Tässä kannabiksen lainsäädännössä on aika paljon sellaista samaa kiusantekoa kuin mitä on esimerkiksi alkoholin lainsäädännössä, aikanaan homokoskusteluissa tai työttömien kohtelussa. Kaikki asiat nähdään vain ääriryhmien ja ääritapausten tasolla. Jos isompia prosentteja saisi ruokakaupoista niin kaikki kuolisimme alkoholimyrkytykseen. Huumausaineita käyttävät ovat aina arvaamattomia väkivaltaisia narkkeja ja huumeiden dekriminalisointi johtaa vain siihen että meistä kaikista tulee sellaisia. Jos kannabis sallittaisiin niin opettajat olisivat pössypäissään töissä jne. Jos homot pääsee naimisiin niin meistä kaikista tulee homoja. Työttömät on kaikki loisia ja varkaita + em. ongelmat.
Siksi kaikki keskustelu tuntuu aina lähtevän siitä että tavallaan esitetään että ollaan huolissaan tilanteesta, mutta samalla halutaan kuitenkin vain vaikeuttaa sitä toisen elämää. Se toinen kun on saatu oman pään sisällä mustamaalattua sellaiseksi ali-ihmiseksi, joka on niin alhainen että sille ei liikene enää yhtään empatiaa. Vähän niinkuin kannabiksen käyttäjät, alkoholin käyttäjät, työttömät, vaimonhakkaajat, rasistit ja lastenraiskaajat ovat ikäänkuin kaikki yhtä hyvää tai huonoa porukkaa. Siis sitä samaa saastaa. Kun on saatu toinen luokiteltua noin häpeälliseen ja vastenmieliseen laatikkoon, niin ei sellaista ihmistä halua auttaa millään tavalla. Päinvastoin.
Koko hommasta paistaa läpi sellainen aito halu vahingoittaa ihmisiä, joiden jotain kohtaloita tai valintoja ei pysty hyväksymään millään tasolla.Näin saadaan myös itseään nostettua vähän korkeammalle siinä omassa päänsisäisessä arvojärjestyksessä. Tätä sitten huudetaan vielä maailmalle sellaisella hyvesignaloinnilla, jonka varjolla koko ajan pyritään esittämään entistä kärkkäämpiä mielipiteitä. Vain jotta selkeästi saa itsensä profiloitua sinne hyvälle me-puolelle muiden samanmielisten kanssa, jotka ei ole huumeiden käyttäjiä, eivät käytä alkoholia ja saattavat ihan töissäkin käydä.
Samalla se vähäinenkin käyttöoikeus tai olemassaolo pitää ansaita jonkun teennäisen kärsimyksen kautta. Alkoholin hankkimista tai käyttämistä ei varsinaisesti haluta edes vaikeuttaa, siitä vaan pyritään tekemään epämiellyttävää, leimaavaa ja epäkäytännöllistä. On keksitty kaikenlaista karsinaa ja aitauksia, jolla lapsenmielisesti saadaan tyhmiä ali-ihmisiä paimennettua ja saastan leviäminen estettyä. Ehkä myös eristettyä. Samaten kannabiksen kanssa on keksimällä keksitty kaikenlaisia ilkeyksiä. Mm. mitä olen tästä ketjusta lukenut niin jos mainitset lääkärissä että olet joskus kokeillut kannabista niin saat heikompia särkylääkkeitä jos katkaiset nilkkasi. Osaan työpaikoista menee heti ovi kiinni jos mainitset sen taikasanan. Ja niinkuin ylläolevakin tarina kertoo niin joissain tapauksissa kyse on ihan puhtaasta pahuudesta ja ilkeydestä kanssaihmistä kohtaan.
Teeskennellään että kannabis on niin vaarallinen, että on parempi että vaikeasti vammainen kituu ja kärsii, kuin että väärin elämällä eli huumeita käyttämällä voisi jopa elää muuten normaalisti. Minun mielestä on se on ihan selkeää pahuutta että esimerkiksi ms-sairauden kanssa elävältä kielletään lääke, jolla hänen olonsa paranee. Se on ihan sama kuin kielletään diabeetikolta insuliini, astmaatikolta inhalaatiolääkkeet tai puudutus hammaslääkärissä.