Kesärenkaat - yleisketju

Ihmettelin itsekin, kun oletus oli (ja aiempi kokemus), että nuo merkkikumit kestävät yleensä aina hyvin kulutusta. Ja kun seuraavat ei niin merkkirenkaat kestivät hyvin, niin tuskin oli kulmissakaan mitään outoa. Kuluminen oli myös ihan tasaista - rengas vain yksinkertaisesti kului nopeasti.

Contit olivat ihan ne sen hetken de facto -renkaat (oliko se nyt sitten Premium Contact 5).

Michelinit tulivat sähköauton alla (Kia Niro). Tiedä sitten, voisiko noissa OEM-kumeissa olla optimoitu vaikkapa hiljaisuutta ja vierintävastusta kestävyyden kustannuksella. Eikös matalampi kuvio auta ainakin vierintävastukseen.
Luulisin renkaanrungon (ja ilmanpaineen) aiheuttavan suurimman tekijän vierintävastukseen? Kumi seos toisena. Kuvion syvyyttä en oikein näe suoraan tekijänä, jos ulkokehä pysyisi kahdella vertailtavalla tuotteella samana.

(En tosin ole perehtynyt sähköautoihin optimoitujen kumien erityisominaisuuksiin muuten kuin tavoitteensa eli vierintävastuksen minimoinnin tavoitteen tasolla, en siis teknisessä mielessä.)
 
Ilman asennusta usein tilannut. Viikon pari kestää tulla itäeuroopasta. Valmistuspäivät pitäneet paikkansa.
Sama. Useita sarjoja tilanneena tuolta (ja muualtakin). Itselläni on aina onnistunut, mutta omalle tontille tilanneena ja vasta kumien saavuttua etsinyt niille vanteille laiton ja tasapainotuksen. Sesonki aikana on todella paljon hankalempi löytää tekijää irtokumeille, kuin sesongin ulkopuolella. Lähtökohtaisesti ketjumyymälöitä ei juuri kannata edes harkita vaan yksityisille pienemmille ja usein parempaa palvelua tarjoaville toimijoille olen hakeutunut. Tärkeimpinä kriteereinä tarkka vanteille pano ja hyvät tasapainotuslaitteet. Huonolla palvelulla en toiste ole samaan paikkaan mennyt.

Kumet tulevat yleensä kahdessa tai neljässä erillisessä "paketissa" eli lähetyksinä, joka voi ehkä lisätä riskiä katoamisiin, mutta ei ole itselleni koskaan vielä sattunut kohdalle. Sama yleensä ollut irtovanne tilauksissa (muualta).
 
Kesärenkaat säilössä lapinkumilla, nyt sieltä lähestyttiin viestillä. Että uusintaa pitäisi miettiä kun 3mm jäljellä..

Atlander XSPORT-86, 299€
Viking ProTech NewGen, 399€
(made by continental)

Yokohama ES32, 549€
Continental Ultra Contact, 649€
Nokian Tyres Hakka Blue 3, 649€

Hintoihin sisältyy: vannetyöt, tasapainotus sekä kierrätysmaksut.

Tälläinen tarjous saatiin, onko wörtti tarjous vai sanonko että heittäkää vanhat alle ja kurvaan jostain muualta hakemaan renkaat.
 
Heitä vanhat alle ja kesäkuulla uudet, tässä keväällä jyrsityt asfaltit syö rengasta aika hyvin niin ei kannata suotta uusia ostaa ellei akuutti tarve.
 
Tuossa juuri kaivoin uuden auton mukana tulleet kesäkumit (Michelin ePrimacy, käyttämättömät siis) varastosta, niin näyttäisi olevan vain 6mm urasyvyyttä.
Ilmeisesti tämä kuitenkin voi olla ihan tarkoituksellista vierintävastuksen parantamiseksi, erityisesti näin sähköautoihin tarkoitetulla renkaalla, kuten tässä TM:n lukijapalautteessa:

Tuli just nämä kyseiset renkaat uuden auton mukana kesärenkaiksi ja googlailin että mikäs malli se tällainen ePrimacy oikein on. Todellinen eko-rengas sitten ilmeisesti, ainakin valmistajan kannalta kun laitetaan pari milliä matalammat urat uuteen renkaaseen niin saadaan vaihdon tarve aikaistettua parilla vuodella kun ei uskalla enää sateella ajaa vaikka muuten rengas "säilyttäisi ominaisuutensa" matalasta urasyvyydestä huolimatta...

Kehuvat tuotesivulla että jarruttaa märällä pinnalla minimivaatimukset täyttäen vielä 30 000 kilometrin jälkeen :rolleyes:
 
Luulisin renkaanrungon (ja ilmanpaineen) aiheuttavan suurimman tekijän vierintävastukseen? Kumi seos toisena. Kuvion syvyyttä en oikein näe suoraan tekijänä, jos ulkokehä pysyisi kahdella vertailtavalla tuotteella samana.

(En tosin ole perehtynyt sähköautoihin optimoitujen kumien erityisominaisuuksiin muuten kuin tavoitteensa eli vierintävastuksen minimoinnin tavoitteen tasolla, en siis teknisessä mielessä.)
Syvemmällä kuviolla kumi elää enemmän.
 
Kommenttina uusien renkaiden urasyvyyksiin aiemmin tässä viestiketjussa mainitsemassani Moottori-lehden kesärengasvertailussa eniten urasyvyyttä oli Continentalissa (7,4mm) ja vähiten Pirellissä (6,8mm).
 
Kesärenkaat säilössä lapinkumilla, nyt sieltä lähestyttiin viestillä. Että uusintaa pitäisi miettiä kun 3mm jäljellä..

Atlander XSPORT-86, 299€
Viking ProTech NewGen, 399€
(made by continental)

Yokohama ES32, 549€
Continental Ultra Contact, 649€
Nokian Tyres Hakka Blue 3, 649€

Hintoihin sisältyy: vannetyöt, tasapainotus sekä kierrätysmaksut.

Tälläinen tarjous saatiin, onko wörtti tarjous vai sanonko että heittäkää vanhat alle ja kurvaan jostain muualta hakemaan renkaat.

Koko jäi uupumaan? Jos nuo on 14-tuumaiset, niin vähän kalliit on, mutta jos 19-tuumaiset, niin osta heti.

Noin muutoin tosiaan itsekin ajaisin nykyisillä vielä vähän aikaa. Syksyn sateille sitten uudet kumit, jos ei sitä ennen olla lain rajoilla.
 
Saksalainen testi

"Saksan autoliitto ADAC toteutti suuren kesärenkaiden kestävyystestin, jossa suosittujen rengasmallien todellinen kestävyys selvitettiin."

AI Yhteenveto tuloksista:

Yhteenveto renkaiden kestävyydestä (ajokilometrit):

– Linglong Sport Master: 26 100 km
– Leao Nova-Force Acro: 27 700 km
– Vredestein Ultrac+: 30 600 km
– Lassa Revola: 36 100 km
– Firestone Roadhawk 2: 36 700 km
– Maxxis Premitra HP6: 37 200 km
– Falken Ziex ZE320: 37 500 km
– Greentrac Quest-X: 38 200 km
– Kumho Ecsta HS52: 43 200 km
– Continental PremiumContact 7: 44 700 km
– Hankook Ventus Prime4: 44 700 km
– BFGoodrich Advantage: 46 700 km
– Pirelli Cinturate (C3): 48 600 km
– Bridgestone Turanza 6: 55 600 km
– Michelin Primacy 5: 56 000 km
– Goodyear EfficientGrip Performance 2: 57 800 km

Yhteenveto ja havainnot:

• Vähiten kestävät renkaat ovat
– Linglong Sport Master (26 100 km)
– Leao Nova-Force Acro (27 700 km)

• Kestävimpiä renkaat ovat
– Goodyear EfficientGrip Performance 2 (57 800 km)
– Michelin Primacy 5 (56 000 km)
– Bridgestone Turanza 6 (55 600 km)

• Erot renkaiden kestävyydessä ovat huomattavia:
– Heikoimmat renkaat kestävät alle 30 000 km
– Parhaat renkaat yli 55 000 km
→ Ero kestävyyden ääripäiden välillä on yli 30 000 km.
Näissä yleensä hyvä huomioida, että korkea kulutuskestävyys yleensä tarkoittaa kovempaa kumia ja täten melua. Yleensä paras on jonkinlainen kompromissi.
 
Kokemuksia renkaatvaihtoon.fi sivustosta? Tuolta saisi tuota linglong sport masteria alle 100€/kpl 255/45R19 koossa. Sitten asennuksen katsoin jostain liikkeestä niin hinnaston mukaan reilu 100€ auton alla oleville vanteille.

Toki nyt tuossa kun oli tuo testi että kuluvat nopeasti niin huono. Mutta toisaalta nuo merkkirenkaat ovat yli tuplasti kalliimpia.

Vai mitkähän kannattaisi ottaa? Varmaan menen jonkin aikaa nykyisillä renkailla, mutta ehkä kesä/heinäkuussa voisi vaihtaa uusiin kunhan pahin renkaiden vaihto sesonki on ohi niin on varmaan enemmön aikoja rengasliikkeissökin.
 
GT Radialiin olen ollut tyytyväinen, samoin Barumiin.

Linglong, Sailun, Landsail on sitte ne vielä napsun halvemmat.
 
Kesärenkaat säilössä lapinkumilla, nyt sieltä lähestyttiin viestillä. Että uusintaa pitäisi miettiä kun 3mm jäljellä..

Atlander XSPORT-86, 299€
Viking ProTech NewGen, 399€
(made by continental)

Yokohama ES32, 549€
Continental Ultra Contact, 649€
Nokian Tyres Hakka Blue 3, 649€

Hintoihin sisältyy: vannetyöt, tasapainotus sekä kierrätysmaksut.

Tälläinen tarjous saatiin, onko wörtti tarjous vai sanonko että heittäkää vanhat alle ja kurvaan jostain muualta hakemaan renkaat.
Lähinnä noita meinasin, että onko kannattavaa ostella noista mitään noihin hintoihin ja tuohon kokoon 205/60R16. Lapinkumilta tämä tarjous.
 
GT Radialiin olen ollut tyytyväinen, samoin Barumiin.

Linglong, Sailun, Landsail on sitte ne vielä napsun halvemmat.
Linglong SportMaster e:t olleet hiton hyvät Model S:n alla, kun viimekesänä laitoin. Tossa näkyy heti kulutuksessa pienetkin erot vierinvastuksessa, noilla erinomainen. Hiljaiset ja mukavat, eikä pidossa tai kestossakaan valittamista.

245/45R19 140€/kpl. Ei paha.
 
Linglong SportMaster e:t olleet hiton hyvät Model S:n alla, kun viimekesänä laitoin. Tossa näkyy heti kulutuksessa pienetkin erot vierinvastuksessa, noilla erinomainen. Hiljaiset ja mukavat, eikä pidossa tai kestossakaan valittamista.

245/45R19 140€/kpl. Ei paha.
Ehkä näitä sitten koitan. 255/45R19 olisi renkaatvaihtoon.fi sivuilla alle 100€/kpl ja tosiaan A olisi tuo "energiatehokkuus" (tai mikä lie on sitten tuon polttoainemittarin kuvan nimi tässä yhteydessä.) Monissa merkkirenkaissa B, C tai jopa huonompi.

Ainoa vaan että jos kuluvat nopeasti kuten tuo joku testi kertoo, toisaalta sitten taas hinta niin paljon halvempi, että ei haittaa vaikka kuluisi tupla nopeudella merkkirenkaaseen nähden.
 
Ehkä näitä sitten koitan. 255/45R19 olisi renkaatvaihtoon.fi sivuilla alle 100€/kpl ja tosiaan A olisi tuo "energiatehokkuus" (tai mikä lie on sitten tuon polttoainemittarin kuvan nimi tässä yhteydessä.) Monissa merkkirenkaissa B, C tai jopa huonompi.

Ainoa vaan että jos kuluvat nopeasti kuten tuo joku testi kertoo, toisaalta sitten taas hinta niin paljon halvempi, että ei haittaa vaikka kuluisi tupla nopeudella merkkirenkaaseen nähden.
Tuolta sivulta löysin Model 3:n toisenkin vaihtoehdon.

77€.
 
Varmaan hyvät kolmoseen, mutta ei sovi Y malliin johon renkaat tarvitsen. Eli 255/45R19 pitäisi olla.
Joo. Eli tosiaan nuo. 98€.

Sama rengas Model 3 kokona toisesta paikasta. 107€.
 
Tuolta sivulta löysin Model 3:n toisenkin vaihtoehdon.

77€.
Tilasin tuolta, josta en ole kyllä aikaisemmin tilannut mitään.
Sentury Qirin 990 235/45R18 98W

Auton mukana tuli jo kaksi samanlaista irtorengasta, niin tilasin kaksi samanlaista lisää. On ainakin samaa merkkiä koko sarja. Tilauksen hinta siis 156€ kahdelle renkaalle.

Screenshot_2026-03-16-10-41-43-445_com.opera.browser~2.jpg

Auton mukana tuli kesäksikin kitkarenkaat, mutta eipä tarvitse niillä sitten enää ajella, vaan oikeilla kesärenkailla 😅
 
Näissä yleensä hyvä huomioida, että korkea kulutuskestävyys yleensä tarkoittaa kovempaa kumia ja täten melua. Yleensä paras on jonkinlainen kompromissi.

Pätee varmaan ensisijaisesti halpisrenkaisiin. Niissä on usein sitten pito-ominaisuudetkin huonot. Tuosta listauksesta kärkipään Michelin Primacy 5 ja Bridgestone Turanza 6 olivat viime vuoden Tekniikan Maailman rengastestissä täyden kympin renkaat melussa.
 
Tuolta sivulta löysin Model 3:n toisenkin vaihtoehdon.

77€.
Mä en ainakaan laita omaan patteriautoon enää mitään muuta kuin A-vierinvastuksen kumeja, jos ei ole väliaikaisesti aivan pakko. On tullut todettua, että A- ja C-luokan välillä voi olla maantie-motarinopeuksissa 20-30% ero energiankulutuksessa.
 
Mä en ainakaan laita omaan patteriautoon enää mitään muuta kuin A-vierinvastuksen kumeja, jos ei ole väliaikaisesti aivan pakko. On tullut todettua, että A- ja C-luokan välillä voi olla maantie-motarinopeuksissa 20-30% ero energiankulutuksessa.
Tässä pitää sit muistaa, että se vierinvastusluokka on valmistajan itsensä ilmoittama, ja valmistaja on sen itse mitannut, jos on. Aika hyvin valmistajat noita tuntuu noudattavan, koska isohko haloo siitä tulisi, jos jäisi vilpistä kiinni. Käsittääkseni viranomaiset eivät hirveen usein tosin testaile renkaita.

Muistaakseni (en jaksa kaivaa lehtijuttua) jokin suomalainen rengastesti sai A- ja D-viestinvastusluokan renkaille kulutuseroa noin 12%. En muista yhtään mitkä renkaat oli kyseessä; A-luokan rengas taisi olla premium ja D-rengas taisi olla halpa kiinalainen.
 
Tässä pitää sit muistaa, että se vierinvastusluokka on valmistajan itsensä ilmoittama, ja valmistaja on sen itse mitannut, jos on. Aika hyvin valmistajat noita tuntuu noudattavan, koska isohko haloo siitä tulisi, jos jäisi vilpistä kiinni. Käsittääkseni viranomaiset eivät hirveen usein tosin testaile renkaita.

Muistaakseni (en jaksa kaivaa lehtijuttua) jokin suomalainen rengastesti sai A- ja D-viestinvastusluokan renkaille kulutuseroa noin 12%. En muista yhtään mitkä renkaat oli kyseessä; A-luokan rengas taisi olla premium ja D-rengas taisi olla halpa kiinalainen.
Goodyearin nettisivun mukaan polttoainetalouden merkinnän luokkien (A-E) välillä on noin 0,1 litran ero. EU rengasmerkinnät 2021
 
Mä en ainakaan laita omaan patteriautoon enää mitään muuta kuin A-vierinvastuksen kumeja, jos ei ole väliaikaisesti aivan pakko. On tullut todettua, että A- ja C-luokan välillä voi olla maantie-motarinopeuksissa 20-30% ero energiankulutuksessa.
Toki molemmat on noita halparenkaita. Mitkä voi silti olla ihan hyviä. Ja ainakin sulla testattu jo.

Linglong A ja Sentury B vierintävastus (pitäisi olla).

Eka vaihtoehto 422€/4kpl. Toka 312€/4kpl. Ja nuo siis Tesla Model 3 kokoa 235/45R18.

Jos hintaeroa ei olisi, niin se toki olisi ollut eri juttu. Molemmissa pitäisi olla 69 se ohiajomelu. Eli suht hiljaisia renkaita pitäisi olla.
 
Mä en ainakaan laita omaan patteriautoon enää mitään muuta kuin A-vierinvastuksen kumeja, jos ei ole väliaikaisesti aivan pakko. On tullut todettua, että A- ja C-luokan välillä voi olla maantie-motarinopeuksissa 20-30% ero energiankulutuksessa.
Hyvien A-luokan henkilöautorenkaiden Cr on noin 0,0055. EU-merkinnöissä A-luokkaan riittää, kunhan on enintään 0,0065. Sitten taas C-luokan rengas saa heikoimmillaan olla 0,0090.

Peräkkäisten luokkien välillä kulutusero on karkeasti 0,1 l/100 km, eli A ja C välillä 0,2 l/100 km.

Sähköautoilla(kin) eri renkaiden suhteellinen kulutusero riippuu paljon nopeudesta, koska ilmanvastuksen toinen potenssi. Absoluuttisen kulutuslisän voi arvioida vaikkapa 80 % hyötysuhteella ja olettaen, että molempien renkaiden todellinen vierinvastus karkealla suomalaisella asfaltilla kasvaa absoluuttisesti yhtä paljon, jolloin erotus säilyy vakiona.

Parin tonnin biili, Cr 0,0055:

2000 kg * 9,81 * 0,0055 * 100 / 3,6 / 1000 / 0,8 = 3,75 kWh/100 km vierinvastustyöhön

Cr 0,0090: 6,13 kWh/100 km, eli kehnolla C-luokan renkaalla +2,38 kWh/100 km vs. huippu A-luokan rengas

Kolmen tonnin biilillä heikoin C vs. huippu A on +3,6 kWh/100 km. Jos kulutus virtaviivaisella mutta kolmeen tonniin kuormatulla autolla olisi rauhallisessa maantieajossa huippurenkailla 14 kWh/100 km, niin heikoilla C-luokan renkailla se olisi 17,6 kWh/100 km, eli +25,7 %.

Motarilla 20-30 % on minusta yläkanttiin, sillä ilmanvastus kasvaa niissä nopeuksissa niin paljon, että nopeudesta riippumatta vakiona säilyvän vierinvastustyön suhteellinen kulutuslisä pienenee.


Screenshot_2026-03-16-20-42-11-58_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
 
Hyvien A-luokan henkilöautorenkaiden Cr on noin 0,0055. EU-merkinnöissä A-luokkaan riittää, kunhan on enintään 0,0065. Sitten taas C-luokan rengas saa heikoimmillaan olla 0,0090.

Peräkkäisten luokkien välillä kulutusero on karkeasti 0,1 l/100 km, eli A ja C välillä 0,2 l/100 km.

Sähköautoilla(kin) eri renkaiden suhteellinen kulutusero riippuu paljon nopeudesta, koska ilmanvastuksen toinen potenssi. Absoluuttisen kulutuslisän voi arvioida vaikkapa 80 % hyötysuhteella ja olettaen, että molempien renkaiden todellinen vierinvastus karkealla suomalaisella asfaltilla kasvaa absoluuttisesti yhtä paljon, jolloin erotus säilyy vakiona.

Parin tonnin biili, Cr 0,0055:

2000 kg * 9,81 * 0,0055 * 100 / 3,6 / 1000 / 0,8 = 3,75 kWh/100 km vierinvastustyöhön

Cr 0,0090: 6,13 kWh/100 km, eli kehnolla C-luokan renkaalla +2,38 kWh/100 km vs. huippu A-luokan rengas

Kolmen tonnin biilillä heikoin C vs. huippu A on +3,6 kWh/100 km. Jos kulutus virtaviivaisella mutta kolmeen tonniin kuormatulla autolla olisi rauhallisessa maantieajossa huippurenkailla 14 kWh/100 km, niin heikoilla C-luokan renkailla se olisi 17,6 kWh/100 km, eli +25,7 %.

Motarilla 20-30 % on minusta yläkanttiin, sillä ilmanvastus kasvaa niissä nopeuksissa niin paljon, että nopeudesta riippumatta vakiona säilyvän vierinvastustyön suhteellinen kulutuslisä pienenee.


Screenshot_2026-03-16-20-42-11-58_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
Tää on aina yhtä huvittavaa, kun itse testaan jotakin ja saan tuloksia X, ja sitten joku random heppu tulee arvioimaan hatusta heitetyillä absoluuttisilla oletuksilla kuinka vääriä mun tulokset onkaan :rofl::rofl::rofl:
 
Tää on aina yhtä huvittavaa, kun itse testaan jotakin ja saan tuloksia X, ja sitten joku random heppu tulee arvioimaan hatusta heitetyillä absoluuttisilla oletuksilla kuinka vääriä mun tulokset onkaan :rofl::rofl::rofl:
Kun kerran olet saanut harvinaisen suuren (vs. autolehtien pienemmät erot, kuten myös allekirjoittaneen random-hepun näppituntuma) suhteellisen kulutuseron renkaiden välille (A vs. C), sinulla on oletettavasti virtaviivainen mutta raskas auto. Kuvaus sopisi joskus puhelemaasi 2016 Model S:ään kuin nenä päähän. Oletetaan, että auto on pysynyt samana. Oletetaan eduksesi, että auto on raskain kyseisen vuoden malleista (2016 P100D), ja että ajoit kulutustestit täyskuormalla, jolloin auton massa oli 2 720 kg.

Oletetaan eduksesi, että ilma oli erittäin ohutta, 1,1644 kg/dm3@+30 C. Tällöin ilmanvastuksen osuus on pienempi, jolloin renkaiden suhteellinen kulutuslisä on suurempi. Tuon vuosimallin Ässien Cd oli 0,24 ja A 2,34 m2.

Oletetaan eduksesi, että A-luokan renkaasi eivät olleet mitään niukin naukin A-kamaa (Cr 0,00065), vaan surkean märkäpidon ja valmiiksi vajaan kulutuspinnan Cr 0,0055 -huippurullaavaa. Oletetaan eduksesi, että C-luokan renkaasi olivat luokkansa pahnan pohjimmaisia (Cr 0,0090).

Oletetaan eduksesi, että auton valot, ilmanvaihto, jäähdytys, ajotietokoneet jne. eivät vie lainkaan sähköä, ja että hammaskosketuksista/laakereista/vetareista ei tule lainkaan kitkaa. Oletetaan eduksesi, että akun, invertterin ja moottorien hyötysuhteet ovat 100 %.

Anna mä arvaan, että kuvailemasi maantie-motariajo on oikeasti aika haipakkaa, mutta valitaan eduksesi 110 km/h.

Tämän jälkeen ei pitäisi olla oletuksissa valittamista. Olen tullut vastaan niin paljon, että ollaan menty mahdottoman puolelle, mutta ei anneta sen häiritä.

Lasketaan kulutus markkinoiden pienimmän vierinvastuksen henkilöautorenkailla, Cr 0,0055:

(0,5 * 1,1644 kg/dm3 * 0,24 * 2,34 m2 * (110 km/h / 3,6) ^ 2 + 2720 kg * 9,81 m/s2 * 0,0055) * (110 km/h / 3600) / (110 km/h / 100 km/h) = 12,556 kWh/100 kWh

Jokainen ymmärtää, ettei yli 2,7-tonniseksi kuormattu Model S kuluta 110-nopeudessa noin vähän. Ei anneta sen häiritä, sillä näillä epärealistisilla oletuksilla väitteesi voi parhaiten toteutua.

Seuraavaksi vaihdetaan luokkansa heikoimmat C-luokan renkaat, Cr 0,0090:

(0,5 * 1,1644 kg/dm3 * 0,24 * 2,34 m2 * (110 km/h / 3,6) ^ 2 + 2720 kg * 9,81 m/s2 * 0,0090) * (110 km/h / 3600) / (110 km/h / 100 km/h) = 15,150 kWh/100 kWh

Oletukset olivat niin paljon eduksesi kuin mahdollista (ja mahdottomankin puolelle). Lasketaan vielä prosentitkin verrattuna pienempään lukuarvoon, jotta saadaan suurin mahdollinen %-ero. Silti kulutuslisä 15,150 / 12,556 = +20,7 %. Onhan se joo ilmoittamallasi välillä (20-30 %), mutta päästiin vain aivan alarajalle, ja sekin mahdottomilla oletuksilla (satkun hyötysuhteet, auton kulutus paikallaan ajovalmiudessa 0 W, kitkattomat laakerit ja rattaat jne.).

Uskon kyllä, että olet saanut testissä kertomasi eron renkaiden välille, mutta se ei edusta puhtaasti A- ja C-luokan renkaiden eroa. Mukana on pakosti joitain muitakin muuttujia, kuten alamäki, myötätuuli, konepeltiä ropisuttava peesi, jarrujen laahausero, renkaiden ilmanpaineet, erilainen ulkolämpötila, kevään/kesän mittaan silottuva asfaltti tms. Se on totta, että juuri tuollaisella sähköautomallilla renkaiden vaikutus on suurimmillaan, vaan ei aivan noin suuri maantie-motariajossa. Taajamassa/hitaassa maantieajossa voi ollakin 20-30 %.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
302 902
Viestejä
5 154 167
Jäsenet
82 252
Uusin jäsen
Mies85Hki

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom