Kun kerran olet saanut harvinaisen suuren (vs. autolehtien pienemmät erot, kuten myös allekirjoittaneen random-hepun näppituntuma) suhteellisen kulutuseron renkaiden välille (A vs. C), sinulla on oletettavasti virtaviivainen mutta raskas auto. Kuvaus sopisi joskus puhelemaasi 2016 Model S:ään kuin nenä päähän. Oletetaan, että auto on pysynyt samana. Oletetaan eduksesi, että auto on raskain kyseisen vuoden malleista (2016 P100D), ja että ajoit kulutustestit täyskuormalla, jolloin auton massa oli 2 720 kg.
Oletetaan eduksesi, että ilma oli erittäin ohutta, 1,1644 kg/m3@+30 C. Tällöin ilmanvastuksen osuus on pienempi, jolloin renkaiden suhteellinen kulutuslisä on suurempi. Tuon vuosimallin Ässien Cd oli 0,24 ja A 2,34 m2.
Oletetaan eduksesi, että A-luokan renkaasi eivät olleet mitään niukin naukin A-kamaa (Cr 0,00065), vaan surkean märkäpidon ja valmiiksi vajaan kulutuspinnan Cr 0,0055 -huippurullaavaa. Oletetaan eduksesi, että C-luokan renkaasi olivat luokkansa pahnan pohjimmaisia (Cr 0,0090).
Oletetaan eduksesi, että auton valot, ilmanvaihto, jäähdytys, ajotietokoneet jne. eivät vie lainkaan sähköä, ja että hammaskosketuksista/laakereista/vetareista ei tule lainkaan kitkaa. Oletetaan eduksesi, että akun, invertterin ja moottorien hyötysuhteet ovat 100 %.
Anna mä arvaan, että kuvailemasi maantie-motariajo on oikeasti aika haipakkaa, mutta valitaan eduksesi 110 km/h.
Tämän jälkeen ei pitäisi olla oletuksissa valittamista. Olen tullut vastaan niin paljon, että ollaan menty mahdottoman puolelle, mutta ei anneta sen häiritä.
Lasketaan kulutus markkinoiden pienimmän vierinvastuksen henkilöautorenkailla, Cr 0,0055:
(0,5 * 1,1644 kg/m3 * 0,24 * 2,34 m2 * (110 m / 3,6 s) ^ 2 + 2720 kg * 9,81 m/s2 * 0,0055) * (110 m / 3,6 s) / 1000 * (100 km / 110 km/h) = 12,556 kWh/100 kWh
Jokainen ymmärtää, ettei yli 2,7-tonniseksi kuormattu Model S kuluta 110-nopeudessa noin vähän. Ei anneta sen häiritä, sillä näillä epärealistisilla oletuksilla väitteesi voi parhaiten toteutua.
Seuraavaksi vaihdetaan luokkansa heikoimmat C-luokan renkaat, Cr 0,0090:
(0,5 * 1,1644 kg/m3 * 0,24 * 2,34 m2 * (110 m / 3,6 s) ^ 2 + 2720 kg * 9,81 m/s2 * 0,0090) * (110 m / 3,6 s) / 1000 * (100 km / 110 km/h) = 15,150 kWh/100 kWh
Oletukset olivat niin paljon eduksesi kuin mahdollista (ja mahdottomankin puolelle). Lasketaan vielä prosentitkin verrattuna pienempään lukuarvoon, jotta saadaan suurin mahdollinen %-ero. Silti kulutuslisä 15,150 / 12,556 = +20,7 %. Onhan se joo ilmoittamallasi välillä (20-30 %), mutta päästiin vain aivan alarajalle, ja sekin mahdottomilla oletuksilla (satkun hyötysuhteet, auton kulutus paikallaan ajovalmiudessa 0 W, kitkattomat laakerit ja rattaat jne.).
Uskon kyllä, että olet saanut testissä kertomasi eron renkaiden välille, mutta se ei edusta puhtaasti A- ja C-luokan renkaiden eroa. Mukana on pakosti joitain muitakin muuttujia, kuten alamäki, myötätuuli, konepeltiä ropisuttava peesi, jarrujen laahausero, renkaiden ilmanpaineet, erilainen ulkolämpötila, kevään/kesän mittaan silottuva asfaltti tms. Se on totta, että juuri tuollaisella sähköautomallilla renkaiden vaikutus on suurimmillaan, vaan ei aivan noin suuri maantie-motariajossa. Taajamassa/hitaassa maantieajossa voi ollakin 20-30 %, mutta silloinkin pitää verrata A-luokan parhaimmistoa heikoimpiin C-luokan renkaisiin. Muuten ero ei voisi olla 30 %, sillä keskimääräisen C-luokan renkaan (Cr 0,0084) on vain hieman yli 30 % suurempi kuin A-luokan keskimääräinen vierinvastuskerroin, ja kuluuhan ajaessa energiaa muuhunkin kuin pelkkään vierinvastukseen.
Edit. dm3 -> m3, ja hiukan yksiköiden selkeytystä.
Viestin kirjoittamiseen on käytetty 0 % tekoälyä, mutta kaksi google-hakua tein (ilman tiheys @+30 C ja autodata Model S). Poikkipinta-ala on lukuna helppo muistaa ja tuttu kaverin ex-auton takia. Kaavoja ei tarvinnut hakea mistään, vaan tällainen random-heppu sen kuin naputteli ulkomuistista/päättelemällä kännykän vakiolaskimeen.
tekniikanmaailma.fi
www.k-auto.fi
www.grip500.fi
www.renkaatvaihtoon.fi
