Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kalliimpia vakuuttaa ja korjata onnettomuuksien jälkeen, lisäksi kolarialttiimpia:
Liikennevakuutuskeskus: Sähköautojen kolaririski on suurempi ja korjaukset kalliimpia kuin polttomoottoriautoilla Liikennevakuutuskeskus: Sähköautojen kolaririski on suurempi ja korjaukset kalliimpia kuin polttomoottoriautoilla
Teslojen pelti rytisee – syynä ärhäkkä kiihtyvyys? Sähköautoilla kolaroidaan enemmän kuin perinteisillä autoilla, kertoo selvitys
Se huomio täytyy kuitenkin tehdä, että muut kuljettajat eivät ole tottuneet sähköauton hidastuvuuteen tai kiihtyvyyteen liikennevirrassa.
Ärsyttävä ominaisuus kyllä.Uskoisin, et sähköautotkin sytyttelee jarruvaloja moottorijarrutuksessa kun sitä jo F-tyyppikoodin Bemaritkin tekee, käsittääkseni VAGitkin jo.
Sähköauton hidastuvuus on sama kuin perinteisellä henkilöautolla. Mikäli vahva renegerointi ei sytytä jarruvaloja, niin siinä on tietysti ongelma mikä pitäisi sähköautoissa korjata siinä tapauksessa. Toisekseen, ei sähköauton kiihtyvyys niin huimaa ole verrattuna muihin ajoneuvoihin että tuo kelpaisi selitykseksi (isommissa nopeuksissa bensakoneet ovat tehokkaampia ja moottoripyörät useammassakin tilanteessa) - varsinkin kun sillä joka kiihdyttelee on vastuu siitä mihin se törmäilee. Sitä kutsutaan liikenteen vaarantamiseksi joka tapauksessa jos ajelet kuin hullu siellä ruuhkassa, aivan sama millä tavalla voima tuotetaan.
Eli kyllähän tuo kertoo edelleen sen että sähköautoja ostavat huonot kuskit
Taas kun tämä autokuume polttelee niin mites tuo bemun X225 kanssa pärjäilisi. Täällähän oli kyseisen auton nykyisiä/entisiä omistajia. Onko siinä jotain että pitäisi pysyä erossa, noitahan saisi lähes uusia jo 30keur pintaan hyvillä varusteillakin (se sporttipenkki taitaa olla must ainakin). Mesun c-sarjan farkku nyt karsiutuu pois kun eihän sillä pelkällä sähköllä pääse mihinkään, tuolla bemulla kuiten jonnekin pääsee (sen ~30km ainakin??). Uudet bemun 3-sarjan farkku / c-mesen farkku auttamasti ulkona budjetista vaikka varmaan olisivat muuten ykkösvaihtoehtoina. Jos ihan hurjana olis niin sitä ford kugaa vois miettiä uutenakin (olis ainakin 5v takuu mielenrauhana), onkohan niitä vielä edes tarjolla koeajollekaan missään/kokemuksia kellään?
Hidastuvuudella viittaan regenerointiin. Polttomoottoriautot rullaavat moottorijarrutuksellakin pienen ikuisuuden. Toki ne jarruvalot syttyvät, mutta tuolla liikenteessä on hermanneja, joilla sytytys lasketaan sekunneissa ja silti on tarve ajaa lähellä puskuria.
Moottoripyörillä ja tehokkailla bensakoneilla ei ole mitään tekemistä tämän asian. Kumpikaan näistä ei kiihdy erityisen nopeasti tyypillisessä liikennevirrassa, ja toisaalta kiihdyttely itsessään tuottaa valtavan äänimerkin ympäristölle.
Sähköauto kiihtyy nopeasti, kuljettajan kannalta vaivattomasti ja varsin hiljaa.
Eli tilanne vastaisi edelleen normaalia jarrutusta, eihän sillä ole väliä hidastuuko auto jarrulevyllä vai generaattorilla. Sillä ei ole mitään tekemistä hidastumisen kanssa, ei myöskään ilmajarrulla. Moottoripyörä on tässä suhteessa vaarallisin, sillä ilmavirta hidastaa sitä huomattavan tehokkaasti ilman jarruvalojen vilahdusta.
Kyllä kumpikin kiihtyvät erittäin nopeasti, varsinkin suhteessa liikennevirrassa liikkumiseen. Sähkömoottorin etu jopa voi heiketä tässä tilanteessa, koska polttomoottori on liikkessä jo huomattavasti paremmalla hyötysuhdealueella (esim. turbolla on jo kierroksia, kierrosluvut ovat korkeammalla, etc). Itse kiihdytys lähtee kuitenkin nopeammin kuin ihmisen reaktio. Moottoripyörä on ehdottomasti näistä toki vaarallisin, koska se on pienin eli sen huomaaminen on vaikeinta.
Joka tapauksessa, vastaavia nopeita autoja on ollut jo pitkään - eivätkä ne taida olla korkeammalla onnettomuustilastoissa?
En tiedä mihin tutkimukseen tuossa sitten viitataan.Nyt haisee taas puhdas mutu näissä arvuutteluissa.
Onko jossain dataa siitä, että sähköautot ovat normaalia useammin vastaanottavana osapuolena peräänajoissa?
Onhan niitä polttomoottorikuskejakin monenlaisia, nasta laudassa valoihin jarruttamaan ajavia bensalenkkareita on lukumääräisesti moninverroin enemmän kuin regenit täysillä ajavia sähköautoilijoita.
Sähköautojen määrä ja etenkin niillä ajetut kolarit ovat lukumääräisesti niin vähissä, että tilastollista merkittävyyttä tuskin löytyy. Tai ainakin tilastojen luottamusväli on tosi onneton.
911 Turbon ostaja tietää mitä hankkii, ja on varmaan "aina" ajanut keskivertokiesiä vikkelämmällä laitoksella. Pikkuhiljaa tottuneet, joten kickdown 400-heppaisella ei vie sormea suuhun. Vasta nyt Teslan myötä tehokkaan auton hankinta on sosiaalisesti hyväksyttävää, joten se voi olla 50-vuotiaan ensimmäinen aidosti aika rajusti kiihtyvä peli....
Joka tapauksessa, vastaavia nopeita autoja on ollut jo pitkään - eivätkä ne taida olla korkeammalla onnettomuustilastoissa?
...
Täyssähköautojahan on Suomessa ihan surkean vähän. Mikä lienee tutkimuksen totuus, onko laskettu hybridit mukaan?
Laskin tuolla autokalkulaattorilla, että jos vaihtaisin oman bensa-mersun Opel Amperaan, niin Ampera alkaisi tienata vaihtohinnan takaisin vuonna 2032. Ajan nimittäin vain jotain n. 4000km vuodessa, sinänsä ihan mielenkiintoinen laskelma, näkyy kuinka paljon vaikuttaa muut kulut kuin polttoaine.
En viittaa hidastuvuuteen fysikaalisena ilmiönä vaan enemmänkin ajotavan muutoksena. Risteysaluetta lähestyessä polttiksella hidastaminen eli moottorijarrutus aloitetaan huomattavan varhain, sähköautolla lähempänä itse risteystä mutta hidastuvuus on äkillistä ja mahdollisesti perässä tulevalle yllätyksellistä, mikäli hän seuraa edessä olevaa autoa eikä liikennetilannetta laajemmin. Heikot kuljettajat tekevät edellistä.
Kaupunkialueilla, joissa tätä pysähtyminen-kiihdyttäminen sykliä on eniten, sähköauto on hyvin nopea lähtijä. Tehokkaalla polttiksella tai jopa moottoripyörällä vastaava ensimmäisten kymmenien metrien kiihtyvyys vaatii tarkkaa kaasun annostelua ja jo lähtökohtaisesti aggressiivista ajo-otetta. Sähköllä vastaava kiihtyvyys tulee kuljettajalle varsin eleettömästi.
Oletan, että jutussa on vertailtu sähköautoja polttiksiin yleensä, ja silloinhan vertailukohta on keskiarvoinen hidas auto, jota ajaa melko passiivinen kuljettaja. Tulos ei ole sikäli yllättävä.
Järki sanoo, että on sillä väliä hidastuuko auto moottorijarrulla (0,5 m/s2)/jarrulevyillä vai talteenotolla (3 m/s2)/jarrulevyillä.Eli tilanne vastaisi edelleen normaalia jarrutusta, eihän sillä ole väliä hidastuuko auto jarrulevyllä vai generaattorilla. Sillä ei ole mitään tekemistä hidastumisen kanssa, ei myöskään ilmajarrulla. Moottoripyörä on tässä suhteessa vaarallisin, sillä ilmavirta hidastaa sitä huomattavan tehokkaasti ilman jarruvalojen vilahdusta.
Kyllä kumpikin kiihtyvät erittäin nopeasti, varsinkin suhteessa liikennevirrassa liikkumiseen. Sähkömoottorin etu jopa voi heiketä tässä tilanteessa, koska polttomoottori on liikkessä jo huomattavasti paremmalla hyötysuhdealueella (esim. turbolla on jo kierroksia, kierrosluvut ovat korkeammalla, etc). Itse kiihdytys lähtee kuitenkin nopeammin kuin ihmisen reaktio. Moottoripyörä on ehdottomasti näistä toki vaarallisin, koska se on pienin eli sen huomaaminen on vaikeinta.
Joka tapauksessa, vastaavia nopeita autoja on ollut jo pitkään - eivätkä ne taida olla korkeammalla onnettomuustilastoissa?
Väittäisin ettei takaa tulevaa kiihdyttäjää pysty kuulemaan edessä oleva auto, oli kyseessä polttomoottori tai ei. Tässä tulee ongelmaksi kaksi ilmiötä, ensinnäkin autossa on oma melunsa sisällä ja toisaalta eristävä vaikutus toisen moottoriääneen. Toinen ongelma on doppler ilmiö jonka takia kiihdyttäjän ääni on voimakkaampi taaksepäin autosta, ei eteenpäin. Eli ääni ei ole vaikuttava rakenne.
Taas kun tämä autokuume polttelee niin mites tuo bemun X225 kanssa pärjäilisi. Täällähän oli kyseisen auton nykyisiä/entisiä omistajia. Onko siinä jotain että pitäisi pysyä erossa, noitahan saisi lähes uusia jo 30keur pintaan hyvillä varusteillakin (se sporttipenkki taitaa olla must ainakin).
Järki sanoo, että on sillä väliä hidastuuko auto moottorijarrulla (0,5 m/s2)/jarrulevyillä vai talteenotolla (3 m/s2)/jarrulevyillä.
Jos perinneautossa sattuu olemaan hätäjarruavustin, niin järjestelmä alkaa jo jarrupolkimen liikeradan alkuvaiheessa nostaa valmiiksi jarrupaineita.
Näihin toimenpiteisiin mennee aikaa helposti vähintään 0,2 s, missä ajassa sähköauto on hidastunut jo yli 2 km/h.
Ero kuulostaa pieneltä, mutta sen luulisi alkavan näkyä peräänajotilastoissa kunhan sähköautokanta esim. satakertaistuu 4k --> 400k.
Niitä kiihdyttäjiä voi tulla myös sivuilta ja edestä. Esimerkiksi Tesla S P100D ponkaisee sivutieltä 35 m matkalla sataseen, mikä voi täysin yllättää samaan aikaan viereiseltä sivutieltä liittyvän, joka juuri oli tarkistanut, ettei päätiellä kulje autoja. Tilanteita voi tulla taajamassakin, kun on lähekkäisiä risteyksiä. Teslasta ei juuri lähde ääntä. Nollan ja satasen välillä yhtä ripeästi (0-100 2,6 s) liikkuvista polttisautoista ja moottoripyöristä lähtee melkoinen varoitusääni, kun niistä otetaan kaikki irti.
No höpö höpö. Kyllä sähkikselläkin on järkevintä lähestyä risteystä rauhallisesti, ensin rullaten ja sitten rauhallisella regen-jarrutuksella. Äkillisellä hidastamisella regen on tehotonta ja varsinaiset jarrutkin tulee mukaan peliin helposti.Risteysaluetta lähestyessä polttiksella hidastaminen eli moottorijarrutus aloitetaan huomattavan varhain, sähköautolla lähempänä itse risteystä mutta hidastuvuus on äkillistä ja mahdollisesti perässä tulevalle yllätyksellistä, mikäli hän seuraa edessä olevaa autoa eikä liikennetilannetta laajemmin. Heikot kuljettajat tekevät edellistä.
Älä unohda, että liikenteessä esiintyy heikompiakin suorituksia kuin mainitsemasi ihannekuljettaja:Järki sanoo tässä tilanteessa että normaaliratkaisu on: 3m/s^2 jarrulevyillä tai talteenotolla. Eroa ei yllättävässä tilanteessa ole ja tuo hidastuminen ei ole tarpeeksi etteikö takana oleva pystyisi 10m/s^2 hidastuvuudella lähtemään korjaamaan. Toisekseen, jos nuo jarruvalot syttyvät takana, niin jälkimmäinen varoittaa takana olevaa kuskia myös nopeammin kuin ensimmäinen, jolloin takana oleva voi reagoida myös nopeammin - tämä pienentää tuotakin mainittua ongelmaa.
Monessako nykyautossa ei tuota ole? Kyseinen järjestelmähän on jo 25 vuotta sitten ollut ensimmäisissä autoissa, -98 lähtien kaikissa Mersuissa.
En löytänyt tutkimusta kauanko ihmisellä kestää siirtää jalkaa noston jälkeen polkimelta toiselle, mutta näinkö lie 0,2s - kuulostaa pitkältä. EBA:n reaktioajasta löysin vain millisekuntien tasoa olevaa tietoa, joten sen vaikutus jarrutustapahtumaan on välitön. Ainakaan tuota talteenoton etua hidastumisessa ei näy Teslan jarrutustesteissä, koska ne eivät ole mitenkään erikoiset, hyvin keskinkertaiset saman luokan autoihin verrattuna. Eli niissä kuski ei ole kyennyt ainakaan käyttämään hyväksi tuota siirtoaikaa.
Luultavasti automaattijarrutukset ja vastaavat yleistyvät samassa ajassa sen verran (tai nopeammin koska kyseessä on pian pakollinen varuste) ettei tuon pitäisi näkyä tilastoissa peräänajon syynä. Yleensäkin 3 m/s^2 ei pitäisi olla vielä niin yllättävä kuskeille ja vielä kolmanneksi tämähän merkittäisiin jälkimmäisen auton kolaritilastoihin ja korvauksiin, joten ei se tässä tilastossa nostaisi sitä sähköautokannan kolariherkkyyttä.
Edelleen, et kuule kyllä varmasti sitä ääntä kun toinen kiihdyttää jos olet auton etuosaan nähden. Saa olla vähintään avoauto eikä muuta meteliä ympärillä ja vielä vähän akustiikan fysiikan lakejakin muokata. Vastaavasti, jos tuo 0-100km/h pääsisi yllättämään sivutieltä, niin yllättäisi vielä pahemmin se että auto menisi jo sen 100km/h. Jälkimmäinen tulisi vielä enemmän yllättäen siitä johtuen että se saavuttaa kohteensa nopeammin. Jos auto joutuu kiihdyttämään niin sillä kestää matkalla pidempään kuin tasaista loppunopeutta ajava.
Ei kai nyt ihan näin perusteet voi hukassa olla? Se Civic 100km/h sillä 1,2l moottorilla jota ajelee papparainen saavuttaa sen sivutieltä tulevan auton nopeammin kuin se kiihdyttävä Tesla, vaikka Tesla kiihdyttäisi 0-100km/h 0,1s. Jos Teslaa ei näe, niin miksi sen Civicinkään?
En ainakaan Teslan näkökulmasta ihan ymmärrä pointtia. Auto alkaa regeneroida heti, kun jalka nousee. Oikea rullaaminen ei edes onnistu kikkailematta, eivätkä jarrut tule peliin, ellei paina jarrupoljinta. Pomo-tyylinen hyvin hidas laskettelu on tietenkin mahdollista, mutta veikkaan, että harva täyssähkiksellä ajava haluaa niin tehdä, jos edessä ei ole ilmeistä estettä.No höpö höpö. Kyllä sähkikselläkin on järkevintä lähestyä risteystä rauhallisesti, ensin rullaten ja sitten rauhallisella regen-jarrutuksella. Äkillisellä hidastamisella regen on tehotonta ja varsinaiset jarrutkin tulee mukaan peliin helposti.
En ainakaan Teslan näkökulmasta ihan ymmärrä pointtia. Auto alkaa regeneroida heti, kun jalka nousee. Oikea rullaaminen ei edes onnistu kikkailematta, eivätkä jarrut tule peliin, ellei paina jarrupoljinta. Pomo-tyylinen hyvin hidas laskettelu on tietenkin mahdollista, mutta veikkaan, että harva täyssähkiksellä ajava haluaa niin tehdä, jos edessä ei ole ilmeistä estettä.
Mitä kikkailua vaatii nostaa kaasua vain sen verran siihen asentoon, jossa hidastuvuus vastaa "oikeaa" rullaamista?En ainakaan Teslan näkökulmasta ihan ymmärrä pointtia. Auto alkaa regeneroida heti, kun jalka nousee. Oikea rullaaminen ei edes onnistu kikkailematta, eivätkä jarrut tule peliin, ellei paina jarrupoljinta. Pomo-tyylinen hyvin hidas laskettelu on tietenkin mahdollista, mutta veikkaan, että harva täyssähkiksellä ajava haluaa niin tehdä, jos edessä ei ole ilmeistä estettä.
Tutkimusta regeroinnin hyötysuhteesta eri tehoilla en ole nähnyt, joten en osaa ottaa kantaa hyötysuhteeseen. Oletan kyllä auton ohjelmiston hakevan parasta mahdollista.
Itse en taas tykkää siitä, että auto alkaa "jarruttaa" heti kun kaasun nostaa. Ajan Passatilla D-moodissa, jolloin polkimen nosto päästää auton rullaamaan (pl. jyrkät alamäet, joissa se regeneroi aina). Mittaristosta näkee regeneroinnin tason ja sen olen huomannut, että jos jarrua painaa vähänkään voimakkaammin, menee tuo herkästi tappiin, mikä tarkoittaa jarrujen mukaantuloa.En ainakaan Teslan näkökulmasta ihan ymmärrä pointtia. Auto alkaa regeneroida heti, kun jalka nousee. Oikea rullaaminen ei edes onnistu kikkailematta, eivätkä jarrut tule peliin, ellei paina jarrupoljinta. Pomo-tyylinen hyvin hidas laskettelu on tietenkin mahdollista, mutta veikkaan, että harva täyssähkiksellä ajava haluaa niin tehdä, jos edessä ei ole ilmeistä estettä.
Tutkimusta regeroinnin hyötysuhteesta eri tehoilla en ole nähnyt, joten en osaa ottaa kantaa hyötysuhteeseen. Oletan kyllä auton ohjelmiston hakevan parasta mahdollista.
Auton softa ei ota tätä millään tavalla huomioon, vaan se tarjoaa vain kaasupolkimen nostolla maksimiregenin mitä saatavilla, jotta jarrupolkimelle tarvitsisi mennä mahdollisimman harvoin levyjä lämmittämään. Se on ihan kuskista kiinni miten sitä autoaan haluaa hidastaa. Ite rullailen monesti hiljaa ja pitkän matkaa risteyksiin ilman regeniä jos takana ei tule ketään.
Itse en taas tykkää siitä, että auto alkaa "jarruttaa" heti kun kaasun nostaa. Ajan Passatilla D-moodissa, jolloin polkimen nosto päästää auton rullaamaan (pl. jyrkät alamäet, joissa se regeneroi aina). Mittaristosta näkee regeneroinnin tason ja sen olen huomannut, että jos jarrua painaa vähänkään voimakkaammin, menee tuo herkästi tappiin, mikä tarkoittaa jarrujen mukaantuloa.
Väittäisin, että monessa tilanteessa, kuten esim. nopeusrajoituksen muuttuessa pienemmäksi, kaikkein taloudellisinta on antaa auton rullata vapaasti ja hidastua itsestään. Regen ei kuitenkaan ole hyötysuhteeltaan lähelläkään 100%, jolloin taloudellisinta on antaa saavutetun liike-energian tehdä työtä.
Tuskin se mitään "maksimiregeniä mitä saatavilla" tarjoilee. Eiköhän tuo regeni ole ihan joku kompromissi järkevän hidastuvuuden ja ennakoitavuuden kannalta, ja talvella sitten vielä pidon rajoittamana. Uskoisin että noilla sähkömoottoreilla saisi halutessaan vaikka "naama lasiin"-mallin regeneroinnin aikaiseksi jos halutaan?
Auto edelleen pysähtyy ihan mekaanisilla jarruilla, mutta nyt auto vain tekee sen itse. Moottorinohjauksen optimoinnilla regeniä kyllä saatiin jatkumaan hitaampiin nopeuksiin, nyt noin 5kmh asti entisen noin 10kmh sijaan. Tämän myötä energiatehokkuus parani karvan verran ja kaupunkiajossa saattaa muutaman kilsan saada lisää rangea akullisellaTeslassa regeniä voi säätää tuohon suuntaan jos haluaa. Toisaalta kun siihen tottuu niin ilman on taas vaikea olla Muutama päivitys sitten tuli vaihtoehto pitää regen päällä ihan loppuun asti. Aikaisemmin auto piti pysäyttää jarrulla tietyn nopeuden jälkeen.
Auto edelleen pysähtyy ihan mekaanisilla jarruilla, mutta nyt auto vain tekee sen itse. Moottorinohjauksen optimoinnilla regeniä kyllä saatiin jatkumaan hitaampiin nopeuksiin, nyt noin 5kmh asti entisen noin 10kmh sijaan. Tämän myötä energiatehokkuus parani karvan verran ja kaupunkiajossa saattaa muutaman kilsan saada lisää rangea akullisella
Adaptiivinen vakkari / kolarinesto kyllä iskee jarruja kiinni ärhäkkäästikin jos edellä menevä jarruttaa / kiilaa eteen.En usko, että auto jarruja hidastamiseen käyttää ellei paina jarrupoljinta.
No ei tää mikään uskon asia ole, voit ihan ostaa obd-lukijan ja katsoa itse. Mitä pienempi moottorin pyörintänopeus on, sitä vähemmän siitä voi energiaa ottaa talteen ja lopulta se käy mahdottomaksi. Jarruja ei käytetä regenin lisäksi, vaan sen jälkeen kun regeniä ei enää ole tarpeeksi. Eli nuo viimeiset kmh lähestyessä nollaa. Ehkä 3kmh näyttää olevan lähempänä kuin 5kmh, mutta lopullinen pysähdys tapahtuu mekaanisilla jarruilla. Toki sähkömoottorillakin voisi pysähtyä kokonaan, mutta ainakin model 3:n moottorikonstruktiolla pitäis sähköllä luoda momenttia vastakkaiseen suuntaan. Eli ikään ku lyödä pakki päälle vauhdista, niinkuin sillä voi tehdä. Mutta tää taas söis energiaa eikä säästäis, joten mikä järki tässä ois..Kyllä. Teknisesti se on mahdollista ja tarpeenkin kuvailemassasi tilanteessa. Jos nostaa vaan "kaasulta" jalan, niin en ymmärrä miksi ihmeessä pitäisi jarruja käyttää regeneroinnin lisäksi nopeuden alentamiseksi.
"Toisaalta sähköauton vauhti voi myös hidastua yllättäen virran katketessa, sillä kytkintä ei ole."
Sähköauton totuttelun jälkeen kyllä osaa tuon regen käytön. Ei pääse varmasti yllättämään.Tässä kohtaa viimeistään tuli ilmi, että jutun kirjoittajilla ei ole mitään aavistustakaan siitä miten tekniikka toimii. Jos nyt jostain syystä sähköautossa kävisi niin, että moottorilta ohjaus katoaisi kokonaan, niin lopputulos olisi vapaa rullaus, ei suinkaan täysillä jarrutus. Saatika, että noin nyt edes tapahtuisi ikinä käytännössä.
Sittenkin kun sillä regenillä jarrutetaan syystä tai kolmannesta, niin kyllähän nämä nykytekniikat (käyttövoimasta riippumatta) sytyttää jarruvalotkin aina tietyn hidastuvuuden ylityttyä, ei yllätysjarrutuksia ilman valoja pitäisi tulla, kuten perinneautoilla reilummasti pienemmälle vaihteelle vaihtaessa.
Vähän kyllä harmittaa tuon Miin nihkeä värivalikoima. Peruväri punainen on kammottava. Metalli musta taas mahdoton pitää siistinä edes puolta päivää, vaikka olisikin näistä väreistä ehkä se hienoin. Metalli harmaa on todella pliisu. Metalli sininen on taas vähän liian räikeä tämmöiseen peruskippoon ja se voi olla hankala myös myytävä. Valkoinen oikeastaan ainoa "järkevä" vaihtoehto, jossa käytön jäljet ei näy ja suht helppo pitää siistinä. Valitettavasti sekään ei tässä autossa ole mikään kovin hyvännäköinen, mutta varmasti hyvä väri myytäessä.
Mitä automyyjiä on uskominen niin perusvalkoinen ja musta ovat ne helpoimmat myytävät. Vähiten aiheuttavat "inhoreaktioita" koska ovat niin neutraaleja ja näin ollen mahdollinen ostajakunta on mahdollisimman laaja. Tämmöistä samaa tarinaa ainakin kaksi myyjää juuri kertoi kun Miistä juttelin tarjouksia kysellessä. Osa ostajistahan edelleen ostaa autonsa lähes värin perusteella...
Täällä meni 1/1 valkoisen ja punaisen välillä. Muutin sitten vielä aivan lopuksi punaiseen. Punaisen löytää ehkä helpommin parkkipaikalta, kun kaikki autot on yleensä harmaita tai valkoisia. Parilla naapurillakin on punainen auto. Esim sininen mustalla katolla ja peileillä olisi ollut 625€ lisää. Mulla on ollut punainen Renault 19, Alfa Romeo 156 ja BMW 740iA, niin punainen Seat Mii sopii tuohon joukkoon.Aikaisemmin oli puhetta Miin
Tähän aiempaan värikeskusteluun liittyen, niin ei tuo myyjän puhe valkoisesta ja mustasta ollut mistään tuulesta temmattu, että ne on suosittuja ja todennäköisesti myös siten helposti myytäviä. Alla juttu Seatin itse tekemästä tutkielmasta:
Seat selvitti väritottumuksia: kärjessä kolme ennakkosuosikkia
Eiköhän tuossa Amerikan myynnin aloittamisen "viivästymisen" taustalla ole se mitä sanovatkin, eli tuuppaavat koko tuotannon Eurooppaan, jotta minimoivat päästösakkomaksut. Jenkeissä vastaavia ei käsittääkseni ole.En ole mikään Tesla-fani, mutta jotenkin naurattaa tämä perinteisten autovalmistajien rämpiminen uuden uljaan sähköisen maailman kanssa
[Motor1.com] Mercedes Delays EQC Electric SUV Launch By A Year In U.S.
En ole mikään Tesla-fani, mutta jotenkin naurattaa tämä perinteisten autovalmistajien rämpiminen uuden uljaan sähköisen maailman kanssa
[Motor1.com] Mercedes Delays EQC Electric SUV Launch By A Year In U.S.
Jotenkin kun näitä tarjokkaita katsoo, niin VW:n ID.3 voisi olla sellainen, josta voisi povata myyntihittiä ja sekin jää varmasti reilusti jälkeen Model 3:n tuotantoluvuista.
Kieltämättä. Toisaalta, miellän kyllä itsekin ID.3:n vetoavan enemmän eurooppalaiseen, kuin jenkkiläiseen makuun.Ei tuo sen paremmin näytä Volkkarillakaan menevän VW says it's not launching ID.3 electric car in US because demand would be too low - Electrek Hieman omituinen logiikka kyllä kun auto on samassa kokoluokassa kuin Model 3 ja Leaf.
Eikä tuo ID.3:n kehityskään ihan ongelmatonta ole, tällä hetkellä tehdas puskee autoja ulos ilman valmista softaa ja toimitukset tulevat näillä näkymin viivästymään. Ei se nyt ihan helppoa ollutkaan tehdä hyvää, energiatehokasta OTA-päivitettävää sähköautoaEi tuo sen paremmin näytä Volkkarillakaan menevän VW says it's not launching ID.3 electric car in US because demand would be too low - Electrek Hieman omituinen logiikka kyllä kun auto on samassa kokoluokassa kuin Model 3 ja Leaf.
Kalliimpia vakuuttaa ja korjata onnettomuuksien jälkeen, lisäksi kolarialttiimpia:
Liikennevakuutuskeskus: Sähköautojen kolaririski on suurempi ja korjaukset kalliimpia kuin polttomoottoriautoilla Liikennevakuutuskeskus: Sähköautojen kolaririski on suurempi ja korjaukset kalliimpia kuin polttomoottoriautoilla
Teslojen pelti rytisee – syynä ärhäkkä kiihtyvyys? Sähköautoilla kolaroidaan enemmän kuin perinteisillä autoilla, kertoo selvitys
4% ero on täysin mitätön
Vähän näyttää kyllä siltä, että kun uutinen ei miellyttänyt, niin rakennellaan sitten erinäisiä olkiukkoja. Eivätköhän vakuutusyhtiöt osaa ottaa oikean autoryhmän verrokiksi.Nauroin ääneen kun kuulin tämän "uutisen" radiosta.
Muutama asia mikä vaivasi minua eniten tässä:
"Sähköautojen kolaririski" 14% vs kaikkien muiden 10%. Tässä varmaan lasketaan myös kaikki ne polttomoottoriautot jotka ovat seisoneet paikallaan monta vuotta, kaikki amerikanautot joilla ajellaan vain kesäisin jne. 4% ero on täysin mitätön
[..]
Alkaa kyllästyttää tälläisen paskan lukeminen, pitäisi varmaan välttää noita iltalehtiä
Ilmeisesti Osuuspankilta saa halpoja vakuutuksia Teslaan. Mutta ei kaikilta yhtiöiltä löydy halpaa vakuutusta.Vähän näyttää kyllä siltä, että kun uutinen ei miellyttänyt, niin rakennellaan sitten erinäisiä olkiukkoja. Eivätköhän vakuutusyhtiöt osaa ottaa oikean autoryhmän verrokiksi.
Vähän näyttää kyllä siltä, että kun uutinen ei miellyttänyt, niin rakennellaan sitten erinäisiä olkiukkoja. Eivätköhän vakuutusyhtiöt osaa ottaa oikean autoryhmän verrokiksi.