IT-alan työpaikat

[FireFly Renaissance]

No miten esim. tuo HUS:n tapaus olisi pitänyt hoitaa? Siis kun otetaan huomioon että käsittääkseni nykytilanne (tai ainakin oli kun tuota Apottia potkittiin henkiin) on että niillä oli käytössä se n+20 eri toimittajan järjestelmää jotka eivät jutelleet kiltisti keskenään.

Lähteä rakentamaan uusi järjestelmä ilman Apottia (oletetaan, että Apotti oli oikeasti parasta mitä markkinoilta sai). Koska Apotti on ollut (ennustusten mukaisesti) täydellinen katastrofi ja loputon rahareikä ei se ainakaan huonompaan lopputulokseen voi päätyä. Todennäköisesti niiden kannattaisi edelleen heittää se Apotti mäkeen, koska siitä tuskin saadaan millään rahalla hyvin toimivaa vaikka kuinka kaivoon kaataisi.

Jopa ne vanha n+20 järjestelmääkin kuitenkin ilmeisesit toimivat ainakin käyttäjien mielestä paremmin kuin Apotti. Niitä n+20 järjestelmää olisi myös voinut lähteä korvaamaan osissa paremmilla ja yhteensopivimmilla järjestelmillä yhdistäen toiminnallisuuksia niissä osin kuin se on järkevää ja jättämällä erillisiksi niiden kohdalla jolloin se on fiksumpaa.

Ja noin isossa järjestelmässä olisi ensiarvoisen tärkeää, että ainakin merkittävä osa kehittäjistä pitäisi olla oman talon sisällä vaikka konsultointia ja osakokonaisuuksia ostettaisiinkin ulkoa.

 

[idkf]

Jos mietitään isoa järjestelmää, niin mallia voisi ottaa hyvin vaikka oppilaitosten systeemeistä. Miksi se opintorekisteri, opetusmateriaalit/verkko-opetusympäristö, palautejärjestelmä, tutkimuksen projektinhallknta, koodinhallintaan git-serveri tms., tilavaraukset ja verkkotentit/tenttitilassa tehtävät tentit täytyisi olla saman softan sisällä? Samat tekniikat joilla tehdään opintorekisteri ei todellakaan ole välttämättä hyviä myös opetusympäristön tekemiseen, jossa täytyy esimerkiksi hallita/automaattitarkastaa opiskelijoiden vastauksia/palautuksia.

Erilliset järjestelmät kaikkiin, alle järkevä portaali joista noihin mennään käsiksi ja lopuksi "single signin" jotta kaikkiin käy samat tunnukset ja käyttäjäoikeuksien hallinta on keskitetty samaan paikkaan.

 

[JCSH]

Lähteä rakentamaan uusi järjestelmä ilman Apottia (oletetaan, että Apotti oli oikeasti parasta mitä markkinoilta sai). Koska Apotti on ollut (ennustusten mukaisesti) täydellinen katastrofi ja loputon rahareikä ei se ainakaan huonompaan lopputulokseen voi päätyä. Todennäköisesti niiden kannattaisi edelleen heittää se Apotti mäkeen, koska siitä tuskin saadaan millään rahalla hyvin toimivaa vaikka kuinka kaivoon kaataisi.

No tästä päästään siihen ongelmaan että kuinka paljon tuollaisen järjestelmän kehittäminen nollasta maksaisi. Veikkaan että ei siinä ainakaan rahaa säästettäisi ja aikataulut siirtyisi hamaan tulevaisuuteen.
Ja jos kyseessä on tuote jolla on tyyliin 70-80% markkinaosuuksia sairaaloissa niin ei se nyt täysin toimimaton voi olla. Okei, se voi olla paska samaan tyyliin kuin SAP mutta kuitenkin riittävän hyvä että pystyy ylläpitämään tuota markkinaosuutta.

Jopa ne vanha n+20 järjestelmääkin kuitenkin ilmeisesit toimivat ainakin käyttäjien mielestä paremmin kuin Apotti. Niitä n+20 järjestelmää olisi myös voinut lähteä korvaamaan osissa paremmilla ja yhteensopivimmilla järjestelmillä yhdistäen toiminnallisuuksia niissä osin kuin se on järkevää ja jättämällä erillisiksi niiden kohdalla jolloin se on fiksumpaa.

No tätä varten pitäisi nähdä että katoaako nuo alun ongelmat sitä mukaa kun tulee palautetta ja tilannetta kehitetään.

Ja noin isossa järjestelmässä olisi ensiarvoisen tärkeää, että ainakin merkittävä osa kehittäjistä pitäisi olla oman talon sisällä vaikka konsultointia ja osakokonaisuuksia ostettaisiinkin ulkoa.

No tämä taaskin käy pitkällä juoksulla todella kalliiksi. Olettaen että kyseessä ei ole tuollainen Oulun projekti missä sitä järjestelmää kehitetään hiljalleen kymmenien vuosien ajan.

 

[JCSH]

Jos mietitään isoa järjestelmää, niin mallia voisi ottaa hyvin vaikka oppilaitosten systeemeistä. Miksi se opintorekisteri, opetusmateriaalit/verkko-opetusympäristö, palautejärjestelmä, tutkimuksen projektinhallknta, koodinhallintaan git-serveri tms., tilavaraukset ja verkkotentit/tenttitilassa tehtävät tentit täytyisi olla saman softan sisällä? Samat tekniikat joilla tehdään opintorekisteri ei todellakaan ole välttämättä hyviä myös opetusympäristön tekemiseen, jossa täytyy esimerkiksi hallita/automaattitarkastaa opiskelijoiden vastauksia/palautuksia.

Erilliset järjestelmät kaikkiin, alle järkevä portaali joista noihin mennään käsiksi ja lopuksi "single signin" jotta kaikkiin käy samat tunnukset ja käyttäjäoikeuksien hallinta on keskitetty samaan paikkaan.

No herää kysymys, kuinka tarpeellista on saada se palautejärjestelmän palaute linkattua siihen tietyn henkilön git-commit historiaan joka sitten exportataan osaksi sitä opintorekisteriä.
Jos sulla on oikeasti erillisiä järjestelmiä mihin tarvitaan se SSO niin se on täysin eri asia kuin joku potilastietojärjestelmä missä kaikkien järjestelmien pitää olla yhteydessä toisiinsa.

 

[FireFly Renaissance]

No tästä päästään siihen ongelmaan että kuinka paljon tuollaisen järjestelmän kehittäminen nollasta maksaisi. Veikkaan että ei siinä ainakaan rahaa säästettäisi ja aikataulut siirtyisi hamaan tulevaisuuteen.
Ja jos kyseessä on tuote jolla on tyyliin 70-80% markkinaosuuksia sairaaloissa niin ei se nyt täysin toimimaton voi olla. Okei, se voi olla paska samaan tyyliin kuin SAP mutta kuitenkin riittävän hyvä että pystyy ylläpitämään tuota markkinaosuutta.

Olen melko varma, että alle 600 miljoonaa.

Potilastietohankkeen budjetti ylittää jo 600 miljoonaa euroa – kustannusarvion erittely salataan

HUS ja Apotti-yhtiö katsovat, että potilastietojärjestelmän kustannusarvion erittely on liikesalaisuuksien takia salassa pidettävä asiakirja. Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitää asiakirjan salaamista kokonaisuudessaan epäloogisena ratkaisuna.

www.tekniikkatalous.fi

No tämä taaskin käy pitkällä juoksulla todella kalliiksi. Olettaen että kyseessä ei ole tuollainen Oulun projekti missä sitä järjestelmää kehitetään hiljalleen kymmenien vuosien ajan.

Miten se tulee kalliimmaksi kuin maksaa kalliita lisenssimaksuja ja vielä kalliimpia muutospyyntöjä organisaation ulkopuolelle? Outsorsaus alkaa olla jo pois muodista ihan hyvistä syistä.

Miksi ensimmäisenä pitää olettaa, että hylätään se kaikkein järkevin tapa toimia?

 

[FireFly Renaissance]

No herää kysymys, kuinka tarpeellista on saada se palautejärjestelmän palaute linkattua siihen tietyn henkilön git-commit historiaan joka sitten exportataan osaksi sitä opintorekisteriä.
Jos sulla on oikeasti erillisiä järjestelmiä mihin tarvitaan se SSO niin se on täysin eri asia kuin joku potilastietojärjestelmä missä kaikkien järjestelmien pitää olla yhteydessä toisiinsa.

Millä tavalla niiden on ihan pakko olla kaikkien yhteydessä toisiinsa noin kaikilla mahdollisilla tavoilla? En nyt keksi ihan hirveän montaa asiaa potilastiedoissa mihin kaikkien järjestelmien pitää päästä.

 

[JCSH]

Olen melko varma, että alle 600 miljoonaa.

Potilastietohankkeen budjetti ylittää jo 600 miljoonaa euroa – kustannusarvion erittely salataan

HUS ja Apotti-yhtiö katsovat, että potilastietojärjestelmän kustannusarvion erittely on liikesalaisuuksien takia salassa pidettävä asiakirja. Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitää asiakirjan salaamista kokonaisuudessaan epäloogisena ratkaisuna.

www.tekniikkatalous.fi

Miten se tulee kalliimmaksi kuin maksaa kalliita lisenssimaksuja ja vielä kalliimpia muutospyyntöjä organisaation ulkopuolelle? Outsorsaus alkaa olla jo pois muodista ihan hyvistä syistä.

Miksi ensimmäisenä pitää olettaa, että hylätään se kaikkein järkevin tapa toimia?

No kuinka paljon sä meinaat että tuollaiseen projektiin työtä? Ja kuinka nopeeta se saataisiin valmiiksi?

 

[JCSH]

Millä tavalla niiden on ihan pakko olla kaikkien yhteydessä toisiinsa noin kaikilla mahdollisilla tavoilla? En nyt keksi ihan hirveän montaa asiaa potilastiedoissa mihin kaikkien järjestelmien pitää päästä.

Eiköstä tuo järjestelmä ole tarkoitettu juurikin potilastietojen hanskaamiseen? Eli siis jos järjestelmä käsittelee potilastietoja jotenkin niin sillä pitäisi olla pääsy tuohon.

 

[FireFly Renaissance]

No kuinka paljon sä meinaat että tuollaiseen projektiin työtä? Ja kuinka nopeeta se saataisiin valmiiksi?

Ei sitä saada ikinä "valmiiksi". Ei tämä Apottikaan ole mikään lopullinen ratkaisu. Eiköhän aika nopeasti haluta taas uusi ja modernimpi ja parempi, tai vähintään tulee tarveta pumpata toisella 600 miljoonalla uutta purkkaa samaan kaivoon, kun ei sitten kuitenkaan tullut täydellistä vaikka piti.

No kymmenen miljoonan vuosibudjetilla pyörittää helposti omaa 50 hengen kehitysorganisaatiota. Jos alkuvaiheessa ostaa sitten vielä ulkoa kehitystä / softaa samalla budjetilla 5v ajan ollaan 100 miljoonassa. Omaa organisaatiota voi myös siitä 50 varmasti keventää, mikäli uusia tarpeita ei ilmene.

 

[FireFly Renaissance]

Eiköstä tuo järjestelmä ole tarkoitettu juurikin potilastietojen hanskaamiseen? Eli siis jos järjestelmä käsittelee potilastietoja jotenkin niin sillä pitäisi olla pääsy tuohon.

No mä oletan, että 600 miljoonalla on tehty muutakin kuin järjestelmä mikä lukee tietokannasta potilaan henkilötiedot, lääkityksen ja hoitohistorian, mutta toivottavasti olen väärässä. Jos noi on ne ainoat asiat mitä tarvitaan, niin kuinka vaikeeta siitä oikeasti voi tehdä?

 

[JCSH]

Ei sitä saada ikinä "valmiiksi". Ei tämä Apottikaan ole mikään lopullinen ratkaisu. Eiköhän aika nopeasti haluta taas uusi ja modernimpi ja parempi, tai vähintään tulee tarveta pumpata toisella 600 miljoonalla uutta purkkaa samaan kaivoon, kun ei sitten kuitenkaan tullut täydellistä vaikka piti.

No kymmenen miljoonan vuosibudjetilla pyörittää helposti omaa 50 hengen kehitysorganisaatiota. Jos alkuvaiheessa ostaa sitten vielä ulkoa kehitystä / softaa samalla budjetilla 5v ajan ollaan 100 miljoonassa. Omaa organisaatiota voi myös siitä 50 varmasti keventää, mikäli uusia tarpeita ei ilmene.

No missä vaiheessa se saadaan sen verta valmiiksi että sillä voidaan korvata olemassaolevat järjestelmät?
Jos sä sillai hiljalleen sillä 10 miljoonan budjetilla kehität sitä järjestelmää sen 20 vuotta vuotta ja samaan aikaan rahaa palaa myös vanhojen järjestelmien ylläpitoon niin ei siinä kyllä hirveästi säästä.

 

[sirace]

Siis helvetin hyvä veto kyllä noilta alkaa kehittään sitä about 25 vuotta sitten kun ei ollut vielä juurikaan mitään elektronisia legacyjärjestelmiä.
Mutta HUS ei voi mennä aikakoneella takaisin vuoteen 1996 ja aloittaa vastaavaa projektia vaan ne tarvitsee sen valmiin ratkaisun. Tosin en tiedä että yritettiinkö tuota Eskoa kaupata niille, olis voinut olla hyvä kotimainen ratkaisu.

Kun Apottia kilpailutettiin kilpailutuksen pääsemisen vaatimukset asetettiin tasolle jonne Esko ei tuskin koskaan tule pääsemään.

Ja kaikki tämä ihan tarkoituksella koska hanketta veti ulkoinen konsultti jolla oli ilmeseti oma lehmä ojassa Epicin puolesta.

On ihan käsittämätöntä ettei Apotissa ole puututtu sellaisiin tietoturva-asioihin kuten potilastietojen salaisuus, sossu pystyy katsomaan asiakkaansa terveydenhoidon kirjauksia ilman asiakkaan valtuutusta. Ymmärtäisin että asian voi asiakkaan valtuutuksella hyväksyä (koskemaan jotain tiettyä tapahtumaa tai tiettyä aikaa) mutta että ilman...

Satoja miljoonia euroja maksaneesta Apotti-järjestelmästä paljastui potilaiden tiedot vaarantava ongelma – Tietosuojavaltuutettu estäisi käyttöönoton Helsingissä

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä Apotti antaa ammattilaisille lainvastaisen laajat mahdollisuudet tutkia potilas- ja asiakastietoja. Järjestelmä laajenee kattamaan 1,6 miljoonan ihmisen tiedot.

www.hs.fi

 

[FireFly Renaissance]

No missä vaiheessa se saadaan sen verta valmiiksi että sillä voidaan korvata olemassaolevat järjestelmät?
Jos sä sillai hiljalleen sillä 10 miljoonan budjetilla kehität sitä järjestelmää sen 20 vuotta vuotta ja samaan aikaan rahaa palaa myös vanhojen järjestelmien ylläpitoon niin ei siinä kyllä hirveästi säästä.

Vähän vaikea nyt antaa tarkkoja tietoja ilman tarkkoja speksejä.

Mutta kun kyseessä on sairaalan toiminnalle keskeinen järjestelmä, niin ei sitä ikinä voi vaan rakentaa kerran ja sitten todeta, homman olevan valmis. Välillä voi joutua päivittämään arkkitehtuuria uuteen isompana rutistuksena, mutta kehitys on joka tapauksessa ihan jatkuvaa. Ihan samalla tavalla kun sairaalassa kaikki muukin päivittyy niin päivittyy IT-asiat. Myös rakennuksia remontoidaan uusitaan ja laajennetaan yksi kerrallaan ja ne kaikki tehdään juuri sille sairaalalle, vaikka kaikenlaista standardoitua kamaa menee sisään.

 

[JCSH]

No mä oletan, että 600 miljoonalla on tehty muutakin kuin järjestelmä mikä lukee tietokannasta potilaan henkilötiedot, lääkityksen ja hoitohistorian, mutta toivottavasti olen väärässä. Jos noi on ne ainoat asiat mitä tarvitaan, niin kuinka vaikeeta siitä oikeasti voi tehdä?

No ymmärtääkseni tuohon sisältyy myös se miten se helahoito integroituu erilaisiin laboratoriojärjestelmiin, julkinen käyttäjäportaali asiakkaille (tai siis potilaille), ties mitä analytiikka ja ohjeistusta.
Tosin myönnän kyllä sen että ei mulla ole tarkkaa tietoa siitä että mitä kaikkea tuohon sisältyy joten en kyllä pysty heittään mitään kustannusarvioita siitä että onko tuo hinta kallis vai ei.

Vähän vaikea nyt antaa tarkkoja tietoja ilman tarkkoja speksejä.

Eiköhän tähän aika hyvin kiteydy tämä keskustelu.

 

[voffer]

Voisko tosta Apotista jatkaa jossain muussa ketjussa, vaikka se nyt IT-alaan jossain määrin liittyykin?
Esim täällä: Apotti hanke kasvanut 200M€ alkuperäisestä

 

[ravallo]

No kymmenen miljoonan vuosibudjetilla pyörittää helposti omaa 50 hengen kehitysorganisaatiota. Jos alkuvaiheessa ostaa sitten vielä ulkoa kehitystä / softaa samalla budjetilla 5v ajan ollaan 100 miljoonassa. Omaa organisaatiota voi myös siitä 50 varmasti keventää, mikäli uusia tarpeita ei ilmene.

Sä se oot kyllä hauska kaveri. Apotti handlaa jotain 40-50 terveyden- ja sosiaalihuollon palvelutehtävää, laajuudeltaan sellaisia kuten "erikoissairaanhoito" tai "neuvolapalvelut" - tuosta 50 hengestä riittäisi about 1 henkilö / palvelutehtävä, siinä saisi sitten handlata yksin kymmeniä toimintoja, satoja työnkulkuja, mahdollisesti tuhansia näyttöjä, kymmeniä rajapintoja... Mites se 50 hengen organisaatio vaikkapa kouluttais 40 000 käyttäjää? Tuo sun mittakaava on ihan täysin kujalla.

Vaikka tästä sopparin liitteestä Arkkitehtuurivaatimukset voi vähän hahmotella scopea.

On joskus tullut työkavereiden kanssa väännettyä siitä voisko 15 hengen oikeasti pätevällä tiimillä tehdä 50 hengen projektin samassa ajassa ja paremmalla laadulla, mutta tuo nyt on vaan tyhmää.

On ihan käsittämätöntä ettei Apotissa ole puututtu sellaisiin tietoturva-asioihin kuten potilastietojen salaisuus, sossu pystyy katsomaan asiakkaansa terveydenhoidon kirjauksia ilman asiakkaan valtuutusta. Ymmärtäisin että asian voi asiakkaan valtuutuksella hyväksyä (koskemaan jotain tiettyä tapahtumaa tai tiettyä aikaa) mutta että ilman...

Satoja miljoonia euroja maksaneesta Apotti-järjestelmästä paljastui potilaiden tiedot vaarantava ongelma – Tietosuojavaltuutettu estäisi käyttöönoton Helsingissä

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä Apotti antaa ammattilaisille lainvastaisen laajat mahdollisuudet tutkia potilas- ja asiakastietoja. Järjestelmä laajenee kattamaan 1,6 miljoonan ihmisen tiedot.

www.hs.fi

Onko? Eiköhän tässä ole kyse siitä että Apottia on ollut konffaamassa iso kasa ihmisiä jotka ovat sossun ja terveydenhuollon työntekijöitä - yllätys yllätys noita ratkaisuja ollaan tehty siellä siltä pohjalta että tiedot ovat saatavilla siellä missä niitä tarvitaan. Sitten siellä istuu joku tietosuojavastaava joka yrittää painella jarruja parhaansa mukaan. Sen verran mitä tietosuojan kanssa olen ollut tekemisissä niin selvät jutut ovat selviä, mutta sitten kun mennään hankalampiin juttuihin niin lakimieheltä alkaa tulla nopeasti savon kieltä. Eikä tarvi mennä edes julkiseen terveydenhuoltoon, missä tietosuojan rajat ovat hiukkasen verran löyhempiä kuin bisnespuolella. Voi olla että joku tietosuojalakimies on sitä mieltä että ihan ok, ja toinen on sitä mieltä että ei helvetissä ole.

Voisko tosta Apotista jatkaa jossain muussa ketjussa, vaikka se nyt IT-alaan jossain määrin liittyykin?
Esim täällä: Apotti hanke kasvanut 200M€ alkuperäisestä

Joo, tää alkaa olla vahvasti offtopparia, pois vaan (miten hitossa tän saa kätevästi käännettyä toiseen ketjuun?)

 

[FireFly Renaissance]

Sä se oot kyllä hauska kaveri. Apotti handlaa jotain 40-50 terveyden- ja sosiaalihuollon palvelutehtävää, laajuudeltaan sellaisia kuten "erikoissairaanhoito" tai "neuvolapalvelut" - tuosta 50 hengestä riittäisi about 1 henkilö / palvelutehtävä, siinä saisi sitten handlata yksin kymmeniä toimintoja, satoja työnkulkuja, mahdollisesti tuhansia näyttöjä, kymmeniä rajapintoja... Mites se 50 hengen organisaatio vaikkapa kouluttais 40 000 käyttäjää? Tuo sun mittakaava on ihan täysin kujalla.

Handlaa ja handlaa, jos se nyt saisi handlattua edes ne ydintehtävät jotenkin:

Lääkärit avautuvat rajusti Apotti-järjestelmästä, kokemuksista raportoinut Twitter-tili suljettiin – HS kerää kommentteja Husin tietojärjestelmästä

HS kerää ammattilaisilta kokemuksia Husin sairaaloissa ja Vantaalla käytössä olevasta laajasta tietojärjestelmästä.

www.hs.fi

 

[oongee]

Kuinka usein olette vaihtaneet työnantajia keskimäärin? Onko mielestänne 4v pitkä aika samassa firmassa?

Itse olen tehnyt IT-alan duuneja nyt noin 27 vuotta, välillä työntekijänä ja välillä yrittäjänä. Nyt taaksepäin katsoessa olen keskimäärin noin 5 vuoden välein tympääntynyt/kyllästynyt ja vaihtanut työpaikkaa. Yleensä noin vuotta aiemmin, eli juuri siinä noin 4 vuoden kohdalla on alkanut nousta sellaisia ajatuksia, että "pitäisiköhän katsoa vaihteeksi jotain uutta hommaa", vaikka työpaikka olisi ollut periaatteessa objektiivisesti tarkastellen ihan hyvä.

Vaihtelu virkistää. Mikään vaihdos ei ole jäänyt jälkikäteen kaduttamaan, vaan on ollut aina virkistävää päästä uusiin kuvioihin. Vaikka meneehän siinä aina muutama kuukausi vaihdoksen jälkeen niin, että on normaalia enemmän stressiä ja tuntee itsensä uunoksi. Työpaikan vaihto jatkossakin on helpompaa, kun palkkaava esimies näkee, että olen viihtynyt ja selviytytynyt hyvin erilaisissa työpaikoissa urani varrella.

Muutama virhearviokin on tullut tehtyä, esim. viime vuoden lopussa menin uuteen työpaikkaan, jossa päädyin kahden viikon kuluttua siihen, että en siellä viihdy, ja tein koeaikapurun. Sitten taas uutta paikkaa katsomaan, ja löytyihän se paikka nopeasti. Sen jälkeen on ollut taas kiinnostavaa ja motivoivaa tehdä uusia juttuja.

Työpaikan vaihdostilanteissa auttaa huomattavasti, jos kukkaro ei ole ihan kuiva, eli on sen verran pätäkkää tilillä (= vähintään työttömyysturvan karsenssiajan kulutuksen verran), että ei ole pakko minne tahansa paikkaan mennä ja että uskaltaa tarvittaessa irtisanoutua, vaikka ei ole uudesta työpaikasta vielä tietoa. Pystyy myös paljon paremmin pyytämään palkkaa ja neuvottelemaan työehdoista, kun voi olla hyväksymättä tarjousta joka ei miellytä, tai voi lähteä kävelemään jos esimies ryhtyy mu*kuksi.

 

[millap]

Veikkaisin asiasta paremmin tietämättä että Esko on varmasti hyvä järjestelmä, todennäköisti omalla osa-alueellaan Apotti / Epiciä parempi, mutta siinä kyllä kokonaisuutena verrataan kananmunaa koko kakkuun, tuo Eskon laajuus on huomattavasti pienempi, eikä oikein ole näyttöjä siitä miten hyvin sen käyttöönotto jossain toisessa sairaanhoitopiirissä kuin missä se on kehitetty onnistuisi.

Eskoa käytetään tietääkseni myös kolmessa muussa sairaanhoitopiirissä, mutta toki ne eivät ole mitään HUSin kokoisia. Itse olin joskus 15-20 vuotta sitten töissä Länsi-Pohjan shp:ssä, jossa se oli jo silloin käytössä.

 

[mehari]

Jätetään potilastietojärjestelmistä keskustelu tässä ketjussa nyt viimeistään tähän. Jatkaa voi asianmukaisissa ketjuissa.

Kiitos.

 

[Wirtane]

Silmäilen tietokantoihin vahvasti liittyvää hommaa ja ilmoituksessa edellytetään vahvaa sosiaalista pelisilmää asiakasrajapinnassa toimiessa. Tarkoittaako tuo, että asiakasta kuunnellaan kuin orjaa vai oletetaanko, että tietokantojen kanssa painijat ei osaa sosiaalista kanssakäymistä lainkaan? Pisti omaan silmään yllättävän paljon tuo.

 

[Musashi]

Silmäilen tietokantoihin vahvasti liittyvää hommaa ja ilmoituksessa edellytetään vahvaa sosiaalista pelisilmää asiakasrajapinnassa toimiessa. Tarkoittaako tuo, että asiakasta kuunnellaan kuin orjaa vai oletetaanko, että tietokantojen kanssa painijat ei osaa sosiaalista kanssakäymistä lainkaan? Pisti omaan silmään yllättävän paljon tuo.

Itse lukisin ilmoituksen rivien välit niin, että joko halutaan tekijä, joka kykenee toimimaan asiakasrajapinnassa (ja tuolla ilmaisulla pelotellaan jo valmiiksi pois kaikki jotka eivät halua/kykene siihen), tai asiakas on vähän hankala ja sitä vaan pitää pystyä sietämään.

 

[Seeteufel]

Vaikea sanoa tarkemmin näkemättä ilmoitusta, mutta ehkä siinä joutuu olemaan mukana jossakin speksauspalavereissa asiakkaan kanssa.

 

[juhei]

Vaikea sanoa tarkemmin näkemättä ilmoitusta, mutta ehkä siinä joutuu olemaan mukana jossakin speksauspalavereissa asiakkaan kanssa.

Ja luultavasti toivotaan että kun asiakkaan bisnespuolen tyyppi kyselee tietokantatyypiltä jotain ihan helvetin tyhmää, niin osataan ympäripyöreästi todeta että "ei tuo varmaankaan ole mahdollista tai järkevää" sen sijaan että sanotaan "no mitä luulet, miten se muka voisi onnistua"

 

[dropadrop]

Kuka se asiakas sitten on? Joku sisäinen tiimi vai ulkoinen ostaja? Mikä tietokanta, ja mitä dataa.

Joissakin tietokannoissa on dataa josta monet haluaa jotain custom raportteja ulos, ja varmaan helpottaa jos puhuminen ei tunnu pahalta. Näitä monesti vaikeuttaa se, että muut käyttävät ihan eri termejä samaan dataan liittyen.
Kun tekniset tyypit puhuu taulujen tai luokkien nimien mukaan, myynnillä ja markkinoinnilla on oma maailmansa. On todennäköisempää että se ”puhekykyinen nörtti” voi adaptoitua heidän maailmaan helpommin kuin myyjä tekniseen maailmaan.

 

[yero]

Itse lukisin ilmoituksen rivien välit niin, että joko halutaan tekijä, joka kykenee toimimaan asiakasrajapinnassa (ja tuolla ilmaisulla pelotellaan jo valmiiksi pois kaikki jotka eivät halua/kykene siihen), tai asiakas on vähän hankala ja sitä vaan pitää pystyä sietämään.

Vaikea sanoa tarkemmin näkemättä ilmoitusta, mutta ehkä siinä joutuu olemaan mukana jossakin speksauspalavereissa asiakkaan kanssa.

Ilmoitusta näkemättä tosiaan vaikea sanoa, mutta enemmän veli Musashin linjoilla, todennäköisesti tuo tarkoittaa, että asiakas on mulkku.

Tai sitten aikaisempi tietokantatyyppi on ollut mulkku ja kun siitä vihdoin on päästy eroon, niin nyt halutaan varmistaa, että saadaan ei-mulkku.

Hieman erikoinen ilmaisu joka tapauksessa.

Edit: kolmas vaihtoehto on, että ilmoituksen on laatinut rekryfirma, jotka ei ymmärrä hevon rumasana po. työstä eikä asiakkan bisneksestä ja laittavat ilmoitukseen hyvältä kuulostavia fraaseja.

 

[oongee]

Minusta tuossa ei ole mitään outoa. On tullut nähtyä lukuisia teknisesti hyvinkin päteviä tyyppejä, joilla ei kertakaikkiaan ole ymmärtämystä/pelisilmää/halua/soveltuvaa ulkoasua/soveltuvaa ulosantia/jne. toimia asiakasrajapinnassa. Helpottaa rekrytoijan työtaakkaa, jos saa edes osan epäkelvoista tapauksista karsittua jo ilmoitustekstin perusteella pois.

Kaikissa teknisissä duuneissa asialla ei ole merkitystä (jos esim. asiakasrajapinnan hoitaa joku muu), joten onhan se fiksua mainita jo ilmoituksessa. Näin hakija tietää jo ilmoituksen perusteella mitä on odotettavissa.

 

[yannara]

Suoritan tässä M365 sertifiointi putkea ja harmittaa että nykyään kaikki palvelut ja tekniikat on bundlattu samaan. Jos 2-3v sitten sain MCSE tutkinnon pelkästään sccm:llä ja win10 hands-on osaamisella niin nyt sieltä tulee tietoturvan lisäksi exhange, sharepoint ja muuta collaboraatiota vastaan eli kaikki pitäisi osata. Toisaalta kun nykysertit on edelleen valitse 4 vaihtoehdosta niin ei ole pakko syvällisesti kaikkea osata. Mites suhtaudutte noihin sertteihin, takaako se osaamisen vai onko se enemmänkin kaupallista rekvisiittaa? Mä muistelen aina huumorilla 10v takaisin casen jossa painin palvelintyypin kanssa IEsta ja proxystä kun kuso ei kulkenut ja laitettuani sille gpo rsopin sieltä tulee vastaus että ei hän näistä gpoista mitään ymmärrä ja allekirjoituksessa mcse

 

[91danger91]

Toi on hyvä Docker-kurssi!

Jos et AWS:ää vielä ns. hallitse, niin tuohon kylkeen kannattaa tutustua vaikka AWS:n sertifikaatteihin ja niihin liittyviin koulutuksiin. Serteistä ei ehkä kannata maksaa, mutta niihin tähtäävät kurssit ovat hyviä. Udemystä saa alkaen kymppi, AWS:n omat ovat osin ilmaisia jne. Linux Academyllä on $49/kk paljon eri kursseja ja boonuksena siellä on AWS-sandbox, jossa voi tehdä harjoituksia ilman että laskua tulee senttiäkään lisää. AWS:n free tier on myös hyvä, mutta se sinulla varmaan on.

AWS:n kanssa mielestäni Terraform on ehdoton juttu. Eli sen sijaan, että infra polkaistaan pystyyn klikkailemalla GUI:ssa, se tehdään ohjelmallisesti. Terraform on palveluntarjoajariippumaton eli ei ole rajoittunut AWS:ään (toisin kuin AWS:n oma CloudFormation. Kaikki mahdollinen kuvataan konffikielellä, joka sitten osaa luoda resurssit (esim. EC2-instanssit ja DNS-tietueet) halutunlaisesti suoraan komentoriviltä. Tai kun konffi muuttuu, se osaa tuhota tarvittavat resurssit. Konffi on samalla dokumentaatio infrasta.

Jenkins mainittiin. Hyvä vaihtoehto sille voi olla GitHub Actions. Alkaen ilmainen ja sillä saa todella nätisti CI/CD-pipelinen pystyyn ja integraatio GitHubin kanssa on täydellinen.

e

Lainataas vähän tuota linux academy vinkkiä

Moro,

Kaveri valmistu tuossa vähään aikaa sitten datanomiks ja haluis siirtyä tietoturva-alalle ja ehkä vieläpä tarkemmin valkohattuhakkerin tehtäviin. Katsottiin nopeasti niin Suomesta ei oikein näyttäisi olevan alaan liittyvää AMK-koulutusta olevan tarjolla joten mietittiin että olisikohan parempi suorittaa jotakin näitä udemy / codeacamy / linuxacademy kursseja? Noissa vois saada käsiä saveen enemmän ku perus IT-tradenomikursseilla ja näyttää ainaki serteillä työnantajalle et on jotain relevanttia tehnyt. Toki varmaa parasta näyttöä olisi jos pystyisi esittämään että on jo löytänyt haavoittuvuuksia yritysten järjestelmistä, mutta varmaan serteilläkin pääsisi alkuun

Tässä pari nyt mitä tuli vastaan:

Complete Ethical Hackers Beginner - Advanced Training Course

Learn how to do ethical hacking, penetration testing, web testing, and wifi hacking using kali linux!

www.udemy.com

Online Courses - Learn Anything, On Your Schedule | Udemy

Udemy is an online learning and teaching marketplace with over 213,000 courses and 57 million students. Learn programming, marketing, data science and more.

www.udemy.com

Browse Training

Browse our 1,800+ instantly-deployable labs. Each lab puts learners in live environments that simulate real-world cloud challenges related to AWS, Azure, GCP, DevOps, Linux and more.

linuxacademy.com

 

[kjns]

Noissa vois saada käsiä saveen enemmän ku perus IT-tradenomikursseilla ja näyttää ainaki serteillä työnantajalle et on jotain relevanttia tehnyt.

Jos haluaa päästä nopeasti käytännön hommiin niin lisäkurssien suorittaminen osaamisen nostamiseksi ja jonkinlaisten merkintöjen saamiseksi ei varmasti ole huono idea samalla kun yrittää kalastella junior-tason paikkaa jostain alan firmasta.

Kannattaa myös katsella milloin seuraava aikataulutettu versio cybersecurity base -moocista tulee linjoille. Tuo on helsingin yliopiston ja f-securen yhdessä tarjoama ilmainen kurssi tietoturvasta (10op laajuinen ja korkeakoulutasoa). Jos oikein hyvin vetää niin tuolta voisi saada jalkaa oven väliin f-securen suuntaan. Kurssi ja sen materiaali on katsottavissa tälläkin hetkellä vapaasti, mutta eniten siitä saa irti aikataulutettuna versiona.

Itse olen valmistunut it-tradenomiksi, ja meillä ei ainakaan ollut tietoturvasta kuin yksi 3op kurssi, joten tuohon puoleen ei siellä kauheasti panostettu... Mainitsemani moocin olisi kyllä saanut menemään opintoihin täydessä laajuudessaan vaikka valinnaisena (kurssista saa HY:n avoimen YO:n opintopisteet jotka kelvannevat lähes kaikille korkeakouluille suoraan) mutta en sitä siihen vaiheeseen kerennyt suorittaa. Yleensäkin tutkinnon sisältöön toki pystyi vaikuttamaan valinnaisilla ja kursseja korvaamalla, jos jossain muualla oli jotain mielenkiintoisempaa tarjolla kuin omassa koulussa. Toisissa kouluisaa tämä onnistuu helpommin ja toisissa sitten taas ei oikein millään...

Jos oikeasti tuo ala kiinnostaa niin tietojenkäsittelyn inssiopinnot softa- tai verkkopainotuksella olisi varmasti erittäin hyvä pohja päästä uralla pidemmällekin, jos matikkapäätä löytyy ja jaksaa opiskella vielä muutaman vuoden. Jos matikka ei napusta niin sitten tradelinjalle ja maksimimäärä softakehitystä kursseihin.

Datanomin papereilla ja riittävällä harrastuspohjallakin duunia voi toki löytää, mutta korkeakoulututkinto kyllä helpottaa mielenkiintoisten hommien hankkimista (myös pidemmällä tulevaisuudessa), joten sitä jatko-opiskelua kannattaa vielä harkita.

 

[kumihanska]

Löytyykö täältä kokemuksia OP:sta työnantajana juurikin näissä IT-puolen hommissa (kehitys, ylläpito, datan analysointi). Melko paljon tuntuu olevan näitä paikkoja auki tällä hetkellä. Iso talo, onko ison talon edut ja miten byrokraattista pankkimeininkiä?

 

[Randomizer]

Löytyykö täältä kokemuksia OP:sta työnantajana juurikin näissä IT-puolen hommissa (kehitys, ylläpito, datan analysointi). Melko paljon tuntuu olevan näitä paikkoja auki tällä hetkellä. Iso talo, onko ison talon edut ja miten byrokraattista pankkimeininkiä?

Hyvää palkkaa ja kivoja työetuja ainakin tarjoavat. Lainaa marginaalittomana on aika kova sana asuntoa ostavalle esimerkiksi.

 

[Incredible Buff]

Byrokratiaa piisaa ja ketteryys kaukana. Nokiameininkiä.

 

[Makos]

Byrokratiaa piisaa ja ketteryys kaukana. Nokiameininkiä.

Meillä oli päivänä ennen koronaa joku Nokia-kaveri luennoimassa ketteryydestä Jokin asia ei täsmää.

Just give me koroton asuntolaina ja I'll do shit for you!

 

[dropadrop]

Ketteryys on joustava käsitys. Moni yritys luulee, että ketteryys sijaitsee alimmalla tasolla tiimissä.

 

[Randomizer]

Ketteryys on joustava käsitys. Moni yritys luulee, että ketteryys sijaitsee alimmalla tasolla tiimissä.

Tällaiset yritykset ovat kusessa jos eivät muuta ajattelutapojansa.

 

[Incredible Buff]

Ketteryys on joustava käsitys. Moni yritys luulee, että ketteryys sijaitsee alimmalla tasolla tiimissä.

Niinpä. Nyky-Nokiasta en toki tiedä mitään.

Monihan se on valmis uhraamaan mielenterveytensä kunhan on palkkaa ja etuja. Kaippa se on kivempi itkeä linnassa kuin nauraa mökissä.

 

[yero]

Byrokratiaa piisaa ja ketteryys kaukana. Nokiameininkiä.

Nokiaa ja OP:tä yhdistää myös se, että molemmat kaatuvat samoihin yritykseen: Google ja Apple. Pankkitoiminta on nykyään täysin internet-pohjaista bisnestä, kaikki tapahtuu verkossa ja nettiyhtiöt tulevat ottamaan markkinan. Täysin innovaatiokyvytön OP katselee vierestä eikä edes tajua mitä tapahtuu.

 

[Seeteufel]

Nokiaa ja OP:tä yhdistää myös se, että molemmat kaatuvat samoihin yritykseen: Google ja Apple. Pankkitoiminta on nykyään täysin internet-pohjaista bisnestä, kaikki tapahtuu verkossa ja nettiyhtiöt tulevat ottamaan markkinan. Täysin innovaatiokyvytön OP katselee vierestä eikä edes tajua mitä tapahtuu.

Saako Googlelta asuntolainaa ja vakuutuksia? Epäilemättä maksamisessa voi olla "dinoilla" haasteita, mutta kyllä pankkeja tarvitaan jatkossakin.

 

[Paapaa]

Täysin innovaatiokyvytön OP katselee vierestä eikä edes tajua mitä tapahtuu.

Millä tavalla OP on "täysin innovaatiokyvytön"? Onhan pankkitoiminta Suomessakin mullistunut 10+ vuodessa valtavasti ja lähes kaiken voi hoitaa netin välityksellä. Ei OP:kaan huvin vuoksi aja konttoriverkostoaan alas. Nordea on tehnyt samaa toki vähän pidempään. OP:n markkinaosuus esim. yritys- ja asuntolainoissa on jopa kasvanut.

 

[idkf]

OP:han lanseerasi tuon puhelimella(Pivo) maksamisen suomessa monta vuotta ennen Google Payta. Mobile Pay ei toimi samalla tekniikalla, joten sitä ei imo voi laskea tuohon kännykkämaksamiseen lähimaksutekniikalla, vaikka toimiikin monissa kaupoissa. Suht nopeasti myös reagoivat tuohon Mobile Payn puhelinnumerolla rahan siirtämiseen tuolla Siirto -maksusysteemillä. Toki Pivo varamasti tulee nyt saamaan nokkiinsa, kun Google Pay alkaa yleistyä, ja myös Samsung Pay laajenee todennäköisesti kohta suomeen.

 

[Makos]

Niinpä. Nyky-Nokiasta en toki tiedä mitään.

Monihan se on valmis uhraamaan mielenterveytensä kunhan on palkkaa ja etuja. Kaippa se on kivempi itkeä linnassa kuin nauraa mökissä.

Jiiz kerro lisää, en tiennyt tota. Pitännee katsantaa terveyspalvelut sitten myös. Puhutko edes OP:sta vai dinosaurus-Nokiasta.

 

[yero]

Saako Googlelta asuntolainaa ja vakuutuksia? Epäilemättä maksamisessa voi olla "dinoilla" haasteita, mutta kyllä pankkeja tarvitaan jatkossakin.

Mennään vuoteen 2005 ja kysytään: "Saako Googlelta matkapuhelinkäyttöjärjestelmiä"?

Vastaus on sama kuin asuntolainaan ja vakuutuksiin tänään: ei vielä.

Millä tavalla OP on "täysin innovaatiokyvytön"? Onhan pankkitoiminta Suomessakin mullistunut 10+ vuodessa valtavasti ja lähes kaiken voi hoitaa netin välityksellä. Ei OP:kaan huvin vuoksi aja konttoriverkostoaan alas. Nordea on tehnyt samaa toki vähän pidempään. OP:n markkinaosuus esim. yritys- ja asuntolainoissa on jopa kasvanut.

OP on kyllä sekoillut kaikenlaista pankkitoimintaan littymätöntä, mutta pankkitoiminnan digitalisoinnissa ihan hukassa. Innovaatio ei ole sitä, että tehdään vanhaa samaa uusilla välineillä.

OP:han lanseerasi tuon puhelimella(Pivo) maksamisen suomessa monta vuotta ennen Google Payta. Mobile Pay ei toimi samalla tekniikalla, joten sitä ei imo voi laskea tuohon kännykkämaksamiseen lähimaksutekniikalla, vaikka toimiikin monissa kaupoissa. Suht nopeasti myös reagoivat tuohon Mobile Payn puhelinnumerolla rahan siirtämiseen tuolla Siirto -maksusysteemillä. Toki Pivo varamasti tulee nyt saamaan nokkiinsa, kun Google Pay alkaa yleistyä, ja myös Samsung Pay laajenee todennäköisesti kohta suomeen.

Kuinka usein olet viime aikoina käyttänyt suomalaista hakukonetta www.fi:tä? Samalla tavalla tulee käymään OP:n kansallisille ratkaisuille.

 

[Incredible Buff]

Jiiz kerro lisää, en tiennyt tota. Pitännee katsantaa terveyspalvelut sitten myös. Puhutko edes OP:sta vai dinosaurus-Nokiasta.

Ihan yleisesti kun ensimmäinen kommentti on että ne maksaa hyvin. Ihan kuin millään muulla ei olisi väliä.

Mitä vittua tarkoittaa Jiiz?

 

[Paapaa]

Innovaatio ei ole sitä, että tehdään vanhaa samaa uusilla välineillä.

Tää ei nyt oikein avannut asiaa. Kirjoitit, että "nettiyhtiöt tulevat ottamaan markkinan" ja "OP katselee vierestä eikä edes tajua mitä tapahtuu". Kerro, miten tämä näkyy markkinaosuuksissa tällä hetkellä? Milloin tämä vallanvaihto tapahtuu? Ja siis mitkä nettiyhtiöt ottavat vallan ja millä sektorilla? Asuntolainoissa, peruspankkipalveluissa, maksupalveluissa, sijoituspalveluissa wut? Yritän vain saada ajatuksestasi kiinni, niin ymmärtäisin paremmin.

 

[Makos]

Ihan yleisesti kun ensimmäinen kommentti on että ne maksaa hyvin. Ihan kuin millään muulla ei olisi väliä.

No paljon on väliä jo sijainnilla. Jos ylempi johto on perseestä, riittää ainakin kahvipöydässä läppää . Joku saattaa jopa olla Noksulla töissä, jolloin vaihto voi olla comme ci comme ça.

 

[Seeteufel]

Mennään vuoteen 2005 ja kysytään: "Saako Googlelta matkapuhelinkäyttöjärjestelmiä"?

Vastaus on sama kuin asuntolainaan ja vakuutuksiin tänään: ei vielä.

Tosin pankkitoimintaa ei ihan noin vaan aloiteta eikä se ole välttämättä ole edes fiksua ryhtyä siihen itse. Google ja Apple esimerkiksi käytännössä ostaa luottokorttipalvelunsa Goldmanilta (pankki) ja lyö siihen oman logonsa päälle.

 

[Incredible Buff]

No paljon on väliä jo sijainnilla. Jos ylempi johto on perseestä, riittää ainakin kahvipöydässä läppää . Joku saattaa jopa olla Noksulla töissä, jolloin vaihto voi olla comme ci comme ça.

Joo jutellaan sitten, kun saat joskus kokemusta työelämästä.

 

[FireFly Renaissance]

Ketteryys on joustava käsitys. Moni yritys luulee, että ketteryys sijaitsee alimmalla tasolla tiimissä.

Tärkeintä ketteryydessä on prosessit.

 

[Makos]

Joo jutellaan sitten, kun saat joskus kokemusta työelämästä.

Thänks dad!

Jiizzz