Käyttövoimakeskustelu: Diesel vs. bensa vs. kaasu vs. sähkö vs. vety yms.

Siis tuossa jutussahan ei edes vihjata mihinkään ajokieltoon vaan valmistajan korvausvastuuseen. Sen tekee viimeistään selväksi se, kun asiaa verrataan Volkkarin dieselgateen, eihän niitäkään autoja ole määrätty ajokieltoon, Suomessa ei edes maksettu korvauksia.
Ei tässä ole kyse mistään yksittäisestä jutusta vaan näitä näyttää olevan vireillä paljon. Korvausvastuu voi tarkoittaa sitä, että valmistaja joutuu lunastamaan auton ja antamaan nipun seteleitä vastineeksi. Jos tulee jokin tuomio, joka katsotaan yleispäteväksi niin se voi koskea suurta määrää autoja.

Ilmeisesti täällä ei kenelläkään ole käsitystä kokonaiskuvasta?

Ajoneuvolaista päästömanipulaation määritelmä:
"32 a) päästömanipulaatiolla pakokaasupäästöjen jälkikäsittelyjärjestelmän tai moottorin ohjausjärjestelmän tarkoituksellista muuttamista siten, että ajoneuvo ei enää täytä ympäristöominaisuuksiltaan pakokaasupäästöjä koskevia vaatimuksia;"

Tätä voi soveltaa vaikka manipulaation olisi tehnyt *valmistaja itse*. Onneksi tuossa puhutaan muuttamisesta, joten tämä ei ilmeisesti sovellu tilanteisiin, joissa auto on tyyppihyväksytty päästömanipuloituna, eli lämpöikkuna on ollut autossa alusta pitäen. Ilmeisesti VAG:n skandaalin jälkeen lämpöikkuna on ohjelmoitu monelle jälkikäteen, ja ainakin nämä autot voivat olla vaarassa.
 
Adblue korjaus proseduuri menisi halvimmillaan näin. Eikä tartte mitään hjelmistojen manipulointia.

Tuli selvitettyä tuo Adblue juttukin sen jäätymisen ehkäisyn osalta.
Lyhykäisyydessään tuota Ammoniumformiaattia voi lisätä suoraan esim 10 L Adblue kanisteriin ja tehdä tarkan 26 % AF / 20 % Urea liuoksen. Tällä päästään jo - 31 asteen pakkasenkestoon. AF liukenee kunnolla veteen ja mitään lämmittelyjä ei edes tarvita. Talvea kohti voi aloittaa lisäämällä esim karkean arvioinnin mukaan väkevämpää pelkkää AF liuosta joskus marraskuun lopulla ja tankkaa sen jälkeen seuraavan kerran tehtyä sekoitusta. Keväällä voi taas tankata Adblueta kaupasta.
Hinta sitten vielä:
AF maksaa Suomessa tilattuna VVR n kautta 222 €/ 2,5 kg tai 75,80 €/ 1 kg.
Ali Baban kautta olisi järkevintä tehdä kimppatilaus 800 $ / 1000 kg, eli minimitilaus. Ehkä 50 kpl 20 kg säkkejä. Tuolla määrällä saa jo 25-50 henkilöauton elinikäiset litkut tehtyä.
Teknisesti tuo liuossekoitus vastaa Adbluelle asetettuja pelkistys vaatimuksia ja se esim laajenee jäätyessään vähemmän, kuin Adblue.

Liquid Industrial Grade Ammonium Formate Price - Buy Liquid Ammonium Formate Price,Industrial Grade Ammonium Formate Price,Ammonium Formate Price Product on Alibaba.com
 
Teknisesti tuo liuossekoitus vastaa Adbluelle asetettuja pelkistys vaatimuksia...
Tällaisten väittämien kanssa on syytä olla varovainen. Edullisemmat tuotteet kun näkyvät olevan jotain 97-98% puhtaita ja kysymys on siitä, mitä tuo loppu 2-3 % on. Voiko se tukkia/pilata SCR-katalyytin jollain tapaa?
 
On, mutta hybridissä saat vielä lisäksi polttomoottorin murheet: huollot, öljynvaihdot, jakopää, yms. Ja vielä lisäksi se on kiva kuunnella kun -30'C pakkasella lähdet pihasta sähköllä liikkeelle ja jossain vaiheessa auto täräyttää moottorin säksättämään ilman minkäänlaista esilämmitystä. On todella härskin kuuloinen...

Täytyy sanoa, että kiinnostaisi mikä auto tuollaista tekee? Joo, toki liioitella voi mutta ei siitä mitään hyötyä ole. Yksikään auto joihin itse olen törmännyt ei vastaavassa skenaariossa toimi noin.

Mitä esim. noihin akkumarginaaleihin tulee, niin jo käytettävissä olevan akun suhteen esim. omaan Kian ladattavaan polttis käynnistyy 16% hybridiakun varauksella. Tuohon päälle vielä vakiona mukaan leivottu marginaali, joten aika vaikea akkua on saada ajettua 0% asti.
 
Ainakin mun aiempi C350E toimi juuri noin. Ei toki -30 toiminut sähköllä ollenkan vaan täräytti sen heti kylmänä käyntiin. Ensimmäisen (ja viimeisen) vuoden aikana piti teettää kaksi väliöljynvaihtoa, talvella keräsi loka- tammikuun aikana 2.6l bensaa öljyn sekaan.
 
On, mutta hybridissä saat vielä lisäksi polttomoottorin murheet: huollot, öljynvaihdot, jakopää, yms. Ja vielä lisäksi se on kiva kuunnella kun -30'C pakkasella lähdet pihasta sähköllä liikkeelle ja jossain vaiheessa auto täräyttää moottorin säksättämään ilman minkäänlaista esilämmitystä. On todella härskin kuuloinen...

Tästä syystä jäi itelläkin hybridivaihe väliin, kun hintaa on lähes samat tai jopa enemmän kuin sähköautolla, huollot maksaa toisen munuaisen ja hajoavia kalliita osia on moninkertaisesti.
 
Itse kyllä ajoin 3 vuotta hybridillä ennen sähköautoa. Ei siinä ollut mitään ongelmia. Ainut ero oli sähköautoon, että sillä pääsi talvellakin kevyesti 700 km yhdellä tankkauksella + latauksella. Sähköautolla ei pääse edes puolia.
 
Täytyy sanoa, että kiinnostaisi mikä auto tuollaista tekee? Joo, toki liioitella voi mutta ei siitä mitään hyötyä ole. Yksikään auto joihin itse olen törmännyt ei vastaavassa skenaariossa toimi noin.

Jos kylmäkäynnistyksestä puhutaan, niin hyvin moni uudempi auto tekee sitä euro6 päästömääräysten tai niiden tiukentuneen/muuttuneen tulkinnan takia, jonka seurauksena monen auton tehdasasenteiset webastot lämmittävät vain matkustamoa. Volvoissa tämä uudistus tuli mallivuodelle 2020, useisiin Saksalaisiin samoihin aikoihin. Hybridit saattaa käynnistää koneen kylmänä lyhyen sähköajon jälkeen, polttomoottorivehkeet tekevät sen heti.
 
Tuossakin vaan on aika paljon eroa, että siitä otettaisiin täysi teho tai että se käynnistetään. Polttis lähtee pakkasella suoraan käyntiin, mutta niin noilla lämmöllä lähtee myös suurimmaksi osaksi myös hybridi. Jonkin verran eroa sitten on, että otetaanko tehoja moottorista vai ei. Itsellä esim. pääsääntöisesti moottori on joo käynnissä kylmässä, mutta sähkömoottori pyörittää niitä pyöriä ellei sitä kaasupedaalia lyö lattiaan. Tuntuu tyhmältä hakea skenaariota tilanteesta joka polttiksella on pääsääntöisesti pahempi. Valmistajan tehtävä on sitten hoitaa moottori käyttö sitten, että se normaalilla käytöllä kestää. Siksi noi 60 asteiset moottorit jollain Bemarilla tai minillä pistää silmään, kun itsellä ainakin mittaristossa oleva mittari käytännössä alkaa jostain 50:stä(ja tänäänkin moottori lämpesi 0,9l/100km kulutuksella 68 kilometrin aikana siihen 90+ asteeseen). Eikä edes polttista käynnistetty lämmityksen takia kun kerran kabiinissa oli riittävän lämmintä muutemkin (tämä siis korelaisella Kialla).

About 70000 kilsaa ja kolme vuotta myöhemmin on tosiaan puheohjaussoitin hajonnut ja se meni takuuseen. Muuten perushuoltoa mitä nyt ainakin kerran moottoriohjausyksikkö on päivitetty. Niin ja navigointi/infotainment päivityksiä tulee yleensä kerran vuoteen, jossain bugien kohdalla vähän nopeammin (näitä päivityksiä voi itse läppärillä netistä ladata ja tikulla päivittää, itsellä my21 joten noin kun my22 lähtien OTA toimii).

Sinänsä sähköautoilla on sama softa ja softakauppakin joka tuli näihin vanhempiinkin tässä vuoden aikana. Eipä Ceediin toki mitään buustipäivityksiä sähköautojen tapaan ole ostettavissa
 
Viimeksi muokattu:
Itse kyllä ajoin 3 vuotta hybridillä ennen sähköautoa. Ei siinä ollut mitään ongelmia. Ainut ero oli sähköautoon, että sillä pääsi talvellakin kevyesti 700 km yhdellä tankkauksella + latauksella. Sähköautolla ei pääse edes puolia.
Tuo on se tradeoff jonka joutuu (vielä toistaiseksi) sähköautoon siirtyvä tekemään.
Ennen ajelin 1200km tankillisella dieseliä. Sitten 700km tankillisella bensaa.
Nyt säästä riippuen 250-400km akullisella sähköä. (Okei absoluuttinen range on pidempi mutta ei uskalla ihan kuiviin ajella)
Mutta itse olen valintani tehnyt ja tiedostanut ja punninnut eri käyttövoimien soveltuvuutta omaan käyttöön. Sähköllä mennään nyt, saa nähdä millä mennään parin vuoden päästä. Vielä ei ole sähköautoilun latailut tai rangen niukkuus ahdistanut. Tuumailin aikoinaan että plugarilla saa sähköauton huonolla rangella ja polttiksen isommalla kulutuksella kuin pelkkä bensa-auto, tämä siis omassa käytössä. Sekä molempien käyttövoimien huolenaiheet. Totesin sitten että otetaan riski ja hypätään suoraan "syvään päätyyn" sähköautolla. Aiempi corolla hybrid oli kyllä kiva auto sekin ja jos nyt sähköautosta palaisin polttiksiin niin varmaankin juurikin corollan tyyliseen "itselataavaan" täyshybridiin.
 
Ainakin mun aiempi C350E toimi juuri noin. Ei toki -30 toiminut sähköllä ollenkan vaan täräytti sen heti kylmänä käyntiin. Ensimmäisen (ja viimeisen) vuoden aikana piti teettää kaksi väliöljynvaihtoa, talvella keräsi loka- tammikuun aikana 2.6l bensaa öljyn sekaan.
Eli oli jotain pahasti rikki siinä. 2.6 litraa bensaa öljyn seassa tarkoittaa, että siellä on joku reikä tai vastaava, eli todella rikki kone. Camryllä pamautan koneen talvella kylmänä käymään eikä yhtään bensaa öljyn seassa.
 
Eli oli jotain pahasti rikki siinä. 2.6 litraa bensaa öljyn seassa tarkoittaa, että siellä on joku reikä tai vastaava, eli todella rikki kone. Camryllä pamautan koneen talvella kylmänä käymään eikä yhtään bensaa öljyn seassa.

Camry ei olekaan plugari, eihän? Vaan siinä polttis käynnistyy käytännössä aina ja pysyy käynnissä liki koko ajomatkan pl. parkkipaikalla veivaaminen.
 
Ajoprofiili pääsääntöisesti 1.5km 50-aluetta ja siitä motarille jota 11km ja rampilta suoraan töihin. Eli kylmä kone koko talven.
Mese oli ja meni, uutta plugaria ei tule. Nykyinen Corolla 2.0 lämpeää tuon ekan 1.5km (ja roikan) mukana kovallakin pakkasella mittarin mukaan siihen mihin se myös jää. Kiittäminen lienee sitä jäähdytysnestekiertoa pakoputkessa.

Se offtopicista, jatketaan oikeassa ketjussa jos tarvis.
 
Viimeksi muokattu:
Hybridit menevät sen verran vähällä pitkää matkaa, että en heti keksi miksi dieseliä ja sen mahdollisia murheita kannattaisi nykytilanteessa ottaa kannettavaksi täkäläisissä oloissa (uusissa ja vanhoissa sitten murheet vähän erilaisia). Tokihan jos ottaa takuullisen tai liisarin tms. vuodeksi pariksi niin sellainen tietty menee hienosti.

Toisaalta itse jättäisin ladattavat versiot dieseleistä kauppaan samasta syystä ja vielä siitä ettei moottori lämpene samalla tavalla kuin bensalla käyvissä ihan luonnostaan.

Sinänsä ladattava ja sähkis täyttävät aika pitkälle saman käyttökokemuksen lähiajossa, joten siinä mielessä sähköistyminen on tullut jäädäkseen. Lähinnä ladattavissa on se ongelma että ratkaisuja on monia joka ei tee hankkimisesta niin suoraviivaista kokemusta. Toki sitten toisaalta pidemmällä matkalla ei tarvitse pohtia onko tässä nyt esilämmitystä vai ei ja kuinka se toimii missäkin olosuhteissa ja skenaarioissa.
 
Dieselissä välttää ton kahden järjestelmän huoltamisen ja ongelmat. Jos valitse järkevästi diisseli moottorin niin sen kulut on kohtuu ok ennakoitavissa. Toki jos ajaa takuullisella koko omistus ajan niin sit hypridi lienee järkevin. Mut meinaa valua off topicin puolelle.
 
Camry ei olekaan plugari, eihän? Vaan siinä polttis käynnistyy käytännössä aina ja pysyy käynnissä liki koko ajomatkan pl. parkkipaikalla veivaaminen.
Kyllä mutta samallaillahan hänellä pärähti kone käyntiin pakkasella ja 2.6 litraa bensaa öljyn seassa. Jos noin paljon on bensaa öljyn seassa niin kyse on rikkinäisestä koneesta.
 
Plugarissa akku joutuu ihan erilaiselle rasitukselle, kun se puretaan täydestä tyhjiin lähes jokaisella ajokerralla. Valmistajan jättämät marginaalit huomioiden, mutta silti syklejä tulee ihan eri määrä kuin täyssähköautoon, ja ne syklit tahtoo olla 100% -> 0% -> 100%, joita ei täyssähkössä juuri tule kun ei sitä tyhjäksi ajeta ja monesti ladataankin vain 80%.
Tuosta samasta syystä johtuen plugarin akkua tuskin saa ladattua yli 80% tasolle mitenkään.
 
Toyota itselataavaa eivät kanssa ikinä lataa täyteen tai loppuun. Olisiko joku 30% minimi akun lataus. Sen takia ne kestääkin.
Joo, noi hybridien akkujen käytöt ovat täysin erityyppisiä, eikä niitä oikeastaan voi verrata varsinaisiin plugareihin, saatika sähköautoihin. Noita hybridejähän on ainakin protoiltu myös superkondensaattoreilla.
 
Löytyykö sivustoa josta näkisi millaisia rajoituksia euroopassa on diesel autolle? Euroopan reissu mietteissä
 
Noissa monesti puhutaan environmental zoneista tai Saksassa tarvitsee Umweltplakette tietyissä kaupungeissa ja tämän tarvitsee aina vaikka olisi 0-emissiobiili.
Onko joku saanut seuraamuksia siitä, että olisi ajanut Saksassa Umwelt-alueelle ilman asiaankuuluvaa tarraa? Omien havaintojen mukaan tämä ei ole kovin todennäköistä vaikka auto olisi yön yli pysäköitynäkin.
 
Tässä kun on nyt vakavasti harkinnut sähköautoon siirtymistä niin piti oikein laskea paljonko on dieselautoilu maksanut.

Volkswagen Passat 2.0tdi 4motion -13.
6,5v/201tkm:
Polttoaineet 22 002e
Huollot ja korjaukset 11 760e
Arvonalenema 13 000e
Verot 4 225e
Vakuutukset 4 030e
Rengaskulut 1 800e
=56 817e / 0,28c per km

Jos miettii että hankkii esim -20 vuoden Tesla Model 3:n, jonka hinta jossain 25-30ke niin melko epätodennäköistä että tulee ainakaan kalliimmaksi per km. Rahoituskuluja en laskenut, ne nyt on samaa luokkaa molemmissa.
 
-20 vuoden Tesla Model 3:n, jonka hinta jossain 25-30ke
Tekisi mieli sanoa että jos vm 2020 joutuu 30k maksamaan 8% korolla ja Teslalta saisi karvalakkimallin 44k 2% korolla niin kovin kapeaksi jää marginaali ja sitä kuitenkin saa 4 vuotta enemmän huolettomia kilometrejä,

Minulla ei ole mitään käsitystä käytettyjen Teslojen rahoitusten kuluista joten viestini voi olla puuta heinää.
 
Tässä kun on nyt vakavasti harkinnut sähköautoon siirtymistä niin piti oikein laskea paljonko on dieselautoilu maksanut.

Volkswagen Passat 2.0tdi 4motion -13.
6,5v/201tkm:
Polttoaineet 22 002e
Huollot ja korjaukset 11 760e
Arvonalenema 13 000e
Verot 4 225e
Vakuutukset 4 030e
Rengaskulut 1 800e
=56 817e / 0,28c per km

Jos miettii että hankkii esim -20 vuoden Tesla Model 3:n, jonka hinta jossain 25-30ke niin melko epätodennäköistä että tulee ainakaan kalliimmaksi per km. Rahoituskuluja en laskenut, ne nyt on samaa luokkaa molemmissa.

Meneeköhän OT mutta mitä kaikkea on täytynyt korjata/huoltaa öljynvaihtojen, hihnojen ja suodattimien lisäksi? Melkein 2 kiloa vuoteen mennyt niin oletan että jotain muutakin kuin määräaikaishuoltoja?
 
Meneeköhän OT mutta mitä kaikkea on täytynyt korjata/huoltaa öljynvaihtojen, hihnojen ja suodattimien lisäksi? Melkein 2 kiloa vuoteen mennyt niin oletan että jotain muutakin kuin määräaikaishuoltoja?
Kaksoismassavauhtipyörän vaihto ja yksi katkennut jakohihna aiheutti vähän extra kustannuksia
 
Laskin oman Dieselin kustannukset samalla tavalla ja sain lopputulemaksi 0.165€/km. Halpaa ajoa siis. Tämän selittää osittain se, että hankintahinta 12 vuotta sitten oli 5800€, joten arvonalenema ei näyttele kovin merkittävää osaa kustannuksissa. Toinen merkityksellinen asia on ollut koslan luotettavuus. Isoja remppoja ei ole ollut ja kaikki mahdollinen korjailu + iso osa huolloista on tapahtunut kotipihalla. Vakuutuksetkin ovat tuohon puoli-ilmaiset ja keskikulutus koko matkalta on ollut 4.7 l/100km. Nyt alkaa toki ruoste syömään vanhusta ja ajattelinkin leimata sen itse viimeisen kerran ensi kesänä. Jos ei mene läpi, niin paaliin.
 
30v vanha Vespa PX200, joka ollut käytössä itsellä 13v.
- Arvonlasku 0e tai oikeastaan plussalla
- Huoltokulut koko ajalle 200e tai alle (2x renkaat, 3x sisäkumit, vaihteistoöljyjä muutamaan kertaan, pari ilmansuodatinta)
- Vakuutukset 155e/v jos ajokausi olisi 12kk, normisti jää 70-90e/v.
- Kulutus heittelee 4-5l/100km @98E => alle 10e/100km
=> kulut ehkä 12-14c/km.

..mutta onko tällä jotain tekemistä talouden ykkösbiilin, täyssähkön kuluihin niin eipä oikeastaan. Toisaalta ei varsinkaan vanha diesel-pakukaan sen enempää liity ja ehkä 50-50 reilusti vanha diesel-ha liittyy omalla fiiliksellä.
 
Niin, täällähän keskustellaan käyttövoimasta ja annoin oman kikottimen kustannukset julki koko ajomatkaltaan, jonka unohdin toki laittaa alkuperäiseen postaukseen. Kokonaisajoa minulle on siis tullut käyttövuosien aikana melkolailla tasan 200tkm. Vanhalla dieselillä pääsee siis tarvittaessa aika halvalla, jos vain on valmis ajamaan vanhalla paskalla. Saman ikäluokan bensa-auto kuluttaa sen sijaan merkittävästi enemmän, joten sellaisen omistamisessa on vähemmän järkeä. Paitsi jos vuosittainen ajosuorite liikkuu muutamissa tuhansissa. Uusissa autoissa käyttövoiman hintaa merkittävämpi asia on mielestäni arvonalenema, joka nykyaikana tuntuu olevan autosta riippuen jäätävän ja aivan hirvittävän välimaastossa.
 
Niin, täällähän keskustellaan käyttövoimasta ja annoin oman kikottimen kustannukset julki koko ajomatkaltaan, jonka unohdin toki laittaa alkuperäiseen postaukseen. Kokonaisajoa minulle on siis tullut käyttövuosien aikana melkolailla tasan 200tkm. Vanhalla dieselillä pääsee siis tarvittaessa aika halvalla, jos vain on valmis ajamaan vanhalla paskalla. Saman ikäluokan bensa-auto kuluttaa sen sijaan merkittävästi enemmän, joten sellaisen omistamisessa on vähemmän järkeä. Paitsi jos vuosittainen ajosuorite liikkuu muutamissa tuhansissa. Uusissa autoissa käyttövoiman hintaa merkittävämpi asia on mielestäni arvonalenema, joka nykyaikana tuntuu olevan autosta riippuen jäätävän ja aivan hirvittävän välimaastossa.
Laitatko vähän yksityiskohtaisia lukuja...? Onko tuossa mukana lasinpesunesteet, auton pesu, pyyhkijänsulat, rengaskulut ja katsastukset? Ha vai pa? Oletan että ainakin viime vuodet ajettu ilman kaskoa?
 
Niin, täällähän keskustellaan käyttövoimasta ja annoin oman kikottimen kustannukset julki koko ajomatkaltaan, jonka unohdin toki laittaa alkuperäiseen postaukseen. Kokonaisajoa minulle on siis tullut käyttövuosien aikana melkolailla tasan 200tkm. Vanhalla dieselillä pääsee siis tarvittaessa aika halvalla, jos vain on valmis ajamaan vanhalla paskalla.
Tämä. Mulla oli aikanaan C-mallin MB 220cdi (W203) manuaalina. Ostin 400k ajettuna ja ajelin sillä itse 100K lisää. Myydessä sain saman kun ostaessa. Tuohon pystyi vielä kaiken tekemään itse ja tarvikeosia löytyi mistä tahansa varaosaliikkeestä. Konetta kun on mahdoton saada rikki, ja manuaalissa varmaan sitä laatikkoakin, niin käytännössä meni tuo kolmisen vuotta öljyjä, suodattimia ja halpoja alustan + jarruosia vaihtelemalla. Ilmastoinnin kompuran jouduin uusimaan, mutta senkin sai alle tonniin. Kokonaishuoltokulut jäivät tuon 100k pätkällä alle 3000€. Auto oli pieniruokainen ja ajettavuudeltaan parempi kuin suurin osa 20v uudemmista autoista. Voisin lämpimästi suositella edelleen ihan kenelle tahansa, jos vain löytää jostain yksilön, josta ei ole vielä kaikki metalli pölissyt tuuleen.

Tuosta uudemmista ja isommista (E) merkkikaimoista ei sitten jäänytkään enää "halpa" päällimmäisenä muistona mieleen - ennemminkin täysin päinvastoin - mutta ne on sitten toisia tarinoita ne :)
 
Viimeksi muokattu:
Laitatko vähän yksityiskohtaisia lukuja...? Onko tuossa mukana lasinpesunesteet, auton pesu, pyyhkijänsulat, rengaskulut ja katsastukset? Ha vai pa? Oletan että ainakin viime vuodet ajettu ilman kaskoa?

Henkilöauto. En lähtenyt yksilöimään kaikkia kuluja, mutta laskin kyllä huoltokuluihin reippaasti plussaa. Rengaskulut on laskettuna mukaan reilulla marginaalilla. Öljynvaihtohuollot ovat itse tehtynä erittäin halpoja, kokonaiskustannus jää noin 35€ paikkeille per huolto. Osakasko on ollut voimassa kaiken aikaa ihan hinausturvan takia. Hintaa on tällä hetkellä 320€/v. Aikaisemmin oli alle kolmensadan. Polttoainekulut laskin nykytaksa mukaan, vaikka suurin osa tuon vehkeen kilsoista on tullut ensimmäisten neljän vuoden aikana. Ajoin silloin pitkää työmatkaa, eli kilsoja tuli vuodessa noin 35tkm.
 
Aina yhtä hedelmällistä verrata toisiinsa 15 vuotta vanhaa ruostekasaa ja uutta sähköautoa. Ja vielä kun vanhaan romuun tehdään huollot itse, ostetaan halvimmat linglongit sekä pelkkä liikennevakuutus vs sähköauton huollot marmorilla, parhaat renkaat ja täyskasko. Ja korkona tietty 8 % eikä esimerkiksi yllä mainittu Teslan uusille antama 2 %.

Jos kustannuksia haluaa verrata toisiinsa, niin täytyy verrata saman segmentin ja saman ikäluokan autoja toisiinsa. Ei näihin vertailuihin ikinä oteta pikkuakkuista vanhaa Leafia ja uutta E-Mersua, koska kyse on aivan eri segmentin autoista.
 
Aina yhtä hedelmällistä verrata toisiinsa 15 vuotta vanhaa ruostekasaa ja uutta sähköautoa. Ja vielä kun vanhaan romuun tehdään huollot itse, ostetaan halvimmat linglongit sekä pelkkä liikennevakuutus vs sähköauton huollot marmorilla, parhaat renkaat ja täyskasko. Ja korkona tietty 8 % eikä esimerkiksi yllä mainittu Teslan uusille antama 2 %.

Jos kustannuksia haluaa verrata toisiinsa, niin täytyy verrata saman segmentin ja saman ikäluokan autoja toisiinsa. Ei näihin vertailuihin ikinä oteta pikkuakkuista vanhaa Leafia ja uutta E-Mersua, koska kyse on aivan eri segmentin autoista.
Olen ihan samaa mieltä siitä että mitenkään "paremmuutta vertaillen" ei ole järkeä vertailla täysin eri luokan autoja, mutta toisaalta kun on nykyään ihan yleistä että vanhaa dieseliä etsivälle esitetään uutta sähköautoa tilalle argumentilla, että säästät polttoaineissa niin että kannattaa, niin onhan noita kuluja silloin pakko vertailla.

Se on kyllä totta molempiin suuntiin, että vähän turhan usein ne oletukset tehdään sen mukaan että oma vaihtoehto näyttäisi hyvältä (yhtälailla toisinpäin, sähköautot ladataan ilmaiseksi töissä, arvonalennusta ei ole koska sähköautot ovat niin haluttuja, korot voi laskea uuden auton rahoitustarjouksen nimelliskorolla (tai jättää huomioimatta, koska ostan käteisellä ja en ole kuullut vaihtoehtoiskuluista), samaan aikaan kun auton hinta lasketaan käytetyn nettiautolöydön hinnalla). Ja samoin se että en itse näe näissä "kulut on ollut x,xx€/km" ilman lisäspeksejä kauheasti järkeä, kun ne ei ole vertailukelpoisia yhtään minkäänlaiseen toiseen autoon, jos ei tiedetä kokonaiskilometrejä ja sitä mitä kuluja on sisällytetty ja mitä ei.
 
Osaako joku mahdollisesti sanoa, mistä löytyisi kaasun/biokaasun pitkän aikavälin hintatietoja Suomessa? Tai onko kaasunhinnassa ylipäätään samanlaisia vuodenaikavaihteluja kuin dieselissä, joka kallistuu talven lämmityskaudella kysynnän lisääntyessä? Keski-Euroopassahan kaasulla kyllä lämmitetään asuntoja, mutta näkyykö se meidän markkinoilla... tai tuottaako biokaasulaitokset kaasua huonommin talvisin, kun on kylmä ja mätänemisprosessit hidastunevat?
 
Ei kai ainakaan paikallisesti valmistettu biokaasu ole kytköksissä K-E hintoihin? Omalla lyhyellä kokemuksella jotain inflaatiokorotuksia ja vastaavia on ollut ja kai se kaasu seuraa bensan hintaa, ilmeisesti nousi samaan aikaan kun bensakin pomppasi. Kaasun hinta toki vaihtelee paikallisilla tuottajilla ja gasumilla on kaksi hintaa alueittain.
Mäntsälässä paikalliselta sai viime joulukuun tms. euron kilo, oli yllättäen siellä kaasu aika vähissä välillä… Mikä logiikka hinnoittelussa, en tiedä, mutta ei se ainakaan viittaa kaasutuotannon vähenemiseen talvella. Huono vertaus, ehkä: Lämpökompostorissakin on välillä aika hurjat lämmöt talvellakin… tiedä sitten miten jotkut aumat tms. toimivat, mutta biokaasua kuitenkin toimitetaan julkiseen liikenteeseen ja teollisuudelle, niin joku toimitusvarmuus on varmasti oltava.
 
Osaako joku mahdollisesti sanoa, mistä löytyisi kaasun/biokaasun pitkän aikavälin hintatietoja Suomessa? Tai onko kaasunhinnassa ylipäätään samanlaisia vuodenaikavaihteluja kuin dieselissä, joka kallistuu talven lämmityskaudella kysynnän lisääntyessä? Keski-Euroopassahan kaasulla kyllä lämmitetään asuntoja, mutta näkyykö se meidän markkinoilla... tai tuottaako biokaasulaitokset kaasua huonommin talvisin, kun on kylmä ja mätänemisprosessit hidastunevat?
Biokaasun hinta liikennekäytössä on vähän irti normaalaisesta talousmekanismeista, koska sitä myydään jakeluvelvoitteen täyttämiseksi. Mitä enemmän biokaasua saadaan myytyä, sitä vähemmän tarvitsee bensaan ja dieseliin sekoittaa biolitkuja. Sama koskee vastaisuudessa myös sähköautojen pikalatausta, kun sitäkin ollaan lisäämässä jakeluvelvoitteen piiriin.
 
Minua aina hämmästyttää se, kuinka ison haasteen patteriautoilijat onnistuvat tekemään autojen tavallisista perushuoltotöistä. Tyypillisesti öljyt+suodatin vaihdetaan 20-30 tkm välein ja lisäksi joka toisessa huollossa ilman- ja polttoaineen suodatin. Näissä puhutaan luokkaa tunnin töistä 40-60 tkm välein. Ei ole kovin ratkaiseva kuluerä.
Siirsin parempaan ketjuun.

Tarkoitus ei ollut sanoa, että luettelemani huoltotyöt olisivat jokin iso haaste. Minulla toinen auto on Auris hybrid, joka vaatii vähintään pikkuhuollon 15 tkm välein (minulla kerran vuodessa). Olen täällä aikaisemminkin kirjoittanut, että Auriksen kerran vuodessa huollossa käyttäminen kahdeksan vuoden ajan on ollut vaivattomampaa kuin Mii Electricin 2 v/30 tkm "valohoito" + raitisilma reilun neljän vuoden ajan.

Auris on käynyt sovitusti kerran vuodessa huollossa, ja lisäksi kerran ohikulkiessa öljyttiin maksutta takaluukun helteellä nariseva sarana.

Miillä on huoltojen lisäksi ollut pari takaisinkutsua (joista jälkimmäistä on siirretty viime hetkellä ennen sovittua aikaa kuukaudella eteenpäin). Sitten oli etäkäytön viallinen päivitys, jonka jälkeen pääkäyttäjätili jäi jonkinlaiseen välitilaan, jota selvitettiin kuukauden aikana 30 sähköpostilla teknisen tuen kanssa ilman tulosta, kunnes soitin isoherralle, jolloin homma tuli kuntoon alle vuorokaudessa. Huoltomuistutin on sekoillut pari kertaa. Väitti esim, että seuraavaan huoltoon olisi noin 150 pv, kun oikeasti oli 4 pv. Olivat kämmänneet mittariston päivityksen yhteydessä. Sitten sanoivat, että laitettiin kuntoon huollossa. Parkkipaikalla huomasin, että ei näytä oikein, ja palasin tiskille. Tiskillä väittivät, että kunnossa on, ja päivittyy kohta. Odotin yön yli. Odotin noin viikon, eikä vaan näyttänyt seuraavan huollon ajankohtaa ja matkaa oikein. En haluaisi muistella, mutta luultavasti tein taas ylimääräisen huoltoreissun. Seuraavaksi normaalilla radionkuuntelulla rikkoutuneen kaiuttimen korjaus vaati kaksi käyntiä. Sanoin aikaa varatessa, ettei kaiutin toimi. Ensimmäisellä käynnillä todettiin, että kaiutin ei tosiaan toimi, mutta varaosaa ei ollut, vaikka välissä oli reilusti aikaa. Kuulemma olivat laskeneet sen varaan, että olisi ollut johtosarjassa vika. Autolla oli silloin ajettu vasta 3,x vuotta ja 40 tkm. Toisella käynnillä kaiutin vaihdettiin takuuseen uuteen. Nyt kuulostaa olevan alkavaa laakerivikaa, muttei pyörissä. On vielä niin pieni ääni, ettei huvita alkaa taas varailla ties monettako käyntiä tänä vuonna K-autoon. Asentaja tuskin kuulisi mitään vikaa. No, antaapa äänen kasvaa selvemmäksi, niin ei joudu ylimääräistä ramppaamaan ja vääntämään.

Että sellaista patteriautoilua. Helpompaa on ollut Auriksella. En siis listannut @Oravamedian käpy :lle polttiksen huoltokohteita sen vuoksi, että niissä olisi haastetta, vaan siksi, että hän väitti täyssähkön ja polttiksen eroksi huollon osalta käytännössä vain sytytystulppia. Minusta 90 tkm välein vaihdettavat tulpat ovat rahallisesti ja ajallisesti pikkujuttu vs. kaikki muu tiheämmin tapahtuva huolto, joten siksi luettelin ne.
 
Osaako joku mahdollisesti sanoa, mistä löytyisi kaasun/biokaasun pitkän aikavälin hintatietoja Suomessa? Tai onko kaasunhinnassa ylipäätään samanlaisia vuodenaikavaihteluja kuin dieselissä, joka kallistuu talven lämmityskaudella kysynnän lisääntyessä? Keski-Euroopassahan kaasulla kyllä lämmitetään asuntoja, mutta näkyykö se meidän markkinoilla... tai tuottaako biokaasulaitokset kaasua huonommin talvisin, kun on kylmä ja mätänemisprosessit hidastunevat?
Gasumilta voisi pyydettäessä saada kuukausittaiset hinnat, suomessahan gasum on se päätoimija. Mun mutulla talvella on ollut kalliimpaa. Toki nyt on ollut tätä putin ja kaasuputkien räjähdys ja kaikennäköstä sekoilua, joten tiedä sitten onko vuodenaikasyklittäistä vai jotain muuta.
 
Nissan Patrolin uusi sukupolvi etenee vielä entistäkin kauemmaksi meillä aikoinaan myydyistä. Ensimmäinen Patrol esiteltiin jo vuonna 1951, jolloin se oli oikeastaan Jeepin kopio. Vasta toinen 1950-luvun lopulla tuotantoon tullut malli oli Nissanin omaa työtä ja olikin tuotannossa yli 20 vuotta.

Kansainvälinen Patrolista tuli kolmannen vuonna 1980 esitellyn sukupolven myötä, joka nousi varsin suosituksi Suomessakin. Myynti sai uutta pontta, kun kuusisylinteriseen 3,3-litraiseen rivikuutosdieseliin lisättiin pari vuotta myöhemmin ahdin.

Patrolin eri sukupolvet ovat olleet pitkäikäisiä, mutta yksi asia on ollut niille yhteinen. Aina seuraavaan siirryttäessä kokoa ja ylellisyyttä on tullut lisää. Nyt on esitelty seitsemäs sukupolvi, joka on periaatteessa sama auto kuin keväällä julkistettu uuden sukupolven Infiniti QX80.

Nissan Patrolin Pohjois-Amerikassa myytävä kaksoissisar Armada esiteltiin yhtä aikaa. Ulkonäössä kaksikolla ei ole oikeastaan mitään eroa. Mallisarjassa on kuitenkin USA:ssa enemmän valinnanvaraa, sillä siellä on saatavilla hyvin maastohenkinen PRO-4X.

Tekniikassa suurin muutos on V8-moottorin vaihtaminen 3,5-litraiseen tuplaturbo-V6:een, joka on ainoa vaihtoehto Armadaan. Moottorin suurin teho on 317 kilowattia (431 hv) ja
vääntömomentti 700 newtonmetriä, eli sylinterien vähenemisestä huolimatta sekä tehoa että vääntöä on aiempaa enemmän.

Euroopassa Patrolista on turha unelmoida, sillä vaikka moottori on nyt taloudellisempi, hiilidioksidipäästö nostaisi liikaa Nissanin myymien autojen keskiarvoa.

Eli vähitellen uudet polttomoottoriautot kielletään EU:ssa, mutta niiden myynti jatkuu muualle.
 
Se on vaan positiivinen juttu että tuollaisen menovettä valtavasti hörppivät jättisuvit pysyy Euroopasta poissa. Kiinassa jo yli puolet myydyistä autoista on sähköautoja. Nämä neliraaja-jarruttavat Euroopan, Japanin ja Amerikan autonvalmistajat on häviämässä pelin todella rumasti.
 
Itselleni on jäänyt aina vähän mysteeriksi miksi pörssiyritys pelaisi mitään pelejä. Esim. Stellantis teki kaikista autovalmistajista isoimmat voitot 2023 ja marginaaliprosentti oli isompi kuin esim. Teslalla (joka voitto marginaali tippui alle 10%, Stellantiksella päälle 12%).

Sähköistymisen lisääntyminen ei sinänsä ole menossa minnekään, joka on vain hyvä juttu.
 
Itselleni on jäänyt aina vähän mysteeriksi miksi pörssiyritys pelaisi mitään pelejä. Esim. Stellantis teki kaikista autovalmistajista isoimmat voitot 2023 ja marginaaliprosentti oli isompi kuin esim. Teslalla (joka voitto marginaali tippui alle 10%, Stellantiksella päälle 12%).

Sähköistymisen lisääntyminen ei sinänsä ole menossa minnekään, joka on vain hyvä juttu.

Kaikki yhtiöt eivät ole investoineet sähköautoihin yhtä paljon, yhtä aikaisin. Tulevaisuuden teknologiaan ja tuotteisiin investoiminen on vedonlyöntiä ja pois tuloksesta lyhyellä aikavälillä. Jos sillä sähköautomarkkinalla ei oikein kykene toimimaan, niin on pakko yrittää paikata tilannetta puhaltamalla henkeä ICE-mallistoon kaikin mahdollisin keinoin.
 
Se on vaan positiivinen juttu että tuollaisen menovettä valtavasti hörppivät jättisuvit pysyy Euroopasta poissa. Kiinassa jo yli puolet myydyistä autoista on sähköautoja. Nämä neliraaja-jarruttavat Euroopan, Japanin ja Amerikan autonvalmistajat on häviämässä pelin todella rumasti.
Eurooppalaiset autot on aina vieneet kokoonsa nähden aika paljon polttoainetta, mutta täällä nyt muutenkin ollaan melkonen tajapajula oltu aina autojen suhteen. Tollanen iso SUV on aika kätevä auto moneen käyttötarkotukseen.. En oikein näe myöskään kiinan tilannetta relevanttina, ei joku yksittäinen käyttövoima ole universaalisti toista parempi tai kerro edistyksen tasosta. Sähköautoilukin taitaa olla sellanen, että jää yhdeksi käyttövoimaksi muiden joukkoon sinne missä sen käyttö on järkevää.
 
Sähköautoilukin taitaa olla sellanen, että jää yhdeksi käyttövoimaksi muiden joukkoon sinne missä sen käyttö on järkevää.
Aliarvioit akkujen kehityksen. Oma kristallipallo nakee 1200 km ranget vuonna 2035 ja hintapariteetin. Ei polttomoottoreilla ole silloin montaa paikkaa ole kaytossa tieliikenteessa.
 
Aliarvioit akkujen kehityksen. Oma kristallipallo nakee 1200 km ranget vuonna 2035 ja hintapariteetin. Ei polttomoottoreilla ole silloin montaa paikkaa ole kaytossa tieliikenteessa.

Mun kristallipallo kertoo, että synteettiset polttoaineet on tulevaisuuden juttu. Raskas kalusto ja isommat työkoneet ei tuu ajamaan millään akuilla, etenkään kun juuri mitään mullistavaa uutta ei akku- tai johdin teknologian saralla tapahtunut mikä tämän mahdollistaisi. Synteettisen polttoainelitran hinta kun on laskenut koko ajan ja esim. lentoliikenne ajaa synteettisten polttoaineiden kehitystä. Ja kun niiden polttoaineiden jakelua tarvitaan raskaalle kalustolle, tulee myös osa henkilöautoista olemaan polttiskäyttöisiä...ja tän jälkeen ruvetaan puhumaan siitä missä kannattaa olla mikäkin käyttövoima kun välittömät ilmastopäästöt on ratkaistu.
 
että synteettiset polttoaineet on tulevaisuuden juttu
Tässä on edellytyksenä että energia olisi jotenkin ilmaista riittävän pitkiä aikoja. Polttoaineiden kanssa hyötysuhteet jäävät aina merkittävästi huonomaksi kuin akkujen kanssa. Jos polttonesteen kanssa kuluu kilometriä kohden 3-4 kertaa enemmän energiaa niin sen energian täytyy olla todella halpaa että ihmiset viitsivät maksaa sen erikoiskustannuksen siitä ilosta että tankkaaminen on nopeampaa.

Raskas kalusto ja isommat työkoneet ei tuu ajamaan millään akuilla,
Ei rekka silti 5 tuntia enempää sähköä tarvitse kerrallaan. Silloin vaan täytyy joka tauolla latailla sen puolituntia. Oma kristallipallo sanoo että 1kw/kg on todellisuutta 2035 jolloinka ei ole mitään ongelmaa ajaa halki Euroopan raskasta yhdistelemää akuilla.
Mersulla, Sisulla ja MAN on nyt jo prototyypit liikenteessä sähköllä. Ne ovat vielä sellaisia että sopivat paremmin paikallisliikenteeseen kuten hki-turku-tampere pyöritykseen mutta on tässä vielä 10 vuotta aikaa kehittyä 2035.
 
Viimeksi muokattu:
Mersulla, Sisulla ja MAN on nyt jo prototyypit liikenteessä sähköllä. Ne ovat vielä sellaisia että sopivat paremmin paikallisliikenteeseen kuten hki-turku-tampere pyöritykseen mutta on tässä vielä 10 vuotta aikaa kehittyä 2035.
Lisään vielä että Volvokin lanseerasi viime viikolla sähkökuorma-auton 600km rangella, eli voisi kuvitella 2035 mennessä olisi niitä 1000km rangen nuppeja (tietty kuorman painosta riippuen).

 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 052
Viestejä
4 530 320
Jäsenet
74 734
Uusin jäsen
jonsku2001

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom