Sähköautojen 400 kilometrin toimintasäde on tuhlausta, sanoo VTT:n johtava tutkija – syynä suomalaisten ajotavat ja autojen hinnat
Sähköautoista ei ole pakko yrittää tehdä polttomoottoriautojen kopioita. VTT:n johtavan tutkijan Juhani Laurikon mukaan pienemmätkin toimintamatkat riittävät.
Sähköautojen toimintamatkat eivät ole lähelläkään polttomoottoriautojen toimintamatkoja, mitä monet asiantuntijat pitävät yhtenä sähköautojen yleistymisen esteenä. (KUVA: VILLE MÄNNIKKÖ)
Jussi Sippola HS
Julkaistu: 22.5. 13:57 , Päivitetty: 22.5. 14:39
MONIEN autoilijoiden mielestä sähköautojen toimintasäteet ovat aivan liian lyhyitä, mutta VTT:n johtava tutkija ja moottoritekniikan asiantuntija
Juhani Laurikko on toista mieltä. Nykyisten sähköautojen toimintasäteet ovat Laurikon mukaan usein liian pitkiä.
Laurikon kanta liittyy siihen, minkälaisia odotuksia autoiluun liittyy. Yleisten odotusten mukaan sähköauto ei ole auto eikä mikään, koska sillä ei voi ajaa yhtä soittoa mökille tai Helsingistä Lappiin.
Kun edullisemman hintaluokan sähköauto Renault Zoella (hinta noin 35 000 euroa) voi ajella yhdellä latauksella 300–400 kilometriä, melkein millä tahansa netin autokaupan kesäkaaralla voi körötellä tuplasti pidemmän matkan tankillisella bensaa.
Sähköautoista ei kuitenkaan olisi pakko yrittää tehdä polttomoottoriautojen kopioita. Laurikon mukaan pienemmätkin toimintasäteet riittävät.
”Yli 400 kilometrin toimintasäteet sähköautoissa ovat tuhlausta”, Laurikko sanoo ja viittaa tutkimuksiin suomalaisten ajotavoista.
Liikenneviraston henkilöliikennetutkimuksen mukaan Suomessa ajettavista ajomatkoista neljä viidesosaa on alle 20 kilometrin matkoja.
Lisäksi Suomessa tehtävistä ajoista 95 prosenttia voitaisiin tehdä sähköautolla, jos autolla olisi 300 kilometrin toimintasäde ja auton omistajalla mahdollisuus ladata autoa kotona.
”Toimintamatkoissa on kyse henkisestä puolesta ja osittain laiskuudesta. Siinä yritetään toistaa samaa konseptia kuin nestemäistä polttoainetta käyttävissä autoissa, joita ei tarvitse tankata joka päivä”, Laurikko sanoo.
AUTONVALMISTAJAT kuitenkin kilpailevat nyt etenkin sähköautojen toimintasäteellä, minkä takia sähköautojen hinnat ovat korkealla, Laurikko sanoo.
”Akku on ehdottomasti sähköauton kallein komponentti. Sitä ei pitäisi ylimitoittaa normaaliin käyttötarpeeseen nähden, koska se tekee autosta tarpeettoman kalliin.”
Laurikon mukaan autojen ominaisuudet pitäisi mitoittaa autojen oikean käyttötarpeen mukaan. Tässä on onnistuttu Laurikon mukaan esimerkiksi sähköbussiliikenteessä.
BUSSILIIKENTEEN optimointi onkin helpompaa kuin yksityisautoilun. Vaikka suurin osa suomalaisten henkilöautomatkoista on lyhyitä, jossain vaiheessa eteen voi tulla pidempi matka, josta ei selviydy sähköautolla. Tämä johtuu osittain siitä, että Suomessa on vasta noin 300 julkista sähköautojen latauspistettä.
Latauspaikkoja on kuitenkin tulossa lisää, sillä
työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt latausverkoston rakentamiselle viiden miljoonan euron tuen.
Latauspaikoilla on myös suuri henkinen merkitys. Laurikon mukaan sähköautoilla ajettujen matkojen pituus kasvoi Japanissa samalla, kun pikalatausasemien määrä lisääntyi.
”Pelkkä pikalatausasemien määrä ja mahdollisuus saada lisää sähköä lisäsi ajettujen matkojen pituutta. Autoilijat tiesivät, että tarvittaessa sähköä saa lisää, joten he uskalsivat ajaa akkuja tyhjemmäksi.”
SUOMEN hallitus haluaa kasvattaa sähköautojen määrää Suomen liikenteessä. Tavoitteena on, että vuonna 2030 Suomen teillä kulkisi vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa. Sinne on pitkä matka, sillä nyt Suomessa on vasta noin tuhat täyssähköautoa.