- Liittynyt
- 11.11.2017
- Viestejä
- 532
Kurkatkaapa ja kertokaa mielipiteenne tai tietonne:
Autolla paikaltaan kiihdytyksessä perän liike ylös vai alas?
Autolla paikaltaan kiihdytyksessä perän liike ylös vai alas?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
En tiedä nyt ketä tarkoitat "vääntö-vääntäjillä" mutta väännöksi nämä menee lähinnä siksi, että ei ymmärrätä mistä puhutaan ja aletaan höpöttää ihan toisesta aiheeta.Jep. Teho on nimenomaan "apusuure", sellainen joka helpottaa auton kiihtyvyyden laskemista huomattavasti. Teho kun on sama moottorilla ja pyörillä (miinus tietty häviöt). Tässähän suurin osa näistä vääntö-vääntäjistä menee pieleen kun vääntö ja teho miellettään jotenkin toisistaan erillisiksi jutuiksi vaikka ne on todellisuudessa melkein samoja asioita, toisessa vaan on leivottu yksi asia lisää mukaan.
Lähinnä pointti oli, että tehon "apusuureudella" ei ole mitään merkitystä mihinkään.Ja kyllä ymmärsin, ettei tässä taidettu ihan tosissaan olla
Octavia Scoutin automaatti ainakin pitää pienempää vaihdetta aina välillä kun on tullut lyhyempiä pätkiä ajeltua. Jos ei auta, tulee ilmoitus hiukkassuodattimesta ja ohjekirja käskee tällöin ajelemaan vähintään vartin verran yli 70 km/h ja moottorin käyntinopeudella >2000 rpm.Entäs se hiukkassuodatin. Itsellä kun on työmatka kilsan verran, niin ei taida diesel tykätä moisesta. Nykydiesel siis.
Pulttipyssy oli ihan hyvä esimerkki siitä, että vääntö ilman tehoa ei riitä. Varsinkin, jos esimerkissä se pyssy kiinnitetään kampiakselin pulttiin, eli hyödynnetään vaihteistoa. Pulttipyssyn momentti on riittävän lähellä auton moottorin luokkaa, joten molemmilla saa samoilla välityksillä asiallisen määrän voimaa pyörille. Ja siten saman kiihtyvyyden siihen asti kunnes kierrosten kasvaessa pyssyn momentti laskee pienemmäksi kuin auton moottorin. Nopeuden kasvaessa pyssystä loppuu kierrosalue, eli teho kesken. Pyssylle pitäisi siis laittaa pidemmät välitykset, mutta sitten ei enää olekaan voimaa pyörillä, eli ei kiihdy hyvin, eikä jaksa kumota vastusvoimia.Et sitten hiffannut et pulttipyssy yritti avata sitä tehon merkitystä vieden asian äärimmäisyyksiin ja ollen niin absurdi esimerkki isosta väännöstö pienellä teholla. Pulttipyssyn teho ilmenee impulssimaisesti eli kyllä sieltä se 400Nm tulee ulos. Eikä se ole voima mikä loppuu pulttipyssystä vaan teho. Se on suunniteltu pienellä teholla antamaan se 400Nm vääntö antaen sen myös sen.
Jos nyt viisastelemaan lähdetään niin et sinä siitä 200kW:kaan tiedä, että oonko se auton moottori. Se voi olla vaikka varavoimageneraattori ja painaa niin paljon, ettei sitä henkilöautoon saa.Jos sulle kerrotaan pelkästään että 400Nm niin et tiedä oliko sulla se pulttipyssy vai auton moottori. 0.2kW tai 200kW tiedät kumpi se noista on ja kummalla saat renkaan auki tai auton liikkumaan.
200kW kuitenkin kertoo jo aika paljon. 400Nm sen sijaan ei kerro oikein yhtään mitään.Jos nyt viisastelemaan lähdetään niin et sinä siitä 200kW:kaan tiedä, että oonko se auton moottori. Se voi olla vaikka varavoimageneraattori ja painaa niin paljon, ettei sitä henkilöautoon saa.
Asiayhteys oli se, että viisasteltiin ettei 400nm kerro onko kyseessä pulttipyssy vai autoon soveltuva moottori. Yhtälailla saman viisastelun voi tehdä tehosta, jota oma esimerkkisi vain tukee. Omaa pointtiasia esimerkkisi sen sijaan tukee aika huonosti. Rekan moottorissa on myös kohtuullisen paljon tehoa, mutta silti se ei sovellu henkilöautoon (vaihteistosta nyt puhumattakaan).200kW kuitenkin kertoo jo aika paljon. 400Nm sen sijaan ei kerro oikein yhtään mitään.
Tuostakin olen eri mieltä että pelkkä vääntö kertoisi auton ajettavuudesta. Esim. rekkojen moottoreissa on kyllä paljon vääntöä, mutta niiden ajaminen kaikkea muuta kuin vaivatonta koska vaihteita on se 15 ja käytettävä kierrosalue on 1000-2000 rpm.
Toki ei tehokaan koko tarinaa kerro, varsinkaan tuosta vaivattomuudesta, mutta se kyllä kertoo aika hyvin suorituskyvyn. Vääntö ei kerro edes sitäkään vähää yksinään.
Täytyi oikein lukea tarkemmin, että luin varmasti oikein. Kilometrejä tulee enemmän ja vaihdat dieselistä pois. Rohkea veto. Riippuu tietysti vähän minkälaista nopeutta ja tietä ajelet, mutta kyllä tuo bensankulutus voi yllättää ja karusti, jos esim. motaria kuljet. Esim. Honda Jazzilla sai helposti kulumaan 2 litraa/100 km enemmän bensaa kuin valmistajan lupaama keskikulutus oli. Hemmetin nätisti ajaen 70-80 km/h tunnissa pääsi litran sisään luvatusta ilmastointi pois päällä (+0,5 l/100km). Tässä valossa sanoisin joo, että harhakäsityksessä elät. Toivottavasti olen väärässä, mutta...Kesäkuussa vaihtuu Diesel jälleen bensa hybridiin ja omalla kohdalla syynä vaihtoon se että kilometrejä alkaa kertymään enemmän. Säästö tulee lähinnä siitä että dieselvero (joo, käyttövoimavero) jää pois.
Dieseliä vanha vehje söi n.5l/100km ja elän harhakäsityksessä että bensahybridillä pääsisin hieman yli 4l kulutuksella (valmistaja lupailee 3,5l/100km).
Täytyy muuten erikseen mainita että ainakaan vielä ei vanhan auton hyvityksessä näkynyt dieseleiden kuolema/kysynnän lasku. Uutena ostetun Ranskalaisen dieselauton hinta laski ensimmäisen vuoden aikana, eli sinä aikana jonka sen omistin vain 3400e (eli n.10%) mitä pidän suorastaan hämmentävän pienenä hinnanlaskuna.
Mitähän ihmettä meinaat tällä? Se 60hp on 60hp vaikka kuinka siinä olisi vääntöä. Kyllä se 400hp Ferrari vaan vie sitä sun 60hp kauppakassia vaikka siinä sun kauppakassi-dieselissä olisikin enemmän vääntöä.Esim. kaupunkinopeuksissa vaan ripeään kiihdytykseen ei tarvita juuri mitään tehoa, joten on vähän hölmöä väittää, että maksimiteho jotenkin sen suorituskyvyn yksin kertoisi. Siinä alkaa Ferrarit ja Lamborginit jäädä viivalta, kun lasketaan teoreettinen kiihtyvyys tonnin pikkuautolle 60 hp vakioteholla kaupunkinopeuksissa.
Kerron sinulle ihmeen.Mitähän ihmettä meinaat tällä? Se 60hp on 60hp vaikka kuinka siinä olisi vääntöä. Kyllä se 400hp Ferrari vaan vie sitä sun 60hp kauppakassia vaikka siinä sun kauppakassi-dieselissä olisikin enemmän vääntöä.
Se teho nimenomaan kertoo suorituskyvystä lähes suoraan. Se 200kW on 200kW riippumatta tuleeko se 1000rpm ja massiivisella väännöllä vai 10000rpm:n kohdalla pienellä väännöllä. Vääntö sen sijaan ei kerro yhtään mistään mitään jos ei tiedä kierroslukua.
Sellainen 60HP 400Nm vehje olisikin mielenkiintoinen ajaa kun vaihteita enemmän kuin täysperävaunurekassa.
Millä logiikalla? Teoriassa ei voida tietää, ja käytännössä päättelemällä taas tulos on juuri päinvastainen. Tuohan kuulostaisi pikemminkin sähkömoottorilta, jolle riittää yksi vaihde.Sellainen 60HP 400Nm vehje olisikin mielenkiintoinen ajaa kun vaihteita enemmän kuin täysperävaunurekassa.
Nyt on kyllä ajatusvirhe sinulla. Auton ei tarvitse kiihtyä huippunopeuteensa ennen maksimivääntöä. Voit ihan itse koittaa lukita ykkösen (tai minkä tahansa muun vaihteen) omaan autoosi ja katsoa loppuuko kiihtyvyys siihen maksmivääntöön. Maksimikiihtyvyys toki loppuu.Jollei vääntösukella niin kierrokset rajoittuu alle 1100rpm. Ja jos tyhjäkäynti 750rpm niin 350rpm alueelle vaihteet.
Yhdellä vaihteella sähköllä juu. Mutta kyllä siinä aikalailla saa vääntö laskea korkeammille kierroksilla tai mennään kovin pitkillä välityksillä kun 0-1050rpm alueella pitäisi päästä nollista maksiminopeuteen.
Kuten @Kvarkki tuossa sanoikin niin vähän skeptinen olen itsekin että tuossa säästöjä isoilla kilsoilla saavuttaisi.Kesäkuussa vaihtuu Diesel jälleen bensa hybridiin ja omalla kohdalla syynä vaihtoon se että kilometrejä alkaa kertymään enemmän. Säästö tulee lähinnä siitä että dieselvero (joo, käyttövoimavero) jää pois.
Dieseliä vanha vehje söi n.5l/100km ja elän harhakäsityksessä että bensahybridillä pääsisin hieman yli 4l kulutuksella (valmistaja lupailee 3,5l/100km).
Täytyy muuten erikseen mainita että ainakaan vielä ei vanhan auton hyvityksessä näkynyt dieseleiden kuolema/kysynnän lasku. Uutena ostetun Ranskalaisen dieselauton hinta laski ensimmäisen vuoden aikana, eli sinä aikana jonka sen omistin vain 3400e (eli n.10%) mitä pidän suorastaan hämmentävän pienenä hinnanlaskuna.
Teho eri kierroksilla riittäisi. Sen väännön voisi siitä tehosta sitten laskea, ja sen voi laskea mitä se on koneessa tai pyörillä.Tietenkään sitä ei kuvaa yksin vääntökään, mutta jos tiedossa maksimiteho ja vääntö kierrosalueineen, niin antaa se moottorista jo kohtuullisen hyvän kuvan.
@heyrst Vaikka raskaan vaunun vedossa kummasti arvostaa sitä alavääntöä. Ja ei, se ei ole vaihoehto, että ajellaan jollain vaparibensan maksmitehon kierroksilla pitkää matkaa (noinkohan konekaan on suositeltu moista kestämään).
Ja fefe jää...
Kaupungissa vakiotehoinen 60 hv kone on aika pirun ripeä.
Nykyisessä 2017vm diesselissä on valmistajan mukaan 3,8/4,0 (maantie/kaupunki) ja maantiellä pääsee neljän ja puolen pintaan, mutta kaupungissa menee yli (varsinkin talvella). Jatkossa ajosta valtaosa on Helsingin ruuhkissa, joten sen varaan lasken tulevat säästöt. Eihän tuo vanhakaan paljon kuluttanut, mutta onpahan tuo mukava vaihteeksi kokeilla että miten bensahybridi toimii ja jos ei toimi niin sitten pitää keksiä vaihteeksi joku kiva auto.Kuten @Kvarkki tuossa sanoikin niin vähän skeptinen olen itsekin että tuossa säästöjä isoilla kilsoilla saavuttaisi.
Omaa kokemusta on Toyotan Auriksesta, jolle valmistaja ilmoittaa maantielle 3,4, itsellä meni käytännön maantieajossa 5.
Verkkokkina oma nykyinen Dieselille valmistaja ilmoittaa 4,9, ja menee käytännön maantieajossa sillä millä luvataan (joskus vähän alle joskus vähän yli). Edelliselle diesel kipolle valmistaja lupasi 4,3, käytännössä meni keskimäärin n. 4,5.
Tokihan noilla hybrideillä pääsee vaikka kakkosella alkaviin lukemiin jos sen ottaa elämäntehtäväkseen ja ajaa max. 60 km/h satasen alueella, mutta normaaliajossa kulutus on jotain ihan muuta kuin mitä paperilla sanotaan. Toki sama pätee myös uusiin pihistedieseleihin, mutta niissä sentään ero ei ole litroja vaan desejä.
Eri juttu jos kertyy paljon kaupunkikilometrejä, "normaalilla" autolla kun tulet kaupunkiin niin kulutus lähtee nousuun, hybridillä laskuun.
Mielikuvitusfefen vääntökäyrä oli valittu edustamaan ylävireistä 400 heppaista vaparia. Ferrari 360 Modena on aika samankaltainen: V8, 3,6 l, 294 kW@8500 rpm, 373 Nm@4750 rpm, 1390 kg. Käytin esimerkissä sähkömoottoria molemmissa autoissa, että tulee vertailtua vain moottoreiden puhdasta vääntöä/tehoa ilman kytkintä. Oikeasti bensafefellä pystyy kytkintä luistattamalla hakemaan puhtia ylemmiltä kierroksilta.Mielikuvitus fefe jää, mutta yksikään oikea Ferrari ei varmaankaan jäisi. Tuo esimerkin Ferrari jäisi varmaan omalle 2.0tfsi Audillekkin tuossa 0-40 kiihdytyksessä, täysillä lähtiessä kun moottori ei alle 4500rpm kierroksia (~150kW) näe, tyhjäkäynniltä rullauksesta lähtö sitten erikseen.
Muutenkin esimerkin vakiotehomoottori kohtaisi pieniä teoreettisia ongelmia 0rpm lähestyessä, kun vääntö ja sähkömoottorin ollessa kyseessä myös virta karkaa käsistä. Mutta pienissä nopeuksissa vähänkin tehoa riittää ripeeään kulkuun, jos se vain on heti saatavilla.
Minulle varmaan vastasit?Mieenkiintoine kanta perustella tarvittavalla kokonaisenergialla tehon mitättömyyttä matalilla nopeusilla tarkastelematta itse kiihtyvyyteen tarvittavaa energiaa. On kai se selvää että liike-energian kasvattamiseen tarvittava kokonaisenergia kasvaa. Mutta otappa sieltä yhtälöstä kokonaisenergia pois ja tarkastele kiihtyvyyteen tarvittavaa energiaa. P = dW/dt, F = ma, a = dv/dt, F = m dv/dt.
En tuollaista väittänyt, mutta voin toki vastata. Kyllä, pienemmässä nopeudessa sama nopeudenlisäys samassa ajassa vaatii vähemmän tehoa kuin kovemmassa nopeudessa, vaikkei vastusvoimia huomioitaisi.Niin väität että 10m/s nopeudesta kiihdytys 11m/s nopeuteen tarvii vähemmän tehoa kuin 100m/s nopeudesta 101m/s nopeuteen koska pienempi vauhti. Jos ei oteta huomioon kitkaa, ilmavastusta yms.
Ei sulla pidä jäädä yhtälöön kuin massa, teho ja kiihtyvyys. Niillä saa joka nopeuden muutoksen tarvittavat voimat kun määrätään joko aika tai voima. ( Siis kun ei edelleen oteta huomioon kitkaa, ilmavastusra yms. Huippunopeus olisi noissa tilanteissa ääretön jos aika tai voima ääretön. Nopeus on noissa olosuhteissa epärelevantti jollei nyt aleta valonnopeutta hätyyttelee. Käytännössä ilmavastus isoin huippunopeuden rajoitin )
Eiköhän se ole fiksumpaa vaan lopettaa koko aihe, kun vaikka asiaa on sivutolkulla selitetty, niin edelleenkään ei olla päästy ymmärrykseen edes peruskoulutason fysiikasta, kuten liike-energian exponenttiaalisesta kasvusta.Nämä kiihdyttelyt varmaan vois siivota omaan ketjuunsa?
No jaa, katsotaan. Kuten mainittu niin itse vaihdan juuri bensaan koska laskin että tulee diesseliäni halvemmaksi. Autot ovat erilaiset, mutta hinnaltaan lähes vastaavat. Tilannetta hieman hämärtää lisävarusteet.Muuten asia on aika objektiivisesti selvä, jos ajat x määrän niin diesel tulee halvemmaksi, jos ajat vähemmän niin bensa tulee halvemmaksi.
Delta-v ei v.
Eli rautalangasta (11m/s - 10m/s) = (101m/s - 100m/s) = 1 m/s
Ei siis kiihdytetä 0-11m/s ja 0-101m/s mitä laskit.
Jos ihan täsmällisiä ollaan niin auto ei ikinä pysähdy kun maapallo pyörii ja kiertää aurinkoa ja liike tapahtuu korkkiruuvimaisesti kohti suurta traktoria vai miksi nyt kutsuttiinkaan tuota kaikkea kohti vetävää massaa. Eli nämä meidän 10m/s ja 100m/s on kärpäsen paskoja noihin nähden ja sekoittaisi kokonaan laskelmat jos ennestään nopeus vaikuttaisi 1m/s kiihdytykses yhtään.
Jos taasen kiinnostaa reaalimaailman ilmanvastuksen vaikutus niin tuos on aika simppelisti..
Ja samalta kanavalta löytyy tehon vaikutus kiihtyvyyteen.
Tuon voisi laskea suorempaakin siivoamalla yhtälöä ennen laskemista väännön ja välityksien kautta. Mutta sinällään lopputulos sama. Väännön käyttä tarvitaan vaan noita välityssuhteita jotka saa yhtälöstä kadotettua suoraan teholla laskies.
Suhteellisuusteoreettisen kaavan kaivaisin esiin vasta silloin, kun nopeudet alkavat olla vähintään miljoonakertaisia vs. autojen 100 km/h. Muuten on näpyttelyvirheen mahdollisuus onnettomalla kännykän laskimella laskien. Yksinkertainen on kaunista.Jeps. Käytin saman kaavan pidempää versiota tarkkailijan ollen siiinä josta aletaan etääntyä se 1m/s.
Saatto olla virhe siinä. Koska näin 100m/s samaksi tilanteeksi kuin sen että liikutaan joku 20000m/s kokoajan.
Itsellä on ilmastoinnin takia kesäautona Citroen Xantia -00 HDi paku. Talviautona Renault Clio -02 bensa. Vara-autona kolmantena vielä Peugeot 406 -00 HDi paku. Clio ja 406 on toimineet talvellakin oikein hyvin. Xantiassa taas on pelkkä sisätilan lämmitin ilman moottorinlämmitintä ja oven lukot vähän jäätyy talvella.Hyvä aihe pilattu jonninjoutavalla jargonilla. Olisi edes käytetty speksejä jotka olisi ihan reaalimaailmaa.
Meillä on taloudessa wanha jakajanpumppu diiseli sekä 2.0l re85 kiuas. Saabeja siis automaateilla ja keskikulutukset diiselillä 7-7.5 ja 95:lla 10.3-10.7 ja viinalla 13-14 (viinakset vasta vaihdettu joten tarkkoja lukemia ei ole). Viina vaikuttais aika jeppikseltä. Omat ja emännän työajot on about samat n.35km päivä josta 70% maantietä.
En tiedä onko itselleen valehtelua rationalisoida vanhan saabin huoltokuluja, mutta ei monikaan uusi auto tuota samaa fiilistä edes vaikka vertaa kiihtyvyydeltään tuohon meridiiseliin. Tietysti persaukiselle kaikki uudet on kalliita ja oma perse sietäisi ehkä just jonku pikkukipon kuukausimaksut.
Kuplassa on hyvä elää. Katon vähemmän ajettua ”premiumia” sitten kun tuosta traktorista aika jättää parin-kolmensadantuhannen päästä.
Onkos kellään muuten kesä ja talvi autoja erikseen?
2015 on uutta korimallia. Bensa on noilla ajoilla fiksumpi ja auto on myös halvempi ostaa bensana. Se 50km ajo varmaan riittäisi sille diesel moottorille. Eihän nuo bensatkaan paljoa polttoainetta kuluta? Eikä ole sitä dieselveroa rasitteena.Mitä mieltä kun ajan ~12k vuosi. Tai 11800 oli vuosiajo kun summalin auton mittarista otetuista valokuvista.
Nettilaskurit kertoo että disel vs bensa ei ole isoa eroa. ehkä joku 40€ säästää dieselillä vuodessa. Mutta haluaisin dieselin kun a) se on edullisempaa tankata b) se kuluttaa vähemmän. Ajattelen näin että kun esim Oulu - Helsinki väli on pihillä dieselillä jopa -40% halvempaa ajaa kuin tyypillisellä vanhalla bensa-autolla, niin sit sitä tulis ajeltuakin enemmän kun se olis kerran 'halpaa'. Laskin et tuo 1200km niin pihi diesel vie sellaiset 78€ vs 135€ pensa. 57€ halvempi kiisselillä tuo väli siis.
Eli onko dieselin laittaminen no-brainer? Isä vaan meinaa että ei kannata laittaa 'kun sä et aja niin paljoa'.
Joku sanoi myös et pitäis ajaa pitkää matkaa säännöllisesti jotta ei mene tukkoon? Riittääkö esim 50km kerran viikossa sunnuntai-ajoa? Arkisin tulee sit sellaiset 15km / päivä yht.
Esim tässä Skoda Fabia Combi 1,2 TDI GreenLine Farmari 2014 - Vaihtoauto - Nettiauto on kulutuslukemana yhdistetty 3.4 l / 100km mikä on aika vähän verrattuna nykyiseen ~7 l / 100 km
( ja tuossa hesa-oulu esimerkissä käytin 5 l/100km numeroa jotta on realistisempi )
Ei riittänyt 50km ajot Lexusen IS dieselille lähellekkään. Tarvii pidempiä yhtämittaisia ajoja. Jos toi 50km olisi yksi ajo niin sitten. 7.5km pätkien ja viikossa kaksi 25km pätkää on ongelmien hakemista pakkasella.
Et noilla km-määrillä kyllä saa dieselistä mitään iloa, kun auton vaihtoon kuluu kuitenkin rahaa hukkaan.
Tällä laskurilla laskin: Diesel-laskuri.net - Dieselauton kannattavuuslaskuri, Kannattaako dieselauto?Laskitko dieselille myös verolisän mukaan?
Ymmärtaakseni vaggineet olisi parempia dieselinä kuin sillä TSI-koneella?Ja haluatko ihan varmasti sekaantua diesel vag-tuotteeseen?
2015 on uutta korimallia. Bensa on noilla ajoilla fiksumpi ja auto on myös halvempi ostaa bensana. Se 50km ajo varmaan riittäisi sille diesel moottorille. Eihän nuo bensatkaan paljoa polttoainetta kuluta? Eikä ole sitä dieselveroa rasitteena.
Skoda Fabia vaihtoautot
Makuasioista voi tapella, mutta kustannusten suhteen 12k vuodessa ajoilla bensa vs. diesel ei ole se oleellisin päätös kustannusten kannalta. Eli ei se nyt väärin ole ostaa kumpaa vaan, jos sellaisen haluaa.
Tuossa 2011 ja 115tkm tai alle. Diesel on tosiaan halvempi ostaa, eli voi olla ihan fiksu hankinta tuollainen pieni auto.Miten niin 'ei riittänyt' ? Ei lämmennyt tarpeeksi, karstoittui, DPF-suodattimen elinikä lyheni?
Vai meinaatko et ilmastoinnista ei tullut lämmintä?
Nykyinen auto on 15 vuotta vanha semi-bensasyöppö. Tai siis ollut pihi tuotantovuoden (2003) standardeilla, mutta nyt harmaata keskitasoa.
Et auton vaihto joka tapauksessa jollakin välillä edessä. Jos rahaa olisi enemmän niin olisin jo vaihtanut
Tällä laskurilla laskin: Diesel-laskuri.net - Dieselauton kannattavuuslaskuri, Kannattaako dieselauto?
..kyllä, vero on tuossa mukana.
Ymmärtaakseni vaggineet olisi parempia dieselinä kuin sillä TSI-koneella?
Vasta oli juttu siitä 2002 tms Skoda Octavia 1.9TDIstä millä ajettu 750 000km ja yhä puksuttaa. 2009-2014 TSI koneista jakoketjut sylttää ja rikkoo koneen kun taas diseleissä hihnat pyörii semi-loputtomiin
Juu no kun nykyinen on tosiaan 15vuotta vanha vaikka semi-premium onkin niin ihan sama minkä 2010-luvun auton laittaa niin uudempi se on itselle.
Bensa halvempi ostaa? Ottaen huomioon kestävyyden, esim Yeteissä dieselit on selvästi ostohinnalla halvempia. Vasta oli myynnissä isossa merkkiliikkeessä alkuvuoden 2016 Skoda Yeti 1.6 Diesel 140 000km ajettuna hintaan 14900€. Sama auto bensakoneella (mutta toki maltillisemmilla kilsoilla) 19 900€. Ja sama hinnoittelu tuntuu toistuvan aika monessa mallissa. Vähän ajettuja uudehkoja bensaautoja hyvillä varusteilla ja halvalla hinnalla on paljon vähemmän tarjolla kuin dieselejä. Tai kaiva toki esimerkki jossa esim max 125k ajettu 2012 auto on dieselinä kalliimpi ostaa kuin bensana
Kiitos kommentista. Kustannukset tosiaan fifty sixty, lähinnä vaan se dieselin kestävyys pätkäajossa askarruttaa.
Ja entä sitten jos ostaa vaikka 2011 diesel auton jolla on ajettu vain 100k? Onko tuo ajomäärä niin vähän et sillä on ajettu jo liian vähän ja on riski et ollut karstaa pitkään?
Jos dieselautot ylittävät rajat 2 kertaisesti ja bensat 1,5 kertaisesti, niin bensa-autoissa on siis typen oksideja 25% vähemmän. Hiukkaspäästöjä luultavasti enemmän. Ei tuo nyt minusta kuulosta kauhean hyvältä perusteelta paniikkiin, varsinkin jos kuitenkin päästöt ovat laskeneet vanhoista.
Ymmärsin jutusta niin, että kaikkein paras diesel päästi 2-kertaisesti ja kaikkein huonoin bensa-auto 1.5-kertaisesti. Parhaimmat bensa-autot sitten paljon vähemmän ja huonoimmat dieselit enemmän.Jos dieselautot ylittävät rajat 2 kertaisesti ja bensat 1,5 kertaisesti, niin bensa-autoissa on siis typen oksideja 25% vähemmän.
Voi olla, ehkä sitten ymmärsin väärin. Jokatapauksessa itseltä on kyllä usko mennyt näihin muutaman vuoden välein vaihtuviin ekotrendeihin. Ensin bensa oli se ongelma, ja kaikkien piti ostaa mieluummin diesel. Nyt diesel on ongelma ja kaikkien pitää ostaa mieluummin se bensa. Sähköautoja toki hypetetään, että ihan varmasti niiden vähän yleistyttyä tulee joku ympäristöskandaali niistäkin, jonka vuoksi ne ovat nyt se ongelma ja niitä ostaneet ympäristörikollisia.Ymmärsin jutusta niin, että kaikkein paras diesel päästi 2-kertaisesti ja kaikkein huonoin bensa-auto 1.5-kertaisesti. Parhaimmat bensa-autot sitten paljon vähemmän ja huonoimmat dieselit enemmän.