Keskustelua hybridiautoista

Kenelläkään Suomessa ei ole mahdollisuutta ladata vetyä. Koko infra pitäisi luoda täysin tyhjästä olemattomalle autokannalle. Vedyn tuotantoketju on tehoton, säilytys ongelmallista ja lopputuote kallis. Pääasiallinen valmistusmenetelmä on irrottaa vety maakaasusta, mikä tekee koko prosessista sekä ympäristön että energiatehokkuuden kannalta täysin idioottimaisen.

Siihen nähden joku taloyhtiön lämmitystolpan ehostaminen on aika pieni vaiva.


Miksi ei ole mahdollista? Eikös Vuosaareen avattu jo 5v sitten asema?
 
Joo kyllä tuossa videossa aika tyylikkäästi ohitettiin kaikki faktat liittyen akkujen valmistukseen tai siihen, että millaista hiilisähköä siihen autoon ladataan.
 
Miksi ei ole mahdollista? Eikös Vuosaareen avattu jo 5v sitten asema?
Purettu käytön puutteessa.

Minusta on hienoa jos vetyautot tulevat - tarpeita ja makuja on monenlaisia. Mutta olisi toivottavaa ettei kukaan käytä vetyautoja tekosyynä jatkaa fossiilisilla polttoaineilla ajamista. Ajakaa sitten biokaasulla, etanolilla tai neste My:lla vetyä odotellessa, jos sähkö ei sovi.
 
Joo kyllä tuossa videossa aika tyylikkäästi ohitettiin kaikki faktat liittyen akkujen valmistukseen tai siihen, että millaista hiilisähköä siihen autoon ladataan.
Kannattaisiko teidän flat earthereiden poistua tästä ketjusta, koska ette ymmärrä asioista mitään, vaikka nämäkin jutut selitetty moneen kertaan?
 
Kannattaisiko teidän flat earthereiden poistua tästä ketjusta, koska ette ymmärrä asioista mitään, vaikka nämäkin jutut selitetty moneen kertaan?

Ööh, mistä moinen viha? Ihan validi pointti, enkä mitään kiellä, vaan vaadin enemmän faktoja...
 
Purettu käytön puutteessa.

Minusta on hienoa jos vetyautot tulevat - tarpeita ja makuja on monenlaisia. Mutta olisi toivottavaa ettei kukaan käytä vetyautoja tekosyynä jatkaa fossiilisilla polttoaineilla ajamista. Ajakaa sitten biokaasulla, etanolilla tai neste My:lla vetyä odotellessa, jos sähkö ei sovi.

En minä ainakaan vetyä keinotekoisena tekosyynä pidä sille, että jatkaisi bensakamppeen käyttöä. Olisin jo nyt ostanut keväällä plugarin/sähkiksen jos olisi latausmahdollisuus, seuraava tuskin on 3-4 vuoden päästä enää polttis kun tulee aika vaihtaa seuraavan kerran.
 
Vety, kuten sanottu vuotaa todella herkästi ja esimerkiksi turvatarkastelussa lasketaan että vetyvuoto syttyy AINA.
 
Viimeksi muokattu:
Vedyn ongelma on, että se on niin pientä, että tulee "kaikista" materiaaleista läpi. Eli kaikki vuottaa.

Toinen on, että se haurastuttaa terästä, eli säiliöt ei kestä.

Noi kun saadaan suht halvalla korjattua, niin sitten se voi yleistyä. Eli keksintöjä kaivataan.
Ne keksinnöt on tehty jo. Vuosikymmen sitten jo autoissa käytettävien tankkien haihtumisnopeus oli alle 1 %/d ja vähän jäykempien tankkien luokkaa 0,1 %/d. Nykytankit eivät ole terästä, vaan muovikomposiittia. Tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan Nasa on saanut pidettyä vedyn tankissa tilassa, jossa se ei haihdu lainkaan. https://ntrs.nasa.gov/archive/nasa/casi.ntrs.nasa.gov/20170006481.pdf

Litium-ioni -akuista häipyy kesäkeleillä 25 % kuukaudessa, eli n. 1 %/d. Kylmemmillä keleillä tai puolikkaalla akulla energia säilyy paremmin. https://batteryuniversity.com/learn/article/elevating_self_discharg

edit: Käytännössä akun purkautuminen tosin on luokkaa 5 %/d, koska sen joutuu kuitenkin lataamaan täyteen päivittäin ja latauksen jälkeen tapahtuu eniten purkaantumista.
 
Viimeksi muokattu:
Ne keksinnöt on tehty jo. Vuosikymmen sitten jo autoissa käytettävien tankkien haihtumisnopeus oli alle 1 %/d ja vähän jäykempien tankkien luokkaa 0,1 %/d. Nykytankit eivät ole terästä, vaan muovikomposiittia. Tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan Nasa on saanut pidettyä vedyn tankissa tilassa, jossa se ei haihdu lainkaan. https://ntrs.nasa.gov/archive/nasa/casi.ntrs.nasa.gov/20170006481.pdf

Litium-ioni -akuista häipyy kesäkeleillä 25 % kuukaudessa, eli n. 1 %/d. Kylmemmillä keleillä tai puolikkaalla akulla energia säilyy paremmin. https://batteryuniversity.com/learn/article/elevating_self_discharg

Toki.

Lueppa lainaamasi tekstin viimeinen kappale uudestaan ajatuksella.
 
Miten tämä vety liittyy sähköautoiluun?

Tavallaan ehkä sillä, että vetyautoissa vedystä tehdään sähköä.

Eli (vety + akku) hybridi näillä olisi aika oiva paketti.

Mutta niin kuin moni todennut, niin se siirtymä ei kovin lähitulevaisuudessa ole mahdollinen.
 
Purettu käytön puutteessa.

Minusta on hienoa jos vetyautot tulevat - tarpeita ja makuja on monenlaisia. Mutta olisi toivottavaa ettei kukaan käytä vetyautoja tekosyynä jatkaa fossiilisilla polttoaineilla ajamista. Ajakaa sitten biokaasulla, etanolilla tai neste My:lla vetyä odotellessa, jos sähkö ei sovi.

Vetyähän ei ole pakko tehdä maakaasusta.

Parhaiten tämä visio pohjautuu sähkön ajoittaiseen ylitarjontaan ja sen talteenottoon.

Vedyn palamisesta syntyy päästönä divetymonoksidia, jota nyt ei kovin vaarallisena pidetä.
 
Oli ihan pakko tulla tänne suht tuoreena täyssähkön omistajana ihmettelemään muutamaa täällä esitettyä asiaa. Ensinnäkin jostakin kummasta syystä esitetään, että kotona ladattaessa pitäisi ladata autoa 10+ tuntia, miksi? Tankkaatteko te polttiksennekin aina ennen kotiin tuloa täyteen?

Sen akun voi ihan hyvin ladata vaikka joka päivä, jos tarvis ja haluaa auton olevan aina valmis, jos tulee yllättäen joku meno.

Eikä sitä 1000 euron arvoista kotilaturiakaan tarvitse ostaa, jos ei halua. Itsekin lataan 8 A tavallisesta pistorasiasta. Toki sijoitin muutaman euron uuteen pistorasiaan, ihan turvallisuussyistä

Mitä tulee kulutus vertailuun, niin oletteko laskenut polttoainekuluihin myös öljyt mukaan? Nehän jää sähköauton kuluista pois, samoin ajot etsiessä sitä halvinta polttoainetta, nythän on jo pienemmillä paikkakunnilla jo osa huolto-
asemista lopettanut toimintansa kannattamattomana.

Nämä siis näin omakotitalon omistajan näkökulmasta. Omistan myös hybridin ja ison farkkudieselin, joten en katsele asioita minkään tietyn asian kannalta vaan toteutuneita havaintoina käytön kannalta. Ei herneitä. [emoji846]

Nm. Kona, 225xe ja 530d
 
Mutta kun kaikilla ei ole mahdollisuutta tökätä piuhaa kiinni kotona eikä töissä.
Tämä. Iso osa ihmisitä asuu kerrostalossa ja ainoa parkkis on kadunvarressa. Kyllähän tuo ny helppoa on jossain omakotitalossa, mutta näin kerrostalossa asuvana ottaisin mieluummin vetyauton ja nopean tankkauksen. Toki sopii jos moneen paikkaan tulee pikalaturi jolla saan 5 minuutissa 700km ajoa auton akkuun, mutta vähän epäilen.

No onneksi nyt varmaan vielä sen 10+ vuotta voin ajaa dieselautolla niin ei ole latausongelmia ja kuka tietää jos 10v päästä ei ole edes enää autolle tarvetta.
 
Tämä. Iso osa ihmisitä asuu kerrostalossa ja ainoa parkkis on kadunvarressa. Kyllähän tuo ny helppoa on jossain omakotitalossa, mutta näin kerrostalossa asuvana ottaisin mieluummin vetyauton ja nopean tankkauksen. Toki sopii jos moneen paikkaan tulee pikalaturi jolla saan 5 minuutissa 700km ajoa auton akkuun, mutta vähän epäilen.

No onneksi nyt varmaan vielä sen 10+ vuotta voin ajaa dieselautolla niin ei ole latausongelmia ja kuka tietää jos 10v päästä ei ole edes enää autolle tarvetta.

Kantakaupunkia lukuun ottamatta tuo on nimenomaan harvinaisuus. Tyypillisen suomalaisen kerrostaloyhtiön pihalla on autopaikoituksen yhteydessä lämmitystolppa, ja sen käyttöä sähköauton lataukseen estää etupäässä vain taloyhtiön asenneilmasto.

Julkisen latauksen suhteen on hyvä ymmärtää, että vaikka tarkoitus onkin sama kuin polttomoottoriautossa, konsepti voi olla erilainen. Polttis käydään tankkaamassa asemalla. Se on ikävä operaatio, josta haluaa suoriutua mahdollisimman nopeasti ja jatkaa matkaa. Sähköauton voi ladata ravintola- tai kaupassakäynnin yhteydessä. Siinä ei tarvitse olla passissa vieressä käsi jäisen pistoolikahvan ympärillä. Latauspaikka on usein lämmin sisätila eikä säiden armoilla oleva kylmäasema.

En silti ehkä suosittelisi sähköautoa vielä sellaiselle, jolla kotilatausmahdollisuutta ei ole. On siitä kieltämättä ylimääräistä vaivaa etenkin kylmillä keleillä.
 
Autoalan tiedotuskeskus tekee kyselytutkimuksen sähkö- ja ladattavien hybridien haltijoille, lähteenään Trafin tiedot. Kohde on 5000 satunnaisotosta. Kyselyssä painotus latausjärjestelyihin. Sain itse ko. kyselyn. Tulokset julkaistaan vuoden 2019 aikana Autoalan Tiedotuskeskuksen internet-sivuilla os. www.aut.fi/lataustutkimus
 
Ja vielä kerran, vety ei ole ainut polttokennoissa käyttökelpoinen aine. On olemassa (muiden muassa) suora-alkoholipolttokennoja, joista esimerkkinä metanoli-vesi -seosta käyttävä proto Gumbert Natalie. Alkoholeja voidaan valmistaa mm. biomassoista, pumppaus ja säilytys on helppoa. Omat ongelmansa toki polttokennoteknologioissakin, mutta mieluummin minä kävisin kahden viikon välein viitisen minuuttia pumpulla kuin jumppaan johtojen kanssa. Saatika pidemmillä ajomatkoilla se 5 minuuttia vs. tunti latauksen odottelua. Huvinsa kullakin.

Aika yksisilmäistä silti valtiovallan taholta ajaa lähes yksinomaan yhtä vaihtoehtoa (akkusähköautoilua) lainsäädäntötasolla, kun sekään ei tuo kiistatonta etua mm. ynpöristön kannalta. Päättäjätason ymmärrys tulisi olla paljon kovempi. Ja tällaisella teknologiafoorumilla odottaisi vähän laajempaa näkemystä tulevaisuuden teknologioista sen sijaan, että katsottaisiin asioita putken läpi.
 
Kantakaupunkia lukuun ottamatta tuo on nimenomaan harvinaisuus. Tyypillisen suomalaisen kerrostaloyhtiön pihalla on autopaikoituksen yhteydessä lämmitystolppa, ja sen käyttöä sähköauton lataukseen estää etupäässä vain taloyhtiön asenneilmasto.

Tähän "asenteeseen" on syynä yleisesti se, että lämmitystolppien sähköjen riittävyys ei ole selvillä ja toinen vielä merkittävämpi syy on se, että lämmitystolppien sähköä ei pystytä yksilöimään. Tällöin kaikki osallistuvat sähköautoilijan ajokustannuksiin.

Nämä molemmat ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta tähän vaaditaan yhtiökokouksen enemmistö.
 
Ööh, mistä moinen viha? Ihan validi pointti, enkä mitään kiellä, vaan vaadin enemmän faktoja...
Carboncounter | Cars evaluated against climate targets

MIT dataa parin vuoden takaa. Tuonne voit laittaa vaikka oman sähköyhtiösi hiilidioksidipäästöt, niin näyttää vielä paremmalta sähkö- ja hybridiautojen kannalta.

Nyt voitkin häipyä muiden "rokote-epäileväisten" kanssa ja jättää asiasta kiinnostuneet keskustelemaan sen sijaan, että "vaadit" tuhanteen kertaan toistettuja faktoja.
 
Sähköauton voi ladata ravintola- tai kaupassakäynnin yhteydessä. Siinä ei tarvitse olla passissa vieressä käsi jäisen pistoolikahvan ympärillä. Latauspaikka on usein lämmin sisätila eikä säiden armoilla oleva kylmäasema.

Jos siis viihtyy kaupassa minuuttiakaan pidempään, tai on aikaa tai halua mässätä ravintolassa sen takia että auto seisoo töpselin päässä.
Täällä on kaksi kauppaa missä voi ladata autoa, kummassakin kaksi paikkaa sähkölle. Muille autoille varmaan satoja paikkoja. Ja nämä paikat on sään armoilla ulkona.
Kolmas paikka on kauppakeskuksen maksullinen parkkihalli, ja kauppakeskuksessa on lähinnä rättikauppoja, alko sekä pieni marketti, jotain burgeripaikkoja.
Neljäs paikka on sitten sen verran kaukana kaikesta, että jos haluaa istua huoltiksen kahvilassa aikaa viettämässä niin ei sekään houkottele oikein. Siinä ne sitten tämän kylän laturit olikin.
 
Carboncounter | Cars evaluated against climate targets

MIT dataa parin vuoden takaa. Tuonne voit laittaa vaikka oman sähköyhtiösi hiilidioksidipäästöt, niin näyttää vielä paremmalta sähkö- ja hybridiautojen kannalta.

Nyt voitkin häipyä muiden "rokote-epäileväisten" kanssa ja jättää asiasta kiinnostuneet keskustelemaan sen sijaan, että "vaadit" tuhanteen kertaan toistettuja faktoja.

Nääh, laitan sut vain estolistalle ja jatkan asiakeskustelua muiden siihen kykenevien kanssa. Hyvästi.
 
Uutisvirrasta, arvokas latausasema varastettu:
LATAUSASEMA Rovaniemen poliisille on tehty rikosilmoitus, jonka mukaan Rinteenkulman pysäköintihallin alimmalta pysäköintitasolta on anastettu lauantaiyönä klo 02–04 välisenä aikana sähköajoneuvojen latausasema.
Latausaseman arvo on noin 30 000 euroa ja asiaa tutkitaan törkeänä varkautena. Poliisi pyytääkin silminnäkijähavaintoja kyseiseltä ajalta tekijöiden tavoittamiseksi.

Havainnot voi ilmoittaa virka-aikana poliisin numeroon 029 5466250 tai sähköpostiin rovaniemi.tutkinta.lappi@poliisi.fi
 


Bjorn Nyland aka Teslabjorn kertoo oman mielipiteensä sekä laskemansa minkä takia vety on järjetöntä nyt ja tulevaisuudessa

Eipä ole ruusuista vetyautoilu Norjassa (tai missään muuallakaan). Eihän vetyautoissa ole mitään järkeä kun kustannukset on bensan tasoa ja itse vetykin tehdään öljystä.
 
Olen vaihtamassa autoa ja harkitsemassa pistokehybridimaasturia (Audi, Volvo, BMW, MB). Haasteena on se että kotona keskikaupungilla ei ole latausmahdollisuutta eikä sen varaan voi laskea tulevaisuudessakaan. Töissä on mutta rajallisesti eli varmaa latauspaikkaa ei ole. Hallissa luokkaa 1000 paikkaa ja alle 20 latauspistettä, jotka useimmiten ovat varattuja. Diesel ja plugari SUV ovat käytännössä samanhintaisia ja kysymys oikeastaan on maksaako 10.000 euroa autoveroa dieselistä vai 10.000 euroa Daimlerille akuista ja hybriditekniikasta. Ajoa tulee 15000km vuodessa.

Tässä kysymykset:
1. Jos ajan plugaria bensalla niin kuluttaako se enemmän vai vähemmän kuin samalla bensakoneella oleva perinteinen auto? Plugarissa on jarrutuksen energian talteenotto ym. mutta myös 300kg akkuja lastina. Jostain syystä valmistajat eivät ilmoita tätä aika oleellista kulutuslukemaa.

2. Paljonko lataaminen maksaa keskimäärin efektiivisesti Prismassa, Stokkalla kaupallisissa paikoissa? Eli paljon on hinta euroa per kwh? Onko niin että laskutus on minuuttiperusteinen ja jos auto ei pysty vastaanottamaan kaikkea sähköä niin nouseeko hinta johonkin toiseen sväärin?

3. Onko kellään kristallipalloa pitääkö plugari jälleenmyyntiarvonsa paremmin? Tämä lienee suurin muuttuja taloudellisesti ja kysymys onko uskaltaako dieseliin laittaa enää rahojaan kiinni. Sinänsä diesel on minulle myös ok ja niistähän on NOx päästöt uusimmissa eliminoitu kokonaan (esim C-Mersulla tasan nolla). Mutta dieselissä on merkittävä "poliittinen riski" jos mennään vielä vahvemmin kilometri- ja päästöpohjaiseen verotukseen.

4. EU tilastojen mukaan kotitaloussähkön hinta on Suomessa keskimäärin 0,17 €/kwh kun kaikki käyttävät 0,1 €/kwh mitä kyllä minunkin sähkölasku suunnilleen näyttää. Mistä tuo 0,17 € tulee? Maksaako sähkö noin paljon enemmän esim taajamien ulkopuolella?
 
Olen vaihtamassa autoa ja harkitsemassa pistokehybridimaasturia (Audi, Volvo, BMW, MB). Haasteena on se että kotona keskikaupungilla ei ole latausmahdollisuutta eikä sen varaan voi laskea tulevaisuudessakaan.

Et vaan lataa, eikai se niin vaarallista ole... Plugarissa joutuu yleensä tinkimään ajettavuudesta painon kasvaessa sekä 50-100l takakontin tilassa. Tilantarpeen tiedät varmasti itse parhaiten ja ajettavuudella ei varmaan merkitystä ole muutenkaan jos maasturi on kiikarissa. Plugarilla voitat kuitenkin veroissa ostettaessa (uutena tai käytettynä) sekä vuosittain ajoneuvoverossa. Kokemusta ei löydy, mutta vaikea uskoa että kulutus nousisi vastaavaan bensakoneeseen nähden vaikkei autoa lataisikaan. Ja tuota tietoa ei tosiaan hybridikuskeista irti saa.
 
Jos Gle antaa yhtään osviittaa, kaverin Auris hybrid vie pk seudun liikenteessä agressiivisesti ajaen 5l/100km. Helposti tuplat normi bensalla. Ei plugari siis.

Jännä että tälleen it foorumilla melkein kaikki itkee kun perähikiän essolla on vain yksi laturi. Siis mitä vittua. Jos heräät aamulla Kekkosen synnyinkodin pihakuusen alta ja käyt hitsaamassa ranelle soramontulla pellinpaloja yhteen päreen valossa;
A) älä vitussa osta täys sähköä
B) älä jaksa jankata et se ei Suomen oloissa toimi. Sä näet vain sen soramontun.
 
Mitä tulee kulutus vertailuun, niin oletteko laskenut polttoainekuluihin myös öljyt mukaan? Nehän jää sähköauton kuluista pois, samoin ajot etsiessä sitä halvinta polttoainetta, nythän on jo pienemmillä paikkakunnilla jo osa huolto-
asemista lopettanut toimintansa kannattamattomana.
Pienillä paikkakunnilla ei ole kyllä minkäänlaista latausverkostoa paitsi se oma töpseli. Lisäksi etäisyydet asioille voi olla aika pitkiä.



Bjorn Nyland aka Teslabjorn kertoo oman mielipiteensä sekä laskemansa minkä takia vety on järjetöntä nyt ja tulevaisuudessa

Noi hintavertailut hieman turhia.

Vähän ku vertailisi avaruusraketin ja auton tankkauskuluja. Meinaan vety on niin marginaalista tällä hetkellä että tottakai hinta on jotain älytöntä. Ehkä joskus ei.. kukapa tietää.

Mun mielestä turha negailla vedystä tässä vaiheessa. Sama ku negailis 10v sitten sähköautoista.. eiku nii. Vedyllä voi olla myös mahis kehittyä erittäin järkeväksi ja edulliseksi, mutta totta on että ei siitä tällä hetkellä ole jokamiehen kuljettajaksi.
 
1. Jos ajan plugaria bensalla niin kuluttaako se enemmän vai vähemmän kuin samalla bensakoneella oleva perinteinen auto? Plugarissa on jarrutuksen energian talteenotto ym. mutta myös 300kg akkuja lastina. Jostain syystä valmistajat eivät ilmoita tätä aika oleellista kulutuslukemaa.
Täällä on ajeltu tyhjällä akulla: "Sähköautoksi" Volvon katumaasturi käy turhan usein bensapumpulla – testasimme myös nelivedon kyvyt

Vajaat 1 300 kilometriä vaati peräti kolme tankkausta, koska Twin Enginessä on onnettoman pieni, vain 50 litran polttoainetankki. Ensimmäisen tankkauksen keskikulutus oli vähän alle yhdeksän litraa satasella, koska alkuun oli käytössä ladattua sähköäkin. Kun sähkö oli loppu, nousi keskikulutus kahdella seuraavalla tankkauksella 9,5 litraan satasella.

Jos saman matkan olisi ajanut dieselillä samoilla nopeuksilla, keskikulutus olisi ollut yli kaksi litraa pienempi.
 
Mun mielestä turha negailla vedystä tässä vaiheessa. Sama ku negailis 10v sitten sähköautoista.. eiku nii. Vedyllä voi olla myös mahis kehittyä erittäin järkeväksi ja edulliseksi, mutta totta on että ei siitä tällä hetkellä ole jokamiehen kuljettajaksi.
Vedyn tuottamiseen ei ole tällähetkellä mitään järkevää tapaa. Maakaasusta vedyksi muuntaminen on turhaa viherpesua. Järkevämpää olisi käyttää maakaasu suoraan autoissa. Sähköstä vedyksi muuntaminen hyötysuhde on parhaimmillaankin 20% luokkaa. Eli sähkön täytyy olla lähes ilmaista että tuossa on mitään järkeä.
Vedyn järkevä tuotanto pitää ratkaista ennenkuin vetyautot voivat yleistyä.
 
Vedyn tuottamiseen ei ole tällähetkellä mitään järkevää tapaa.
No siksi sanoinkin, että tällä hetkellä ehkä turha negailla.. ehkä tulevaisuudessa esim. uusiutuvien ylituotantoa voisi käyttää vedyn valmistukseen.

Maakaasua kyllä varmaan tuotetaan järettömät määräät tulevaisuudessakin. Mjoo voisi olla tehokkaampaa laittaa se suoraan auton tankkiin..
 
Viimeksi muokattu:
Vedyn tuottamiseen ei ole tällähetkellä mitään järkevää tapaa. Maakaasusta vedyksi muuntaminen on turhaa viherpesua. Järkevämpää olisi käyttää maakaasu suoraan autoissa. Sähköstä vedyksi muuntaminen hyötysuhde on parhaimmillaankin 20% luokkaa. Eli sähkön täytyy olla lähes ilmaista että tuossa on mitään järkeä.
Vedyn järkevä tuotanto pitää ratkaista ennenkuin vetyautot voivat yleistyä.
Belgialainen yliopisto juuri tuossa keväällä kertoi keksineensä tavan saada 15 % aurinkopaneeliin osuvasta energiasta vedyksi, ja toinen, eri yliopistoiden tutkijoista koostuva ryhmä kertoo 19 %:sta. Kun aurinkopaneeleiden hyötysuhde on 15-20 %, tuo tarkoittaa lähes 100 % hyötysuhdetta vedyn tuotannolle. Kun ottaa vielä huomioon, ettei aurinkopaneelien energiaa pysty varastoimaan akkuihin mitenkään merkityksellisiä määriä, on hyötysuhde käytännössä yli ykkösen.

KU Leuven scientists crack the code for affordable, eco-friendly hydrogen gas

https://pubs.acs.org/doi/10.1021/acsenergylett.8b00920
 
Tässä kysymykset:
1. Jos ajan plugaria bensalla niin kuluttaako se enemmän vai vähemmän kuin samalla bensakoneella oleva perinteinen auto? Plugarissa on jarrutuksen energian talteenotto ym. mutta myös 300kg akkuja lastina. Jostain syystä valmistajat eivät ilmoita tätä aika oleellista kulutuslukemaa.

Kuluttaa vähemmän, koska se on kuitenkin hybridi, mutta ison maasturin kulutus ei ole pieni millään mittapuulla katsottuna.

Yleisesti plugin hybridien kulutus pelkällä bensalla on kuitenkin selkeästi suurempi kuin "itselataavien" hybridien bensankulutus. En tiedä onko se akun massa kuitenkaan niin merkittävä, epäilen että suurin syy on se että valmistajilla ei ole mitään intressejä alkaa hieromaan sitä hybrid tilan kulutusta, kun virallinen kulutus saadaan kauniiksi sillä lataussähköllä.

2. Paljonko lataaminen maksaa keskimäärin efektiivisesti Prismassa, Stokkalla kaupallisissa paikoissa? Eli paljon on hinta euroa per kwh? Onko niin että laskutus on minuuttiperusteinen ja jos auto ei pysty vastaanottamaan kaikkea sähköä niin nouseeko hinta johonkin toiseen sväärin?
Minuuttihinnalla plugarin lataaminen ei ole taloudellisesti järkevää. Jossain tapauksessa sillä voi saada sijainnillisesti hyvän parkkipaikan.
3. Onko kellään kristallipalloa pitääkö plugari jälleenmyyntiarvonsa paremmin? Tämä lienee suurin muuttuja taloudellisesti ja kysymys onko uskaltaako dieseliin laittaa enää rahojaan kiinni. Sinänsä diesel on minulle myös ok ja niistähän on NOx päästöt uusimmissa eliminoitu kokonaan (esim C-Mersulla tasan nolla). Mutta dieselissä on merkittävä "poliittinen riski" jos mennään vielä vahvemmin kilometri- ja päästöpohjaiseen verotukseen.
Sanoisin että dieselillä on se suurin poliittinen riski, joskaan ei niinkään suomessa, mutta keskieuroopassa romahtanut dieselin hintataso vaikuttaa kyllä suomeenkin. Toisaalta, niitä myydään jo nyt siellä selkeästu vähemmän uutena kuin aiemmin.
4. EU tilastojen mukaan kotitaloussähkön hinta on Suomessa keskimäärin 0,17 €/kwh kun kaikki käyttävät 0,1 €/kwh mitä kyllä minunkin sähkölasku suunnilleen näyttää. Mistä tuo 0,17 € tulee? Maksaako sähkö noin paljon enemmän esim taajamien ulkopuolella?

Kerrostaloluukuissa on myös melko kallis sähkö, mutta epäilen että noissa virallisissa taulukoissa siihen kWh hintaan on hierottu myös kk maksut sisään, jolloin erityisesti vähän sähköä kuluttavan kämpän kWh hinta nousee melko roimasti.

Sinuna mä ostaisin Lexuksen hybridi maasturin. Ei tarvitse ladata, pieni polttoaineen kulutus, ja polttomoottorina poliittisesti hyväksytty vähäpäästöinen vaparibensa.
 
kysymys oikeastaan on maksaako 10.000 euroa autoveroa dieselistä vai 10.000 euroa Daimlerille akuista ja hybriditekniikasta. Ajoa tulee 15000km vuodessa.

Noin vähällä ajolla dieselin lisämaksut menevät ihan hukkaan. Akun hinnasta saatat saada myöhemmin enemmän takaisin.

1. Jos ajan plugaria bensalla niin kuluttaako se enemmän vai vähemmän kuin samalla bensakoneella oleva perinteinen auto? Plugarissa on jarrutuksen energian talteenotto ym. mutta myös 300kg akkuja lastina. Jostain syystä valmistajat eivät ilmoita tätä aika oleellista kulutuslukemaa.

Harvalla on vertailukelpoisia malleja. Konasta ja Ioniqista taitaa löytyä kaikki vaihtoehdot, niistä voinee vähän suuntaa hakea, että pelkkä bensa vs. hybridi syö enemmän.

4. EU tilastojen mukaan kotitaloussähkön hinta on Suomessa keskimäärin 0,17 €/kwh kun kaikki käyttävät 0,1 €/kwh mitä kyllä minunkin sähkölasku suunnilleen näyttää. Mistä tuo 0,17 € tulee? Maksaako sähkö noin paljon enemmän esim taajamien ulkopuolella?

Siihen on varmaankin jyvitetty kuukausimaksut sisään mukaan, mutta niiden huomioiminen on vähän kyseenalaista tuollaisessa vertailussa, kun sähköliittymä on jo olemassa, eikä lisääntynyt käyttö nosta kiinteitä kustannuksia. Enemmällä käytöllä vain hinta laskee..
 
Mitkä lisämaksut? Diesel on tolla ajomäärällä ja autotyypillä vuotuisissa kustannuksissa halvempi. Jos jotain niin tässä maksetaan satasia vuodessa siitä että on akku jota ei käytä.
Korkeampi autovero ja vuotuinen ajoneuvovero ainakin on dieselissä suuremmat. Omalla plugarilla olen nyt ajanut noin 8000km, joka on hiukan alle puolet vuotuisesta ajomäärästä. Bensaan on mennyt rahaa 80 euroa koko aikana ja tankissa on vielä 3/4 osaa jäljellä eli pari tuhatta kilometriä ainakin. Lisäksi sähköön on mennyt noin 150 euroa. Vastaavasti samankokoisella ja -hintaisella dieselillä pelkkään polttoaineeseen olisi mennyt samassa ajassa yli 650 euroa ja vuotuinen isompi ajoneuvovero sitten vielä päälle. En millään jaksa uskoa, että plugarin hintakehitys ainakaan merkittävästi huonompi olisi kuin dieselin. Todennäköisesti asia on toisin päin tulevaisuudessa.
 
Tässä kysymykset:
1. Jos ajan plugaria bensalla niin kuluttaako se enemmän vai vähemmän kuin samalla bensakoneella oleva perinteinen auto? Plugarissa on jarrutuksen energian talteenotto ym. mutta myös 300kg akkuja lastina. Jostain syystä valmistajat eivät ilmoita tätä aika oleellista kulutuslukemaa.

Oma V90 T8 vie noin 7 litraa sadalla maantiellä mökkireissuillam, sukulointireissuilla (n 30-500 km matka, lataus auttta noin 40 km matkan). Ajan noin 19 km/h + rajoitus (paitsi taajamissa tms missä rajoituksen mukaisesti).
Rauhallisemmalla tahdilla noin 6 l/ 100 menee noilla reissuila, kokeilin kertaalleen.
Epäilisin, että vie selvästi vähemmän kuin lähin vastaava V90 T6 malli, vaikka painoa on selvästi enemmän. Aiempi 500 kg kevyempi (ja 200 hv tehottomampi) autoni kulutti samoilla reissuilla noin 7 l/100.
 
Tässä kysymykset:
1. Jos ajan plugaria bensalla niin kuluttaako se enemmän vai vähemmän kuin samalla bensakoneella oleva perinteinen auto? Plugarissa on jarrutuksen energian talteenotto ym. mutta myös 300kg akkuja lastina. Jostain syystä valmistajat eivät ilmoita tätä aika oleellista kulutuslukemaa.

Ainakin bemarin 330/530 hybridi menee selkeästi pienemmällä kulutuksella kuin vastaavantehoinen 328/330 bensa vaikka ei lataisi koskaan. oman keskikulutus pyörinyt vajaassa seitsemässä (pääosin kehä3 sisäpuolista ajoa) ja lataan todella laiskasti. Edellinen 320i keskikulutus pyöri jossain 8.5 tuntumassa vaikka oli todella paljon tuhnumpi kulkemaan.
En tiedä miten tuo sen tekee mutta pitkää pätkää maantielläkin menee hieman pienemmällä vaikka luulisi että hybridi ei silloin tee mitään ja on pelkkä painolasti.

3. Onko kellään kristallipalloa pitääkö plugari jälleenmyyntiarvonsa paremmin?

Voisi kuvitella että pitäisi kohtuu hyvin arvon koska verot ja muut on tosi pienet ja valehdellut kulutuslukemat näyttää todella houkuttelevilta kenen hyvänsä silmissä.
Tietty on porukkaa jotka pelkää että joutuu vaihtamaan kymppitonnilla akkuja heti takuun rauettua.
 
Niin, kotona ladataan se mitä arkisin käytetään. Latausmahkuista ja kilsoista riippuen 10 tuntia ei edes välttämättä riitä. Monta muuttujaa tuossa kumminkin on, niin ehkä ei kannata turhaan ihmetellä moisia.

Esim. oma tyypillinen perjantai on 400 kilsaa ajoa ja lauantaina 300 kilsaa. Eli pe-la pitäis ladata jotain 50 kWh varmaan jos kulutus on joku 15 kWh/100 km. Tuon lataamiseen menee vaikka 16 A yksivaihelaturilla 13 tuntia, joka riittää itselleni, kun lähtöjen välissä on tyypillisesti n. 14-15 tuntia.
Paljonko sun vuosiajot on?

edit: 36tkm/v pelkistä viikonloppuajoista on aika paljon.
 
Viimeksi muokattu:
Korkeampi autovero ja vuotuinen ajoneuvovero ainakin on dieselissä suuremmat. Omalla plugarilla olen nyt ajanut noin 8000km, joka on hiukan alle puolet vuotuisesta ajomäärästä. Bensaan on mennyt rahaa 80 euroa koko aikana ja tankissa on vielä 3/4 osaa jäljellä eli pari tuhatta kilometriä ainakin. Lisäksi sähköön on mennyt noin 150 euroa. Vastaavasti samankokoisella ja -hintaisella dieselillä pelkkään polttoaineeseen olisi mennyt samassa ajassa yli 650 euroa ja vuotuinen isompi ajoneuvovero sitten vielä päälle. En millään jaksa uskoa, että plugarin hintakehitys ainakaan merkittävästi huonompi olisi kuin dieselin. Todennäköisesti asia on toisin päin tulevaisuudessa.
Tässä käsittääkseni oli tilanne että ei saa ladattua kotona/töissä, joten ajo olisi lähinnä bensalla. Toki plugari on hyvä jos ajaa lyhyttä matkaa ja saa vielä ladattua auton töissä, tällöin ei maksa mitään. Mutta jos ajaa pitkää matkaa eikä ole missään latausmahdollisuutta niin äkkiä diesel on halvempi.
 
Kuluttaa vähemmän, koska se on kuitenkin hybridi, mutta ison maasturin kulutus ei ole pieni millään mittapuulla katsottuna.

Yleisesti plugin hybridien kulutus pelkällä bensalla on kuitenkin selkeästi suurempi kuin "itselataavien" hybridien bensankulutus. En tiedä onko se akun massa kuitenkaan niin merkittävä, epäilen että suurin syy on se että valmistajilla ei ole mitään intressejä alkaa hieromaan sitä hybrid tilan kulutusta, kun virallinen kulutus saadaan kauniiksi sillä lataussähköllä.


Minuuttihinnalla plugarin lataaminen ei ole taloudellisesti järkevää. Jossain tapauksessa sillä voi saada sijainnillisesti hyvän parkkipaikan.

Sanoisin että dieselillä on se suurin poliittinen riski, joskaan ei niinkään suomessa, mutta keskieuroopassa romahtanut dieselin hintataso vaikuttaa kyllä suomeenkin. Toisaalta, niitä myydään jo nyt siellä selkeästu vähemmän uutena kuin aiemmin.


Kerrostaloluukuissa on myös melko kallis sähkö, mutta epäilen että noissa virallisissa taulukoissa siihen kWh hintaan on hierottu myös kk maksut sisään, jolloin erityisesti vähän sähköä kuluttavan kämpän kWh hinta nousee melko roimasti.

Sinuna mä ostaisin Lexuksen hybridi maasturin. Ei tarvitse ladata, pieni polttoaineen kulutus, ja polttomoottorina poliittisesti hyväksytty vähäpäästöinen vaparibensa.

Kiitos kaikille hyvistä kommenteista! Tässä vertailuni diesel vs. bensaplugari, molempien hinnat karkeasti samat 60 keur:

MB GLC 220d: 194hv, 0-100km/h 7,9s, kulutus luokkaa 7l/100km, tankki 66l litraa eli yhdellä tankkaamisella n. 950km

MB GLC 350e: 315hv (bensakone 211hv), 0-100km/h 5,7s, arvioin kulutukseksi kun ei siis ladata lainkaan luokkaa 11l/100km omalle ajolle 90% kaupungissa/taajamassa, tankki 50l eli yhdellä tankillisella n. 450km. Netistä löytyi GLC hybridille testi jossa todettiin: “So despite not being able to plug in too many times I still achieved a respectable 10.5L/100 km.“

Kilsoja/a 15000km

MB GLC 220d:
Dieselin hinta 1,4€/l
Kulutus 7l/100km
Vuotuiset verot: 740€
-> kulut 2200 €

MB GLC 350e:
Bensan hinta 1,5€/l
Kulutus 11l/100km
Vuotuiset verot: 170€
Ei latauksia tässä skenaariossa
-> kulut 2600 €

Eli ero 400 € dieselin hyväksi. Jos nostaa ajomäärän 20000km niin sitten diesel on vuodessa 800€ halvempi. Mikä on sitten tasapainopiste 15000km ajolla? Olettaen että sähköä saisin töistä/julkisesti 0,15€/kwh niin 2,5 latausta viikossa ajaa kustannukset samaan. Esim. 5 latausta viikossa niin plugari on vuodessa 450€ edullisempi.

Autovistan mukaan 3v/75000km jälkeen dieselin hinnasta on 52% jäljellä ja bensaplugarin 57% eli ero on 3000 euroa. Jos tämä ero säilyy tulevaisuudessa ja hinnan laskun ottaa mukaan niin bensaplugari on "aina" edullisempi. Verotus ohjaa erikoiseen suuntaan, omassa ehkä ei niin yleisessä skenaariossa enemmän kuluttava ja saastuttavampi on verotuksen vuoksi edullisempi.
 
Ihan havainnollistava laskelma. Tosin itselläni on viimeisen 1000km aikana bensalla ajoa n.60km (tämäkin sen vuoksi, että sähkö loppui), niin tuokin on todella yksilöllistä, että kuinka nuo kulut muodostuvat. Sitten taas kesällä puolet ajosta oli bensalla, koska oli niin paljon mökkireissuja ja muita reissuja pois kaupungista. Kaupungissa hybridi on kyllä todella taloudellinen dieseliin verrattuna, mikä korostuu, kun ruuhkien takia on paljon kiihdytys-jarrutus-syklejä. Autona E300e.
 
Kiitos kaikille hyvistä kommenteista! Tässä vertailuni diesel vs. bensaplugari, molempien hinnat karkeasti samat 60 keur:

Saahan sitä tietysti yhteen merkkiin lukittautumalla haluamiaan numeroita dieselin eduksi. Mutta karvalakkivarusteetko riittäisi? Samaan hintaluokkaan jos mukaan otettaisi kansanauto RAV4 kaikilla varusteilla (kulutus 6 l/100 km), niin latauskelvottomana vuosikustannus olisi noin tonnin halvempi kuin mersun bensat.
 
Belgialainen yliopisto juuri tuossa keväällä kertoi keksineensä tavan saada 15 % aurinkopaneeliin osuvasta energiasta vedyksi, ja toinen, eri yliopistoiden tutkijoista koostuva ryhmä kertoo 19 %:sta. Kun aurinkopaneeleiden hyötysuhde on 15-20 %, tuo tarkoittaa lähes 100 % hyötysuhdetta vedyn tuotannolle. Kun ottaa vielä huomioon, ettei aurinkopaneelien energiaa pysty varastoimaan akkuihin mitenkään merkityksellisiä määriä, on hyötysuhde käytännössä yli ykkösen.

KU Leuven scientists crack the code for affordable, eco-friendly hydrogen gas

https://pubs.acs.org/doi/10.1021/acsenergylett.8b00920
Hienoa jos saavat nuo massatuotantoon. Sitten vedyssä voisi olla hitunen järkeä. Tosi markkinoille saamiseen menee parhaassakin tapauksessa monta vuotta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 314
Viestejä
4 491 389
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom