Bensassa on siis poskettomat päästöt ja teho dieselissä ei ole äly suuret päästöt. Isossa autossa toki sitten diesel vero on melko iso, mutta pienemmät päästöt usein kuittaa ison diesel veron.
Noita pikkuautoja taas tuskin tuodaan ulkomailta, kun autot on muutenkin niin halpoja.
Niinhän minä juuri tuossa sanoin:
Niin... jos käytetyt autot olisivat Saksassa halvempia, niin niitähän tuotaisiin ihan koko ajan Suomeen... eikun hetkinen. Tottakai maassa, jossa uudet ovat halvempia käytetyt ovat vähemmän haluttuja.
. Turbodieseli on tosin mukavampi ajettava ja tuntuu polkaistessa rivakkaammalta kuin tuo bensa, kun dieselissä on 2000 rpm kohdalla 25 kW (yliahdolla 30 kW), 3000 rpm kohdalla 21 kW ja vielä 4000 rpm kohdallakin liki 10 kW bensaa enemmän hönkää.
Kaasupoljin lattiaa vasten ja seuraa mitä tuleman pitää...
2.4 10v tuottaa 140Hv ja 2.4D mallimerkinnällä alkupään S60 tuottaa 133Hv. 2.4 20v taas 170Hv ja D5 mallimerkinnällä 163Hv. (2.4D ja D5 ovat samoja moottoreita mutta erillä ohjelmalla. Myös 2.4 10v ja 20v ovat samoja moottoreita mutta erillä kannella. Uudemmat 2.4 ovat mekaanisesti samoja mutta erillä ohjelmalla)
Se vääntö on myös nollalla kierroksella nolla.
Bensa on tosiaan halvempi, mutta ei kaikissa tapauksissa. Ja 3.0 dieseliin saa myös lisää tehoa ohjelmoimalla. Toki saisi varmaan olla automaatti.
Jooh. Mäkin vähän yllätyin että kuinka vähän se ero on. Tai oikeestaan kuinka korkea vähän isommissa bensakoneissa se on. Eikä mulla edes vielä iso kone ollut, miettii jonku 3l myllyn niin verothan on äkkiä 300e+.
Luultavasti ihan fiksusti ajateltu. Jos ajattelee että kauanko Nisssan vielä kestäisi. Eli voisit ajaa 200 + 100, mittariin 300 tkm ja sitten vaikka auto jo romuksi. Vielä siis 5-6 vuotta aivan helposti. Silloin autokin olisi jo 16 tai 17 vuotta vanha.
Itse tilasin Ford Fiesta 1.0 EcoBoost A6:sen. Ei tuota olisi edes dieselinä saanut.
Varmaan juu, mutta A täytyy olla hieman masokisti jos haluaa ajaa 20-30k vuodessa Matizilla ja B jos tuota vertaa saman kokoiseen tai vähän isompaankin dieselkippoon niin maantiekulutus alkaa kolmosella.
.Tummenettu lause ei oikein istu fysikan kaavoihin. Kiihtyvyys on suorassa suhteessa tehoon ja vain tehoon [a=P/(m*v)]. Tehon voi tehdä kierroksilla tai väänöllä mutta vain määrä vaikuttaa kiihtyvyyteen. Muilta osin viestisi oli ihan asiaa.
Aika vähällä tosiaan menee diesel. Fiestan 1.5 diesel maantiellä 3.2 l/100km. 100hv bensa taas 3.6 l/100km.Varmaan juu, mutta A täytyy olla hieman masokisti jos haluaa ajaa 20-30k vuodessa Matizilla ja B jos tuota vertaa saman kokoiseen tai vähän isompaankin dieselkippoon niin maantiekulutus alkaa kolmosella.
Vähän alkaa juttu olla laukalla kun vertaillaan yhtä aikaa kolmelitraisia A4:sta, uutta kaasu/bensa/diesel Ibizaa ja etanolimuunnettua Matizia, 60k€ uutta autoa ja tonninpommeja ristiin rastiin.
Ehdotan siis, että otetaan vertailuun mukaan uusi Ferrari, polkupyörä, Airbus A320 ja päältä ajettava ruohonleikkuri
Ei, vaan se on suoraassa suhteessa P/v:n ja P/v=F. (a=P/(m*v) eli =(P/v)*1/m. Nopeuden olettaminen vakioksi ei oikein toimi kun puhutaan siitä missä kohtaa kiihdytystä kiihtyvyys on suurin.
Hivenen menee minulta ohi nämä kaavan pyörittelyt. Laita muotoon a=jotakin jos haluat esittää mistä kiihtyvyys tulee.
Ei ole.
Siinä muodossahan nuo on, paitsi että en eli sanan jälkeen a:ta toistanut, mutta tässä a:n kanssa toistettuna a=(P/v)*1/m.
).
Eli teho sittenkin määrää sen kiihtyvyyden myös sähköauton liikkellelähdössä?
Ja tämä oli se pointti. Vakiovälityssuhteella kiihtyvyys on suoraan verrannollionen moottorin vääntöön, ei tehoon. Ja tästä johtuen auto kiihtyy samalla vaihteella nopeammin maksimiväännön kohdalla kuin maksimitehon kohdalla.
Ei, vaan sen määrää vääntö. Teho on liikkeelle lähtiessä 0, koska P=F*v ja v=0.
Teslassa on 1250 Nm @10 rpm ja tehoa pari hummaa. Huhun mukaan lähtee viivalta ärhäkämmin kuin mopoauto.
On keksitty, kutsutaan sähköautoksi ja pienillä sähkömoottoreilla tosiaan saadaan varsin reipas kiihtyvyys matalissa vauhdeissa verrattuna vastaavan luokan polttiksiin.
Autot kiihtyvät tasan yhtä nopeasti jos autoissa on suunnilleen järkevästi mitoitettu vaihteisto. Jos kuski on laiska ja kiihdyttää suurimmalla vaihteella niin silloin todennäköisesti tuo 900Nm on nopeampi. Automaattivaihteisto sopii tälläiselle autoilijalle.
Ei nyt noinkaan, koska "järkevässäkään" vaihteistossa ei välttämättä ole ääretöntä vaihdetta, jonka vuoski myös tehoalueen leveydellä on merkitystä (kokoajan ei voida olla maksimiteholla, pl. portaaton vaihteisto). Jos autossa A on enemmän vääntöä, mutta saman verran tehoa kuin autossa B, niin on hyvä arvaus, että autossa A on laajempi tehoalue, ja sillä perusteella todennäköisesti parempi kiihtyvyys.
Mistä tuollaisen käsityksen sait? Liikkeellelähdön hetkellä kaikkien sähkömoottorien teho on 0 kW, koska moottori on vasta alkamassa pyöriä. Ei nolla mitään voi määrätä.
Jep. Teho on nimenomaan "apusuure", sellainen joka helpottaa auton kiihtyvyyden laskemista huomattavasti. Teho kun on sama moottorilla ja pyörillä (miinus tietty häviöt). Tässähän suurin osa näistä vääntö-vääntäjistä menee pieleen kun vääntö ja teho miellettään jotenkin toisistaan erillisiksi jutuiksi vaikka ne on todellisuudessa melkein samoja asioita, toisessa vaan on leivottu yksi asia lisää mukaan.
Pulttipyssyjen "vääntö" tehdään iskun avulla. Jos mitataan vaikka sekunnin ajalta keskimääräinen vääntö, niin voi ottaa nollan pois tuosta 400:sta.
Juurikin tehoalueen leveys määrittää käytännön maksimi kiihtyvyyden eikä vääntömomentin leveys. Vääntömomentin leveys helpottaa toki manuaalilatikolla ajoa mutta ei määritä maksimi kiihtyvyyttä.
No, pitäisi määritellä ensin käytännön kiihtyvyys. Monelle se käytännön kiihtyvyys on sitä, että lähetään siitä ~2000rpm matkanopeudesta painamaan kaasua manuaalilla tai ilman kickdownia automaatilla.
