IT-alan työpaikat

[pappatech]

Nyt tuo on muuttunut ihan tavalliseksi Subwayn ravintolapäällikön hommaksi. Ilmoitusta on päivitetty tänään klo 16:27. Varmaan tuohon oli cut'n'paste tms. virheen vuoksi päätynyt kahden eri työpaikan hommia, eikä tarkoitus ole laittaa kyberturvallisuusasiantuntijaa leipiä valmistamaan.

Joo, olin jo päivällä kirjoittamassa, että muutenhan tuo näytti jo aikaisemminkin suht tavalliselta raflapäällikön haulta, mutta se tietoturva-asiantuntijaosio "hiukan särähti"

Pilvessä luulis olevan Subinkin taustajärjestelmät tänä päivänä, ettei takahuoneen konttoriin tarvii kuin läppärin ja nettiyhteyden, että pääsee naputtelemaan myynnit ja muut tarvittavat ketjun taustajärjestelmiin ja voi ylläpitää mitä lie omia exceleitä haluaakaan. Vaikea tuosta on tietoturva-asiantuntijalle hommaa keksiä.

 

[Saunaministeri]

Minkälainen työtilanne on tietoturvapuolella? Onko täällä kybertuvallisuuden maistereita paikalla?

 

[Ploro]

Minkälainen työtilanne on tietoturvapuolella? Onko täällä kybertuvallisuuden maistereita paikalla?

Taitaa ainakin sämpylöiden paistamiseen olla kovaa valuuttaa.

 

[RealityBites]

Minkälainen työtilanne on tietoturvapuolella? Onko täällä kybertuvallisuuden maistereita paikalla?

Ainakin työelämän puolella tietoturva-asiantuntijat ovat aina aika kysyttyä tavaraa eikä joka hommaan tahdo edes saada.

 

[xana]

Apple palkkaa it-osaajia tuotekehitykseen Suomeen – ”Haemme tänne vakaata kasvua” - Taloussanomien uutinen

Applelle palkattavat henkilöt työskentelevät Oulussa, Business Oulun asiakkuuspäällikkö Jussi Leponiemi kertoo.

 

[jarhu]

Minkälainen työtilanne on tietoturvapuolella? Onko täällä kybertuvallisuuden maistereita paikalla?

Toiseen en voi vastata, mutta työtilanne kyberissä on tällä hetkellä aika vaativa kun tekijät on olleet kiven alla. Jos saat jonkun haastatteluun asti, niin pienellä kokemuksella pyydetään jo 5-6k€ palkkoja.

 

[negge]

Minkälainen työtilanne on tietoturvapuolella? Onko täällä kybertuvallisuuden maistereita paikalla?

En ole kyberturvallisuuden maisteri, mut kysyntää löytyy.
Kyberpuolella tutkinnoilla ja serteillä on eniten merkitystä konsulttimestoissa, koska niitä käytetään sit tarjouksissa laatukomponentteina.

Meillä duunissa kyberväen joukosta löytyy kyberturvallisuuden maistereita ja tyyppejä, jotka suorittaa tutkintoa työn ohessa.
Sit on tietty myös jengiä, joilla ei oo mitään koulutusta, mut osaamista ihan hitosti.

 

[Randomizer]

Tietoturvahommissa pitää erityisesti verkkoasioista tietää aivan pirusti. Ei sitä vaan tutkinnolla osaamista saa vaan pitää vuosia pyöriä erilaisissa ympäristöissä.

 

[Jeesbox]

Mistähän tietää, onko hyvä ohjelmoija? Itselläni on ammatillinen itsetunto hyvin matalalla ja ois jotenkin kiva tietää, olenko hyvä, paska, vaiko jotain siltä väliltä.

 

[negge]

Tietoturvahommissa pitää erityisesti verkkoasioista tietää aivan pirusti. Ei sitä vaan tutkinnolla osaamista saa vaan pitää vuosia pyöriä erilaisissa ympäristöissä.

Teknisen syväosaamisen lisäksi on kysyntää tyypeille, jotka pystyy hallinnoimaan sitä strategista puolta kyberpuolen kehittämisessä, johon kuuluu just se, et sijoitat sun omaan organisaatioon noita syvän päädyn osaajia / ostat ulkopuolelta palveluita, jotka sparraa sun ympäristöä parempaan jamaan.

Tekninen osaaminen on ehdottomasti tärkeää, mutta jos haluaa uran luoda kyberin puolella niin ei tarkoita, et pitäisi olla teknisesti huippu. Tämäkin toki vaatii sen, et sun pitää pyöriä erilaisissa ympäristöissä, että tiiät et mitä skenessä tapahtuu.

 

[dropadrop]

Mistähän tietää, onko hyvä ohjelmoija? Itselläni on ammatillinen itsetunto hyvin matalalla ja ois jotenkin kiva tietää, olenko hyvä, paska, vaiko jotain siltä väliltä.

Luetko muiden koodia? Mitä mietteitä se herättää?

Olen ollut koodaajana aikoinaan, en kuitenkaan enään. Edellisellä työpaikalla oli ehkä 50 koodaajaa ja mä junnuimmasta päästä. Nykyisellä ehkä 200, nyt työskentelen niiden kanssa mutten koodaa itse.

Molemmilla työpaikoilla on / oli muutama velho. Siis semmoisia jotka vuodesta toiseen pystyivät viikossa tekemään yksin asioita jotka yleensä veisivät hyvältä tiimiltä kuukausia. Samoin toistuvasti tekevät innovatiivisiä asioita joita muut eivät tee.

Molemmilla työpaikoilla lähes kaikki muutkin ovat hyviä. Siis tuottavat tasaisesti laadukasta koodia, ja ainakin osalla erityisosaamisia jotka erottavat joukosta. Hyvä voi kuitenkin olla monella tavalla, pohjana kuitenkin kaikilla pitäisi olla kyky kirjoittaa toimivaa koodia jota muiden on mielellään helppo ymmärtää. Jotkut ovat parempia ideoinnissa, toiset testaamisessa tai jossain teknologioissa - kaikkien ei tarvitse osata kaikkea jos tiimi toimii ja siinä on hyvä kokonaisuus.

Koska mä koodasin vain muutaman vuoden olin aina junnummasta päästä, eikä itsetunto ollut erityisen hyvä. Mun koodi kuitenkin toimi ja on ajossa paikottain vielä 10v myöhemmin, olen siis myöhemmin tullut johtopäätökseen että ei se nyt huonoa ollut. Mulla oli myös hyviä ideoita, mutta parhaat niistä toteutettiin muiden toimesta (ilman mua ei kuitenkaan olisi tehty, eli tiimi on tärkeä). En kuitenkaan ollut hyvä estimoimaan, ja muutenkin aika hidas.

Jos työskentelee paikassa jossa on muitakin koodaajia niin vaikea uskoa ettei jollain tasolla ole tietoinen siitä ketkä ovat kovia ja ketkä eivät? Ja jotain kykyä verrata itseään muihin? Jos ei ole koskaan työskennellyt muiden kanssa niin olettaisin ettei ole kova, koska iso osa oppimista on nähdä kun muut tekevät uskomattomia asioita ja sen myötä avartaa omaa käsitystä siitä mikä on mahdollista.

 

[Jeesbox]

Luetko muiden koodia? Mitä mietteitä se herättää?

Olen ollut koodaajana aikoinaan, en kuitenkaan enään. Edellisellä työpaikalla oli ehkä 50 koodaajaa ja mä junnuimmasta päästä. Nykyisellä ehkä 200, nyt työskentelen niiden kanssa mutten koodaa itse.

Molemmilla työpaikoilla on / oli muutama velho. Siis semmoisia jotka vuodesta toiseen pystyivät viikossa tekemään yksin asioita jotka yleensä veisivät hyvältä tiimiltä kuukausia. Samoin toistuvasti tekevät innovatiivisiä asioita joita muut eivät tee.

Molemmilla työpaikoilla lähes kaikki muutkin ovat hyviä. Siis tuottavat tasaisesti laadukasta koodia, ja ainakin osalla erityisosaamisia jotka erottavat joukosta. Hyvä voi kuitenkin olla monella tavalla, pohjana kuitenkin kaikilla pitäisi olla kyky kirjoittaa toimivaa koodia jota muiden on mielellään helppo ymmärtää. Jotkut ovat parempia ideoinnissa, toiset testaamisessa tai jossain teknologioissa - kaikkien ei tarvitse osata kaikkea jos tiimi toimii ja siinä on hyvä kokonaisuus.

Koska mä koodasin vain muutaman vuoden olin aina junnummasta päästä, eikä itsetunto ollut erityisen hyvä. Mun koodi kuitenkin toimi ja on ajossa paikottain vielä 10v myöhemmin, olen siis myöhemmin tullut johtopäätökseen että ei se nyt huonoa ollut. Mulla oli myös hyviä ideoita, mutta parhaat niistä toteutettiin muiden toimesta (ilman mua ei kuitenkaan olisi tehty, eli tiimi on tärkeä). En kuitenkaan ollut hyvä estimoimaan, ja muutenkin aika hidas.

Jos työskentelee paikassa jossa on muitakin koodaajia niin vaikea uskoa ettei jollain tasolla ole tietoinen siitä ketkä ovat kovia ja ketkä eivät? Ja jotain kykyä verrata itseään muihin? Jos ei ole koskaan työskennellyt muiden kanssa niin olettaisin ettei ole kova, koska iso osa oppimista on nähdä kun muut tekevät uskomattomia asioita ja sen myötä avartaa omaa käsitystä siitä mikä on mahdollista.

Kyl mä muiden kanssa koodaan. Välillä vaan tuntuu, et olen vähän hidas, ku teen niin varovaisesti.

Muiden koodia pystyn lukemaan. Joillakin vaan on niin paljon enemmän kokemusta, et ne pystyy tekemään parempaa koodia. Pitäis varmaan yhä pysyä avoimena oppimiselle, ku musta on tullut vähän leipäkoodari. Teen sitä, ku en muuta osaa.

Ja sama kokemus mullakin, et jotkut tekee vaan tosi nopeesti ja innovatiivisesti.

 

[Randomizer]

Mistähän tietää, onko hyvä ohjelmoija? Itselläni on ammatillinen itsetunto hyvin matalalla ja ois jotenkin kiva tietää, olenko hyvä, paska, vaiko jotain siltä väliltä.

Suomessakin teollisuus on täynnä kovalla palkalla heiluvia "senior" softaajia jotka eivät omaa kovin hyviä ohjelmointitaitoja. Turha ressata. Mä en ole varsinaisesti edes koodaaja mutta silti tulee cringejä joskus kun lukee devaajien kirjoittamaa koodia töissä.

 

[dropadrop]

Kyl mä muiden kanssa koodaan. Välillä vaan tuntuu, et olen vähän hidas, ku teen niin varovaisesti.

Muiden koodia pystyn lukemaan. Joillakin vaan on niin paljon enemmän kokemusta, et ne pystyy tekemään parempaa koodia. Pitäis varmaan yhä pysyä avoimena oppimiselle, ku musta on tullut vähän leipäkoodari. Teen sitä, ku en muuta osaa.

Ja sama kokemus mullakin, et jotkut tekee vaan tosi nopeesti ja innovatiivisesti.

Mä alotin koodaamisen yli 30-vuotiaana ja lopetin 3 vuoden kuluttua kun päätin ettei musta voisi tulla semmosta parasta velhoa. Jälkikäteen olen kyllä todennut että olin sen päätöksen kanssa ihan liian hätäinen, ja kun olen kattellut muita junnuja joilla 3v kokemus niin harva tuossa vaiheessa häikäisee (toki jos on viettänyt nuoruutensa jo koodaten).

Nopeus on vain yksi aspekti, ei sitä kannata liikaa miettiä. Ylipäätänsä, on suhteellisen turhaa miettiä ”olenko hyvä”, paljon järkevämpää keskittyä miettimään ”miten kehityn paremmaksi”.

 

[Make]

Voiko 5 vuoden työkokemuksella pyytää tuotetalossa ei-Senior tittelin back-end-kehittäjän työstä 4000€/kk tai yli? Eli ei konsulttityö, ei senior, ei full-stack.

 

[Nuuskamulkkunen]

Voiko 5 vuoden työkokemuksella pyytää tuotetalossa ei-Senior tittelin back-end-kehittäjän työstä 4000€/kk tai yli? Eli ei konsulttityö, ei senior, ei full-stack.

Voi ja pitääkin pyytää. Ihan vain niin paljon kuin kehtaat ja näet kohtuulliseksi.

 

[Randomizer]

Voiko 5 vuoden työkokemuksella pyytää tuotetalossa ei-Senior tittelin back-end-kehittäjän työstä 4000€/kk tai yli? Eli ei konsulttityö, ei senior, ei full-stack.

5 vuoden kokemuksella ollaan jo yleensä senior tittelillä, eli palkka pyyntöä reilusti ylöspäin ja samalla ylennys.

 

[Paapaa]

Palkoista tulikin mieleen. Koodiklinikka-Slackissä tuli tällainen IT-alkan palkkakysely vastaan. Jo yli 500 vastannutta. Sinne vaan palkkatietoja raportoimaan jos siltä tuntuu:

Koodiklinikan suuri palkkakysely, 2022

Tervetuloa mukaan osallistumaan Koodiklinikan suureen palkkakyselyyn, vuosimallia 2022. Miltä näyttää palkkataso klinikkalaisten keskuudessa tänä vuonna? Viime vuoden kyselyn ja tulokset löytää https://koodiklinikka.github.io/palkkakysely/. Huomiothan, että kaikki vastaukset tulevat olemaan...

bit.ly

 

[Make]

5 vuoden kokemuksella ollaan jo yleensä senior tittelillä, eli palkka pyyntöä reilusti ylöspäin ja samalla ylennys.

Kyseessä on uuden työpaikan haku. Työpaikkailmoituksessa haettiin ilman senior-titteliä, en tiedä saisiko semmoisen sitten kun on jo kokemusta alla. Tai ehkä tuossa haetaan jotakuta vähän junnumpaa (= pienempi palkka).

 

[Randomizer]

Kyseessä on uuden työpaikan haku. Työpaikkailmoituksessa haettiin ilman senior-titteliä, en tiedä saisiko semmoisen sitten kun on jo kokemusta alla. Tai ehkä tuossa haetaan jotakuta vähän junnumpaa (= pienempi palkka).

Miks haet junnupaikkoja? No sanot haastattelussa että oot vähän kokeneempi ja seniorin palkkavaatimuksella liikkeelle. Kyllä ne hyvät tyypit haluaa joka tapauksessa palkata.

 

[Make]

Miks haet junnupaikkoja? No sanot haastattelussa että oot vähän kokeneempi ja seniorin palkkavaatimuksella liikkeelle. Kyllä ne hyvät tyypit haluaa joka tapauksessa palkata.

No, päädyin nyt jättämään hakemuksen lähettämättä. Osittain siksi, koska hakeminen oli monimutkaista Hain erästä toista Senior-tittelin paikkaa.

 

[munse]

Rupeaa olemaan kypsä nykyiseen urapolkuun. Hommissa itsessään ei ole juuri vikaa, mutta noin 10 vuoden jälkeen tuntuu, että urakehitys oli aika lailla tässä mikäli haluan pysyä asiantuntijana enkä ryhtyä manageriksi. Mielessä alanvaihto IT-puolelle.

Olen perinteisen alan R&D-insinööri, koulutus DI. Hommat ovat teknisiä: fysiikka (mekaniikka) ja matikka pitää olla hanskassa. Kun viimeiset vuodet pääpaino on ollut Python-ohjelmoinnissa muutenkin (ehkä 2/3 työajasta), niin miksi en vaihtaisi IT-alalle missä asiantuntijaakin arvostetaan? Palkka luonnollisesti ottaisi osumaa aluksi, mutta eipä se erityisen hyvä nykyäänkään ole.

Varsinaisesta ohjelmistokehityksestä ei ole kokemusta, oma koodailu on ollut lähinnä skriptaamista. Välillä OOP, välillä ei. Pythonia siis olen käyttänyt. Tyypillisiä käyttämiäni kirjastoja ovat esim. NumPy ja SciPy. Mitään 10k riviä suurempaa kokonaisuutta en ole väsännyt. Hommia on tullut tehtyä pääasiassa yksin, joten Git-osaaminen on melko basic-tasolla. Mitään kovin systemaattista testaamistakaan ei ole tullut harrastettua.

Yliopistossa tuli opiskeltua 3 kurssia ohjelmointia: C++-peruskurssi, C++-jatkokurssi ja MATLAB-kurssi, mutta näistä on noin 10 vuotta aikaa enkä ole C++:aa sen jälkeen käyttänyt. Muita ohjelmistoalan kursseja en ole käynyt. Pythonin olen opetellut työn kautta.

Miten minun kannattaisi edetä? Jonkin täydennyskurssin kautta lisää muodollista pätevyyttä? Vai portfoliota kasaamaan GitHubiin ja sillä metsästämään jotain junnupositiota?

Ehkä omalla koulutuksella ja kokemuksella jokin Data Science -homma voisi olla passeli. Sellainen työ kiinnostaisi, missä pääpaino olisi algoritmeissa ja teknisissä asioissa eikä esimerkiksi jossain luokkarakenteen viilaamisessa. Mutta tärkeintä toki olisi ylipäätään päästä alalle sisään.

Eli miten kannattaisi edetä?

 

[nbzero]

Rupeaa olemaan kypsä nykyiseen urapolkuun. Hommissa itsessään ei ole juuri vikaa, mutta noin 10 vuoden jälkeen tuntuu, että urakehitys oli aika lailla tässä mikäli haluan pysyä asiantuntijana enkä ryhtyä manageriksi. Mielessä alanvaihto IT-puolelle.

Olen perinteisen alan R&D-insinööri, koulutus DI. Hommat ovat teknisiä: fysiikka (mekaniikka) ja matikka pitää olla hanskassa. Kun viimeiset vuodet pääpaino on ollut Python-ohjelmoinnissa muutenkin (ehkä 2/3 työajasta), niin miksi en vaihtaisi IT-alalle missä asiantuntijaakin arvostetaan? Palkka luonnollisesti ottaisi osumaa aluksi, mutta eipä se erityisen hyvä nykyäänkään ole.

Varsinaisesta ohjelmistokehityksestä ei ole kokemusta, oma koodailu on ollut lähinnä skriptaamista. Välillä OOP, välillä ei. Pythonia siis olen käyttänyt. Tyypillisiä käyttämiäni kirjastoja ovat esim. NumPy ja SciPy. Mitään 10k riviä suurempaa kokonaisuutta en ole väsännyt. Hommia on tullut tehtyä pääasiassa yksin, joten Git-osaaminen on melko basic-tasolla. Mitään kovin systemaattista testaamistakaan ei ole tullut harrastettua.

Yliopistossa tuli opiskeltua 3 kurssia ohjelmointia: C++-peruskurssi, C++-jatkokurssi ja MATLAB-kurssi, mutta näistä on noin 10 vuotta aikaa enkä ole C++:aa sen jälkeen käyttänyt. Muita ohjelmistoalan kursseja en ole käynyt. Pythonin olen opetellut työn kautta.

Miten minun kannattaisi edetä? Jonkin täydennyskurssin kautta lisää muodollista pätevyyttä? Vai portfoliota kasaamaan GitHubiin ja sillä metsästämään jotain junnupositiota?

Ehkä omalla koulutuksella ja kokemuksella jokin Data Science -homma voisi olla passeli. Sellainen työ kiinnostaisi, missä pääpaino olisi algoritmeissa ja teknisissä asioissa eikä esimerkiksi jossain luokkarakenteen viilaamisessa. Mutta tärkeintä toki olisi ylipäätään päästä alalle sisään.

Eli miten kannattaisi edetä?

Junnupositiokin kuulostaa vähän aliarvioinnilta omalta mielestä, jos on kovin kokemusta matematiikasta, fysiikasta ja sitten on oikeasti skriptailukokemusta. Varmaan pitäs vaan laittaa hakemuksia sisään ja kattoa mitä löytyy. Ehkä tolla osaamisella oppis paremmin jopa siellä töissä.

 

[munse]

Junnupositiokin kuulostaa vähän aliarvioinnilta omalta mielestä, jos on kovin kokemusta matematiikasta, fysiikasta ja sitten on oikeasti skriptailukokemusta. Varmaan pitäs vaan laittaa hakemuksia sisään ja kattoa mitä löytyy. Ehkä tolla osaamisella oppis paremmin jopa siellä töissä.

Hankalaa tässä on se, että kun alaa ei tunne, niin vaikea sanoa millä tasolla oma osaaminen on. Työpaikkailmoitukset usein vilisevät termejä, joista ei itsellä ole juurikaan hajua, mikä ei itseluottamusta kasvata.

Se on varmaa, että oma työskentelytapa melko amatöörimäinen eikä ammattimainen. Eli ainakin tässä mielessä olen junnu. Gitin käyttö on hakusessa ja debuggaukseenkin käytän yleensä tulostuskomentoja kuin debuggeria. Dokumentointi ja testauskin ovat amatööritasoa tai puuttuvat kokonaan. IDE:ä rupesin käyttämään vasta alle vuosi sitten, sitä ennen mentiin tekstieditorilla. Projektien kansiorakenne on vähän sinnepäin tai yksinkertaisin mahdollinen.

Mutta ehkä se mitä tuottamani koodi tekee on junnutason yläpuolella.

 

[nbzero]

Hankalaa tässä on se, että kun alaa ei tunne, niin vaikea sanoa millä tasolla oma osaaminen on. Työpaikkailmoitukset usein vilisevät termejä, joista ei itsellä ole juurikaan hajua, mikä ei itseluottamusta kasvata.

Se on varmaa, että oma työskentelytapa melko amatöörimäinen eikä ammattimainen. Eli ainakin tässä mielessä olen junnu. Gitin käyttö on hakusessa ja debuggaukseenkin käytän yleensä tulostuskomentoja kuin debuggeria. Dokumentointi ja testauskin ovat amatööritasoa tai puuttuvat kokonaan. IDE:ä rupesin käyttämään vasta alle vuosi sitten, sitä ennen mentiin tekstieditorilla.

Mutta ehkä se mitä tuottamani koodi tekee on junnutason yläpuolella.

Jeps... Itellä kokemusta ohjelmistokehityksestä 12+ vuotta, ja en osaa sitä gittiä oikein käyttää (ne 5 tarvittavaa komentoa saanee nopeasti hanskaan perusprojektissa). Ja vanhassa paikassa ei osattu testata kunnolla joten testauskokemus prööt. Yleisimmin vanhassa paikassa käytetty IDE on roskaa nykyprojekteja ajatellen, joten joo. Jotenkin pärjäillään. En oikeasti osaa hirveesti mitään konkreettista, mutta silti arvostus on kyllä siellä senior developerin tai senior jonkun tietoturvahemulin leveleillä.

Eli tavallaan jos sattuisit vaan hyvään saumaan johonkin (nyt on muuten aivan uskomaton pula tekijöistä), niin ei haittais vaikka opettelis ja silti nostais seniorin palkkoja.

 

[munse]

Jeps... Itellä kokemusta ohjelmistokehityksestä 12+ vuotta, ja en osaa sitä gittiä oikein käyttää (ne 5 tarvittavaa komentoa saanee nopeasti hanskaan perusprojektissa). Ja vanhassa paikassa ei osattu testata kunnolla joten testauskokemus prööt. Yleisimmin vanhassa paikassa käytetty IDE on roskaa nykyprojekteja ajatellen, joten joo. Jotenkin pärjäillään. En oikeasti osaa hirveesti mitään konkreettista, mutta silti arvostus on kyllä siellä senior developerin tai senior jonkun tietoturvahemulin leveleillä.

Eli tavallaan jos sattuisit vaan hyvään saumaan johonkin (nyt on muuten aivan uskomaton pula tekijöistä), niin ei haittais vaikka opettelis ja silti nostais seniorin palkkoja.

Eli naputtelen esimerkkejä GitHubiin ja koitan niillä (ja CV:llä) päästä haastatteluun? GitHub-tili on ollut jo jonkin aikaa, ehkä sinne olisi korkea aika laittaa jotain.

 

[koelin]

Eli naputtelen esimerkkejä GitHubiin ja koitan niillä (ja CV:llä) päästä haastatteluun? GitHub-tili on ollut jo jonkin aikaa, ehkä sinne olisi korkea aika laittaa jotain.

Githubiin hyvä jotain tehdä, vaikka ei varmasti mitään pakollista siellä olla. Riippuu ehkä paikoista, pahimmat pöhinäpaikat jos tuollaista vaatii noin voi se työkulttuurikin olla vähän omanlainen. Ei se silti huono ole jotain olla.

Sun taustoilla ja kiinnostuksilla laittaisin suoraan hakemuksia esim. algorithm developer paikkoihin, data scientist, jne. jos sellaiset kiinnostaa. Jos pääset sinne niin se kokemus (lyhytkin) antaa osaamistakin jo paljon enemmän kuin mikään muu puuhastelu.

Edellisessä työpaikassa oli myös pidempään kaikenlaista ohjelmistoalan hommaa tehnyt joka ei oikein tiennyt mille alkaisi (kuten varmaan suurin osa pidempään tehneistä) ja oli jonkun noiden Sarasen ja vastaavien muutaman kk kurssin jälkeen pivotoinut data science puolelle. Olen aina noita kursseja pitänyt vähän huuhaana, mutta voi näköjään sitäkin kautta ottaa uutta suuntaa ihan onnistuneesti.

Näisä on myös aina se uhka, että päädyt siihen tiettyyn rooliin jos alat pidempään vetämään jotain tiettyä. Eli suosittelisin rohkeasti kokeilla uutta ja ottaa sitten jos töihin pääset niin siihen hommaan mahdollisuuksien mukaan esim sitä datan käsittelyä, algoritmeja, yms mukaan ja rakentaa niillä vähän tarinaa seuraavaan.

Serteistäkin voi olla jotain plussa jos jaksaa niitä tehdä. Eihän ne paljoa opeta kuin teoriaa, mutta on kai sekin jotain.

Täälläkin kaikki varmaan kehuu jotain 6k€ minimipalkkaa tai on köyhä. Ei se oikeasti kaikilla mene siellä taivaissa ja joskus pitää laskea sitäkin mitä haluaa tehdä vs paskan lapiointi ja pöhinää muiden iloksi että voi ostaa enemmän kaljaa viikonlopuksi maanantaita odotellessa.

 

[pappatech]

Sun taustoilla ja kiinnostuksilla laittaisin suoraan hakemuksia esim. algorithm developer paikkoihin, data scientist, jne. jos sellaiset kiinnostaa. Jos pääset sinne niin se kokemus (lyhytkin) antaa osaamistakin jo paljon enemmän kuin mikään muu puuhastelu.

Joo, tuntumaa siihen ammattimaiseen tekemiseen ei tosiaan saa muuten kuin hakeutumalla duuniin ja tekemään johonkin mestaan.

Mainitun Gitin käytössä kuin myös devauskäytännöissä on tosin isoja eroja riippuen siitä, millaiseen porukkaan pääsee tekemään. Toisessa projektissa / firmassa voi olla tosi tarkkaan speksatut toteutuslaput, koodauskäytännöt pitkälle mietittynä, versionhallinta tiptop, kunnolliset CI/CD-automaatiot ja niin edelleen ja toisessa versionhallinta on ihan pellossa ja devaus semmoista, että kaikki muuttuu koko ajan lennosta ja jengi härvää kaikki jotain omiaan.

Edelliset vähän ääripäitä, mutta se, minkälaisen kuvan siitä "ammattimaisesta tekemisestä" saa, voi olla yhden firman perusteella vähän tuurissaan.

muoks. piti vielä kommentoida, että kyllä alkuperäisen kysyjän kokemuksella pitäs jotain hommaa löytyä, että verkkoja vaan vesille. Noilla taustoilla luulisi oppivan kaiken tarvittavan suhteellisen kivuttomasti.

 

[dropadrop]

Ehkä kannattaa kuitenkin yrittää selvittää mitä ne yleisimmät termit työhakemuksissa tarkoittavat? Tota kautta saisit kuitenkin paljon mielekkäämmän haastattelun aikaiseksi. Henkilökohtaisesti yrittäisin kyllä tehdä jonkun testi-projektin jossa käyttäisin niitä teknologioita joita pystyy. Sillä saisit keskustelua vielä pidemmälle ja samalla skeptisemmille työnantajille enemmän konkretiaa.

Idea muuten kuullostaa hyvältä. Python + matikka yhdistelmällä datascience lienee oikea suunta. C++ osaajista on myös pulaa, se vaan saattaa olla pikkusen hitaampi polku? Meillä palkataan molempia, mutta ilman kokemusta veikkaisin ekan polun olevan helpompi.

Sitten vielä ihan villi ajatus jos Applen laitteet kiinnostavat… Tällä hetkellä tuntuu olevan lähes mahdotonta löytää edes semi-osaavia ios tai osx alustojen kehittäjiä. Oikeasti osaavien mäkkikehittäjien pyynnit ovat kymppitonni kuukaudessa, ja sen vuoksi sillä suunnalla saattaisi olla hyviäkin tilaisuuksia.

 

[mopnex]

Hankalaa tässä on se, että kun alaa ei tunne, niin vaikea sanoa millä tasolla oma osaaminen on. Työpaikkailmoitukset usein vilisevät termejä, joista ei itsellä ole juurikaan hajua, mikä ei itseluottamusta kasvata.

Se on varmaa, että oma työskentelytapa melko amatöörimäinen eikä ammattimainen. Eli ainakin tässä mielessä olen junnu. Gitin käyttö on hakusessa ja debuggaukseenkin käytän yleensä tulostuskomentoja kuin debuggeria. Dokumentointi ja testauskin ovat amatööritasoa tai puuttuvat kokonaan. IDE:ä rupesin käyttämään vasta alle vuosi sitten, sitä ennen mentiin tekstieditorilla. Projektien kansiorakenne on vähän sinnepäin tai yksinkertaisin mahdollinen.

Mutta ehkä se mitä tuottamani koodi tekee on junnutason yläpuolella.

Tuolla taustallasi, kuten monet on maininnut, niin juuri Data Scientist -homma voisi olla osuvia. Itse lähtisin ihan keskustelemaan firman kanssa löytyykö hommia, ja minkälainen polku voisi olla edessä. On ymmärrettävää että alussa menee hetki vaihtaa erilaiseen tekemiseen, ja juttuja opitaan matkalla rutkasti lisää. Silti tuolta taustalta on hyvä ponnistaa eteenpäin, ja pienellä lisäkoulutuksella pääsee pitkälle. Se on jo hyvä alku että tunnistaa puutteita mm. omissa työtavoissa kun on enemmän soolona painanut menemään. Itse hommat kyllä opettaa loput, ja eihän sitä koskaan ole "valmis" tietyllä tapaa, että sitä epävarmuutta on syytä myös sietää. Itse lähestyisin avoimella hakemuksella näitä Suomalaisia pienempiä ja isompia taloja mitkä puljaavat juuri datan kanssa. Meillä on myös haku päällä jatkuvasti, ja varmasti monilla muillakin firmoilla.

Suuntana voi olla tuotetalo tai sitten konsulttitalo. Palkkaus on sen perusteella mitä tiedän, niin "riittävä". Pieni vaiettu salaisuus tuntuu olevan se, että Data-hommista saa pienemmällä kokemuksella enemmän palkkaa tällä hetkellä kuin esimerkiksi "devaushommista" vaikka näissä on tiettyä päällekkäisyyttä Tietyissä asioissa data-puolella tullaan paljon perässä (devauskäytännöt) kun työ on alkanut lähentyä ns. sovelluskehitystäkin.

 

[Francis Ford Mondeo]

Ainakin isommat konsulttitalot (Solita, Digia ym.) järjestävät erilaisia urapolku-ohjelmia opiskelijoille ja alanvaihtajille, joten sellainen olisi yksi mahdollisuus päästä niihin datapuolen hommiin. Jos taustalla on jo DI-tutkinto ja periaattessa myös aiheeseen sopivaa käytännön työkokemusta, niin veikkaisin että mahdollisuudet työllistyä alan hommiin ovat oikein mainiot. Noiden kautta porukka on työllistynyt huomattavasti vaatimattomillakin taustoilla.

 

[pappatech]

Mullon historiaa toisesta noista mainituista ja joo, suhtautuminen sopivalla koulutustaustalla ja työkokemuksella varustettuihin, mutta firman teknologioiden kanssa kokemattomampiin, oli kyllä oikeinkin myönteinen.

Ei oo nykyinen työnantaja, että minkään rekrybonusten perässä en ole, mutta joku kontaktikin vois löytyä, mitä kautta sais keskustelua auki, jos on tarpeen. Yksärillä voi kysyä.

 

[kolistelija]

Mistähän tietää, onko hyvä ohjelmoija? Itselläni on ammatillinen itsetunto hyvin matalalla ja ois jotenkin kiva tietää, olenko hyvä, paska, vaiko jotain siltä väliltä.

Mielenkiintoinen kysymys. Kiinnostaisi tietää paljonko työvuosia on takana ja millaisissa hommissa.

Hyvä koodaaja voi olle monella tavalla. Tuottava, tarkka ja yhteistyökykyinen kuvaa mielestäni hyvän juniorikoodaajan perusominaisuuksia. Nöyryys ja uskallus kysyä on myös erittäin tärkeitä ominaisuuksia.

Hyvällä seniorikoodaajalla on hyvä hahmotuskyky ja hän osaa perustella ratkaisujaan. Hän ymmärtää myös arkkitehtuuria ja tunnistaa hyvät koodaustavat huonoista eikä tee asioita vain siksi että niin on ennenkin tehty. Seniori tuntee myös pääkielensä erittäin hyvin, ei ehkä pelkästään syntaksin tasolla. Hyvä seniori tunnistaa myös milloin on järkevä poiketa parhaista käytännöistä ja milloin niissä kannattaa pysyä.

Aika vaikea on verrata koodareita keskenään ellei niiden kanssa tee töitä. Itse ottaisin huomioon myös työhistorian, sillä todella taitava koodaaja voi olla pahasti ruosteessa jos ainoa asia mitä töissä tekee on valmiiden React -komponenttien lätkiminen formeihin ja suurin haaste on tyylien sovittaminen keskenään.

Tärkeintä on mielestäni tunnistaa mitä ei vielä osaa, koska muuten sitä ei ymmärrä opetellakaan. Moni junnu käy läpi vaiheen jossa ovat mielestään valmiita osaajia jo parin vuoden kokemuksella. Eihän siinä voi kehittyä kun tietää jo kaiken tarvittavan.

Edit:
Tämähän on tietenkin mielipidekymys, yhtä totuutta voi olla vaikea löytää.

 

[B12]

Rupeaa olemaan kypsä nykyiseen urapolkuun. Hommissa itsessään ei ole juuri vikaa, mutta noin 10 vuoden jälkeen tuntuu, että urakehitys oli aika lailla tässä mikäli haluan pysyä asiantuntijana enkä ryhtyä manageriksi. Mielessä alanvaihto IT-puolelle.

Olen perinteisen alan R&D-insinööri, koulutus DI. Hommat ovat teknisiä: fysiikka (mekaniikka) ja matikka pitää olla hanskassa. Kun viimeiset vuodet pääpaino on ollut Python-ohjelmoinnissa muutenkin (ehkä 2/3 työajasta), niin miksi en vaihtaisi IT-alalle missä asiantuntijaakin arvostetaan? Palkka luonnollisesti ottaisi osumaa aluksi, mutta eipä se erityisen hyvä nykyäänkään ole.

Eli miten kannattaisi edetä?

Itse perinteisen alan ihmisiä ja nykypäivänä mennään niin it edellä, että perinteiset alat esim perustason koneenrakennus ottaneet pahasti osumaa. Nyt alkaa melko keskinkertaisillakin innovaatioilla ja ongelmanratkaisutaidoilla saada gurun maineen. Perinteisen osaamisen tarve ei ole minnekään katoamassa ja osaaminen menee alamäkeen koko ajan. Robotti voi korvata ihmisen, mutta ei konetta. Jonkun ne koneet on suunniteltava ja ideoitava.

Managerihommia olen saanut seurata sen verran läheltä, että ne fantasiat kyllä haihtuneet jo ajat sitten.

 

[chrisekh]

Niin mutta koneen suunnitelijoista ei ole mikaan pula niin niille voi maksaa saman kuin sairaanhoitajille. Kutsumusammatteja naas.

 

[B12]

Niin mutta koneen suunnitelijoista ei ole mikaan pula niin niille voi maksaa saman kuin sairaanhoitajille. Kutsumusammatteja naas.

Ei ole rivisuunnittelijoista pulaa, mutta kuten jo mainitsisin, taso laskee kuin lehmän häntä käytännön kenttätaitojen ja ymmärryksen kadotessa pikkuhiljaa maailmasta. Erikoismiehet ovat sitten omassa arvossaan. Koneenrakennuksessa, rakentamisessa ym on paljon muutakin kuin suunnittelu.

 

[munse]

Itse perinteisen alan ihmisiä ja nykypäivänä mennään niin it edellä, että perinteiset alat esim perustason koneenrakennus ottaneet pahasti osumaa. Nyt alkaa melko keskinkertaisillakin innovaatioilla ja ongelmanratkaisutaidoilla saada gurun maineen. Perinteisen osaamisen tarve ei ole minnekään katoamassa ja osaaminen menee alamäkeen koko ajan. Robotti voi korvata ihmisen, mutta ei konetta. Jonkun ne koneet on suunniteltava ja ideoitava.

Managerihommia olen saanut seurata sen verran läheltä, että ne fantasiat kyllä haihtuneet jo ajat sitten.

Mielenkiintoisia ja haastavia hommia kyllä konepuolelta löytyy, mutta Suomessa ei jostain syystä alaa arvosteta. Jotain Nokia-huuman pitkäaikaisvaikutuksia, tiedä häntä.

IT edellä mennään tässä maassa. Esimerkiksi Aallossa avaruustekniikka on isketty elektroniikan ja nanotekniikan laitoksen alle eikä konetekniikkaan, mihin ilmailu- ja avaruustekniikka (aerospace engineering) yleensä kuuluu. Ei taideta kyseisellä laitoksella mitään propulsion virtausfysiikkaa juurikaan simuloida.

Mutta jos kokeneenkin lujuuslaskijan palkkahaitari loppuu noin 5k kohdalla ja koodarilla on mahdollisuus tienata vaikka 10k+ samankaltaisella vaatimustasolla, niin ei pidä ihmetellä miksi huippuosaajia perinteiseen teollisuuteen on vaikea löytää. Pallo on yrityksillä.

Itse kovasti tykkään konepuolen R&D-hommista, mutta en usko että nykyistä palkkaa saisi enää ylös hilattua vaikka kuinka sykkisi.

 

[B12]

No jos konepuolella tarkoitetaan suunnittelijaa tai lujuuslaskijaa, eli perus koko päivän ruutua tuijottavaa kauluspaitaista toimistorottaa, niin varmasti jää koodarin ansioista jälkeen, vaikka työ periaatteessa ihan samanlaista. Koodari on niin muodikasta tänä päivänä.

 

[dropadrop]

Ei koodaajien palkka nouse muodin vuoksi, vaan koska niitä on vaikea löytää. Yrityksien pitäisi tehdä softaa tienatakseen rahaa, eikä se onnistu ilman tekijöitä. Jos halvin löytynyt tekijä on kallis joutuu yritys itkemään ja palkkaamaan sen (tai jättämään työt tekemättä).

Tuskin Cobolin koodaus oli hirveän seksikästä tai tuottoisaa 20-30v sitten, nyt on. Samaan tapaan voi käydä lujuuslaskijoille jos riittävän moni lopettaa ja sitten maksetaan.

 

[B12]

Mitä se koodari sitten Suomessa hankkii? Minä epäilen, että 40h/vk 10+k€ tienaavia on suhteellisen vähän. Pikkufirma vs iso firma, junior vs senior? Erikoiserikoismiehiä voi olla, mutta normihyvä rivimies?

 

[Nipa]

Mitä se koodari sitten Suomessa hankkii? Minä epäilen, että 40h/vk 10+k€ tienaavia on suhteellisen vähän. Pikkufirma vs iso firma, junior vs senior? Erikoiserikoismiehiä voi olla, mutta normihyvä rivimies?

Google osaa auttaa, mutta peruspalkat: Junnu 2.5k-3.3k, intermediate 3.5k-4k, seniori 4k-5k. Toki kovalle tekijälle maksetaan vielä tosta enemmän ja sijainti vaikuttaa, mutta perustekijällä noi palkat pitää aika hyvin

 

[pappatech]

^ sanoisin, että noiden haarukoiden yläpäät on kauttaaltaan vähän alakanttiin. Mistä lähteestä nuo on otettu?

Erikoismiehet tosiaan erikseen, mutta siis ei kokeneella ja pätevällä peruskehittäjällä pitäs olla vaikeuksia yli vitosen päästä. Arkkareille voinee lyödä karkeasti noin kilon vielä päälle. Nämät siis ihan katselemalla työpaikkailmoituksia, joissa on ilmoitettu palkkahaarukka.

Erikseen laskutusperusteisesti maksavat talot, joissa liksa voi olla tyyliin 50-70 pinnaa asiakaslaskutuksesta ja joissa kokeneen kaverin kuukausipalkka menee tyypillisesti sit jo heittämällä yli tuon vitosen.

 

[Makis]

Riippuu aika paljon sijainnistakin. Pk-seudulla maksetaan selvästi enemmän kuin muualla. Mutta samaa mieltä, että yläpää menee kyllä yli noiden. No, junnu muuttuu aika nopeasti ei-junnuksi, joten tuo palkka voi pitääkin paikkaansa. Itse kun aloitin, niin ekat kuukausipalkat oli 6500mk...

Laskutusperusteiset kuulemani ja näkemäni mukaan menevät pikemminkin tuonne seitsemän tonnin pintaan. Peruspalkkahan on minimin mukainen (~2300€/kk) noissa hommissa.

 

[pappatech]

Peruspalkkahan on minimin mukainen (~2300€/kk) noissa hommissa.

Muistan lähinnä pari taloa, joissa on tuttuja töissä. Kummatkin takaa neljän kilon takuupalkan.

Sit jos pitäs alkaa kantamaan oikeasti se riski ite, ettei ole projektia, niin sama ruveta kokoaikaiseksi freelanceriksi.

 

[Makis]

Hm, minäkin tiedän pari kaveria noissa hommissa ja tuo oli heidän kertomaansa. Plus jossain alan lehdessä (Tivi tms) oli kanssa näistä juttua. Mutta en epäile, varmaan vaihtelee firmoittain. Uskoisin kyllä, että jos saa neljä tonnia peruspalkkaa, niin oma osa laskutuksesta on selvästi pienempi.

 

[dropadrop]

Mitä se koodari sitten Suomessa hankkii? Minä epäilen, että 40h/vk 10+k€ tienaavia on suhteellisen vähän. Pikkufirma vs iso firma, junior vs senior? Erikoiserikoismiehiä voi olla, mutta normihyvä rivimies?

Kovimmat palkat tulee hyvin erikoisista tapauksista, esim. kun tarvitaan kova osaaja eikä ehdokkaita vain ole. Toki senioreimmat osaajat on erikseen, mutta ura-polku kohti ”1 in 10000” onnistuu vain harvalta (doh).

Yksi esimerkki on tuo Cobol jossa monilla pankeilla on edelleen kriittisiä järjestelmiä jotka on sillä koodattu. Tekijöiden määrä ei kasva, eli hyvistä kilpaillaan.

Toinen on sitten yllättäen osx, johon on vaikea löytää kovia senior osaajia. Jos yrität palkata saat hakemuksia Intiasta tai sitten ympäri eurooppaa, jälimmäisten pyynnit 10k€/kk.

Varmaan tarve muuttoon lisää kaikilla pyyntiä vähäsen.

 

[Makis]

Just muuten näin mainoksen Cobol-kurssista. En muista enää kuka sen järjesti, mutta kyllä noihin hommiinkin on mahdollista päästä.

 

[pappatech]

^ AWAcademy, tai mikä olikaan, se tais olla. Mainoksen näin minäkin.

 

[mopnex]

Just muuten näin mainoksen Cobol-kurssista. En muista enää kuka sen järjesti, mutta kyllä noihin hommiinkin on mahdollista päästä.

Ota Cobol haltuun & aloita ura harvana ja haluttuna osaajana finanssialan järjestelmien parissa Samlink + Academic Work järjestävät tuon kurssin. Tietysti odotukset palkkatason suhteen kannattaa skaalata enemmän sinne junnupäähän, kyllä ne osaavat Cobol-tekijät on ne jotka voivat hinnoitella osaamisensa täysin miten haluavat.

 

[Makis]

No, jos on vaikka kolmikymppinen ja pääsee Cobol-hommiin, niin veikkaan että kymmenen vuoden sisään palkka on kohdallaan kun ne vanhat Cobol-jäärät ei ole ns. käytettävissä.