IT-alan työpaikat

[SampoTexaa]

Mikä näistä on innovatiivista (ja varsinkin tässä ketjussa puhuttua - tuotteistettua)? Yksikään noista ei taida olla edes tuotteistettu, ellei Loonissa joku saa jostain rahaa (saako? miten se on innovatiivinen vaikkapa SpaceX:n link satelliitteihin verrattuna?)

Google CT skannaus löytää 5-10% paremmin syöpiä kuin ihmis patologit, sekö ei ole innovatiivista? Ei SpaceX ole mitään innovatiivista, avaruuteen on lennetty jo 60 vuotta. Vai tarkoitatko niitä fancyjä pilottien kosketusnäyttöjä?

 

[Makos]

Google CT skannaus löytää 5-10% paremmin syöpiä kuin ihmis patologit, sekö ei ole innovatiivista? Ei SpaceX ole mitään innovatiivista, avaruuteen on lennetty jo 60 vuotta. Vai tarkoitatko niitä fancyjä pilottien kosketusnäyttöjä?

Ei kai nyt sentään patologia paremmin? Radiologia ehkä, mutta silti tarvii ottaa CT-kuva, mikä on varmasti ketjun heikoin lenkki. CT-kuvia on yliopistoissa segmentoitu jo kauan, eli sikäli konvoluutioneuroverkko on samaa, mitä kosketusnäyttö on painokytkimille. Varsinkin, kun kyseessä on melko suurikontrastinen keuhkokuva.

Google-haun mukaan kyse on keuhkokuvista...

 

[yero]

Yhden sanan viestit eivät ole keskustelua. Jos ei viitsi perustella monisanaisemmin, ei kannata osallistua lainkaan keskusteluun.

Olen täysin eri mieltä omalta osaltani. Aihe oli muutoksen signaalit pankkialalla. Alipay on hyvin relevantti ja tyhjentävä kommentti. Viestin pituudesta ei voi mitenkään sääntömääräisesti tehdä johtopäätöksiä sen hyvyydestä.

 

[Juha Kokkonen]

Olen täysin eri mieltä omalta osaltani. Aihe oli muutoksen signaalit pankkialalla. Alibay on hyvin relevantti ja tyhjentävä kommentti. Viestin pituudesta ei voi mitenkään sääntömääräisesti tehdä johtopäätöksiä sen hyvyydestä.

Tämä nyt ei ollut mikään mielipideasia, vaan yleinen linjaus, joka ei ole mikään uusi asia tällä foorumilla.

Politiikka- ja yhteiskunta -alueen säännöistä löytyy myös varsin hyvä ohjenuora ihan yleisesti tällä foorumilla kirjoittamiseen:
"Pyri kirjoittamaan asiasi mahdollisimman selkeästi ja ytimekkäästi. Aiheeseen kuulumattomat eli offtopic ja epäoleelliset viestit sekä tarpeettoman pitkät kirjoitukset ja tahalliset argumentointivirheet keskustelun sotkemiseksi on kielletty."

 

[yero]

Aiheeseen liiyttyen omasta näkökulmastani on mahdollista että disruptiotalous tulee pyyhkimään Suomea seuraavat 10-20 vuotta aika lujaa. Amazon on huhuiltu avaavan Pohjois-Saksaan uutta terminaalia Pohjoismaiden markkinoille. Onneksi Suomessa on muutama positiivinen poikkeus kuten SuperCell ja Uros.

Supercell on kiinalainen yhtiö. Tämä on tärkeää huomata.

Mutta kuinka kauan pysytään kilpailukykyisinä?
Nyt kun @yero olet räntännyt OP:ta niin voisitko kertoa mitä ratkaisuja Suomen jäykkä pankkibisnes voisi tehdä ennen kuin tavara osuu tuulettimeen? Mitä meidän tulisi tehdä ettei oltaisi ihan pulassa Yhdysvaltalaisten ja Kiinalaisten jättien puristuksessa?

Tämä on erittäin hyvä kysymys ja samalla erittäin vaikea. Äärimmäisen tärkeä kysymys myös suomalaisten työpaikkojen, erityisesti IT-alan työpaikkojen, ja ansiotason kannalta.

Yleisön (@Juha Kokkonen) pyynnöstä käsittelen asiaa laajasti.

Laajemmin kuin pelkästään pankkialaa ja ei pelkästään Suomen vaan koko Euroopan tasolla.

Sisällys:
1. Nykytila
2. Miksi tämä on huono asia
3. Miksi jätit tulevat USA:sta ja Kiinasta
4. Mitä tarttis tehdä

1. Nykytila

Ajatellaan viimeisen 30 vuoden aikana syntyneitä teollisuuden aloja.

Näitä ovat tietenkin kaikki internettiin ja mobiiliteknologiaan liittyvät alat:
- matkapuhelinten valmistus
- www-hakukoneet
- mobiililaiteiden käyttöjärjestelmät
- mobiililaitteiden sovelluskaupat
- mobiilipelit
- sosiaalinen media
- erilaiset internetissä toimivat välityspalvelut, ns. alustatalous
- pilvipalvelualustat
- suoratoistopalvelut

Kun listaan jätetään ne alat, joissa Eurooppa on johtava, se näyttää tältä:


Katsotaan tarkemmin eri aloja.
50 maailman suosituimman verkkosivuston lista, jos siitä poistetaan muut kuin eurooppalaiset, näyttää tältä:
- BongaCams

Alustalouden merkittävät yhtiöt Euroopassa ovat:
SAP
(Spotify, jos lasketaan alustataloudeksi)

Euroopan markkinaosuus alustataloudessa on 3%.

Monilla uusilla (viim. 30 vuoden aikana syntyneillä) teollisuuden aloilla syntyneet asemat vaikuttavat hyvin pysyviltä: kilpailua vähentää oleellisesti se, että alalle tulo on käytännössä mahdotonta verkostovaikutuksen vuoksi: voit kyllä toteuttaa teknisesti paremman sosiaalisen median alustan kuin Facebook, mutta koska sinulla ei ole käyttäjiä, et tee sillä mitään. Alustataloudessa sama asia: voit tehdä oman lyhytaikaisen majoituksen välittämispalvelun, mutta sinun on käytännössä mahdotonta saada tarjoajia ja vuokraajia siirtymään AirBnb:stä omaan alustaasi.

Monet uudet teollisuuden alat ovat saaneet alkunsa Euroopassa: koko www-teknologia keksittiin täällä. Olimme ennen johtava matkapuhelinalalla. Nämä asemat on sittemmin menetetty. Menestyvät yhtiöt, kuten mainittu Supercell, ostetaan ulkomaille. Suomessa alunperin kehitetyn Linux-käyttöjärjestelmän pääsuunnittelija on nykyään Yhdysvaltain Oregonissa asuva Yhdysvaltain kansalainen.

Olemme innovaation banaanivaltioita: aloitamme hankkeita, mutta ennenkuin niistä tulee oikeasti jotain isoa, niin ne myydään muualle.

2. Miksi tämä on huono asia

Miksi on huono asia, että Eurooppa ei ole mukana uusissa teollisuuden aloissa? Emmekö voi jäädä tekemään vanhojen teollisuuden alojen juttuja?

Kun ostin ensimmäisen matkapuhelimeni 90-luvulla, niin se maksoi hyväpalkkaisen insinöörin puolentoista viikon nettopalkan verran. Viimeisin vastaavilla, tai jopa paremmilla ominaisuuksilla varustettu, ostamani peruspuhelin maksoi 9 euroa. Marjanpoimijan tuntipalkan verran.

Tämä kuvaa, miten uuden asian tekemisestä maksetaan hyvin, mutta uusista asioista tulee aikaa myöten bulkkia ja niiden hinta laskee olemattomaksi.

Talous on kuin alaspäin vievät liukuportaat: mitä ylempänä olet portailla, sitä enemmän tienaat, mutta sinun on jatkuvasti juostava pysyäksesi ylimmillä portailla. Jos pysähdyt, so. jäät tekemään vanhaa juttua, alat välittömästi vajoamaan alaspäin.

Korkean elintason säilyttämiseksi on välttämätöntä tehdä uusia asioita.

Toinen tapa tarkastella asiaa on miettiä rahavirtoja, mitä tapahtuu, kun suomalainen ostaa suomalaiselta suomalaisen tuotteen, vaikkapa suomalaisesta verkkokaupasta.
- 10% rahasta kuluu internet-mainontaan, yhdysvaltalaiselle yritykselle
- 3.5% rahasta menee yhdysvaltalaiselle luottokorttiyhtiölle ja maksuvälittäjälle
- 2% rahasta menee pohjois-amerikkalaiselle verkkokauppa-alustayritykselle

Siis kun suomalainen ostaa suomalaiselta täysin suomalaisen tuotteen, niin merkittävä osa rahasta vilahtaa Euroopan ulkopuolelle.

Elintasomme on kärsinyt ja tulee kärsimään siitä, että olemme pudonneet kehityksen kelkasta.

3. Miksi jätit tulevat Yhdysvalloista ja Kiinasta

... ja miksi ne eivät tule Euroopasta?

Yhdysvalloilla ja Kiinalla on yhteistä:
- suuri kotimarkkina
- kapitalismi (Kiina on nimellisesti kommunistinen, mutta käytännössä siellä on 90-luvulta alkaen siirrytty kapitalismiin, osin jopa raakaa riistokapitalismia esiintyy)
- kova kilpailu
- rikastuminen sallittua

Euroopalla taas kotimarkkina on hajanainen ja isoissakin maissa Yhdysvaltoihin ja erityisesti Kiinaan verrattuna pieni. Euroopan yritysrahoitus ei ole Venture Capitalist -pohjainen, kuten Yhdysvalloissa ja Kiinassa, vaan pankkirahoitteinen. Euroopassa ei ole saatavana suuria määriä oman pääoman ehtoista riskirahaa.

Kaikki jätit ovat kasvaneet massiivisella VC-rahoituksella.

Rikastuminen Euroopassa ei ole toivottavaa, monissa maissa on vahva vasemmistolainen perinne, jossa ei katsota hyvällä vaurauden kertymistä. Tämän ja suuren julkisen sektorin takia erittäin vauraita yhtiöitä on vähän, jolloin VC-rahaa ei synny. Jo hieman rikastuneen ihmisen ei kannata ottaa enää riskiä, koska riski suhteutettuna korkeiden verojen jälkeiseen nettotuottoon ei yksinkertaisesti kannata. Yrityksen omistajalle on järkevintä myydä yrityksensä Kiinaan tai Yhdysvaltoihin jo varsin varhaisessa vaiheessa.

Euroopassa kehitysrahoitus, ei tule VC-rajoittajilta, vaan EU:lta tai valtiolta, kuten Suomessa Business Finland. Tähän liittyy se fundamentaalinen ongelma, että virkamies ei ole oikea ihminen päättämään, mihin kannattaa sijoittaa ja mihin ei.

Venture Capitalist rahaa on vain niillä, jotka ovat aikaisemmin onnistuneet tekemään hyviä sijoituksia. Huonoja sijoituksia tekevä menettää rahansa nopeasti. VC-rahoitukseen pohjaavassa järjestelmässä raha ohjautuu tehokkaasti niille, joilla on kyky tehdä oikeita sijoituspäätöksiä. Perinteisessä eurooppalaisessa pankkilaina- ja veropohjaisessa rahoituksessa vastaavaa optimointimekanismia ei ole.

Kiinassa yhtenä tekijänä on ilmeisesti ollut myös valtion protektionismi. Ulkomaalaiset palvelut on yksinkertaisesti kielletty, jolloin on syntynyt omat kopiot Googlesta, Facebookista, Youtubesta, Twitteristä yms. Massiivisen kotimarkkinan takia näistä on kehittynyt yhtä hyviä ja osin parempia kuin alkuperäisistä.

4. Mitä tarttis tehdä

Euroopan hajanaisille kotimarkkinoille on vaikea tehdä mitään, mutta EU tekee tämän suhteen hyvää työtä yhteismarkkinoiden esteiden poistamiseksi. Tätä ei kuitenkaan saisi tehdä peruutuspeiliin katsoen, kuten nyt tuntuu tapahtuvan, vaan tulevilta innovaatioilta esteitä poistaen.

Vastaavan kaltainen protektionismi kuin Kiinassa tuskin voi olla Euroopan ratkaisu.

Rikastuminen pitäisi sallia: vain sitä kautta saadaan kertymään riittävästi VC-rahaa ja päästään siihen, että Europpaan ostetaan lupaavia yritysiä, eikä pelkästään myydä niitä täältä pois.

Kyseessä ei ole siis mikään pieni kikka, vaan tarvitaan fundamentaalinen yhteiskunnallinen muutos eurooppalaiseen tapaan toimia.

 

[idkf]

Keskustelu alkaa lipsua jo aika kauas IT-alan työpaikoista, mutta sanotaan nyt vielä aiheeseen liittyen. Se, että jossain taksien välittämisessä tai pizzan tilaamisessa on 5 eri sovellusta, jotka kilpailevat keskenään raakasti markkinaosuuksista ei ole mitään mieltä ja häviäjänä on loppujenlopuksi kuluttaja, koska takseja joutuu tilailemaan eri sovellusten kautta. Tuohon voisi ihan hyvin tehdä valtiovetoisen alustan, johon taksiyrittäjät voisivat autonsa rekisteröidä. Tuollaisen yksinkertaisen sovelluksen toteuttamien ei todellakaan ole mitään rakettitiedettä jos sitä verrataan vaikka jo nyt julkisella käytössä oleviin mm. Trafin palveluihin jne, Palvelun kulut voi velottaa taksiyrittäjiltä samaan tapaan kuin yksityinen vetää välistä provikat pizza-onlinessä. Jos yksityinen pystyy tekemään saman halvemmalla, niin sitten taksiyrittäjät siirtyvät tuonne ja se pakottaa pitämään toiminnan tehokkaana. Vastaava kuin energiaviraston ylläpitämä sahkonhinta.fi jossa voi kilpailuttaa sähkösopimuksia.

Harvassa asiassa kannatan valtio-omisteisten palveluiden lisäämistä, mutta nuo alustapalvelut tarkasti rajattuihin tarkoituksiin ovat jotain jotka parantaisivat selvästi kansalaisten elämänlaatua. Varsinkin kun ne toteutetaan yhtiöitetyn valtion yrityksen toimesta, eli eikä ns. piikkiauki menetelmällä, vaan kulut täytyy saada läpi asiakkaille ja alustaa käyttäville yrityksille.

 

[yero]

Keskustelu alkaa lipsua jo aika kauas IT-alan työpaikoista

Olen tästäkin eri mieltä: jos keskustellaan IT-alan työpaikoista, niin se miten alustatalous iskee meihin ja mitä voitaisiin tehdä, on ihan aiheen ytimessä.

 

[91danger91]

Mielestäni kumpikaan edellä esitetty kommentti ei ole aihepiirin ulkopuolella ja tässä yero on oikeassa. On hyvinkin tärkeätä ymmärtää taustalla olevat suuret voimat sillä ne tulevat aivan taatusti myös vaikuttamaan IT-alan työpaikkoihin. Eurooppaa on tosiaankin vaivannut pitkään ison markkinapaikan puute. Jenkeissä tai Kiinassa kun julkaiset hyvän äpin niin sillä on satoja miljoonia käyttäjiä kun Euroopassa puhutaan miljoonista. Kun myös yritysten markkina-arvot alkavat olla yhä enemmän IT-painotteisia (verratkaa vaikka jenkkien pörssiä nyt ja 10 vuotta sitten) niin kyllä tässä alkaa väistämättä vähän pelottamaan. Digimarkkinoiden avaaminen EU tasolle olisi varmaanki ensimmäisiä loogisia kehitysaskeleita. Pitäisi saada jarruttavat voimat kuten Ranskan kielipolitiikka hiljennettyä jotta täältä saataisiin mitään järkevää ulos.

 

[burmanm]

Ei SpaceX ole mitään innovatiivista, avaruuteen on lennetty jo 60 vuotta. Vai tarkoitatko niitä fancyjä pilottien kosketusnäyttöjä?

Ei, vaan Starlinkistä. Joka tarjoaa aivan vastaavalla tavalla internet yhteyksiä, mutta tehokkaammin kuin tuo ilmapallomeno. Toiset lähettelee raketteja, toiset puhaltelee ilmapalloja. Tosin kuten puhuttiin, niin ilmapallot eivät tuo rahaa edelleenkään, joten Googlelta puuttuu se innovatiivinen business jota niin mainostit.

 

[burmanm]

Digimarkkinoiden avaaminen EU tasolle olisi varmaanki ensimmäisiä loogisia kehitysaskeleita. Pitäisi saada jarruttavat voimat kuten Ranskan kielipolitiikka hiljennettyä jotta täältä saataisiin mitään järkevää ulos.

Ei kielipolitiikka rajoita teknologiaa, mutta EU:n hampaattomuus kyllä. Jo nyt meillä on tilanne jossa jenkit voivat päättää kuka EU:n kansalainen saa maksaa laskuja tai asioida pankissa, eikä EU tee mitään. Vastaavalla tasolla EU ei tue mitenkään omia ohjelmistojamme ja niiden markkinoita, vaan on kannattavampaa viedä se yritys USA:n puolelle - koska he sitten estävät kilpailijoita (vaikkapa EU:sta tulevia).

Isot kielet kuten ranska/portugali/saksa/espanja eivät ole ikinä olleet esteitä, kyllä ne kaikki jenkkisoftatkin on käännetty noin valtaville markkinoille.

 

[iunknown]

Alalle kohta valmistuva (AMK) inssi pohdiskelee mihin sitä oikein suuntaisi. Tunnetusti opinnothan ovat vain pintaraapaisu kaikesta.

..

Suuntaa siihen mikä itseäsi oikeasti kiinnostaa eniten. Parhaat osaajat muista erottaa oikea kiinnostus alaan ja menestys työelämässä tulee melkein automaattisesti kunhan se oma juttu löytyy. Jos et tiedä vielä mitä haluat, tutki aktiivisesti eri alueita ja lähesty ennakkoluulottomasti työnantajia.

Tietoturvapuolella sertit voivat auttaa uran alkuun pääsemisessä, mutta osoittamalla oma-aloitteisuutta ja kiinnostusta pääset varmasti paremmin vauhtiin. Yksi tapa on aloittaa softakehittäjänä ja vuoden/parin jälkeen aloittaa keskittyminen tietoturvaan.

 

[scowl]

Tälläinen kysymys olisi että onko IT-alan työpaikkoihin minkäänlaista mahdollisuutta päästä työskentelemään oppisopimuksella, vai onko ajatus ihan tuhoontuomittu?
Oli ensin tarkoitus lähteä opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa monimuoto-opiskeluna, ansiosidonnaisella päivärahalla tuettuna, mutta työvoimatoimisto eväsi tuon mahdollisuuden.
Tietokoneiden ja erilaisten softien kanssa on tullut näperrettyä koko ikä, mutta itse koodaamisesta osaan parhaimmillaankin alkeet. Motivaatio on korkea ja opin nopeasti, mutta riittääkö se?
Kiitoksia vastauksista jo etukäteen.

 

[SampoTexaa]

Ei, vaan Starlinkistä. Joka tarjoaa aivan vastaavalla tavalla internet yhteyksiä, mutta tehokkaammin kuin tuo ilmapallomeno. Toiset lähettelee raketteja, toiset puhaltelee ilmapalloja. Tosin kuten puhuttiin, niin ilmapallot eivät tuo rahaa edelleenkään, joten Googlelta puuttuu se innovatiivinen business jota niin mainostit.

Starlinkki ei ole tuottanut pennin latia ja veikkaan ettei koskaan pääse edes voiton puolelle. Ja internet satelliitti tv:n kautta oli tarjolla jo 15 vuotta sitten, ei mitään uutta siis.

Google on siinä mielessä jännä firma että pöydän alta löytyy kaikkea kun kysyy.

 

[yero]

Starlinkki ei ole tuottanut pennin latia ja veikkaan ettei koskaan pääse edes voiton puolelle. Ja internet satelliitti tv:n kautta oli tarjolla jo 15 vuotta sitten, ei mitään uutta siis.

BusinessWeek oli sitä mieltä vuonna 2000, että Google (hakone siis) tuskin koskaan tuottaa pennin latia. Heidän liiketoimintamallinsa on hyvin rajoittunut verrattuna kilpailijoihin, kuten Northern Light.

Sittemmin ovat jotain tienanneet, saattaapi olla sama pisnisratekia tässäkin, että ensin hommataan asiakkaat ja sitten aletaan tekemään massia.

 

[poksi]

Suuntaa siihen mikä itseäsi oikeasti kiinnostaa eniten. Parhaat osaajat muista erottaa oikea kiinnostus alaan ja menestys työelämässä tulee melkein automaattisesti kunhan se oma juttu löytyy. Jos et tiedä vielä mitä haluat, tutki aktiivisesti eri alueita ja lähesty ennakkoluulottomasti työnantajia.

Tietoturvapuolella sertit voivat auttaa uran alkuun pääsemisessä, mutta osoittamalla oma-aloitteisuutta ja kiinnostusta pääset varmasti paremmin vauhtiin. Yksi tapa on aloittaa softakehittäjänä ja vuoden/parin jälkeen aloittaa keskittyminen tietoturvaan.

Näin taitaa aika useassa työssä it-puolella ollakin (korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin!), että koodarista on siirrytty muuhun tehtävään.

Lehdet ovat huutaneet hyvän tovin ”koodaripulaa” mutta onko muita aloja joilla on pulaa tekijöistä, nyt taikka tulevaisuudessa tulee olemaan? Ajatellen vielä tällaista junior-tason heppua.

Mielelläni luen uratarinoita ja kokemuksia erilaisista alan töistä, kertokaa ja kirjoitelkaa ihmeessä!

ps. Eikä heti sitä ”älä tule alalle ollenkaan”

 

[FireFly Renaissance]

Näin taitaa aika useassa työssä it-puolella ollakin (korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin!), että koodarista on siirrytty muuhun tehtävään.

Tekee mitä vaan IT-puolella niin kyllähän se aina ihan hyvä on, jos on ainakin joskus osannut koodata Tietää oikeasti mistä puhutaan jne.

 

[edup]

Näin taitaa aika useassa työssä it-puolella ollakin (korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin!), että koodarista on siirrytty muuhun tehtävään.

Lehdet ovat huutaneet hyvän tovin ”koodaripulaa” mutta onko muita aloja joilla on pulaa tekijöistä, nyt taikka tulevaisuudessa tulee olemaan? Ajatellen vielä tällaista junior-tason heppua.

Mielelläni luen uratarinoita ja kokemuksia erilaisista alan töistä, kertokaa ja kirjoitelkaa ihmeessä!

ps. Eikä heti sitä ”älä tule alalle ollenkaan”

Lääkäreistä on aina pulaa. Ei toki välttämättä aina niissä isoimmissa kaupungeissa, mutta kyllähän tuota muuttamista ihan hyvin tunnutaan kompensoivankin.

Oon itse nyt IT-alalla työskennellyt hyvän tovin, ja ainakin oma tarkempi suunta hakee jatkuvasti omaa uomaansa. Tällä hetkellä data scientistin tittelillä mennään, mutta hommat on vaihdelleet vuosien saatossa ihan perus koodarista analyytikkoon ja toisaalta jonkin sortin pilviarkkitehtiin. Ja onpa noita sellaisiakin urapolkuja nähty missä koodarista tulee myyjää, eri tasoisia päälliköitä, agile coachia ym., kun kiinnostus on vienyt niihin suuntiin. Lähtee vaan rohkeasti tekemään jotain, ja nopeasti siinä pääsee vierestä näkemään monenlaista muutakin, mitä voi sitten lähteä itse opettelemaan pikkuhiljaa ja siirtyä toisiin hommiin.

 

[qtba]

Näin taitaa aika useassa työssä it-puolella ollakin (korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin!), että koodarista on siirrytty muuhun tehtävään.

Lehdet ovat huutaneet hyvän tovin ”koodaripulaa” mutta onko muita aloja joilla on pulaa tekijöistä, nyt taikka tulevaisuudessa tulee olemaan? Ajatellen vielä tällaista junior-tason heppua.

Mielelläni luen uratarinoita ja kokemuksia erilaisista alan töistä, kertokaa ja kirjoitelkaa ihmeessä!

ps. Eikä heti sitä ”älä tule alalle ollenkaan”

Itsellä tausta teknillisen yliopiston ei-koodaus puolelta, mutta opiskeluaikojen loppupuolella ohjelmointi alkoi kiinnostaa. Ehdin vetää muutaman kurssin ohjelmointiin liittyviä juttuja opiskelujen ehtoopuolella, mutta työhaastetteluissa tuntui merkitsevän enemmän omat projektit ja harrastuneisuus. Ihan ensimmäiseen alan työpaikkaan puhuin itseni aika halvalla sisään, mutta ainakin siitä sai kunnollisia meriittejä vaikkei paljon maksettukaan. Enkä mä nyt kovin paljon siinä vaiheessa rehellisesti sanottuna osannutkaan, eli ihan hyvä diili molemmille. Sattuivat vaan sillon tarvitsemaan käsiparia avustelemaan toimistohommissa ja lopulta löysin itseni asiakkaan tiloista konsultoimasta. Nykyiseen työpaikkaan hakiessa oli ilmeisesti aika kova valttikortti, kun olin juuri saanut oman projektin valmiiksi teknologioilla, jota työnantaja oli ottamassa käyttöön uudessa projektissa.

Sattumalla on paljon sijaa, siksi kannattaa vaan kokeilla onneaan.

 

[burmanm]

Starlinkki ei ole tuottanut pennin latia ja veikkaan ettei koskaan pääse edes voiton puolelle. Ja internet satelliitti tv:n kautta oli tarjolla jo 15 vuotta sitten, ei mitään uutta siis.

Starlink on itseasiassa aikalailla erilainen kuin jo 15 vuotta tarjolla olleet satelliitit johtuen etäisyydestä jolla nuo satelliitit ovat, sekä niiden mahdollistamasta reitityksistä (eivät ole vain p2p satelliitteja). Olettan että SpaceX:n matematiikka pitää paikkansa myös todellisuudessa niin ne voivat olla valokuitua nopeampia vaihtoehtoja kun liikennöinti tapahtuu maapallon toiselle puolelle, johtuen maapallon hassusta ominaisuudesta: se on pallo.

Ilmapallot eivät muuta tilannetta. Starlinkillä on kyllä hyvin suuret mahdollisuudet tuoda rahaakin, jos nuo uplink toiminnallisuudet pätevät myös todellisuudessa. Samoin kuin saada suuria tukiaisia näiltä alueilta joille ei kannata vetää valokuitua. En lähtisi vielä arvioimaan onnistuuko projekti vai ei, mutta on se nyt kuitenkin ratkaisu jossa on teoreettisesti jotain mitä muut eivät kykene tarjoamaan.

Google on siinä mielessä jännä firma että pöydän alta löytyy kaikkea kun kysyy.

Kyllä, mutta kukaan ei ole valmis maksamaan niistä asioista joita Googlelta löytyy sieltä pöydän alta. Siinä on Googlen suuri ongelma, he eivät ole pystyneet keksimään mitään uutta liiketoimintaa pitkään aikaan, koska eivät pysty enää innovoimaan. Tekemällä tuotteita, joita ihmiset eivät tahdo ei oikein synny liiketoimintaa. Google on myös alkanut huomaamaan, että tekemällä keskiverto tuotteen ja läpsäisemällä siihen Googlen nimi ei oikein enää toimikaan.

 

[Haaskis]

Olen tästäkin eri mieltä: jos keskustellaan IT-alan työpaikoista, niin se miten alustatalous iskee meihin ja mitä voitaisiin tehdä, on ihan aiheen ytimessä.

Alustafirmatkaan ei taida kyllä olla turvassa reguloinnilta enää tulevaisuudessa kun kilpailuviranomaiset ottaa näitä esiin tulleita tapauksia enemmänkin syyniin (eli siis se, että Applen ja Googlen kaltaiset lafkat dominoi omia alustojaan epäreilulla kilpailuasemalla).

 

[SundeR]

Näin taitaa aika useassa työssä it-puolella ollakin (korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin!), että koodarista on siirrytty muuhun tehtävään.

Koodari ei silti ole mikään "lähtötaso", jolta siirrytään "vaativampiin tehtäviin" tai "ylennytään muualle". Voi olla itsestäänselvyys, mutta muistan kun vanhassa työpaikassa juniori ihmetteli että miten sä olet voinut olla melkein 10v vaan koodarina.. Hän ajatteli että tästä kohta saa "ylennyksen" esim. projektipäällikön tehtäviin. Eipä tiennyt että meillä pääsääntöidesti projektipäälliköt tienasi heikommin kun koodarit.

Lehdet ovat huutaneet hyvän tovin ”koodaripulaa” mutta onko muita aloja joilla on pulaa tekijöistä, nyt taikka tulevaisuudessa tulee olemaan? Ajatellen vielä tällaista junior-tason heppua.

Mielelläni luen uratarinoita ja kokemuksia erilaisista alan töistä, kertokaa ja kirjoitelkaa ihmeessä!

ps. Eikä heti sitä ”älä tule alalle ollenkaan”

Tulevaisuudesta on paha mennä varmuudella sanomaan mitään, mutta tuskin on tulevaisuuden suhteen montaa yhtä valoisaa alaa kuin IT. Kaikki "sähköistyy" kokoajan, vaikka muutos on ollut kauan käynnissä niin hyvin paljon on vielä edessä.

 

[Paapaa]

Koodari ei silti ole mikään "lähtötaso", jolta siirrytään "vaativampiin tehtäviin" tai "ylennytään muualle".

Luulen, että enemmän ja enemmän halutaan pitää huoli siitä, että "koodari" voi yletä ja edetä urallaan koodarina pitkään. Eli kädet jossain määrin savessa ja silti saavuttaa ison vastuualueen ja tietenkin kompensaation.

 

[edup]

Luulen, että enemmän ja enemmän halutaan pitää huoli siitä, että "koodari" voi yletä ja edetä urallaan koodarina pitkään. Eli kädet jossain määrin savessa ja silti saavuttaa ison vastuualueen ja tietenkin kompensaation.

Joo eiköhän tuo ole monessa paikkaa nähty mitä saa kun "ylentää" koodarin pomoksi. Saa todennäköisesti huonon pomon ja menettää hyvän koodarin. (Ei siis sillä etteikö koodaristakin voisi tulla hyvää pomoa, keskimäärin vaan ei taida toteutua.)

 

[FireFly Renaissance]

Joo eiköhän tuo ole monessa paikkaa nähty mitä saa kun "ylentää" koodarin pomoksi. Saa todennäköisesti huonon pomon ja menettää hyvän koodarin. (Ei siis sillä etteikö koodaristakin voisi tulla hyvää pomoa, keskimäärin vaan ei taida toteutua.)

Voi tulla keskimäärinkin, mutta se paras koodari tuskin on kuitenkaan se paras pomo. Kyllähän se on hyvä, että pomokin osaa koodata ja keskustella sitten vaikka sen parhaan koodarin kanssa.

 

[SampoTexaa]

Starlink on itseasiassa aikalailla erilainen kuin jo 15 vuotta tarjolla olleet satelliitit johtuen etäisyydestä jolla nuo satelliitit ovat, sekä niiden mahdollistamasta reitityksistä (eivät ole vain p2p satelliitteja). Olettan että SpaceX:n matematiikka pitää paikkansa myös todellisuudessa niin ne voivat olla valokuitua nopeampia vaihtoehtoja kun liikennöinti tapahtuu maapallon toiselle puolelle, johtuen maapallon hassusta ominaisuudesta: se on pallo.

Ilmapallot eivät muuta tilannetta. Starlinkillä on kyllä hyvin suuret mahdollisuudet tuoda rahaakin, jos nuo uplink toiminnallisuudet pätevät myös todellisuudessa. Samoin kuin saada suuria tukiaisia näiltä alueilta joille ei kannata vetää valokuitua. En lähtisi vielä arvioimaan onnistuuko projekti vai ei, mutta on se nyt kuitenkin ratkaisu jossa on teoreettisesti jotain mitä muut eivät kykene tarjoamaan.

Ei kannata alkaa vertaamaan näitä kahta keskenään. Pallot palvelee tilapäisenä hätäapuna esim kriisialueilla ja on nopea pistää pystyyn.

Kyllä, mutta kukaan ei ole valmis maksamaan niistä asioista joita Googlelta löytyy sieltä pöydän alta. Siinä on Googlen suuri ongelma, he eivät ole pystyneet keksimään mitään uutta liiketoimintaa pitkään aikaan, koska eivät pysty enää innovoimaan. Tekemällä tuotteita, joita ihmiset eivät tahdo ei oikein synny liiketoimintaa. Google on myös alkanut huomaamaan, että tekemällä keskiverto tuotteen ja läpsäisemällä siihen Googlen nimi ei oikein enää toimikaan.

Itse vertailet kuluttajatuotteita jonne ei mitään mullistavaa ole kukaan keksinyt. Itse olen töissä ammattikäyttöön tilannut tiskin alta oikein hyviä ratkaisuita.

 

[SundeR]

Joo eiköhän tuo ole monessa paikkaa nähty mitä saa kun "ylentää" koodarin pomoksi. Saa todennäköisesti huonon pomon ja menettää hyvän koodarin. (Ei siis sillä etteikö koodaristakin voisi tulla hyvää pomoa, keskimäärin vaan ei taida toteutua.)

Täytyy täsmentää että omalla kohdalla kyse oli tyypeistä, jotka oli vähän aikaa koodareita, sitten löysi "kutsumuksensa" projektipäälliköiksi -> johtoon. Ihan parhaita projareita kun tietävät vähän sieltä kädet savessa -puolesta, johtajina tapaukset myös menestyneitä.

Se on ihan totta että jos on kyseessä tosi hyvä koodaaja, ei häntä kannata pomoksi ylentää ("pakottaa" koska hyvä tyyppi, ansaitsee ylennyksen). Vähän eri rooleja erilaisille ihmisille.

 

[Zigh]

Supercell on kiinalainen yhtiö. Tämä on tärkeää huomata.

Pieni tarkennus: Ei ole. Kyllä se on ihan suomalainen yhtiö joka maksaa veronsakin tänne. Pääomistaja on toki kiinalainen.

Vähän sama kuin väittäisi, että kaikki suuret suomalaiset pörssiyhtiöt ovat ulkomaisia (koska suurin osa omistuksesta on ulkomailla).

 

[Bladekill]

Joo eiköhän tuo ole monessa paikkaa nähty mitä saa kun "ylentää" koodarin pomoksi. Saa todennäköisesti huonon pomon ja menettää hyvän koodarin. (Ei siis sillä etteikö koodaristakin voisi tulla hyvää pomoa, keskimäärin vaan ei taida toteutua.)

Riippuu varmaan mitä "pomolla" tarkoittaa. Johtotehtäviähän on useita erilaisia. On projektimanageria, teknistä johtajaa/CTO:ta yms. Jälkimmäiseen nyt ei ainakaan voi edes etäisesti kuvitella muuta kuin entistä devaajaa ja ensimmäisessä tapauksessa näkyy sitten kaikenlaista sankaria.

Olen itse viime vuosina todistanut yllättävän paljon "Dilbert Principlea" eli sitä että yleensä paskat devaajat ja henkilöt joilla ei ehkä logiikka ja taitojen kehitys kasva/pelaa yhtä lujaa kuin muilla pusketaan tavalla tai toisella "johtotehtäviin" jotta heidät saadaan pois vahingoittamasta tuotetta.

 

[burmanm]

Itse vertailet kuluttajatuotteita jonne ei mitään mullistavaa ole kukaan keksinyt. Itse olen töissä ammattikäyttöön tilannut tiskin alta oikein hyviä ratkaisuita.

No, kerro sitten mistä sellaisesta Google on tuottanut rahaa? Kyllähän Google niitä mainostaisi jos tuottaisivat rahaa, ei vaan tunnu ilmestyvän - eikä myöskään viivan alle tunnu jäävän heidän vuosiraporteissaan mitään uutta. Mikäli he myyvät konsulttipalveluita, niin ei kovin kummoisesta asiasta enää ole kyse.

 

[edup]

Riippuu varmaan mitä "pomolla" tarkoittaa. Johtotehtäviähän on useita erilaisia. On projektimanageria, teknistä johtajaa/CTO:ta yms. Jälkimmäiseen nyt ei ainakaan voi edes etäisesti kuvitella muuta kuin entistä devaajaa ja ensimmäisessä tapauksessa näkyy sitten kaikenlaista sankaria.

Olen itse viime vuosina todistanut yllättävän paljon "Dilbert Principlea" eli sitä että yleensä paskat devaajat ja henkilöt joilla ei ehkä logiikka ja taitojen kehitys kasva/pelaa yhtä lujaa kuin muilla pusketaan tavalla tai toisella "johtotehtäviin" jotta heidät saadaan pois vahingoittamasta tuotetta.

Joo siis tässä nyt oli lähinnä kyse noista ylentämisistä ylentämisten takia, eli siitä että ylennetään palkintona tai vain jotta "etenee urallaan" tms. Enkä väitäkään ettei myös oikeista syistä ylennettäisi tai anneta esimiesvastuuta.

 

[SundeR]

...
Olen itse viime vuosina todistanut yllättävän paljon "Dilbert Principlea" eli sitä että yleensä paskat devaajat ja henkilöt joilla ei ehkä logiikka ja taitojen kehitys kasva/pelaa yhtä lujaa kuin muilla pusketaan tavalla tai toisella "johtotehtäviin" jotta heidät saadaan pois vahingoittamasta tuotetta.

Tämä oli täyttä todellisuutta edellisellä työntantajalla (iso monikansallinen yritys). Heikot projektipäälliköt yms. pistettiin jonnekin middle managementtiin ilman kummempia vastuita. Joskus tämä tuntui olevan tapa sanoa että "saat lähteä", ja jotkut sitten vetivätkin johtopäätökset ja lähtivät muualle. Samoin heikoilta johtajilta saatettiin ottaa organisaatiomuutoksessa alaiset pois ja uusi paikka ei sisältänyt oikein mitään vastuita. Sitten vaan etsimään uusia haasteita.

 

[dropadrop]

Mä oon koodannut joskus jotain vuosia, alotin vaan liian myöhään (lähes 40 vuotiaana) joten päätin palata muihin hommiin vaikka siitä nautinkin.

Muutaman vuoden kokemuksesta oli kuitenkin valtava hyöty. Siihen nähden että koodaajana olin keskinkertainen (erityisesti verrattuna loistaviin työkavereihin) olen osannut työskennellä koodaajien kanssa sen jälkeen erittäin hyvin. Kun koodaajat esittävät eri vaihtoehtoja päätettäväksi ymmärrän hyvin mitä he tarkottavat, ja voin helposti keskustella niistä.

Tuntuukin hyvältä kun aika ajoin uudet koodaajat kommentoi etteivät ole koskaan törmänneet liiketoiminnan puolella vastaavaan.

Jos nykysessä työpaikassa ainut tapa edetä on projariksi / esimieheksi kannattaa harkita myös työpaikan vaihtoa. Meillä kovat koodaajat ja testaajat ovat samoissa työn vaativuusluokissa dirikoiden kanssa, ja palkka voi olla jopa parempi.

Ottaen huomioon kuinka vaikeata ainakin pääkaupunkiseudulla on löytää hyviä koodaajia tai tunkkaajia on vaikea uskoa ettei tekijälle löytyis mielekästä työtä hyvällä palkalla. Toki aluksi kannattaa vaan panostaa oppimiseen.

 

[zepi]

Eiköhän kaikkialla ala vähitellen yleistyä systeemi, jossa ylennyksiä voi saada myös teknisen osaamisen perusteella, eikä pelkkien suorien alaisten määrän mukaan.

Se, että kuinka ylös voi nousta palkoissa riippuu varmasti paikasta, mutta esimiesvastuun naittaminen palkkaan ei kyllä ole enää tätä päivää.

 

[yero]

Se, että kuinka ylös voi nousta palkoissa riippuu varmasti paikasta, mutta esimiesvastuun naittaminen palkkaan ei kyllä ole enää tätä päivää.

Toisaalta, esimiehen homma on niin perseestä, että kyllä siitä joku korvaus täytyy saada...

 

[dropadrop]

Kaikesta työstä pitää saada korvaus, mutta en ole huomannut että korvaus korreloisi työn ikävyyden kanssa. Itseasiassa päinvastoin monesti.

 

[hsalonen]

Löytyykö täältä kokemuksia OP:sta työnantajana juurikin näissä IT-puolen hommissa (kehitys, ylläpito, datan analysointi). Melko paljon tuntuu olevan näitä paikkoja auki tällä hetkellä. Iso talo, onko ison talon edut ja miten byrokraattista pankkimeininkiä?

Tunnen monta ihmistä, jotka on OP:lla töissä. Siellä on koko talon katttava agiili prosessi:

Ketterä toimintatapa | OP Ryhmä

www.op.fi

Tavoite on tosiaan saada prosessi yhtenäiseksi ja mahdollisimman kevyeksi ja painottaa itseohjautuvia tiimejä.

..mutta pankilla on nyt itsestäänselvästi paljon byrokratiaa ja tietoturvaan liittyviä asioita. Tarvitset SUPO-selvityksen ennenkuin pääset lähellekään oikeaa pankkidataa.

--

Lisäksi älkää kysykö mistä tiedän, mutta tiedän, että tänä vuonna yhtä tiettyä positiota OP:lla haki yli 100 ihmistä. Ei se ole itsestäänselvyys, että sinne palkataan. Tämä vain yksi esimerkkityöpaikka, mutta kyllä sinne näyttäisi olevan tunkua.

--

Tuosta Nokiasta sen verran, että olen sielläkin käynyt heiluttelemassa käsiä. Isossa organisaatiossa on pakko olla prosessi ja täällä naureskelevat ovat kuitenkin tehneet vain jotain pienen mittakaavan Scrumia/waterfallia ja sitten kun on monikansallinen ympäristö, jossa on 5+ tiimiä, joilla on riippuvuuksia keskenään, niin onkin jo sormi suussa, miten toimitetaan ajallaan ja saadaan kaikkien työputket synkronoitua. Kankeassa organisaatiossa kaikki ovat siiloissaan ja murisevat muille ja keskitason pomoille, kun pitäisi auttaa toista tiimiä vaikka tekemällä rajapinta. Sitten se on todo-listalla 6kk ja asia etenee vaan kun pukumiehet käyvät keskinäisiä taisteluita keskijohdon kanssa ja huono pomo => mitään ei tule tehdyksi. Liukas pomo => teidän tiimi vie kaiken kaistan, kun hän on loistava neuvottelija.

 

[FireFly Renaissance]

..mutta pankilla on nyt itsestäänselvästi paljon byrokratiaa ja tietoturvaan liittyviä asioita. Tarvitset SUPO-selvityksen ennenkuin pääset lähellekään oikeaa pankkidataa.

No perustason SUPO selvityksethän vaaditaan jo joka teknologiafirmalla, jolla on jotain omaa arvokasta bisnestä. Sit kun ei ole enää perustaso aletaan puhua kovemmasta datasta.

Tuosta Nokiasta sen verran, että olen sielläkin käynyt heiluttelemassa käsiä. Isossa organisaatiossa on pakko olla prosessi ja täällä naureskelevat ovat kuitenkin tehneet vain jotain pienen mittakaavan Scrumia/waterfallia ja sitten kun on monikansallinen ympäristö, jossa on 5+ tiimiä, joilla on riippuvuuksia keskenään, niin onkin jo sormi suussa, miten toimitetaan ajallaan ja saadaan kaikkien työputket synkronoitua. Kankeassa organisaatiossa kaikki ovat siiloissaan ja murisevat muille ja keskitason pomoille, kun pitäisi auttaa toista tiimiä vaikka tekemällä rajapinta. Sitten se on todo-listalla 6kk ja asia etenee vaan kun pukumiehet käyvät keskinäisiä taisteluita keskijohdon kanssa ja huono pomo => mitään ei tule tehdyksi. Liukas pomo => teidän tiimi vie kaiken kaistan, kun hän on loistava neuvottelija.

No, yleensä se murina ja ongelmat alkavat kun siihen tulee ne käsienheiluttajat väliin. Otat suoraan yhteyttä toiseen tuotekehitysinsinööriin niin hommat sujuu ihan hienosti.

 

[Makos]

Eiköhän kaikkialla ala vähitellen yleistyä systeemi, jossa ylennyksiä voi saada myös teknisen osaamisen perusteella, eikä pelkkien suorien alaisten määrän mukaan.

Se, että kuinka ylös voi nousta palkoissa riippuu varmasti paikasta, mutta esimiesvastuun naittaminen palkkaan ei kyllä ole enää tätä päivää.

Ei oo tätä päivää, mutta vastuualueen mittaaminen käy herkästi haastavaksi ja dual-ladderin asiantuntijahaaran korkeammista titteleistä tulee silloin 10-vuotispalkintoja. Tai toisessa tapauksessa niitä ei irtoa millään ja kaikki jämähtävät senior-tasolle. Hankaluutta tuottaa myös staffin ja seniorin järjestys, joka vaihtelee talosta toiseen. Ja IMO asiantuntijanatsojen merkitys hierarkiassa on epäselvä.

 

[FireFly Renaissance]

Ei oo tätä päivää, mutta vastuualueen mittaaminen käy herkästi haastavaksi ja dual-ladderin asiantuntijahaaran korkeammista titteleistä tulee silloin 10-vuotispalkintoja. Tai toisessa tapauksessa niitä ei irtoa millään ja kaikki jämähtävät senior-tasolle. Hankaluutta tuottaa myös staffin ja seniorin järjestys, joka vaihtelee talosta toiseen. Ja IMO asiantuntijanatsojen merkitys hierarkiassa on epäselvä.

Kun puhutaan asiantuntijahommista niin eikö se mitä pitäisi oikeasti mitata ole ammattitaito (ja sen laittaminen hyödyksi) eikä vastuualueet? Sitten se on toki johtamisongelma, jos kukaan ei (johdossa) tiedä ketkä ne osaavat tyypit on...

Kun jaetaan korotuksia jäykästi 5- ja 10-vuotispalkintoina, niin ne osaavimmathan sieltä nostaa taas silloin kytkintä.

 

[dropadrop]

En nyt ehkä tiedä mitä tässä tarkotetaan vastuualueista. Mulle arvokkaimmat devaajat voivat olla täysin erilaisia, mut tässä esimerkkejä:

- Niille on helppo kertoa mitä haluaa, ja voi luottaa siihen että saa jotain vielä parempaa kuin osas itse sanoa. Osaavat avata asian muulle tiimille niin ettei tarvii olla paikalla hiomassa kaikkia yksityiskohtia.

tai:
- ”Can do” asenne yhdistettynä tiiminsä tuntemiseen ja hyvään kykyyn arvioida työn määrää. Tämmösten kanssa on kiva sparrata epäselviä abstrakteja ongelmia kun luovat vaikutelman että kaikki on mahdollista (ja myös pystyvät sen tekemään)

Tietysti jotain vastuitakin saattaa olla, mutta en mä kyllä ajattele että palkan pitäisi seurata vastuiden määrää. Ennemmin jotkut vastuut vaan tulee roolin mukana.

 

[Makos]

Kun puhutaan asiantuntijahommista niin eikö se mitä pitäisi oikeasti mitata ole ammattitaito (ja sen laittaminen hyödyksi) eikä vastuualueet?

Ammattitaidon laittaminen hyödyksi on ottaa vastuu tehtävistä, tässä siis asiakokonaisuuksista. Mutta jos omaa ammattitaitoaan "joutuu" kuitenkin käyttämään, on aika rajallinen verrattuna ihmisten johtamiseen, koska tiimit voivat tehdä suorittavan työn. Siinä mielessä asiantuntijuus ei skaalaudu kuten esimiesvastuu. Tikapuun ylimmät fellow‐tittelit voivat käsittää vaatimuksena konferenssijulkaisuja yms. PR:ää, mikä herkästi on tuottavuudeltaan vain takapakkia.

Sitten se on toki johtamisongelma, jos kukaan ei (johdossa) tiedä ketkä ne osaavat tyypit on...

Tämä on minusta juuri se käsienheiluttajan ongelma: eli väliin tulee pienillä natsoilla powerpoint-kaveri, joka mankeloi henkilökohtaisen osaamisen tiimisuorituksena, tai omanaan jos kyseessä ovat ideat, ylöspäin organisaatiossa. En sano, että kaikki käsienheiluttajat ovat tuota tietenkään.

 

[FireFly Renaissance]

Ammattitaidon laittaminen hyödyksi on ottaa vastuu tehtävistä, tässä siis asiakokonaisuuksista. Mutta jos omaa ammattitaitoaan "joutuu" kuitenkin käyttämään, on aika rajallinen verrattuna ihmisten johtamiseen, koska tiimit voivat tehdä suorittavan työn. Siinä mielessä asiantuntijuus ei skaalaudu kuten esimiesvastuu. Tikapuun ylimmät fellow‐tittelit voivat käsittää vaatimuksena konferenssijulkaisuja yms. PR:ää, mikä herkästi on tuottavuudeltaan vain takapakkia.

No jaa. Se, että hoitaa omaa tonttia on toki perusoletus, mutta se yhteistyökykyinen asiantuntija joka osaa ja jakaa tietoa muille ja joille voi laittaa ratkaistavaksi hankalia ongelmia tai tekee sitä jopa proaktiivisesti on todella arvokas sille organisaatiolle ja arvokkaampi kuin se toinen joka tekee ja tuijottaa mustasukkaisesti vain sitä omaa vastuualuettaan ja sen etenemistä, Samaten se konferenssijulkaisujen tekijä voi olla todella arvokas, jos sillä on enemmän ja syvempää tietotaitoa kuin muilla ja jakaa sitä eteenpäin (toivottavasti myös sille johdolle).

Kumpaakaan ylläolevista ei tosin voi päätellä katsomalla Jirasta tai Excelistä käppyröitä.

 

[Musashi]

Tälläinen kysymys olisi että onko IT-alan työpaikkoihin minkäänlaista mahdollisuutta päästä työskentelemään oppisopimuksella, vai onko ajatus ihan tuhoontuomittu?
Oli ensin tarkoitus lähteä opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa monimuoto-opiskeluna, ansiosidonnaisella päivärahalla tuettuna, mutta työvoimatoimisto eväsi tuon mahdollisuuden.
Tietokoneiden ja erilaisten softien kanssa on tullut näperrettyä koko ikä, mutta itse koodaamisesta osaan parhaimmillaankin alkeet. Motivaatio on korkea ja opin nopeasti, mutta riittääkö se?
Kiitoksia vastauksista jo etukäteen.

En ole rekrytoija, mutta alalla jo tovin olleena ja olevana:

Jos pystyt osoittamaan yritykselle, että opit nopeasti ja intoa löytyy, niin ehkä jotain voipi löytyä. Tietysti jos on jotain kättä pidempää todisteeksi niin aina parempi. (sanoisin että pakko olla edes jotain näyttöjä, tyhjällä CV:llä / opintotodistuksella voi olla ylivoimaisen vaikeaa päästä kynnystä pidemmälle) Eli käytännössä jos suoritat vaikka moocin kursseja kasan nyt kesän/syksyn aikana niin siinä on jo jotain näyttää rekryssä, että olet innostunut ja oppiva. Moocissa on hyviä kursseja ja kurssikokonaisuuksia ilmaiseksi suoritettavana, esim. DEFA-hanke on voimassa vielä ensi lukuvuoden ja siinä voi opiskella tietojenkäsittelytieteen ensimmäisen vuoden kurssit. Suoritat vuoden kurssit puoleen vuoteen, niin eiköhän rekrykin innostu.

Onhan noita kursseja netissä pilvin pimein muitakin.

Sitten kun esim. perusteet full stackista löytyy, niin omaa harrasteprojektia githubiin ja sitä esittelemään firmoille. Käsittääkseni edelleen on kovasti pulaa full stack -koodareista.

Siitä miten työkkäri suhtautuu tämmöiseen opiskeluun työttömyyskorvauksella en osaa sanoa mitään.

--

Jos vielä vastaisin kysymykseesi... En usko, että jos lähdet nyt nollasta liikkeelle, niin oppisopimuspaikkaa löytyy. Aina toki voi kokeilla, mutta en pidättelisi hengitystä odotellessa. Ehkä joku työkkärin työllistymiskokeilu voisi napata, mutta en tiedä olisiko siitä juurikaan hyötyä. Ongelma mielestäni tässä on se, että jos ei osaa vielä mitään, niin se hetki kun alkaa olla hyödyksi firmalle on aika kaukana tulevaisuudessa, eikä ole pelkkä kuluerä. Vaikka työskentilisit (firman kannalta) ilmaiseksi, niin olet miinusmerkkinen, koska ohjaamiseen/opettamiseen kuluu aikaa eli jonkun toisen työpanosta.

Onnea matkaan!

 

[juhei]

Tälläinen kysymys olisi että onko IT-alan työpaikkoihin minkäänlaista mahdollisuutta päästä työskentelemään oppisopimuksella, vai onko ajatus ihan tuhoontuomittu?
Oli ensin tarkoitus lähteä opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa monimuoto-opiskeluna, ansiosidonnaisella päivärahalla tuettuna, mutta työvoimatoimisto eväsi tuon mahdollisuuden.
Tietokoneiden ja erilaisten softien kanssa on tullut näperrettyä koko ikä, mutta itse koodaamisesta osaan parhaimmillaankin alkeet. Motivaatio on korkea ja opin nopeasti, mutta riittääkö se?
Kiitoksia vastauksista jo etukäteen.

Olitko jo tähän tutustunut Uudelle uralle 12 viikossa | AW Academy

 

[oongee]

Tietokoneiden ja erilaisten softien kanssa on tullut näperrettyä koko ikä, mutta itse koodaamisesta osaan parhaimmillaankin alkeet. Motivaatio on korkea ja opin nopeasti, mutta riittääkö se?

Olen Musashin kanssa samaa mieltä, että tuskinpa mikään firma haluaa ottaa edes ilmaiseksi nurkkiinsa jamppaa, jolla ei ole mitään näyttöä. Kauhea riesa eli kuluerä vaan firmalle, eikä mitään takeita, että on koskaan mitään hyötyä.

Jos motivaatio on korkea ja opit nopeasti, niin mikset ole sitten jo opetellut koodaamista? Manuaali käteen ja repo githubiin. Muuten kyse on tyhjästä puheesta.

 

[zepi]

En tiedä miksi, mutta saksankielisessä Euroopassa oppisopimuksella IT-opiskelu on ihan normaalia toimintaa. Firmoilla on paljon omia sisäisiä ohjelmia tuohon.

Kyllä se toimis Suomessakin, jos joku firma vaan koittaisi.

 

[SampoTexaa]

En tiedä miksi, mutta saksankielisessä Euroopassa oppisopimuksella IT-opiskelu on ihan normaalia toimintaa. Firmoilla on paljon omia sisäisiä ohjelmia tuohon.

Kyllä se toimis Suomessakin, jos joku firma vaan koittaisi.

Oppisopimuksella on suomessa liian huono maine (ihan turhaan)

@burmanm En ala omia duunijuttuja täällä huutelemaan. Sama juttu on IBM:n Watsonissa, palveluita löytyy kun kysyy.

 

[jokumuu]

Ainakin tuotetalojen kehitysorganisaatioissa junnudeveloperit on käytännössä "oppisopimuksella". Palkkaa maksetaan pähkinöinä, mutta samalla saa seniorilta ohjausta. Monesti junnu nostaa sitten kytkintä, kun on oppinsa saanut, koska junnuuden loputtua saa pähkinöiden lisäksi banaaneita muualta.

Perinteinen mestari-kisälli asetelma siis, jota siis sovittuna kutsutaan oppisopimukseksi.

Joissain paikoissa tähän on jopa ihan ohjelmia. Yksi tämän muoto on se, että opiskelija tulee tekemään päättötyönsä (gradunsa, dippatyön, opiston seminaarityö) yritykselle tärkeään aiheeseen (pikkupalkalla). Me pyrimme saamaan joka vuosi yhden päättötyön tekijän, riippuen hieman onko sopivilla ohjaajilla miten aikaa.

 

[dropadrop]

Meillä ainakin maksetaan junnuille ihan hyvää palkkaa. Gradun tms tekemiseen pyritään tukemaan esim etsimällä aihe joka liittyy jotenkin tulevaan työhön, ja varmistamalla hyvä ohjaaja. Poikkeuksetta palkka on ollut parempi kuin pyydetty, tosin johtuu siitä että ihmiset pyytää niin vähän.

Toki noita aloittajia ei ole hirveän paljoa, ja hakijoita suodatetaan voimakkaasti. Mulla ainakin on noussut usko tulevaisuuteen kun näkee näitä fiksuja nuoria. Tuettuina pystyy ihmeisiin, ja muutaman vuoden jälkeen pesee meidät dinosaurukset monessa asiassa.

En tiedä miten palkkoja nostetaan ajan kanssa, mutta onhan toi nihkeätä kaikille. Yllättyisin kuitenkin jos ei nostettaisi kun kaikki ylistävät.

 

[Seeteufel]

En tiedä miksi, mutta saksankielisessä Euroopassa oppisopimuksella IT-opiskelu on ihan normaalia toimintaa. Firmoilla on paljon omia sisäisiä ohjelmia tuohon.

Kyllä se toimis Suomessakin, jos joku firma vaan koittaisi.

Eikö nyt kaikilla isoilla ole trainee-ohjelmia ja akatemioita. Tietysti vähän eri asia kuin oppisopimus, missä tehdään tutkinto samalla.