta mökiltä puuttumaan.
Voi voi, sulla ei siis ole mökillä sähköä, että voisit yön aikana ladata autosi akun? Tai työaikana päivällä myös...
 
No ei varmaan riitä just sun käytössä, mutta keskimääräisessä työmatkakäytössä riittää ihan helposti eikä mitään ongelmia tule. Minä en ole sanellut sinulle mitä sinun tarpeesi ovat, vaan kertonut että normaalilla työmatkalla sähköauton range ei ole mikään ongelma.
No niin, päästiin viimeinkin siihen mikä oli minun pointtini. Se ei ollut mikään muu kuin se range, josta jatkuvasti kuulee valittelua. Suurimmalle osalle ihmisistä se riittäisi aivan täysin. Nytkin keksittiin vain kasa skenaarioita, jotka joko toteutuvat tai eivät toteudu. Esimerkiksi se mökkitapaus, jossa on ajettu 200 km työmatkaa (todella reilusti yläkanttiin, suurimman osan työmatka on merkittävästi pienempi) ja ei ehditä ladata ollenkaan lisää kun jo pitää lähteä tarkistamaan vesimittari 150 km päähän. Nykyaikaisella sähköautolla tuo ei ole mikään ongelma, mutta kyllähän siitä nettipalstalla ongelman saa aikaiseksi.

Sähköauton yleistymisen ongelma ei suurimman osan kohdalla ole se range, joka 300-400 km luokassa on ihan täysin riittävä päivittäiseen rutiinikäyttöön, vaan se että autot maksaa aivan liikaa, niiden arvo laskee aivan liikaa ja niiden tarjonta on aivan liian vähäistä. Minkä ison farmarin ostaisit sähköversiona? Entä pakettiauton? Niinpä. Ei ole.

Vastataan nyt vielä sen verran että ei kukaan kai viitsi väittää ettei työmatkoja noilla voisi päästä. Mun, ja ilmeisesti jonkun muunkin, pointtina oli että skenaariot elää ja voi hyvin tulla tilanteita joissa pitäisi ensin ajella absille lataamaan akkuja puoleksi tunniksi. Ja esimerkiksi ton koukuttomuuden kanssa voisin elää mutta ois sekin mulle miinus. Jos haluaisi välttämättä ajaa ekologisesti sähköllä niin se kyllä onnistuisi mutta käytännöllisyyden kustannuksella. Sähköauto on yksinkertaisesti vähemmän käytännöllinen. Siinä on ehkä mun tärkein pointti tässä koko keskustelussa.
 
"Sähköautot ei kelpaa kellekään, koska ne ei sovi mulle syistä x ja y".

"Sähköautot käy kaikille, koska ne käy mulle syistä z ja v".

Siinäpä 90% tämän ketjun "sisällöstä" :D
 
Ajan noin 40000 km/v ja lataan kotona 24 kWh Leafia 1x20A latausvirralla Type1-latauslaitteesta.

Ainakin noin vähäisillä ajoilla tuo on hyvin riittänyt, vaikka onkin talouden ainoa auto. 10A ei riittänyt sujuvaan käyttöön enää näillä ajoilla. 3x8A tai 3x10A ottaisin, jos Zoen, Teslan tai muun kolmivaihelaturilla varustetun sähköauton seuraavaksi ostaisin. Voimakkaammalle latausvirralle en keksi kotona käyttöä, etenkään, kun seuraavan sähköautoni akku on merkittävästi isompi joka tapauksessa.
Juuri nuo paremmat kolmivaihelaturit on sellaisia jotka ei sovi siihen tavalliseen lämmitystolppaan. Eli vaatisi sitten vähän isompia muutoksia latauspaikan sähköihin. Vaikka 3x8A lataus tai vastaavaa. Täällä luultavasti saisi pistokkeesta 3x16A. Toki kolmivaiheiselle maalämpöpumpulle täytyisi jättää pelivaraa ja pääsulakkeet on ne kaikkein pienimmät 3x25A. Pääsulakkeita voisi mahdollisesti suurentaa 3x35A asti.

Vertailuksi 10kW maalämpöpumppu ja 6kW sähkövastusta vaatii myös 20A sulakkeet. 9kW sähkövastuksen kanssa 25A sulakkeet.
 
Se toimii ihan täsmälleen niinkuin polttisautokin, sillä erotuksella ettei tarvii erikseen käydä tankilla.
Taitaa olla niin, että enemmän niitä sähköautoja tarvitsee "tankkailla". Erona se mitä letkusta tulee, missä tankkaus suoritetaan ja kuinka kauan se kestää. Jos lataus onnistuu kodin lisäksi töissä niin se on tietenkin kätevää, mutta ei taida kovin monessa tapauksessa loppujen lopuksi onnistua.

Hybrideissä on sentään se etu täyssähköihin verrattuna, että voi ajella polttomoottorilla ja sähköt lähinnä täydentävät puutteita siinä rinnalla. Suo siellä, vetelä täällä.
 
Täyssähköauton latausetu on vielä tällä hetkellä omakotiasujan ja työpaikan latauspisteen käyttöoikeuden omaavilla. Onnittelut heille! Muut tyydymme hybrideihin. Mutta aikansa kutakin - kyllä se siitä!
 
Täyssähköauton latausetu on vielä tällä hetkellä omakotiasujan ja työpaikan latauspisteen käyttöoikeuden omaavilla. Onnittelut heille! Muut tyydymme hybrideihin. Mutta aikansa kutakin - kyllä se siitä!

Millainen tämä latausetu on, josta rivitaloasujana jään paitsi? Jos tuo katos olisi omakotitalon pihalla niin millaisia etuja saisin?
 
No enpä tiennyt että mulla on työpaikka ja mökki 200 km päästä himasta. Tuliko semmoinen mieleen että noi sun skenaariot mittasuhteet on aika mielipuoliset? Jos otetaan normaalimmat etäisyydet vaikkapa kodin ja työpaikan välille niin lataustarvetta harvemmin syntyy muutoin kun yöaikaan.
Nämä 100-200 kilometrin työmatkat näissä sähköautokauhuskenaarioissa ovat kyllä häkellyttäviä. Se nyt lienee selvä, että jos työmatka on kolminumeroinen määrä kilometrejä, ei sähköauto ole vielä aikoihin mielekäs vaihtoehto, mutta ei kukaan niin väitäkään. Olkiukkoilu on toki lystiä touhua.
 
"isossa kuvassa" ei tunnu oikein järkevältä että joka kerrostalon piha ja niemen notko on varustettu sähköauton lataukseen soveltuvalla infralla, vaikkakin suomessa kaapelit ja pääsulakkeet ovat jo lähtökohtaisesti aika järeät. Enemmänkin alkuvaiheen juttuja..

Latausasemat ja nopea lataus kuulostaisi järkevämmältä. Näidenkin kanssa varmaan haasteena saada tarpeeksi järeät sähköt siihen latausasemalle, tosin lienee huomattavasti helpompaa kuin polttoainesäiliöiden jemmailu maan alla.
 
Täyssähköauton latausetu on vielä tällä hetkellä omakotiasujan ja työpaikan latauspisteen käyttöoikeuden omaavilla. Onnittelut heille! Muut tyydymme hybrideihin. Mutta aikansa kutakin - kyllä se siitä!

Justiin tuossa laskeskeltiin, että about 30 km työmatkan (yhteen suuntaan) lataustarpeen lataa helposti yön aikana ihan normi 10A lämmitystolpan töpselistäkin. Saati sitten jos on uudempi taloyhtiö 16A propulla. Tuohon alle 30 km työmatkaan taitaa pudota yli 80% tämän maan autoilijoista.

Suurempi ongelma on varmaan kateelliset taloyhtiön hallituksessa istuvat naapurit, jotka vittupäissään hannaavat ideaa vastaan ja lätkäisevät jonkun 100€/kk hinnan tolppapaikalle jos lataa sähköautoa sen 5-6 tuntia päivässä.

MUOKS: Tarkoitin siis 30 km yhteen suuntaan.
 
Viimeksi muokattu:
Oma pistokehybridi kulkee reilun 20km sähköllä, ja eilen tuli käytyä ensin töissä pyörähtämässä (20km per suunta), ja illemmalla vielä mutsia moikkaamassa (21km/suunta). Kivasti sai kaikki ajelut vedeltyä sähköllä :). Mittarissa on nyt 21061km josta sähköllä on ajettu 10611km - mun käyttöön pistokehybridi sopii siis näköjään kohtuullisen hyvin. Ja niin sopisi täyssähkökin, vaikka olenkin rivitalopeasantti, kun katoksessa on töpseli josta kestää ladata 16A.
 
Jos joku ajaa päivittäin työmatkaa 100km-200km, niin ongelma on jossain muualla kun sähköautossa! Eli lopettakaa toi älytön jankkaus. Tää ketju on mennyt ihan päin vittua. Vaikka onkin ihan mukava, että on vähän vilkaampaa keskustelua, mutta joku raja nyt!
 
Maantiellä kyllä. Kaupungissa hybridin ja perinteisen bensakoneen kulutusero on dramaattinen. Pikkuturbo imaisee kaupunkirallissa helposti 8 litraa satasella, kun hybridin kulutus vaan laskee. Alle vitosella pääsee ja pihistellen nelosen pintaan.

Varmaan pääsee pikkuturboilla 8l jos koko ajan repii, itsellä 1.2 Tce rellu tässä kehä 3 sisäpuolella kuluttanut nyt 4kk aikana noin 6-6.5l/100km. Eihän nämä mitään hirmu ruuhkia täällä edes ole, mutta edellinen auto 1.8 mondeo vei sen 8-10l/100km samassa ajossa.

Maantietä en ole vielä päässyt kunnolla koittamaan, mainosten mukaan jotain nelosella alkavia lukuja, mutta uskoo ken tahtoo.
 
Varmaan pääsee pikkuturboilla 8l jos koko ajan repii, itsellä 1.2 Tce rellu tässä kehä 3 sisäpuolella kuluttanut nyt 4kk aikana noin 6-6.5l/100km. Eihän nämä mitään hirmu ruuhkia täällä edes ole, mutta edellinen auto 1.8 mondeo vei sen 8-10l/100km samassa ajossa.

Maantietä en ole vielä päässyt kunnolla koittamaan, mainosten mukaan jotain nelosella alkavia lukuja, mutta uskoo ken tahtoo.

Rellulla en ole kokeillut, mutta Opelin 1.4 turbo ja Volkkarin 1.4 ei kumpikaan menneet alle kasilla kun ajoi reippaasti tuossa keskustassa. Kyllähän se tuolla lähiössä painuu sitten kutosella alkaviin, mutta ei tuossa ruuhkaliikenteessä mikä on jatkuvaa kiihdyttelyä ja jarruttelua valoista toisiin.

Silti. Hybridillä voi ajaa reippaasti ja silti pysyy 4-5 litrassa vaikka pysähtelisi koko ajan. Sen lisäksi auto on aina sammuksissa valoissa ilman, että tarvii kuunnella startin pärähdystä aina kun lähtee liikkeelle. Eroa on siis kulutuksen lisäksi myös matkustusmukavuudessa.
 
e-Golf koeajosta raporttini blogissani. Saa lukea, jos kiinnostaa, ei ole pakko.

Soveltuu joillekin, ei kaikille, joten siitä ei kannata vääntöä taasen aloittaa.
Itse sanoisin rajoitteiksi esim:
  • max noin 145 km päivittäinen työmatka, jos kyseessä moottoritie. Toiminee kesät talvet, kunhan saa lataukseen myös töissä. Jos ei töissä saa ladattua, niin mielellään hieman alle puolet tuosta.
  • max noin 200 km päivittäinen työmatka, jos kyseessä maantie. Toiminee kesät talvet, kunhan saa lataukseen myös töissä. Ja jos ei töissä saa ladattua, niin mielellään hieman alle puolet tuosta, etenkin jos kylmästä lähdöt töissä.
  • oletuksena, että kotiin saa järjestettyä latauksen ylipäätään.
  • säännölliset viikoittaiset mökki- tai mummolamatkat tsjp ovat alle 200 km tai jos koko porukka sietää yhden lataustauon ja pikalaturi reitille sopivasti sattuu, niin noin 300 km vielä sujunee hyvin.
  • niin ja kärryä ei tälläkään sähköautolla saa vetää, siihen pitää sähkiksistä edelleen valita Model X
ja kaikki vastuuvapaus noihin ylläoleviin hajatelmiin. Olennaista on, että jokainen itse käy koeajamassa, jos oikeasti kiinnostaa.

VW e-Golf 35,8 kWh koeajoraportti | Sähköautoileva motoristi

eGolf.001.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
Sanoisin että täyssähköauto tulee olemaan hyvin pitkään harvinainen ratkaisu talouden ainoana ajoneuvona, lähinnä tulee mieleen skenaario jossa henkilöllä olisi käytössään jonkun laina-autopalvelun käyttömahdollisuus. Akkutekniikan pitää kehittyä vielä huomattavasti että täyssähköauto olisi todellinen korvike polttomottorille.

Range extender polttikset ovat mielestäni teknisesti järkevin ratkaisu, kuten BMW i3:ssa on. Tosin polttoaine tankki saisi olla isompi. Samalla sillä pystytään ratkaisemaan kätevästi lämmityksen tarve erillisellä polttoainelämmittimellä erityisen kylmissä olosuhteissa. Polttoainelämmittimessä on hyvä hyötysuhde ja ne ovat myös loppujenlopuksi hyvin vähän saastuttavia.

Nykyinen lainsäädäntö ohjaa noihin 50km pluginhybrideihin, joka sinänsä on ihan toimiva ratkaisu monessa tilanteessa, mutta samalla se ohjaa ratkaisuja pois tuosta järkevämmästä RE systeemistä.

Kahden auton taloudessa sen sijaan sähköauto on jo tänäpäivänä täysin järkevä vaihtoehto toiseksi autoista.

Juuri nuo paremmat kolmivaihelaturit on sellaisia jotka ei sovi siihen tavalliseen lämmitystolppaan. Eli vaatisi sitten vähän isompia muutoksia latauspaikan sähköihin. Vaikka 3x8A lataus tai vastaavaa. Täällä luultavasti saisi pistokkeesta 3x16A. Toki kolmivaiheiselle maalämpöpumpulle täytyisi jättää pelivaraa ja pääsulakkeet on ne kaikkein pienimmät 3x25A. Pääsulakkeita voisi mahdollisesti suurentaa 3x35A asti.

Vertailuksi 10kW maalämpöpumppu ja 6kW sähkövastusta vaatii myös 20A sulakkeet. 9kW sähkövastuksen kanssa 25A sulakkeet.

Maalämpöpumppu on pahasti väärin mitoitettu jos se käyttää oikeasti joskus täyttä tehoa. Käytännössä kun se täysi sähkölämmitysvastus kytkeytyy päälle se tapahtuu tilanteessa jossa varsinaista pumppua ei käytetä kaivon jäätymisvaaran takia. Ilma-vesilämpöpumpun kanssa noin voi olla, jos on tarkoituksellisesti valittu lämmöntarpeeseen alimitoitettu järjestelmä, silloin kyllä käytännössä pääsulakkeenkin tulee olla pykälää isompi, koska ne pääsulakkeet ei kestä silloin normaalia lisäkuormitustakaan.

Normaalisti taloyhtiön autolämmitystolppien läpi menee kyllä kolmivaiheinen sähkö, siitä ei välttämättä ko. tolppaan käytetä kuin yhtä vaihetta, mutta muutos niin että tolpasta saa esim 3x16A ei edellytä kuin sen tolpan päässä olevan lootan päivityksen.

"isossa kuvassa" ei tunnu oikein järkevältä että joka kerrostalon piha ja niemen notko on varustettu sähköauton lataukseen soveltuvalla infralla, vaikkakin suomessa kaapelit ja pääsulakkeet ovat jo lähtökohtaisesti aika järeät. Enemmänkin alkuvaiheen juttuja..

Latausasemat ja nopea lataus kuulostaisi järkevämmältä. Näidenkin kanssa varmaan haasteena saada tarpeeksi järeät sähköt siihen latausasemalle, tosin lienee huomattavasti helpompaa kuin polttoainesäiliöiden jemmailu maan alla.

Käytännössä nimenomaan se infra on jo tehty joka kerrostalon pihaan ja niemennotkoon, vain varsinaisest latauspisteet puuttuvat. Ei tietysti 100% sähköautokantaa silmälläpitäen, mutta hallituksen kaavailemaa vuoden 2030 250000 sähköauton kantaa (eli noin 8,5% sähköautoja), infra on jo ihan kevyesti valmiina.

Nykyisellään käytännössä jokaiseen kiinteistöön on olemassa riittävä infra laittaa ainakin yksi sähköauton pikalatauspiste. Tietenkään jakeluverkko ei kestäisi sitä että jokaisessa kiinteistössä olisi yhtäaikaisesti sähköauto pikalatauksessa, mutta kaikki kaavaillut sähköautojen lisääntymismäärät ovat ihan helposti jakeluverkon suorituskyvyn sisällä. Jos joskus tulee vastaan jakeluverkon kapasiteetti sähköautojen takia, niin se tapahtuu niin hitaasti että siihen voidaan kyllä ragoida helposti.
 
Minulla ei ole mitään sähköautoja vastaan, päinvastoin. Mäntämoottori on melkoinen kompromissi vaihteistoineen yms. Sen sijaan arvoitukseksi jää milloin omiin tarpeisiin on tarjolla sähköauto. Tarttis olla vetomassaa, nelikkoa, maastokelposuutta ja pitkää toimintasädettä. Jos ei speksit täyty niin jää työt tekemättä ja harrastukset harrastamatta. Ja mielellään vielä käytettynä sopuhintaan ettei pari naarmua haittaa pusikossa.

Luin juuri että seuraavan sukupolven Pajerosta olisi tulossa Plug-in mallinen ratkaisu: Fifth generation 2017 Mitsubishi Pajero allegedly confirmed

Jos malli saadaan pihalle parin vuoden sisään, niin käytettynä näitä olisi tarjolla inhimilliseen hintaan arviolta v. 2030. Ja tämä olisi vasta plug-in malli. Muilta valmistajilta ei ole kuulunut pihaustakaan sähköistyksestä maasturi/avolavapuolella. Ilmeisesti ei kannata henkään pidätellä odotellessa.
 
Maalämpöpumppu on pahasti väärin mitoitettu jos se käyttää oikeasti joskus täyttä tehoa. Käytännössä kun se täysi sähkölämmitysvastus kytkeytyy päälle se tapahtuu tilanteessa jossa varsinaista pumppua ei käytetä kaivon jäätymisvaaran takia. Ilma-vesilämpöpumpun kanssa noin voi olla, jos on tarkoituksellisesti valittu lämmöntarpeeseen alimitoitettu järjestelmä, silloin kyllä käytännössä pääsulakkeenkin tulee olla pykälää isompi, koska ne pääsulakkeet ei kestä silloin normaalia lisäkuormitustakaan.

Normaalisti taloyhtiön autolämmitystolppien läpi menee kyllä kolmivaiheinen sähkö, siitä ei välttämättä ko. tolppaan käytetä kuin yhtä vaihetta, mutta muutos niin että tolpasta saa esim 3x16A ei edellytä kuin sen tolpan päässä olevan lootan päivityksen.
Maalämpö on tosiaan mitoitettu täälläkin niin että sähkövastusta ei tarvitsisi koskaan. Eli 10kW maalämpöpumppu ja 9kW latausteho voisi olla yhtäaikaa päällä 25A sulakkeilla. Jossain maalämpöpumpussa saattaa riittää myös 20A sulakkeet ja 9kW latausteho/sähkövastus.

Täällä tuohon autokatokseen taitaa mennä kaksi eri sähkökaapelia. Kolmevaiheista pistoketta ei ainakaan katoksessa ole. Talon seinässä tuo 3x16A kumminkin on.
 
Täällä tuohon autokatokseen taitaa mennä kaksi eri sähkökaapelia. Kolmevaiheista pistoketta ei ainakaan katoksessa ole. Talon seinässä tuo 3x16A kumminkin on.

Juu, ei sinne katokseen tai parkkikselle niitä voimavirtapistokkeita laiteta, mutta käytänössä jos niitä lämmitystolppia on enemmän kuin yksi, niin niille syötetään kolmevaiheinen sähkö, ja vuorotellen jokaisesta vaiheesta otetaan kullekin tolpalle "haara", jolloin kuormitus pysyy tasapainossa vaiheiden kesken. Käytännössä kaapelointi kulkee tolpasta tolppaan ja "käyttämättömät" vaiheet vaan jatkuvat liittimen läpi tolpasta eteenpäin.

Käytännössä se syöttö kannattaa jakaa useampaan vähän ohuempaan kaapeliin, sen sijaan että koko kenttä/katos yritettäisiin toteuttaa yhdellä kaapelilla. Mä en mielelläni kytkisi yli 6mm2 johtimia noissa sähkötolpissa, menevät niin pirun jäyksiksi, vaikka niissä tolpissa saattaa ollakin tila 16mm2 johtimille.
 
Varmaan pääsee pikkuturboilla 8l jos koko ajan repii, itsellä 1.2 Tce rellu tässä kehä 3 sisäpuolella kuluttanut nyt 4kk aikana noin 6-6.5l/100km.

No ei tuo määre vielä kovin tarkasti rajaa autoilua kaupunkiajoon – ruuhkassa seisoessa varmasti mikä tahansa perinteinen polttomoottoriauto kuluttaa paljon kuljettua kilometriä kohden kun niitä kilometrejä kertyy niin nahkeasti.

(Vertailun vuoksi: toistakymmentä vuotta vanha Polo bensiinikoneella vie kitkarenkaillakin päivittäisessä ajossani yksinomaan Kehä-I:n sisäpuolella ja sitä pitkin noin 5,5 L/100 km, himmailemalla veisi vähemmänkin ja talvella ja helteellä vähän enemmän.) Kaupunkiajossa veisi luultavasti helposti sen 8 litraa muttei ole tullut koskaan mitattua.
 
Suurempi ongelma on varmaan kateelliset taloyhtiön hallituksessa istuvat naapurit, jotka vittupäissään hannaavat ideaa vastaan ja lätkäisevät jonkun 100€/kk hinnan tolppapaikalle jos lataa sähköautoa sen 5-6 tuntia päivässä.
Aika harvassa taloyhtiössä tai työpaikoilla on pihatolpissa kulutusmittaria, joten niissä on kiinteä maksu. Lisäksi sähköä tulee useimmiten ajastimella määriteltynä ajankohtana 1-2h kerrallaan.

Olisihan se aika epäoikeudenmukaista ihan ilman mitään merkittävää kateellisuuttakin, jos jollakin olisi mahdollisuus ladata autonsa tuollaisesta tolpasta niin että muut asukkaat maksavat siitä vastikkeiden muodossa.

Jos ja kun maksusta pääsee yhteisymmärrykseen, niin sitten tulee vielä kaupan päälle tosiaan kysymys siitä, että miten tolpan mahdollinen ajastin ohitetaan ja kuka maksaa kustannukset sen muokkaamisesta.
 
No ei tuo määre vielä kovin tarkasti rajaa autoilua kaupunkiajoon – ruuhkassa seisoessa varmasti mikä tahansa perinteinen polttomoottoriauto kuluttaa paljon kuljettua kilometriä kohden kun niitä kilometrejä kertyy niin nahkeasti.
Suomen oloissa pitää muistaa laskea mukaan myös talvella lämmitys ja kesällä jäähdytys jne. Polttomoottoreissa nämä tulevat osittain kaupan päälle, kun ne sisältyvät kulutuslukemaan (eivät välttämättä virallisiin, mutta litra lisää kulutukseen kattaa tarpeen).

Samalla tavalla sähköautoissa pelkän kilometrimäärän tuijottaminen ei ole välttämättä fiksua, eli niissäkin pitää muistaa huomioida myös lisälaitteiden muodostama rasite. Vai onko nämä yleensä huomioitu ilmoitetuissa lukemissa? En ainakaan usko että olisi.

Heitän hihasta, että ilmoitettu ajomatka puolittuu pakkasella lämmityksen ansiosta ja ilmastointi tehnee kesällä about saman. Vannoutuneet ekoihmiset eivät tällaisia ylellisyyksiä tietenkään tarvitse, mutta me muut kuolevaiset ollaan totuttu matkustamaan mukavasti.

Edit.
Mm. täällä näköjään jotain aiheesta, ei ollut matkan puolittuminen kaukaa haettu arvio:
Miten käy sähköauton pakkasessa lämmityslaite päällä? Testit -20 C°:ssa
”Ihan sama onko -50 vai +50” – kolme sähköautoilijaa kertoo, miten sähköauto toimii paukkupakkasilla
 
Viimeksi muokattu:
Samalla tavalla sähköautoissa pelkän kilometrimäärän tuijottaminen ei ole välttämättä fiksua, eli niissäkin pitää muistaa huomioida myös lisälaitteiden muodostama rasite. Vai onko nämä yleensä huomioitu ilmoitetuissa lukemissa? En ainakaan usko että olisi.

Joskus jonkun sähkövempeleen valmistajan lukemia vilkaisseena jäi sellainen kuva, että se ilmoitettu (jonkin EU-testisyklin mukainen) kantama on lukema jonka lähelle pääsee kaikista mukavuuksista tinkimällä hitaassa taajama-ajossa. Esimerkiksi ilmastointi päällä reipasta maantievauhtia (90 km/h) ajettaessa kantama putoaa jo vain reiluun puoleen – ja nämä ovat valmistajan omilta sivuilta. Moottoritievauhdissa lukemat ovat luonnollisesti vieläkin rujommat ja autobaanalle lienee turha edes kääntyä jos siellä päin pyörisi.

Käytännössä asettaa naurunalaiseksi sen hiljattain uutisoidun artikkelin siitä, miten jonkun tutkijan mielestä jopa nykyiset 300–400 kilometrin EU-syklin mukaiset kantamat olisivat liioiteltuja. Edes tällaisilla ”ylisuurilla” kantamilla tuntuu että usealla menee mökkeily tai vaikkapa lasketteluloma erittäin ikäväksi säätämiseksi jos perheessä on vain täyssähköauto(ja). Toisaalta, tämähän on vain minun mielipiteeni: ilmeisesti ainakin joidenkin muiden mielestä on ihan OK että sadantonnin kaaralla pitää körötellä kahdeksaakymppiä moottoritiellä kun se on sentään tulevaisuuden tekniikalla varustettu.

Käytännössä on vaikeaa nähdä lähitulevaisuudessa tilannetta, jossa sähköauto näyttäytyisi ladattavaa hybridiä houkuttelevampana. ”Mutta kun ne liikkuvat osat” kuulostaa argumentilta jossa taustalla on vähemmän tosielämän kokemuksia ja enemmän faktojen tuijottelua paperilta. (Itse tosin ajan, kuten jo aiemmin ilmaisin, jo iäkkäämmän puoleisella, sähköautoperspektiivistä katsottuna puoli-ilmaisella rotiskolla mutta yhtä hyvin se kuljettaa paikasta toiseen kuin mikä tahansa muukin auto, ainakin toistaiseksi.)
 
Tässä on esimerkki siitä miten nurinkurista logiikkaa näissä asioissa käytetään. "Miten ajastin ohitetaan" oikeasti, tarviiko tämmöisiä miettiä?

Mittarin laittaminen maksaa korkeintaan 100-300 euroa ja sitten voi maksaa käyttämänsä sähkön mukaan. Ei ole sen vaikeampaa.

Paitsi taloyhtiön hallituksissa kateelliset pellet saa nuo yleensä torpattua jollain verukkeella.
Tarvitsee niitä miettiä, ikävä kyllä.

Jos esim. jossakin 4 asukkaan taloyhtiössä yksi asukas haluaa alkaa sooloilemaan yhteisesti kustannettavien rakenteiden kanssa, niin ei se voi niin mennä, että kaikki osakkaat joutuvat tahtomattaan maksumiehiksi sekä muutoksen aikana että myös mahdollisesti myöhemmin, oli kyse nyt sitten näennäisesti millaisesta summasta tahansa.

Lisäksi kustannukset mittarin laittamisesta vaihtelevat vanhoista sähkötoteutuksista riippuen. Ei sieltä tonnien kuluja yleensä tule, mutta tuo 100-300€ on silti vahvasti alakanttiin. Mutta joo, jos ostaa 60 000€ sähköauton, niin siihen samaan konkurssiin voi varmaan kustantaa koko taloyhtiölle mittarit tolppiin ja kakkukahvit päälle jotta yhtiökokous sujuu mukavasti aiheen ympärillä. :D

Kyllä minä tiedän miten tällainen hoidettaisiin omakotitalossa, mutta taloyhtiössä asuvien kohdalla pitää ajatella muitakin kuin itseään. Työpaikoilla tilanne voi olla vieläkin mutkikkaampi, jos ei ole esim nimettyä paikkaa, jolloin muutos pitäisi toteuttaa jokaiseen tolppaan, tai ainakin järjestellä muutama erillinen "lataustolppa" jne.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 396
Viestejä
4 489 757
Jäsenet
74 154
Uusin jäsen
Almedin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom