Keskustelua hybridiautoista

Varmasti. Ite taas V60:ssä istun niin matalalla kun saa, ylhäällä hyvin tilaa ja ajoasento on hyvä. Kaikki nää maasturit ja muut saa vaan selän jumiin jos on vähänkin huonommin säädettävä penkki. Korkealla istuttava tilatötterö varmaan pahempi kun lattia on samalla tasolla edelleen.

Ei vaan tällöin jalkoja voi lepuuttaa eri asennoissa vakkaria käytettäessä. V60 en ole ajanut, mutta Bemarissa ainakin jos halusi siirtää kaasujalan johonkin pois kaasulta niin se piti vetää koukkuun ja vielä polvi sivuun, ettei ottanut rattiin kiinni.

Selän jumittaminen on kyllä toki penkistä kiinni, mutta ei se istuma-asennon ryhdikkyys tai makaavuus siinä isoa osaa esitä vaan lähinnä selkänojan muotoilu.
 
Mä olen ahtanut kaukaloa ja kärryjä Yarikseen, ei ongelmaa. Tuskin olis A:n kanssa siis myöskään, ehkä jos alkaa olla enemmän muksuja.

Tossa hesarin jutussa aika hyvin tuotu esiin miten järjetön auto toi on, kun käytännössä ainoa etu on toi korkeampi katto/istumakorkeus.

Tavaratilan litroilla sinä tuskin teet mitään, vaan sillä tavaratilan muodolla ja mitoilla. Niitä kannattaa katsoa, eikä mitään mielikuvituslitroja. Ei ne kärryt ole litran kokoisina paketteina tai miten ikinä noi nykyään mitataankaan:)
Meinaat, että Mersun B on järjetön kun A on olemassa? Ja ainoat edut ovat katto sekä istuin korkeammalla? Kaikkea sitä kuulee.

Se on totta, että autot valmistetaan samalle pohjalevylle, ja lisäksi kaikki ulkomitat korkeutta lukuunottamatta ovat täsmälleen yhtä suuria. Juuri tuo korkeus kuitenkin mahdollistaa paremmat sisätilat. Moottoritila korkeampi, takapenkin istuinosa ylempänä suhteessa tavaratilan pohjan korkeuteen (mitä ylempänä sitä enemmän lisätilaa pituussuunnassa, koska takapenkin selkänoja on taaksepäin kalteva) sekä korkeamman istuinkorkeuden suotuisa vaikutus jalkojen väljyyteen per matkustamon pituusmetri.

B-sarjassa korkeuden tuoma etu on hyödynnetty pituussuunnassa seuraavasti:
-takapenkin polvitilaa peräti 4-14 cm enemmän riippuen etupenkin etäisyyssäädöstä (B:ssä polvitilaa 74-96 cm vs. A 60-92 cm) tuo A:n 60 cm on todella ahdas
-1 cm pidempi tavaratila penkki kaadettuna (käytännössä yhtä hyviä)
-4 cm pidempi takapenkin istuinosa, 53 cm vs. 49 cm (aikuinen tai pidempi lapsi arvostaa)

Korkeussuunta:
-maavaraa 2 cm enemmän, A:ssa hankalahko 12 cm, B:ssä normaali 14 cm
-istuinkorkeutta takana 8 cm enemmän, edessä 2-8 cm
-etupenkin selkänoja ilman niskatukea 4 cm korkeampi, takana peräti 9 cm korkeampi
-edessä pääntilaa 2-7 cm enemmän, takana 3 cm
-tavaratilan korkeus verhon/hattuhyllyn alla 4 cm suurempi, ilman hyllyä vielä suurempi ero
-B:ssä tod. näk. parempi varvastila takana (TM uudesta A:sta: "Kun etuistuin on ala-asennossaan, on varvastila matala.")

Samoista ulkomitoista huolimatta myös leveyssuunnassa on eroja B:n hyväksi:
-etupenkin istuin- ja selkäosa molemmat 1 cm leveämmät
-tavaratila taka-akselin takana 1 cm leveämpi
-takapenkin istuinosa 4 cm leveämpi (mukavampi kolmelle/kaukaloiden tai istuinten kanssa)

B:ssä tavaratilaan mahtuu korkeuden ansiosta enemmän litroja, mikä auttaa esim. mökkeillessä/ reissatessa. APK:t ja pyykkikoneet mahtuvat B:hen, mutta tuskin A:han. Tavaratilan aukko on luultavasti toistakymmentä senttiä korkeampi B:ssä, koska siinä on 2 cm matalampi nostokorkeus, ja lisäksi auto on 12 cm korkeampi.

Oviaukko on B:ssä korkeampi ja ylhäältä avoin. Siinä ei kolahda kaali ovenpieleen, ja suuria istuimia on mukavampi siirrellä autoon/autosta pois. Lisäksi korkeassa oviaukossa/matkustamossa on selkäystävällisempää kiinnitellä isofixejä tai vauvojen/lasten vöitä.

Eiköhän tässä tullut jo tarpeeksi järkeä sille, miksi kohtuullista tilaa tarvitseville mersuilijoille on olemassa B-sarja A:n lisäksi - etenkin, kun tulevissa hybrideissä hintaero oli lähes olematon. :)

Screenshot_20190913-110907.png Screenshot_20190913-111631.png
 
Viimeksi muokattu:
En ihan heti ymmärrä miten lisäkorkeus tuo lisää jalkatilaa muuten kun kuskin penkkiä rajoittamalla tai tavaratilaa lyhentämällä.

Sori kun vähän offtopiccia jatkan, mutta pystympi istuma-asentohan vie vähemmän tilaa pituussuunnassa. Esim. tuossa kolmosbemarissa istutaan edessä liki lattialla, ja tilaa menee pituussuunnassa paljon. Jos penkki olisi heittämällä korkeammalla, ei tilaa menisi niin paljon...
 
No enpä nyt tiedä, jos mä nostan penkkiä ylös niin sitä on pakko ottaa myös taaksepäin samalla kun muuten ratti

Se, että nostat sitä penkkiä sen muutaman sentin mitä se säätyy ei ole lainkaan sama asia kuin kokonaan erilainen istuma-asento. En jaksa nyt mittoja katsoa, mutta esim. 2-sarjan active tourer bemarilta, versus kolmossarjan sedani. Jälkimmäisessä istutaan tosi alhaalla, jalat liki suorana lattiaa pitkin (noin kuvaannollisesti), kun taas toisessa on korkeat "kirkonpenkit". Kakkossarjalainen on pienempi auto, mutta istujille tilaa on pituussuunnassa enempi.

Voit testailla vaikka kotona tuota minkä verran pituussuunnassa tuo erilainen istuma-asento vie tilaa. Polvet 90 asteen kulmassa versus polvet suorana. Kyllä siinä varmaan joku ero on.

Eiköhän tämä tästä aiheesta riitä, joko ymmärsit asian tai sitten et sitä tahdokaan ymmärtää joten jatkaminen lie turhaa.
 
Ymmärrän. Eli jos on valmis istumaan ”kirkon penkillä” niin korkealla autolla saa etua sisätiloissa. Itse en todellakaan ole mutta jos jollekin kelpaa niin sithän tuo on hyvä ratkaisu.

Niin, oletin tosiaan että tuossa mersun A- ja B-sarjojen välillä tuota eroa olisi tehty mm. tuolla kikkailulla, kun se B on niin paljon korkeampi. On nuo automerkkien webbisivut vaan nykyään niin kauheaa jätettä, ettei niitä asian paljastavia viivapiirroksia jaksa lähteä tähän hätään etsimään... niistähän sen näkisi mihin se tila missäkin mallissa menee,

Tuntuu että kunnollisten teknisten tietojen löytäminen joistakin automerkeistä on liki mahdotonta (ainakaan merkin vepisivuilta). Esim. Opelin ja Mersun sivuja olen taannoin selannut teknisten tietojen perässä, niitä löytämättä.
 
Ok. Hesarin jutussa lukee että ainoa etu on toi lisäpääntila, siihen minä tossa viittasin ja siksi totesin että aika järjetön auto.

En ihan heti ymmärrä miten lisäkorkeus tuo lisää jalkatilaa muuten kun kuskin penkkiä rajoittamalla tai tavaratilaa lyhentämällä. Mutta antaa nyt olla, eiköhän tässä tullut perheenisukeille tarpeeksi syitä ostaa kyseinen mini-voyager.
Riittää, kun ajattelee geometriaa.

1. Edessä matkustamoa rajoittaa vielä keskikokoisissakin autoissa pyöränkotelo, joka määrää vasemman jalan paikan. Pyöränkotelo on pyöreä, joten jos korkeammassa autossa lattiaa voidaan nostaa 2 cm, niin vasen jalka voi olla esim. 5-10 mm edempänä, koska noustaan ympyrän sivulta kohti lakea.

2. Jopa 8 cm korkeammat istuimet tekevät sen, että kuljettajan kaasujalka ei ulotu niin kauas eteen, jolloin matkustamometrejä ei tarvita niin paljon mahduttaakseen peräkkäin esim. kaksi 190 cm pituista henkilöä. B-sarja on vielä kaupan päälle matkustamoltaan hieman A-sarjaa pidempi, joten ei ihmekään, että takana on selvästi enemmän polvitilaa. Pienemmät pituusvaatimukset matkustamolle yhdistettynä pidempään matkustamoon. Urheiluautossa koko jalka sojottaa suoraan eteenpäin vieden tilaa pituussuunnassa, mutta kirkonpenkissä vain reisi vie tilaa (sääri osoittaa alaspäin).

3. Korkeassa autossa takapenkin selkänoja voi olla hieman pystymmässä asennossa pääntilan ollessa silti riittävä. Tämä tuo lisää litroja sekä käyttökelpoista tilaa pituussuunnassa tavaratilaan.

4. Korkeassa autossa myös etupenkit voi asettaa pystympään, ilman että matala katto/A-pilari alkaa ahdistaa. Tämän ansiosta takapenkille syntyy muutama sentti lisää polvitilaa. Pystymmästä asennosta on sivutuista riippuen hieman haittaa mutkatiellä kaahatessa, mutta tilaahan B-sarjan ostaja hakee.

5. Takapenkin/takaoven sijaintia rajoittaa takapyöränkotelo. Korkeammassa autossa lattian ja istuinosan ollessa ylempänä, päästään takapenkki sijoittamaan taaemmas, koska ollaan ylempänä pyöränkaarta.

6. Takaselkänoja on taaksepäin kalteva, ja se toimii samalla tavaratilan etuseinänä. Kun maavaraa on 2 cm ja istuinkorkeutta 8 cm enemmän, niin silloin B:n takapenkin istuinosa on 10 cm ylempänä kuin A:ssa. Kun kaltevaa linjaa noustaan 10 cm ylemmäs, ja pultataan siihen istuinosa, niin takamatkustajan häntäluu tulee kaltevuudesta riippuen muutaman sentin taaemmas --> matkustamo pitenee saman verran. Tavaratilan lattia voi kuitenkin lattiatasolla olla yhtä pitkä kuin matalassa autossa. Korkean auton tavaratilan lattia vain on alempana suhteessa istuinosaan. Hattuhyllyn korkeudella korkeammassa autossa tavaratila tietysti on saman muutaman sentin lyhyempi, mutta hei, matalamman auton tavaratilan korkeus on siinä vaiheessa jo loppunut. Samalla korkeudella lattiasta molemmissa autoissa on täsmälleen yhtä paljon pituutta. Eli tavaratilasta ei karsittu missään suunnassa, ja korkeutta on enemmän. Silti matkustamo on pidempi, ja samaan aikaan matkustamon pituusvaatimus on entistä pienempi, koska sääret eri kulmassa.

7. B:n 8 cm korkeampi takapenkki antaa paremmat mahdollisuudet sijoittaa plugarin suurehko akku niin, ettei akku syö tavaratilan korkeutta. A:ssa nostokorkeus on 66 cm vs. B:ssä 64 cm. Kun ottaa huomioon B:n 2 cm suuremman maavaran, niin A:ssa jokin syö tavaratilan korkeudesta 66 - 64 + 2 = 4 cm. En tiedä miten A ja B meseissä on akku sijoitettu, mutta korkeudesta on etua.

Tuosta penkin säädöistä ja liikeradoista.
Penkit edessä:
A 85 cm + 92 cm = 177 cm (polvi-/jalkatila etu + taka)
B 82 cm + 96 cm = 178 cm

Penkit takana:
A 113 + 60 = 173 cm
B 101 + 74 = 175 cm

Näin mitaten ero ei vaikuta niin suurelta, mutta tässä pitää huomioida pystymmän säärikulman vaikutus tilantarpeeseen. B:ssä parimetrinen kuski ei tarvitse 113 cm kuten A:ssa.
 
Viimeksi muokattu:
Niin totta, nykyisellään itselläni k-lataus ja plugit rfid-lätkät ja puhelimessa appit:Virta,Fortum ja eparking.
Kaikki pitäisi hoitua yhdellä ainoalla rekkauksella johonkin keskitettyyn härdelliin...

Yksi ratkaisu voisi olla sellainen, että jollain yleismallisella kortilla voitaisiin aloittaa lataaminen ja se lataus veloitettaisiin suoraan tililtä, ilman että täytyy rekisteröityä mihinkään, tai etukäteen hankkia jotain avaimenperiä..

Voi kun olisi jo olemassa jokin olemassa oleva tapa jaella kulkuneuvoihin liikkumisen mahdollistavaa energiaa, jonka maksutavasta voisi ottaa mallia.
 
Yksi ratkaisu voisi olla sellainen, että jollain yleismallisella kortilla voitaisiin aloittaa lataaminen ja se lataus veloitettaisiin suoraan tililtä, ilman että täytyy rekisteröityä mihinkään, tai etukäteen hankkia jotain avaimenperiä..

Voi kun olisi jo olemassa jokin olemassa oleva tapa jaella kulkuneuvoihin liikkumisen mahdollistavaa energiaa, jonka maksutavasta voisi ottaa mallia.

Epäilen syyksi sitä että maksupääte on suht hintava ja sähkönmyynnin katteet eivät ole kovin isot. Halvemmaksi tulee tollanen rfid ja sitten maksunvälitys ulkopuoliselta.
 
Epäilen syyksi sitä että maksupääte on suht hintava ja sähkönmyynnin katteet eivät ole kovin isot. Halvemmaksi tulee tollanen rfid ja sitten maksunvälitys ulkopuoliselta.
Vaikka se maksupääteen välityspalkkio olisi 5% ja se leivottaisiin suoraan siihen lataussähkön hintaan, niin moniko jättäisi autonsa lataamatta tuon takia?
 
Ei varmaan kukaan mutta ottaisitko omistajana mieluummin sen omalle tilille?
Latausaseman vai auton omistajana?

Auton omistajana lataisin mielummin autoni.

Ja tuo 5% provikka ei taida toteutua edes näissä täysin kuukausimaksuttomissa maksupäätteissä. Jokin Fortumin kokoinen lafka ei maksa käytännössä noista korttimaksuista sen kummepia provikoita kuin mistään muistakaan, käytännössä jopa toisinpäin, koska korttimaksuista saa lain mukaan periä sen siitä muodostuvan ylimääräisen kulun asiakkaalta.
 
Vaikea kuvitella, että joku itse kehitetty rfid omalla laskutusjärjestelmällä tulisi sen halvemmaksi kuin joku 20-30e/kk + 1% tjsp. normaali korttimaksupääte.
 
Yrityksillä on muutenkin usko siihen että tulevaisuudessa kaikki maksaminen tehdään kännykkäsovelluksella. Kuin käärmettä pyssyyn ajetaan niin ABC-mobiilitankkausta kuin hesburger-tilauksiakin. Ja koska kyseessä on "investointi tulevaisuuteen", appien ja niiden maksujärjestelmien kehittämiseen löytyy rajattomasti rahaa - toisin kuin korttimaksupäätteen vuokraan, joka juokseva kulu josta pitää päästä eroon.
 
Mun puolesta jokainen toimija saisi pitää halutessaan sen oman rfid-lätkänsä niitä varten, jotka eivät älypuhelimella syystä tai toisesta operoi.
Tämän lisäksi olisi vain yksi yhteinen puhelinappi, jolla toimisi kaiikien tolpat.
 
Yksi syy tuohon maksupelleilyyn on myös se että varsinaista kilpailua ei ole, eikä toiminnan ole tarkoitus olla tuottavaa.

Millaiset mahdollisuudet olisi bensakauppiaalla ryhtyä niin ronkeliksi että hyväksyisi asiakkaikseen vain tietyn porukan? Jossainmäärin polttoainepuolella tuo toteutuu raskaankaluston dieselasemilla. D pisteeltä ei saa polttoainetta ellei ole yhtiön etukäteen hyväksymä asiakas, mutta tuossakin on osaltaan taustalla rajattu kilpailu, eli sekä jakelu, että asiakaskunta on rajallinen, jonka takia tuollainen rajoittava maksuliikenne on ylipäätään mahdollinen.
 
Hmm? Kyllähän raskaan liikenteen asemilla käy maksukortit? Jakelijan luottokortit sitten erikseen. Se nyt on ihan selvä juttu, mullakin on sellainen kun helpottaa kirjanpitoa.
Ei ainakaan ennen toimineet.. Jos tilanne on viimeaikoina muuttunut, niin sitten, eipä tuota asiaa ole tullut pohdittua kun sinne syöttää sen nesteen oman kortin.
 
Yksi noihin eri lätkiin ja appeihin liittyvä aspekti on se että maksamisen lisäksi niillä myös lukitaan ja vapautetaan AC-latauskaapeli. Ei sillä että pitäisin tuon takia oikeutettuna nykysysteemien huonoa käyttettävyyttä.
Muutenkin soisin hidaslatauksessa kiinteällä type2-kaapelilla olevien pisteiden yleistyvän, koska irtokaapelin käyttö loskakelissä on aika hanurista ja type2 on selvästi muodostumassa standardiksi ja type1 väistyy. Tämä siitä huolimatta että omassa Amperassa on type1.
 
Yksi noihin eri lätkiin ja appeihin liittyvä aspekti on se että maksamisen lisäksi niillä myös lukitaan ja vapautetaan AC-latauskaapeli. Ei sillä että pitäisin tuon takia oikeutettuna nykysysteemien huonoa käyttettävyyttä.
Muutenkin soisin hidaslatauksessa kiinteällä type2-kaapelilla olevien pisteiden yleistyvän, koska irtokaapelin käyttö loskakelissä on aika hanurista ja type2 on selvästi muodostumassa standardiksi ja type1 väistyy. Tämä siitä huolimatta että omassa Amperassa on type1.
Miksi sen lähimaksukortin vilautus ei voisi aivan samalla tavalla lukita / avata kaapelia?

Sama rfid tekniikka niissä on.
 
Maksukortit kaiketi yleensä käy mutta normi luottokortilla sinne ei ole asiaa vaan tarvii yleensä olla se truck-kortti.

Siis mikä on nyt "maksukortti" ja mikä on "luottokortti"?

Onhan esim se Nesteen oma D-kortti luottokortti.

Miksi sen lähimaksukortin vilautus ei voisi aivan samalla tavalla lukita / avata kaapelia?

Sama rfid tekniikka niissä on.

Miksi se töpseli pitäisi lukita sen laturin puolesta mitenkään? Eikö autokin osaa sen tehdä ettei joku kiusallaan nyi johtoa irti?
 
Miksi sen lähimaksukortin vilautus ei voisi aivan samalla tavalla lukita / avata kaapelia?

Sama rfid tekniikka niissä on.

Joo ehdottomasti voisi. Appien kohdalla ehkä eri asia eli pitää huomioida sekin että esim. kännykän akku saattaa tyhjentyä auton lataamisen aikana.
 
Siis mikä on nyt "maksukortti" ja mikä on "luottokortti"?

Onhan esim se Nesteen oma D-kortti luottokortti.



Miksi se töpseli pitäisi lukita sen laturin puolesta mitenkään? Eikö autokin osaa sen tehdä ettei joku kiusallaan nyi johtoa irti?

Type1 ei lukitu autoon...type2 ilmeisesti lukittuu.
 
Ja type2:n kohdalla lukitus riippuu myös autosta. Kaikista ei lukitusta löydy.
AC piuhat taitavat lukittua ihan turvallisuussyistä. Ja aukeavat kun lataus on valmis...(?)
 
Nyt kun tuli asiasta mainintaa, niin onko noissa tosiaan joku lukitus, ettei joku keppostelija käy nyppäämässä yöllä johtoa irti, tai jopa varasta. Tuskin nuo mitään halpoja johtoja on.
 
Nyt kun tuli asiasta mainintaa, niin onko noissa tosiaan joku lukitus, ettei joku keppostelija käy nyppäämässä yöllä johtoa irti, tai jopa varasta. Tuskin nuo mitään halpoja johtoja on.
On. Ja ainakin Passatissa (ja varmaan melkein kaikissa muissakin) johto lukittuu aina automaattisesti vaikka et auton ovia muistaisikaan lukita.
 
On. Ja ainakin Passatissa (ja varmaan melkein kaikissa muissakin) johto lukittuu aina automaattisesti vaikka et auton ovia muistaisikaan lukita.

No nyt tiedän tämänkin.

Sitten tuli mieleen että voiko käydä niin että jos unohtaa johdon kiinni ja lähtee ajamaan, ja jotain todennäköisesti hajoaa, vai onko siinä joku ajonesto?

Koska itse olen kerran unohtanut lohkolämmäppärin johdon kiinni, läksin peruuttamaan ja koko saamarin pistorasia hajalle, ei onneks puskuri hajonnut. Kyllähän sitä kiireessä tai nukuksissa voi unohtaa jotain...
 
Maksukortti on maksukortti, kuten vaikka electron tai debit. Noista ketjujen omista luottokorteista puhuin, eikö se nyt käynyt tosta ilmi... sori jos oli sekavasti ilmaistu. :) Eli normi Nesteen luottokortilla en saa Truck-asemalta mitään jne.

Kyllä Nesteen kortilla pitäisi pystyä Nesteen D-pisteeltä tankkaamaan aina, mutta normijantterilla ei tietysti ole niitä hinnoittelusopimuksia, vaan menee jollain perustaksalla.

Aiemmin ei ainakaan pystynyt d-pisteeltä tankkaamaan muilla kuin Nesteen tai eurooppalaisten yhteystyökumppaneiden korteilla, mikään normaali luotto- tai pankkikortti ei toiminut.
 
Polttoaineenkulutus riippuu plugineissa täysin päivittäisestä ajomatkasta, kun harvassa niistä on pikalataustakaan. Omalla Chevy Voltilla olen nyt ajanut itse noin 22tkm, suurimmalta osalta työmatkaa 44 km per päivä pääkaupunkiseudulla, plus muut ajot. Koska lataan auton kotona öisin ja mulla on lisäksi latausmahdollisuus töissä, ei bensaa juuri kulu, tähän mennessä on mennyt 77,5 litraa :D Siitä voi laskea paljonko on mennyt sadalla.

Penttiperusautoilija laskee paljonko osamaksu ja pa-kulut on kuukaudessa. Huollot ja korjaukset ei tähän kuulu. Jos omistaa oman diesel- tai bensa-auton, ajaa 30tkm vuoteen, ja auton vaihto on ajankohtainen, niin millaisella hybridillä pääsee lähelle entisiä kuluja? Jos PA-kulut on vaikka 210€/kk, niin hybridillä pitää laskea sähkökulut mukaan. Jos vaikka 100km sähköllä maksaa 1,36€, niin kuussa se tekee 34€. Sinun ajoilla bensakulut olisi ehkä reilun satasen vuodessa, eli ~kympin kuussa. Eli hiukan pyöristellen kuukausikulut voisi olla 44€/kk mukaan lukien sähkö ja bensa, kun ajaa 2500km/kk. Onhan siinä säästöä, ja jos laskee vaikka Amperan (sinulla oli Ampera?) hankinnalla, niin melkeinhän tuossa makselee säästöillä käytettyä osamaksulla...Jos on jo tottunut vaikka 300€ osamaksuun + polttoaineet, niin voi maksella uudempaakin hybridiä samoilla kuluilla. En tiedä menikö laskelmat oikein, mutta ehkä tämä antaa perspektiiviä myös käytettyjä ostaville hybridivä pohtiville. Usein keskustelut, lehtijutut ja vertailut on uuden auton hankkijalle.
 
Nyt onnistuin lataamaan Citymarketin latausasemasta, mutta ei nyt kyllä vieläkään vakuutanut. 37 minuutin aikana sain ladattua puolitäyteen, lämpimään akkuun kokonaiset 0,52 kWh. Latausteho hurjat 800 wattia ja akku täynnä jo 10 tunnin päästä. Jos olisi vielä joutunut maksamaan euron aloitusmaksun, niin kyllä olisi tullut sähkölle hintaa. :darra:

Ai niin, ja latauksen aloittamisen jälkeen softa heitti taas pihalle ja uuden kirjautumisyrityksen yhteydessä ilmoitti, että väärä salasana kuules. Pääsin sisään vasta salasanan vaihdettuani.
 
Olikohan autossa täysi latausnopeus käytössä? Katsoin vanhoja Citymarketin latauksia niin kyllä olin päässyt 3.6kW tehoon parhaimmillaan, Passat GTE.
K-lataus app on kyllä ihan onneton kun käytännössä joutuu joka kerta vaihtamaan salasanen jotta pääsee sisään. Tai siis en koskaan pääse vaihtamaan salasanaa mutta pääsen sisään tuolta vaihda salasana e-mailista. Lisäksi app herjaa aina että päivitys saatavilla mutta ei siitä päivityksestä mitään tapahdu...
 
Vaikea kuvitella, että joku itse kehitetty rfid omalla laskutusjärjestelmällä tulisi sen halvemmaksi kuin joku 20-30e/kk + 1% tjsp. normaali korttimaksupääte.

Korttimaksupäätteen hankkiminen ja ylläpitäminen on varmaan pienin osa maksutavan kuluista... Oikeat kulut tulevat niistä maksunvälittäjien provisioista. Miten luulit että luottokorttiyhtiöt maksavat asiakkailleen bonuksia ostoksista?

Yksi syy tuohon maksupelleilyyn on myös se että varsinaista kilpailua ei ole, eikä toiminnan ole tarkoitus olla tuottavaa.

Millaiset mahdollisuudet olisi bensakauppiaalla ryhtyä niin ronkeliksi että hyväksyisi asiakkaikseen vain tietyn porukan? Jossainmäärin polttoainepuolella tuo toteutuu raskaankaluston dieselasemilla. D pisteeltä ei saa polttoainetta ellei ole yhtiön etukäteen hyväksymä asiakas, mutta tuossakin on osaltaan taustalla rajattu kilpailu, eli sekä jakelu, että asiakaskunta on rajallinen, jonka takia tuollainen rajoittava maksuliikenne on ylipäätään mahdollinen.

Todennäköisesti kaikista suurin syy miksi maksukorttien suoraa käyttöä halutaan välttää on PCI DSS -standardit, joita kaikkien kortteja maksutapoina hyväksyvien myyjien tulisi noudattaa jollain tasolla. Lisäksi latauspisteille tyypillistä mikromaksamista tuskin haluaa mikään yritys tukea, kun tyypillisesti (luotto)korttimaksuista provisio on vähintään 2% + 0,40€/transaktio. (edit: pankkikorteilla ei välttämättä prosenttiprovisiota, vaan pelkkä maksu/transaktio) Miljoonia transaktioita tekeville yrityksille varmaan löytyy vielä parempia hintoja, mutta tiedän että monelle suurelle Suomalaiselle yritykselle halvin korttimaksujen välittäjä on Payment Highway: Hinnasto – Checkout

pieni laskutoimitus, esim Virran 30€ minimi "talletus".. Payment highwayn halvimman hinnaston mukaisesti Virralle tulisi tästä yhdestä talletuksesta kustannuksia 30*2%+0,5 = 1,1€.. Sensijaan jos tämä 30 € käytettäisiin vaikka 6 x 5 € latauksena latauspisteillä, tulisi kustannukseksi 6 * (5*2%+0,5) = 3,6€. 30 € kuluttamisesta lataamiseen kuudella eri kerralla tulisi maksutapakustannuksia siis yli 10%! Samalla hinnalla lähettää jo varmaan useammankin RFID-tägin postissa, mistä Virta nyt kuitenkin velottaa 5 €

PCI DSS SAQ -kyselyt näyttävät yli 6 miljoonalla transaktiolla vähintään tältä: https://www.pcisecuritystandards.or...erchant.pdf?agreement=true&time=1568690357909

Kun taas alle 20000 transaktiolla ja pelkällä verkkokaupalla ne näyttävät vain tältä: Official PCI Security Standards Council Site - Verify PCI Compliance, Download Data Security and Credit Card Security Standards

Lisäksi huomioiden, että SAQ D -kyselyssä on monta kohtaa, missä tarvitaan esimerkiksi joku kolmas osapuoli tekemään erilaisia testejä koskien esimerkiksi yrityksen sisäistä tietoturvaa.

Tuolta lyhykäisyydessään mitä tämä kaikki vaatii.. Bringing mobile payments to Neste gas stations

Periaatteessa voi sanoa, että tuollaisen RFID-pohjaisen virityksen ottaa käyttöön ja ylläpitää kahdella täyspäiväisellä työntekijällä, kun luottokorttien hyväksymiseen hyvin korkealla transaktiomäärällä voi mennä aluksi 5-10 miestyövuotta ja ylläpitämiseen ehkä puolet tästä.

Ymmärtääkseni kaikki verkkokaupat, jotka eivät pyöri jo ennestään PCI DSS hyväksytyn palveluntarjoajan palvelussa, pitäisi alle 20000 transaktion volyymilla tehdä tuo SAQ A -kysely, jonka käytännössä kuka tahansa voi tehdä täysin itse. Todellisuudessa tästä ollaan varmaan aika kaukana. Tuolla on hyvä kaavio siitä mitä kaikilta eri kokoisilta toimijoilta vaaditaan: A guide to PCI compliance
 
Viimeksi muokattu:
On. Ja ainakin Passatissa (ja varmaan melkein kaikissa muissakin) johto lukittuu aina automaattisesti vaikka et auton ovia muistaisikaan lukita.

Yllätti että Outlanderissa tuota ei ole. Ilmeisesti type 1 ei sisällä tätä? Tuntuu järenköyhältä pitää "kallista" laturia varkaiden ja keppostelijoiden armoilla.
 
Näytti olevan 10 A. Siltikin olisi kyllä pitänyt saada yli 2 kW. Noh, nyt laitoin asetuksen maxille.

Olivatko viereiset pisteet käytössä? Luulisi kyllä että tehoa riittäisi enemmän joka tapauksessa...niin ja oliko samassa paikassa myös pikalaturi? Voisikohan olla niin että kun pikalaturilla on maksava asiakas niin ilmaisiin type2-tolppiin liikenee noin vähän? Itse olen ladannut noista vain joitain kertoja enkä osaa sanoa onko irronnut täydet 3.7kW.
 
Korttimaksupäätteen hankkiminen ja ylläpitäminen on varmaan pienin osa maksutavan kuluista... Oikeat kulut tulevat niistä maksunvälittäjien provisioista. Miten luulit että luottokorttiyhtiöt maksavat asiakkailleen bonuksia ostoksista?
....
Todennäköisesti kaikista suurin syy miksi maksukorttien suoraa käyttöä halutaan välttää on PCI DSS -standardit, joita kaikkien kortteja maksutapoina hyväksyvien myyjien tulisi noudattaa jollain tasolla.
...
Tuolta lyhykäisyydessään mitä tämä kaikki vaatii.. Bringing mobile payments to Neste gas stations
....
Periaatteessa voi sanoa, että tuollaisen RFID-pohjaisen virityksen ottaa käyttöön ja ylläpitää kahdella täyspäiväisellä työntekijällä, kun luottokorttien hyväksymiseen hyvin korkealla transaktiomäärällä voi mennä aluksi 5-10 miestyövuotta ja ylläpitämiseen ehkä puolet tästä.
Eikö tuo "Mobile payments Neste" linki nimenomaan kerro, että sama PCI DSS ja maksuvälittäjä välikätenä on myös osa mobiiliäpin kehitystä?

Hinnasto ja tietoturva ei ole mitään mooseksen kiveenhakkaamia lopullisia sanoja, vaan neuvottelun tulos. esim pysäköinnin tarjojat ovat onnistuneet sopimaan että luottokorttimaksun voi tehdä pysäköinnistä ilman pin-koodin syöttämistä, ja transaktiokulutkaan ei voi olla kovin isot, pysäköinnin hinta on usein joku 2€. Latauspalvelun tarjoajilla nyt vaan ei ole tahtotilaa tuohon neuvotteluun, kun "tulevaisuus on kuitenkin mobiili".
 
Eikö tuo "Mobile payments Neste" linki nimenomaan kerro, että sama PCI DSS ja maksuvälittäjä välikätenä on myös osa mobiiliäpin kehitystä?

Hinnasto ja tietoturva ei ole mitään mooseksen kiveenhakkaamia lopullisia sanoja, vaan neuvottelun tulos. esim pysäköinnin tarjojat ovat onnistuneet sopimaan että luottokorttimaksun voi tehdä pysäköinnistä ilman pin-koodin syöttämistä, ja transaktiokulutkaan ei voi olla kovin isot, pysäköinnin hinta on usein joku 2€. Latauspalvelun tarjoajilla nyt vaan ei ole tahtotilaa tuohon neuvotteluun, kun "tulevaisuus on kuitenkin mobiili".
Mitäs tarkoitat pysäköinnintarjoajilla? Parkman ainakin laskuttaa kerran kuussa. Ja nyt myös K-Lataus siirtyi tälläiseen. Veloitamme 14.9. alkaen latausmaksut yhdellä kerralla seuraavan kuun alussa
 
Eikö tuo "Mobile payments Neste" linki nimenomaan kerro, että sama PCI DSS ja maksuvälittäjä välikätenä on myös osa mobiiliäpin kehitystä?

Hinnasto ja tietoturva ei ole mitään mooseksen kiveenhakkaamia lopullisia sanoja, vaan neuvottelun tulos. esim pysäköinnin tarjojat ovat onnistuneet sopimaan että luottokorttimaksun voi tehdä pysäköinnistä ilman pin-koodin syöttämistä, ja transaktiokulutkaan ei voi olla kovin isot, pysäköinnin hinta on usein joku 2€. Latauspalvelun tarjoajilla nyt vaan ei ole tahtotilaa tuohon neuvotteluun, kun "tulevaisuus on kuitenkin mobiili".

Mielestäni tämä tarina kertoo lähinnä siitä, että Neste on maksanut ison rahan siitä, että joku muu toteuttaa koko virityksen. Joku sen työn kuitenkin tekee, ja mitä enemmän sitä tekee joku ulkopuolinen, sitä enemmän se todennäköisesti ainakin isoissa yrityksissä saattaa maksaa.
 
Mielestäni tämä tarina kertoo lähinnä siitä, että Neste on maksanut ison rahan siitä, että joku muu toteuttaa koko virityksen. Joku sen työn kuitenkin tekee, ja mitä enemmän sitä tekee joku ulkopuolinen, sitä enemmän se todennäköisesti ainakin isoissa yrityksissä saattaa maksaa.

Vaihtoehto a: korttimaksupääte.
Joudut toteuttamaan PCI DSS:n, ja maksamaan välikätenä toimivalle maksupalveluntarjoajalle
Vaihtoehto b: Mobiili/rfid maksaminen
Joudut toteuttamaan PCI DSS:n, ja maksamaan välikätenä toimivalle maksupalveluntarjoajalle
 
Eikö tuo "Mobile payments Neste" linki nimenomaan kerro, että sama PCI DSS ja maksuvälittäjä välikätenä on myös osa mobiiliäpin kehitystä?

Hinnasto ja tietoturva ei ole mitään mooseksen kiveenhakkaamia lopullisia sanoja, vaan neuvottelun tulos. esim pysäköinnin tarjojat ovat onnistuneet sopimaan että luottokorttimaksun voi tehdä pysäköinnistä ilman pin-koodin syöttämistä, ja transaktiokulutkaan ei voi olla kovin isot, pysäköinnin hinta on usein joku 2€. Latauspalvelun tarjoajilla nyt vaan ei ole tahtotilaa tuohon neuvotteluun, kun "tulevaisuus on kuitenkin mobiili".

En tiedä mitä maksupalveluntarjoajia nämä käyttävät, uskon kuitenkin että juuri Paymenthighwayn hinnastoa halvemmaksi ei heilläkään maksut tule, joten provisiota tulee se ~50snt

Vaihtoehto a: korttimaksupääte.
Joudut toteuttamaan PCI DSS:n, ja maksamaan välikätenä toimivalle maksupalveluntarjoajalle
Vaihtoehto b: Mobiili/rfid maksaminen
Joudut toteuttamaan PCI DSS:n, ja maksamaan välikätenä toimivalle maksupalveluntarjoajalle

Kuten ensimmäisessä viestissä kirjotin, kuka tahansa korttimaksuja hyväksyvä myyjä joutuu noudattamaan PCI DSS standardeja. Työssä joka standardin noudattamiseen vaaditaan on kuitenkin huomattava ero riippuen transaktiomäärästä. Viralla ei välttämättä ole vielä mennyt 20000 vuosittaisen transaktion raja rikki. Yksittäisillä korttipäätteillä tuo raja ylittyisi muutamassa päivässä. Ei Virralla olisi ollut mitään järkeä lähteä ensimmäisinä toimintavuosina muutaman sadan tuhannen euron liikevaihdolla täyttämään korkeamman tason PCI DSS standardien noudattamiseen, vain siksi että Pertti tykkää ladata plug-in hybridiään 500 kertaa vuodessa eurolla.
 
En tiedä mitä maksupalveluntarjoajia nämä käyttävät, uskon kuitenkin että juuri Paymenthighwayn hinnastoa halvemmaksi ei heilläkään maksut tule, joten provisiota tulee se ~50snt
Voi kuule, voisin ottaa vaikka 2€ lisämaksun siitä ilosta että voisin maksaa lähimaksua vilauttamalla satunnaisella laturilla, ja voisin luottaa siihen että myös onnistuu. Toisin kun nyt, kun vieraalle laturille törmätessään pääsee asentamaan äppiä ja tupas-autentikoimaan...

Rekisteröityisin kyllä mielelläni kanta-asiakkaaksi niihin latauspalveluihin, joita käytän oikeasti usein. Mutta nykyinen tilanne jossa pitää rekisteröityä *kaikkiin* palveluihin joita saattaa joutua käyttämään, on melko jyrkkä hidaste sähköautojen leviämiselle.

Kuten ensimmäisessä viestissä kirjotin, kuka tahansa korttimaksuja hyväksyvä myyjä joutuu noudattamaan PCI DSS standardeja. Työssä joka standardin noudattamiseen vaaditaan on kuitenkin huomattava ero riippuen transaktiomäärästä. Viralla ei välttämättä ole vielä mennyt 20000 vuosittaisen transaktion raja rikki. Yksittäisillä korttipäätteillä tuo raja ylittyisi muutamassa päivässä. Ei Virralla olisi ollut mitään järkeä lähteä ensimmäisinä toimintavuosina muutaman sadan tuhannen euron liikevaihdolla täyttämään korkeamman tason PCI DSS standardien noudattamiseen, vain siksi että Pertti tykkää ladata plug-in hybridiään 500 kertaa vuodessa eurolla.

Toivottavasti virta pääsee sitten nopeasti tuon 20000 transaktion rajan yli. Kesko, Motonet ja Fortum tuon rajan ovat jo varmasti ylittäneet muulla liiketoiminnallaan.
 
Kuten sanoin, on jo olemassa standardi, että jokainen sähköauto on yksilöity ja laskutus löytäisi kohteensa, pelkkä plugi kiinni vain. Kuten Teslalla omilla latausasemillaan. Tämä kymmenen eri firman hölmöily omien tagiensa kanssa on joustavasta kaukana.

Mut tämä kankea hölmöily tuskin loppuu ilman EU lainsäädäntöä, joka helpottaa ihmisten arkea yhdenmukaistaen ja pakottaen tuon tunnistamisstandardin kun sähköistä liikennettä on tarkoitus lisätä.
 
Tuota autokannan sähköistymistä pohtiessani tuli mieleen, miten paljon – teknisten ja infraan liittyvien kysymysten lisäksi – asenneilmapiirin muuttuminen vaikuttaa jatkossa ihmisten ostoskäyttäytymiseen. Muuttuuko asenneilmapiiri ja sitä kautta polttomoottoriautoista tulee jotenkin ”noloja”? Luokitteleeko dieselautolla ajaminen ihmiset roskaväeksi samaan tapaan kuin tupakointi tai ylipaino?

Me täällä foorumilla olemme luonnollisesti moisen sosiaalisen paineen yläpuolella ;), mutta tuulipukurahvas on sille altista ja sen käytös vaikuttaa välillisesti koko liikennepolitiikaan.
 
Tuota autokannan sähköistymistä pohtiessani tuli mieleen, miten paljon – teknisten ja infraan liittyvien kysymysten lisäksi – asenneilmapiirin muuttuminen vaikuttaa jatkossa ihmisten ostoskäyttäytymiseen. Muuttuuko asenneilmapiiri ja sitä kautta polttomoottoriautoista tulee jotenkin ”noloja”? Luokitteleeko dieselautolla ajaminen ihmiset roskaväeksi samaan tapaan kuin tupakointi tai ylipaino?

Me täällä foorumilla olemme luonnollisesti moisen sosiaalisen paineen yläpuolella ;), mutta tuulipukurahvas on sille altista ja sen käytös vaikuttaa välillisesti koko liikennepolitiikaan.

Suomessa on niin vanha autokanta että en nyt välttämättä moisesta huolta kantaisi. Ehkä jo kymmenen vuoden päästä ruvetaan näkemään liikenteessä enemmän näitä lataushybridejä kun tuulipukukansalla on varaa moinen ostaa käytettynä ja tekkiläisillä menossa jo täyssähköt.
 
Lukemalla uutisten (keltainen lehdistö)juttupalstoja olen havainut, että muutosvastarinta hybridi/täyssähköautoja kohtaan on melkoisen voimakasta. Liekkö kyseessä perinteinen suomalainenkateus vai mikä, mutta oudoksuttaa kovin, että sähköautot teilataan poikeuksetta huonoiksi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 384
Viestejä
4 493 778
Jäsenet
74 199
Uusin jäsen
trajanie

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom