Kaupalliset NAS-laitteet (Synology, Qnap, yms.) yleisketju

Synology vaikuttaa vähän fiinimmältä ja viimeistellymmältä softaltaan, mitä Qnap. Toisaalta Qnap tarjoaa samassa rahassa enemmän vääntöä/rautapuolen ominaisuuksia. Itselläni on kolmas Qnap menossa (ts-673) johon olen tyytyväinen tällä hetkellä. Softat toimii hyvin myös iOS ympäristössä.
Tässä pyörittelee hyvin dockereita ja joitain kevyitä virtuaalikoneitakin. Docker station:in selkein puute on mielestäni tehdyn dockerin muokkaus joka ei juuri onnistu. Samoiten dockerin versio on 17.09 joka on jo aika vanha.
Softasta näissä valmispaketeissa aina myös maksetaan ja itse olen ollut sen valmis myös maksamaan.
 
Jos se 2.5G on ehdoton must, niin tässä on yksi ratkaisu:
Realtek based USB3-2.5Gbps: bb-qq/r8152
Aquantia AQC11U based USB3-5Gbps (QNAP QNA-UC5G1T): bb-qq/aqc111
Ei ole ehdoton must, mutta ei kyllä rehellisesti sanoen käynyt näinkin yksinkertainen ratkaisu edes mielessä. Ajatukset oli liikaan noiden pci/e -optioiden parissa.

Otetaan talteen, jos sitten joskus verkon ( ehkä ) päivittyessä 2,5g:n tätä tarvitsee.
 
Ei ole ehdoton must, mutta ei kyllä rehellisesti sanoen käynyt näinkin yksinkertainen ratkaisu edes mielessä. Ajatukset oli liikaan noiden pci/e -optioiden parissa.

Otetaan talteen, jos sitten joskus verkon ( ehkä ) päivittyessä 2,5g:n tätä tarvitsee.

Tuo on ihan hyvä tapa nopeuttaa verkkoa. Pari asiaa mitkä tuossa mietityttää kun itsellä muutama USB3->1G -adapteri ollut käytössä pidempään kannettavissa ja muutenkin testikäytössä ja "hätätilannetta" varten pöytälaatikossa varalla.

1) Prosessorikuorma:
Erillisessä paremmassa PCIe-verkkokortissa on oma prossu signaalin prosessointiin mutta USB prosessoidaan yleensä USB-piirillä/prosessorilla joka rasittaa prosessoria ja USB-piiriä. Eli tämän tyyppinen ratkaisu käsittääkseni aiheuttaa enemmän tai vähemmän ylimääräistä kuormaa prosessorille vs. erillinen LAN-kortti.

2) USB3 liitin pois käytöstä
Noissa edullisemmissa purkeissa näyttäisi olevan yleensä vain yksi USB-liitin. Sen käyttäminen pysyvästi LAN:n estää muiden USB-laitteiden laittamisen (tai ainakin täytyy tehdä virityksiä eli aktiivinen USB-hubi väliin). Esim jos käyttää multimediatarkoituksessa purkkia niin et voi laittaa DTV-USB-viritintä samaan aikaan tai laittaa kiinni USB-kovalevy purkkiin sen varmuuskopiota varten.

3) Latenssi
LAN:ssa USB-väylän kautta on suurempi latenssi kun suoraan PCIe-väylässä olevan LAN-kortin kautta koska siinä on USB-piiri ja adapteri välissä. Ei kai ole niin väliä 1G ja 2.5G mutta 10G se jo alkaa näkyä siirtonopeudessa.

4) Hinta
Esim. Qnapin 5G/USB3-adapteri maksaa luokkaa 115e (amazon.de). Edullisemmin saa PCIe kortin ja siihen 10G RJ45-modulin puhumattakaan kuitumodulista. PCIe/10G on edullisempi ratkaisu. Lisäksi tuollaisessa moduliverkkokorttiratkaisussa voi tarpeen mukaan vaihtaa kuitu- tai kuparimoduuliin ja vaihtaa eri nopeuksia nopeus-/yhteensopivuusongelmissa.

5) Nopeus
2.5G tai 5G ei ole 10G. Eli jos edullisesti päästään tuohon 10G:n niin miksi ei menisi suoraan siihen? Tarkoitan uushankintaa. Sitten jos vanhaa laitetta lähtee virittämään niin toki vaihtoehto. Latenssista ja näistä muista tekijöistä johtuen varmaan käytännössä puhutaan jopa USB3.2:n osalta 6G nopeudesta vaikka teoriassa 10G.

6) Virrankulutus
Virransyöttö/-kulutus voi tulla ongelmaksi pidemmissä USB-kaapeleissa jos siis laittaa adapterin lyhyellä LAN:lla ja pitkällä USB:lla. Toisaalta tuo adapteri itsellään kuluttaa virtaa ja rasittaa piiriä.

7) Liitin
Nää adapterit on kai TypeC-adaptereita. Yleensä näissä halvemmissa NAS-purkeissa on USB-A liittimet eli tarvitaan muunnospalikka USB-A-liittimeen. Jos siinä(kin) on siis palikka välissä häviääkö jotain ominaisuuksia kuten virransyötön heikkeneminen tai signaalin laatu. En tiedä mutta sellainen epäilys on.

8) Ajurit
Opensuorce-ajurit on hyvä ratkaisu mutta kuitenkin mielestäni jos on Intelin natiivit ajurit niin jotenkin varmempi ja tukevammalla pohjalla on eri tekniikoiden tuki ja ongelmien ratkaisu verrattuna ulkopuolisten ajureihin. En väheksy näitä ajureita mitenkään mutta kyllä Intelin kortti/ajurit on mielestäni jotenkin varmemmalla pohjalla. Ja, ainakin Qnapissa kaikki ajurit on valmiina sisäänrakennettuna käyttikseen Intelin korteille. Plug'n'Pray. Näitä kolmannen osapuolen ajureita joutuu erikseen asentamaan ja mahdollisia ongelmia tutkimaan.

Tarvitaanko 10G vai riittääkö 5G tai 2.5G? Se on taas yksi käyttäjäkohtainen kysymys.

Hyvä ratkaisu tuo on varmaan väliaikaisena mutta koska siinä on paljon kysymysmerkkijä ja hintaero on niin tolkuttoman pieni (puhutaan luokkaa 100e jolla saa paremman purkin myös) niin miksi lähteä tuohon pysyvänä ratkaisuna ellei ole pakko tai muuten mieltymys.

Tuossa on hyvä sepostus mitä ongelmia tulee eteen nopeiden USB-LAN-adaptereiden kanssa.
 
Onko tuo Synologyn DS220J hyvä tuossa hintaluokassa? Missä hintaluokassa kulkevat NAS-purkit, jotka jaksaisivat siirtää myös pienempää sälää gigan verkossa?
 
Millaista laitetta suosittelisitte puhelimien valokuvien tallentamiseen. Nyt käytössä Google kuva pilvipalvelu joka on täynnä.

Tarvetta olisi saada kuvat talteen NAS laitteelle automaattisesti puhelimista.
 
Google Kuvissa on rajaton tallennustila. Katso asetuksista, että on valittuna Korkea laatu.
 
Millaista laitetta suosittelisitte puhelimien valokuvien tallentamiseen. Nyt käytössä Google kuva pilvipalvelu joka on täynnä.

Tarvetta olisi saada kuvat talteen NAS laitteelle automaattisesti puhelimista.

Esimerkiksi Synologylla on omat appinsa jotka lataa kuvat suoraan puhelimelta NAS:iin. Taitaa olla kaksi eri tapaa, Google Photos tyylisen kuvat softan kautta jolloin kuvia voi selailla verkkoselaimella photos tyyliin ja lisäksi onnistui ainakin ennen tiedostoselain softan kautta. Toimii myös kotiverkon ulkopuolella ilman porttien availua. Ainoaksi käyttötarkoitukseksi NAS tuntuu itsestä yliampuvalta ja joku valmis pilvipalvelu voisi olla järkevämpi? Google onen kautta 100GB 20e vuosi, 200GB 30e/vuosi.
 
Onko tuo Synologyn DS220J hyvä tuossa hintaluokassa? Missä hintaluokassa kulkevat NAS-purkit, jotka jaksaisivat siirtää myös pienempää sälää gigan verkossa?

Mahtaako tässä tulla kuitenkin vastaan mekaanisten levyjen suorituskyky ja protokollan/lanin kapasiteetti pienillä tiedostoilla? Mulla on sellainen muistikuva, että valokuvilla kokoluokkaa 10-20mb/kpl ei pahasti hyytyisi.
 
Esimerkiksi Synologylla on omat appinsa jotka lataa kuvat suoraan puhelimelta NAS:iin. Taitaa olla kaksi eri tapaa, Google Photos tyylisen kuvat softan kautta jolloin kuvia voi selailla verkkoselaimella photos tyyliin ja lisäksi onnistui ainakin ennen tiedostoselain softan kautta. Toimii myös kotiverkon ulkopuolella ilman porttien availua. Ainoaksi käyttötarkoitukseksi NAS tuntuu itsestä yliampuvalta ja joku valmis pilvipalvelu voisi olla järkevämpi? Google onen kautta 100GB 20e vuosi, 200GB 30e/vuosi.


Juu minulla on tuo 200GB nyt ja se loppui kesken. Seuraavaksi Google ehdotti 2TB jonka hinta on 99e/vuosi ! ja se on minusta liikaa. Synology kuulostaa hyvältä kiitos vinkistä, tämä menee tilaukseen todennäköisesti!
 
Juu minulla on tuo 200GB nyt ja se loppui kesken. Seuraavaksi Google ehdotti 2TB jonka hinta on 99e/vuosi ! ja se on minusta liikaa. Synology kuulostaa hyvältä kiitos vinkistä, tämä menee tilaukseen todennäköisesti!

Jos olet valmis laadusta tinkimään niin googlellehan menee kuvia rajattomasti (ehdot eiv armaan muutu?). Ja voit omalle koneelle kopsaamisen jälkeen muuttaa Google Photosin kuvat "ilmaiselle" laadulle ja ottaa uudet kuvat taas häviöttömänä. Tietty vähän säätöä. Onedrivea 1tb (office 365 personal) oli hiljattain 29e vuosi gigantissa, mutta toimivuus on taas vähän erilainen kuin googlella tai dropboxilla. Synologynkaan softat ei välttämättä ole ihan suoraviivaisia. Lopulta luovuin sen "kotipilvipalveluista" ja käytän sitä puhtaammin verkkolevynä ja mediapalvelimena.
 
Qnap julkaisi 2.5GbE PCI-E verkkokortin. Täällä varmaan tiedetään parempia, muttei silti kalliimpia ratkaisuja? Mun reititin tukee yhden portin verran tuota nopeutta, niin olisi kiva se PCllä hyödyntää.
 
Qnap julkaisi 2.5GbE PCI-E verkkokortin. Täällä varmaan tiedetään parempia, muttei silti kalliimpia ratkaisuja? Mun reititin tukee yhden portin verran tuota nopeutta, niin olisi kiva se PCllä hyödyntää.

Ei se mitään hyödytä jos koneesi on reittimen 1GbE-portissa kiinni, maksiminopeus on edelleen 1 GbE (teoriassa).
Toinen seikka on se että saadaksesi hyötyä kasvaneesta nopeudesta sulla pitää olla SSD RAID 5/6-levyjärjestelmä NASissa.
 
Ei se mitään hyödytä jos koneesi on reittimen 1GbE-portissa kiinni, maksiminopeus on edelleen 1 GbE (teoriassa).
Toinen seikka on se että saadaksesi hyötyä kasvaneesta nopeudesta sulla pitää olla SSD RAID 5/6-levyjärjestelmä NASissa.

Kytkimen portin suhteen oikein, mutta normi sata kiintolevyn kaistasta jää joitain kymmeniä megoja käyttämättä. Image backup kirjoitukset 3:n kiintolevyn zfs pakalle menee noin 1.8-2.5Gb/s nopeudella ja ne ei ole mitään 7200rpm kiekkoja.
 
Ei se mitään hyödytä jos koneesi on reittimen 1GbE-portissa kiinni, maksiminopeus on edelleen 1 GbE (teoriassa).
Toinen seikka on se että saadaksesi hyötyä kasvaneesta nopeudesta sulla pitää olla SSD RAID 5/6-levyjärjestelmä NASissa.
Tuossa NASsissa on kaksi 1GbE LANia bondattu. Eli kyllä tuo yhteyttä jonkin verran nopeuttaisi, koska nyt pullon kaula on tuo PCn LAN, joka on vain 1GbE.
 
Qnap julkaisi 2.5GbE PCI-E verkkokortin. Täällä varmaan tiedetään parempia, muttei silti kalliimpia ratkaisuja? Mun reititin tukee yhden portin verran tuota nopeutta, niin olisi kiva se PCllä hyödyntää.

Niinkuin tuossa ylhäällä sanottiin, 2.5Gbn verkkokortti NASsiin ei nopeuta yhtään sun PCltä tapahtuvaa datan käpistelyä NASsista. Voit ajatella tilanteen näin:
NAS<—2.5G—>Reitittimen 2.5G portti<—>Reitittimen 1G portti<—>PCn 1G portti
Hitain osuus tuolla välillä määrää, mikä on reitin maksiminopeus. Tuo johtuu TCPn vuon ohjauksesta ym tekniikoista.

Ainoa tapa hyötyä NASsin 2.5G portista (tai että bondaat NASsin kaksi 1G porttia yhteen) sun ympäristössä on, että NASsiasi käyttää useampi _erillinen_ PC.
 
Ainoa tapa hyötyä NASsin 2.5G portista (tai että bondaat NASsin kaksi 1G porttia yhteen) sun ympäristössä on, että NASsiasi käyttää useampi _erillinen_ PC.
2x1Gbit/s bondauksesta on myös hyvä huomioida LACP-toteutuksen todennäköinen rajoitus yhdelle koneelle siirrettäessä. Eli data jaetaan linkeille lähde- ja kohdeosoitteiden (MAC) perusteella. Vaikka koneen päässä olisi 10Gbit/s verkkokortti ei tuon 2Gbit/s bondin läpi tule kuin 1Gbit/s.
 
2x1Gbit/s bondauksesta on myös hyvä huomioida LACP-toteutuksen todennäköinen rajoitus yhdelle koneelle siirrettäessä. Eli data jaetaan linkeille lähde- ja kohdeosoitteiden (MAC) perusteella. Vaikka koneen päässä olisi 10Gbit/s verkkokortti ei tuon 2Gbit/s bondin läpi tule kuin 1Gbit/s.

Tuo pitää paikkansa. Aggregoimalla 2x1Gb (tai 4x1Gb) hyöty on siinä että yhdellä ip:llä saadaan monesta lähteestä 1Gb, mutta ei yhdestä lähteestä >1Gb. Vain nopeammalla kortilla saadaan liikenne nopeammaksi kahden MAC:n välillä. Eli edelleen suosin tuota PCIe 10G ratkaisua. Nopein ja kustannustehokkain ja future proof ainakin muutaman vuoden eteenpäin.
 
En tiedä turvallisuudesta tai nopeudesta, mutta huomattavasti helpompi on olla jos ehdottomasti tarpeellinen data on paikallisella levyllä. Backup voi olla sitten vaikka bagladeshissä. No ei mielellään sielläkään.
 
Oon itse jonkin verran pihalla näistä NAS-laitteista, joten kyselen viisaampien neuvoja.

Tarvitsisin RAID 1 kykenevän NAS:n, joka backuppaisi set and forget tyylillä pari läppäriä (myös lähiverkon ulkopuolelta), pöytäkoneen ja android-puhelimia. Iso plussa myös, jos backuppaisi google driveä ja one driveä. Mitään isoa datamäärää ei sinne tulisi, vaan lähinnä henkilökohtaisella tasolla tärkeää dataa, eli lapsen vauvakuvia & -videoita, maisterityötä, CV:tä ym.

Periaatteessa budjettia ei ole, mutta tälläiseen kevyeen käyttöön varmaan riittänee melko perus laitos, koska siirrettävät datamäärät ovat minimaalisia.

Lisäksi noista RAID-pakan levyistä. Onko paras mennä jollain tietyillä hitailla HDD-levyillä, vai onko SSD:llä parempi elinikä?
 
Mihin tarvitset RAIDia? Sillä ei ole mitään tekemistä varmuuskopioinnin kanssa. Jos et halua ulkoista USB-levyä (online tai offline) varmuuskopioimaan NASsilla olevaa tavaraa (hyvä olisi olla vielä myös offsite kopiot, esim. pilvessä (versioitu!), niin laita mieluummin sitten toinen levy NASsiin "erillisenä/omana" levynä (ei RAID) ja tee esim. jos päädyt ostamaan Synologyn laitteen, päälevyn jaoista snapshot replikaatioita sille toiselle levylle. Itsellä juuri tällainen systeemi ja on paljon parempi turva (mutta ei täydellinen) kuin RAID.
 
Peilaus tosiaan mulla tarkoituksena RAIDille mahdollisten laitevikojen varalta. Saako tuollaisen snapshot replikaation automatisoitua tai ajastettua Synologyn laitteilla?
 
Synologyllä on erilaisia softia tarjolla, mutta yksi softa yhteen tarkoitukseen-periaatteella. Itse olen varmistellut aina päällä olevaa winkkariserveriä Active backup for business-softalla, jonka saa isompiin malleihin. Varmistus tosin vain lähiverkon sisältä.
Uskoakseni Hyperbackupilla saat taas varmistettua Dropboxin ja Onedriven sisällön NASsiin, iCloud-tukea ei oo. Saattaa saada pienemmillekin laitteille.
Puhelinten varmistusta en ole kokeillut, DS photo sovellus lupaa tehdä tuon.

Tietoturvamielessäen kyllä lähtisi avaamaan NASsia internettiin päin. Sekä Synologyyn että QNAPpiin löytyy haittaohjelmia, jotka valtaavat ja kryptaavat NASsin, jos se sattuu jäämään avoimeksi nettiin päin.
 
Käytännössähän sitä voisi kai synkata tarvittavat etätiedostot esim. dropboxiin ja näin jättää NAS:n kiinni ulkoverkkoon päin.

Ostoskorissa olisi nyt näillä vinkeillä:

-Synology DS218
-Crucial MX500 1 Tt SATA III SSD 2,5" 2kpl

Onko jotain järkevämpää settiä olemassa? Hintaa n. 500e, joka ei ole liikaa, mutta on kuitenkin 500e. Pääseekö vastaavaan lopputulokseen pienemmällä rahalla?
 
Käytännössähän sitä voisi kai synkata tarvittavat etätiedostot esim. dropboxiin ja näin jättää NAS:n kiinni ulkoverkkoon päin.

Ostoskorissa olisi nyt näillä vinkeillä:

-Synology DS218
Jos ei tulenpalava kiire ole, kannattanee odotella vielä mahdollisesti tulevia tämän vuoden malleja. Tuo on kuitenkin yli kahden vuoden ikäistä rautaa. Esimerkiksi ds220+ ja 220j ovat tänä vuonna julkaistu.
 
Jos ei tulenpalava kiire ole, kannattanee odotella vielä mahdollisesti tulevia tämän vuoden malleja. Tuo on kuitenkin yli kahden vuoden ikäistä rautaa. Esimerkiksi ds220+ ja 220j ovat tänä vuonna julkaistu.
Hyvä vinkki, kiitos. Ei tässä sinänsä älytön kiire ole, joten odottaminen varmasti tässä tapauksessa on järkevää.
 
Synologyllä on erilaisia softia tarjolla, mutta yksi softa yhteen tarkoitukseen-periaatteella. Itse olen varmistellut aina päällä olevaa winkkariserveriä Active backup for business-softalla, jonka saa isompiin malleihin. Varmistus tosin vain lähiverkon sisältä.
Uskoakseni Hyperbackupilla saat taas varmistettua Dropboxin ja Onedriven sisällön NASsiin, iCloud-tukea ei oo. Saattaa saada pienemmillekin laitteille.
Puhelinten varmistusta en ole kokeillut, DS photo sovellus lupaa tehdä tuon.

Tietoturvamielessäen kyllä lähtisi avaamaan NASsia internettiin päin. Sekä Synologyyn että QNAPpiin löytyy haittaohjelmia, jotka valtaavat ja kryptaavat NASsin, jos se sattuu jäämään avoimeksi nettiin päin.

Hyperbackupilla saat varmuuskopioitua "versiohistorialla" ja salattuna verkkolevylle, usbilevylle ja tiettyihin pilvipalveluihin (Ainakin synologyn oma, muttei Backblaze B2 tai Onedrive). Cloud Syncillä saat synkattua monia pilvipalveluita nassin kanssa (Onedrive, Google drive ja photos(?)). Muistaakseni onnistuu kumpaankin suuntaan, mutta itse käytän yksisuuntaisena Onedriven varmuuskopiointiin nassille sekä nassin synkkaamiseen pilveen salattuna.

Nassin käyttö ulkopuolelta ei vaadi julkista ip:tä ja portin avaamista. Synologyn (ja varmaan Qnapinkin) ostateena saa quickconnect palvelun, jolla saa yhteyden ulkoverkosta ja Synologyn softat toimii sen yli. Sen tietoturvasta en tiedä, mutta olettaisin olevan parempi.
Käytännössähän sitä voisi kai synkata tarvittavat etätiedostot esim. dropboxiin ja näin jättää NAS:n kiinni ulkoverkkoon päin.

Ostoskorissa olisi nyt näillä vinkeillä:

-Synology DS218
-Crucial MX500 1 Tt SATA III SSD 2,5" 2kpl

Onko jotain järkevämpää settiä olemassa? Hintaa n. 500e, joka ei ole liikaa, mutta on kuitenkin 500e. Pääseekö vastaavaan lopputulokseen pienemmällä rahalla?

Kuvatunlaiseen käyttöön riittäisi mielestäni esim ds220j malli, jos luopuisit brfstä ja snapshot replicationista. Riippuen omien koneidesi varmuuskopiointitavasta saattaisit saada "tiedostohistorian" varmuuskopiosoftan kautta. Pilvipalveluilla on omansa (lyhyt?) historia muutenkin. Itsellä vanha ds215j ja omassa käytössä puolet muistia vapaana, mutta hidas prossu ahdistaa. Versiohistorian saan 2.5" usbille tehdystä hyperbackup varmuuskopiosta. Jos 220j:llä ja 218:lla ei isoa hintaeroa niin sitten tietenkin 218 tai sen seuraaja. Olikin yllätys, että 218 mallissa on jo btrfs tiedostojärjestelmä ja snapshot replication. Luulin että ne saa vain intelin suorittimella varustettuihin malleihin.

Varmuuskopiosoftaa en osaa suositella. Lähiverkossa winukalla on tietty oma FIle history, mutta muistaakseni se kiukutteli ikävästi jos se ei ollut saatavilla esim reissussa. Synolologylla on ainakin oma "pilvipalvelusoftansa" drive, mutta en lopulta alkanut käyttää sitä. Lisäksi on vanhempi Cloud Station, mutta en tiedä onko se jäämässä pois driven tieltä.

Miksi ssd-levyt? Nopeushyötyä ei varmaan juuri saa, kun 1GB verkkoliitäntä rajoittaa. Melutaso tietysti pienempi. Muuten WD Redien tai Ironwolfin pitäisi hyvin kestää monta vuotta. Itsellä 3.5v vanhat redit. 2.5" levyille voisi löytyä joku sirompikin nassirunko.
 
Viimeksi muokattu:
Synon "Drive" paketissa jos oikein muistan oli joku rajoitus versioille, eli ei kelpaa sellaisenaan varmuuskopiointihommiin. HyperBackup on suunniteltu vähän pieleen ja sen ongelma on backup-kohteen pullataikinamainen paisuminen varsinkin pienten tiedostojen varmuuskopioinnissa. Esim. n. 9kk backuppauksia pikkutiedostoista joiden yhteiskoko on tällä hetkellä 152 271 bytes (ei ole ikinä vähentynyt, vain kasvanut silloin tällöin), niin backup-kohde on jo 305 MB (320 439 744 bytes) kokoinen! On vähän surkeasti suunniteltu kun overheadia tulee aivan naurettavan paljon.

Itsellä WD Gold 12TB ja Seagaten Ironwolf 6TB toisena levynä ja WD on hiljaisempi mutta kyllä sekin ropisee, joten jos ei saa nassia piiloon niin kannattaa varautua ääniin.. jos siis meinaa ostaa vanhoja kiekkolevyjä.
 
SSD-levyistä ei Synologyn perus-NAS:in kanssa ole mitään hyötyä, kun verkkoyhteys on vain gigainen. Osta mieluummin 2 identtistä levyä ja laita RAID-1 peilaus käyttöön. Näin toinen levy voi vuosien päästä hajota, mutta data on edelleen toisella kiekolla tallessa.

Kolmanneksi levyksi ulkoinen (samankokoinen tai isompi) levy, jolle otat NASista backupin säännöllisesti. Muun ajan pidät levyn irti NASista. Tämän levyn voit hankkia erikseen myöhemmin, joten kaikkia osia ei ole pakko ostaa kerralla.

Ulkoisen levyn sijaan voit viritellä pilvipalveluun perustuvan backupin, käyttäen Synologin CloudSynciä.
 
Synon "Drive" paketissa jos oikein muistan oli joku rajoitus versioille, eli ei kelpaa sellaisenaan varmuuskopiointihommiin. HyperBackup on suunniteltu vähän pieleen ja sen ongelma on backup-kohteen pullataikinamainen paisuminen varsinkin pienten tiedostojen varmuuskopioinnissa. Esim. n. 9kk backuppauksia pikkutiedostoista joiden yhteiskoko on tällä hetkellä 152 271 bytes (ei ole ikinä vähentynyt, vain kasvanut silloin tällöin), niin backup-kohde on jo 305 MB (320 439 744 bytes) kokoinen! On vähän surkeasti suunniteltu kun overheadia tulee aivan naurettavan paljon.

20MB valokuvilla ym normitiedostoilla en ole havainnut turhaa tursumista varmuuskopiolta kerran päivässä noin vuoden ajalta. Mutta pitääpä testata tuota. Mulla on lisäksi tainnut olla pakkaus päällä, vaikkei varmaan kannattaisi medioiden kanssa.

Kolmanneksi levyksi ulkoinen (samankokoinen tai isompi) levy, jolle otat NASista backupin säännöllisesti. Muun ajan pidät levyn irti NASista. Tämän levyn voit hankkia erikseen myöhemmin, joten kaikkia osia ei ole pakko ostaa kerralla.

En ole pitänyt ongelmana aina kiinni olevaa ulkoista levyä, levy menee nukkumaan kun ei ole käytössä. Tiedä sitten rajoittaako levykotelon komponenttien vai levyn elinikä tässä käytössä. TIetysti jos ukkonen iskisi tai NAS hajotessaan käristäisi ulkoisen levyn menettäisi ne tiedot. Mutta oikein järjestettynä pitäisi olla aina toinen offsite varmuuskopio noita tilanteita varten. Paremmissa malleissta taitaa olla nappi jonka saa konffattua esim ulkoiselle varmuuskopiointia varten.
 
Tossa on varmaan ajatus mm. tuo ukkosen isku tai joku cryptoware joka iskee nassiin ja siten kryptaa todennäköisesti siinä kiinni olevat usb levyt myös. Ei sillä, itselläkin on ollu ulkoinen usb levy kiinni vuoden päivät ilman ongelmia..
 
Tossa on varmaan ajatus mm. tuo ukkosen isku tai joku cryptoware joka iskee nassiin ja siten kryptaa todennäköisesti siinä kiinni olevat usb levyt myös. Ei sillä, itselläkin on ollu ulkoinen usb levy kiinni vuoden päivät ilman ongelmia..

Ihan realistista, tai sitten joku murtautuu kämppään ja vie koneen kanssa varmuuskopiot (näin kävi kaverille joka vihdoin mun suosituksesta oli ruvennut ottamaan varmuuskopioita).

Mulla kaksi ulkosta kovalevyä joita rotatoin. Toinen aina kiinni verkkolevyssä, toinen työpaikalla. Tavotteena rotatoida säännöllisesti, käytännössä menee kuukausia välissä, mutta ei mulla data tuossa niin tiuhaan muutu että katastroofissa jäisin tuota muutaman kuukauden kuvia itkemään (vs. kaikkien häviämistä).
 
Ihan realistista, tai sitten joku murtautuu kämppään ja vie koneen kanssa varmuuskopiot (näin kävi kaverille joka vihdoin mun suosituksesta oli ruvennut ottamaan varmuuskopioita).

Tästä tuli mieleen tarina jonka kuulin totena kerrottavan, jossain päin Suomea kiinteistönvälitysfirma joka säilytti varmistusnauhojaan palvelimen päällä ja sitten eräänä yönä varkaat veivät palvelimen nauhoineen. Firmalla kävi tuuri kun yksi nauha tippui ja siitä saatiin kaikki palautettua kun vakuutus maksoi uudet laitteet. No, tarina ottaa uuden käänteen sillä että firma ei oppinut tästä mitään vaan varkaat kävivät uudestaan ja tällä kertaa yksikään nauha ei tippunut. Ja konkurssihan siitä kertoman mukaan seurasi.
 
Tuosta SSD vs HDD -kysymyksestä vielä hieman itselläni epäselvää.

Olin järkeillyt SSD:n valinnan sillä, että kirjoitettava datamäärä on pieni ja NAS toimii enemmänkin varastona, kuin varsinaisena verkkolevynä. Tästä syystä näkisin SSD:n olevan pitkäikäisempi ja vähäkulutuksisempi, kuin mekaaniset levyt. Mekaanisia levyjä puolestaan puoltaisi merkittävästi suurempi kapasiteetti samalla rahalla sekä olematon suorituskykyero.

Tällä hetkellä 1TB olisi jokseenkin riittävä ja lähivuosina $/TB tullee jatkamaan selkeää laskemistaan ja isompiin levyihin skaalaaminen olisi helposti toteutettavissa. Ja ainahan noita vanhoja teran SSD levyjä voi hyödyntää esim. pöytäkoneessa.

Myöskin mekaanisten levyjen vikaantuminen (omalla vanhentuneella tiedolla) on käytännössä ns. catastrophic failure ja laakista käyttökelvottomaksi, kun taas SSD:t hiljalleen hiipuu pois kun kirjoitusmäärät täyttyy.
 
Myöskin mekaanisten levyjen vikaantuminen (omalla vanhentuneella tiedolla) on käytännössä ns. catastrophic failure ja laakista käyttökelvottomaksi, kun taas SSD:t hiljalleen hiipuu pois kun kirjoitusmäärät täyttyy.
Mun käsitys taas on juuri päinvastainen. Pyörivältä levyltä voi hyvin saada vielä tiedot talteen siinä vaiheessa kun SMART osaa hälyttää ettei kaikki ole kunnossa, kun taas SSD:n elektroniikka pimenee kertalaakista eikä sieltä saa enää ulos mitään.

Toki pyöriväkin levy VOI hajota kerrasta, mutta SSD tekee sen paljon varmemmin.

Oikaiskaa tietävämmät jos oon ihan hakoteillä.
 
...
Myöskin mekaanisten levyjen vikaantuminen (omalla vanhentuneella tiedolla) on käytännössä ns. catastrophic failure ja laakista käyttökelvottomaksi, kun taas SSD:t hiljalleen hiipuu pois kun kirjoitusmäärät täyttyy.
Eikös tämä mene juurikin toisinpäin? SSD pamahtaa kerrasta kun HSDD saattaa alkaa antamaan smart tietojen kautta ilmoituksia, että ollaan lahoamispisteessä?

EDIT: hidas, @Meisseli ehti ensin...
 
Enabloinpa nyt sitten Synology:n C2-pilvibackupin. Ajatus on ottaa serveri (-->Active Backup for Business) --> NAS (-->Hyperbackup)--> Paikallinen HDD + Synology C2 varmistus. Laskutus näyttää olevan 6.99€/kk/TB+verot, ja dataa tuonne pitäisi saada sellaiset vajaat 3TB. Oman nettiliittymän uppikaista siirtyää dataa nyt täysillä Frankfurttiin.

Valitsin datan kryptauksen. Onkin siten mielenkiintoista, että miten tuolta saa tuota dataa palautettua vaikka vain yhden tiedostollisen verran.
 
Käytännössähän sitä voisi kai synkata tarvittavat etätiedostot esim. dropboxiin ja näin jättää NAS:n kiinni ulkoverkkoon päin.

Ostoskorissa olisi nyt näillä vinkeillä:

-Synology DS218
-Crucial MX500 1 Tt SATA III SSD 2,5" 2kpl

Onko jotain järkevämpää settiä olemassa? Hintaa n. 500e, joka ei ole liikaa, mutta on kuitenkin 500e. Pääseekö vastaavaan lopputulokseen pienemmällä rahalla?

Pieni update tähän, eli seuraavat valikoituivat lopulliseen tilaukseen:

-Synology DS220+
-WD (RED) white label 8TB x2

Hinta hieman kasvoi ja yhteensä tähän mennessä on kustannusta tullut n.650e. Vielä tarvitsee yhden USB-kovon, mihin snapshotit. Millaisia vaatimuksia näkisitte tälle snapshot-kovolle? Riittääkö, jos hommaa kolmannen tollaisen 8TB WD elementsin ja jättää sen koteloonsa?
 
Pitääkö vpn synossa päällä 24/7 vai ei? Kovasti tämä tuntuu jakavan porukkaa kahtia. Paljon löytyy juttua, jonka mukaan vpn-palvelu on hyvä pitää koko ajan päällä, koska se parantaa turvallisuutta. Näiden juttujen uskottavuutta syö lievästi, että yllättäen samoista artikkeleista pääsee näppärästi linkin kautta tilaamaan kyseisiä palveluja. Toiset taas sitä mieltä, että ei missään nimessä päällä, kun turvallisuus kärsii. Onko tähän olemassa jotain "totuutta" vai onko se ja sama, onko vpn-palvelu käynnissä koko ajan?
 
Siis mitä sä sillä VPN’llä teet? Toki jos teet jotain laitonta niin saat ehkä peitettyä jälkesi, mutta muuten vaikea ymmärtää miten nordvpn suojaa sua?
 
Sitähän minä juuri kysyin, että kannattaako pitää päällä vai ei, ja nimenomaan turvallisuus mielessä. Noita nasseja kuitenkin jossain vaiheessa kaiketi korkattiin huolella.
 
Jos se NAS on auki nettiin sen VPN läpi niin ei auta mitään. Nettiin aukiolleissa rajapinnoissa on ollut aukoja joiden kautta noita nasseja on korkattu.
 
Pitääkö vpn synossa päällä 24/7 vai ei? Kovasti tämä tuntuu jakavan porukkaa kahtia. Paljon löytyy juttua, jonka mukaan vpn-palvelu on hyvä pitää koko ajan päällä, koska se parantaa turvallisuutta. Näiden juttujen uskottavuutta syö lievästi, että yllättäen samoista artikkeleista pääsee näppärästi linkin kautta tilaamaan kyseisiä palveluja. Toiset taas sitä mieltä, että ei missään nimessä päällä, kun turvallisuus kärsii. Onko tähän olemassa jotain "totuutta" vai onko se ja sama, onko vpn-palvelu käynnissä koko ajan?
No siis minulla nordvpn.

Ymmärsinkö nyt oikein, että olet asentanut NASsiin NordVPN:n ja kysyt, onko se turvallinen?
Jos olet asentanut PC:hen NordVPN:n ja pidät sitä päällä samaan aikaan, kun tallennat tiedostoja NASsille, niin liikenne PC <--> NAS todennköisesti ohittaa koko VPN:n.
Vai miten?
 
No siis VPN’llä voi yleensä olla kaksi tarkoitusta:
- salata yhteys kahden pisteen välillä
- piilottaa käyttäjän todellinen identiteetti (jos palveluntarjoaja toteuttaa niin)

Tuo eka kohta voisi toimia esim niin, että teet ihan oman VPN’n joko reitittimeltä tai verkkolevyltä niille laitteille joilta haluat etäyhteyden verkkolevylle. Tässä tapauksessa sun ei tarvitse avata niitä verkkojakoja internettiin, ja on varmaan turvallisin tapa käyttää verkkolevyä internetistä.

Nordvpn kai putoaa toiseen kategoriaan. Se salaa yhtryden sinulta nordnettiin ja ehkä piilottaa sun identiteetin. Silloin se auttaisi lähinnä laittoman materiaalin latauksessa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 243
Viestejä
4 506 101
Jäsenet
74 345
Uusin jäsen
Vm85

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom