No näin näkisin, että ulkoverhous olisi suoraan noihin runkotolppiin koko matkalta. Mutta enpä minä näistä mitään tiedä ja ensimmäistä kertaa oma talli saati omakotitalo, kaikki on niin uutta kun vaan voi olla.
Mutta tuossa kun saan nyt sen luukun tehtyä niin puhkonko nyt tuota muovia sitten ja kokeilen villojen kosteutta ja sitten höyrynsulkuteipillä paikat kiinni. Ja jos ei ongelmia ole niin puhallusvillaa päälle? Jos taas märkää villaa on tuolla muovin alla niin onko se sitten villojen vaihto? Joku tuossa jo ehdotti, että heti noi muovit pois, mutta jos nyt lähtis tutkimaan, että ei mitään loputonta remonttia aloita vaan olisi kohtuu fiksusti ja jonkunnäköisen rahankin käytön ulottuvissa koko korjuuhomma jos sellaista on luvassa katon osalta. Isäkin tuossa jo ehti kertomaan, että hänellä on ihan samallalailla 1990 alussa rakennetussa tallissa eikä siellä ole ollut ongelmia yläpohjan kans.
Jos mä nyt oikein olen ymmärtänyt niin talli olisi jälkikäteen villoitettu ja paneloitu, ehkä katto siinä samassa ja tässä kohtaa on yläpohja jäänyt vaiheeseen. Eli siis tallissa ei ole mitään lämmitystä, vain takana oleva varasto on pidetty peruslämmöllä talvella. Tämän tulen kyllä varmistamaan vielä kohteen rakentaneelta henkilöltö kunhan ensin kehtaan hänelle soitella ja sieltä saadun tiedon perusteella sitten kuulostellaan edellisen omistajan tekemisiä. Mehän siis ollaan vasta kolmas omistaja.
Kyseessä on siis vain 20 vuotta vanha autotalli eikä asuinrakennus, tietysti tuolla haluaisi jotain remppoja tehdä ja mahdollisesti säilyttää myös harrasteautoa talvisin sen lisäksi, että muu tarpeellinen säilytys, mutta niin, että säilytyksen jälkeen sitä voi myös käyttää eikä haise perseeltä.
Tekisin tässä kuten
@kajakkivajakki esittää eli voit alkuun kyllä käydä läpi jonkun kastuneen näköisen kohdan yläkautta. Villat ei välttämättä ole kesän jäljiltä märät, kyllä se kosteus sieltä kipsilevyjen läpi hengittää, mutta tuota ei kannata alkaa kyllä lämmittää ja viedä kosteutta taas talvella, ennen kuin tuolla on vähintään yläpuoliset eristeet. Muuten sinne villoihin pakataan taas nyt talvella kosteuttta kipsilevyn ja muovin väliin.
Siitä oon eri mieltä ettei eristettyä lämpimäksi tehtyä tilaa voisi käyttää ilman peruslämpöä. Rakennusteknisesti vääränlainen toiminta tarkoittaisi käytännössä sitä, että sisätila pysyy esim keväällä kylmempänä eristyksen takia kuin ulkoilma ja sitten ilmanvaihdon mukana tuleva kosteust tiivistyy sisällä ja eristeisiin ulkoilman kautta päätyvä ilmankosteus tiivistyy eristeissä. Tää on kuitenkin lämpötilaeroiltaan niin pientä ettei tuollaisella mitään varsinaisia vaurioita rakenteisiin synny. Toki pieni lämpötilaero sisätilassa jos käyttöä on niin talvella on kannustettavaa ja kevät syksy akselilla myös.
Tuossa kannattaa kyllä nyt selvitellä että onko myyjän virhevastuuaika vielä voimassa, koska tuossahan on nyt käytännössä tilanne mikä voidaan lukea mahdollisesti salaiseksi virheeksi kun vasta rakenteita avaamalla päästään näkemään, että asiat on tehty väärin. Toi talli tulee meinaan kokonaisuudessaan olemaan nyt vaan sellanen vähän normaalia energiasyöpömpi ja riskialttiimpi kun ei ole tiedossa miten noi höyrynsulut on limitetty jne.
Normaali tapa rakentaa tollanen puurunkonen eristetty talli näin niinkun kosteus jne teknisistä lähtokohdista:
1) Puurungon alla on kermit tai muut kosteuskatkot perustuksille. Rungon sisällä on yhtenäinen "vaippa" höyrynsulkua. Tämä estää vesihöyryn pääsyn sisältä eristeisiin.
2) Tämän jälkeen tulee eristetty koolattu seinä, ja eristetty katto, katto voi olla tollanen muuten sitten ryömintätilalla oleva tuulettuva katto
3) Tuulensuojalevyt. Näiden tarkoituksena on minimoida tuulen aiheuttamien paineenvaihteluiden yms ylimääräinen ilmanvaihto eristeen seassa, koska muuten jos eristeessä "viima käy" niin kylmä ilma nappaa sieltä lämpimästä seinästä lämpöä harakoille.
4) tuuletursrako ja panelointi
Nythän tuossa ei tiedetä, että mikä kaikki tarkalleen on perseellään.
