IT-alan työpaikat

Mitä se koodari sitten Suomessa hankkii? Minä epäilen, että 40h/vk 10+k€ tienaavia on suhteellisen vähän. Pikkufirma vs iso firma, junior vs senior? Erikoiserikoismiehiä voi olla, mutta normihyvä rivimies?
Kovimmat palkat tulee hyvin erikoisista tapauksista, esim. kun tarvitaan kova osaaja eikä ehdokkaita vain ole. Toki senioreimmat osaajat on erikseen, mutta ura-polku kohti ”1 in 10000” onnistuu vain harvalta (doh).

Yksi esimerkki on tuo Cobol jossa monilla pankeilla on edelleen kriittisiä järjestelmiä jotka on sillä koodattu. Tekijöiden määrä ei kasva, eli hyvistä kilpaillaan.

Toinen on sitten yllättäen osx, johon on vaikea löytää kovia senior osaajia. Jos yrität palkata saat hakemuksia Intiasta tai sitten ympäri eurooppaa, jälimmäisten pyynnit 10k€/kk.

Varmaan tarve muuttoon lisää kaikilla pyyntiä vähäsen.
 
Just muuten näin mainoksen Cobol-kurssista. En muista enää kuka sen järjesti, mutta kyllä noihin hommiinkin on mahdollista päästä.
 
Just muuten näin mainoksen Cobol-kurssista. En muista enää kuka sen järjesti, mutta kyllä noihin hommiinkin on mahdollista päästä.

Ota Cobol haltuun & aloita ura harvana ja haluttuna osaajana finanssialan järjestelmien parissa Samlink + Academic Work järjestävät tuon kurssin. Tietysti odotukset palkkatason suhteen kannattaa skaalata enemmän sinne junnupäähän, kyllä ne osaavat Cobol-tekijät on ne jotka voivat hinnoitella osaamisensa täysin miten haluavat.
 
No, jos on vaikka kolmikymppinen ja pääsee Cobol-hommiin, niin veikkaan että kymmenen vuoden sisään palkka on kohdallaan kun ne vanhat Cobol-jäärät ei ole ns. käytettävissä.
 
No, jos on vaikka kolmikymppinen ja pääsee Cobol-hommiin, niin veikkaan että kymmenen vuoden sisään palkka on kohdallaan kun ne vanhat Cobol-jäärät ei ole ns. käytettävissä.
Voi olla että ne kolmekymppisetkään eivät ole enää käytettävissä vaan kaikki lataamossa kun kuuppa menee nurin kun pitäisi purkata jotain 50v vanhaa legacyä.
 
Voi olla että ne kolmekymppisetkään eivät ole enää käytettävissä vaan kaikki lataamossa kun kuuppa menee nurin kun pitäisi purkata jotain 50v vanhaa legacyä.

Jos tekee mieli säätää uusiempien frameworkien ja muiden modernien ratkaisujen kanssa, niin cobol ei välttämättä ole se suunta mihin kannattaa ensinnäkään hakeutua. Paskaan koodiin hajoaa kyllä pää, vaikka kuinka olisi viimeisimmät teknologiat käytössä.
 
Kyllä viime aikoina on ollut viitteitä siitä, että pankitkin heräävät nykyaikaan. Esim. Nordealla voi jo hakea tilitapahtumista, ehkä muutaman vuoden sisällä haku kohdistuu myös tapahtuman viesteihin eikä vain vastaanottajiin.
 
Kyllä viime aikoina on ollut viitteitä siitä, että pankitkin heräävät nykyaikaan. Esim. Nordealla voi jo hakea tilitapahtumista, ehkä muutaman vuoden sisällä haku kohdistuu myös tapahtuman viesteihin eikä vain vastaanottajiin.
Juuri näin, muutama vuosi sitten jo tuota taivastelin - kun ei voinut tehdä hakua tilitapahtumista. Nyt siis jo jotain voi hakee?
 
Jos tekee mieli säätää uusiempien frameworkien ja muiden modernien ratkaisujen kanssa, niin cobol ei välttämättä ole se suunta mihin kannattaa ensinnäkään hakeutua. Paskaan koodiin hajoaa kyllä pää, vaikka kuinka olisi viimeisimmät teknologiat käytössä.
Minä luulen, että tuo homma sopii sellaisille, joille koodaus ei ole varsinaisesti mikään intohimo. Kyllähän maailmaan mahtuu kaikenlaista hommaa, johon voi pää hajota. Silti niitä jotkut tekevät. Tässä tapauksessa kuitenkin palkkakehitys on oletettavasti aika mukava.
 
Koodaaminen jos joku, on sellainen ammatti jossa en ainakaan itse tekisi rahan takia kompromissia. Hyvin vaikea tehdä luovaa hommaa jos moti on aivan nollissa.

Ja palkatkin ovat hyvät, mutta vain niille jotka osaavat jotain. Markkina on täynnä työnhakijoita, mutta hyviä tuntuu olevan hyvin vähän. Tulevat vuodet tulevat varmasti kiristämään myös softahommia ja se voi tehdä markkinasta entistä vaikeamman molemmille osapuolille. Samalla voi olla jännät paikat liian nopeasti paisuneille yrityksille kun asiakkaiden rahahanat kiristyvät.

Jos ala kiinnostaa ja koodaaminen innostaa, kannattaa vaihtaa alaa. Jos taas raha on ainoa syy vaihtaa, kannattaa varautua siihen että riittävän opin saaminen kunnon työpaikkaa varten voi olla tervanjuontia.
 
Kyllä viime aikoina on ollut viitteitä siitä, että pankitkin heräävät nykyaikaan. Esim. Nordealla voi jo hakea tilitapahtumista, ehkä muutaman vuoden sisällä haku kohdistuu myös tapahtuman viesteihin eikä vain vastaanottajiin.

Se on ihan sama mitä siinä on päällä kun vanha mainframe on Cobolkamaa edelleen.
 
Juuri näin, muutama vuosi sitten jo tuota taivastelin - kun ei voinut tehdä hakua tilitapahtumista. Nyt siis jo jotain voi hakee?

Nordeallahan nykyään jopa on integroituna tilitapahtumiin myös kulutustietoja, eli näet suurinpiirtein mihin sun rahat on mennyt viimeisen X ajan aikana.
 
Koodaaminen jos joku, on sellainen ammatti jossa en ainakaan itse tekisi rahan takia kompromissia. Hyvin vaikea tehdä luovaa hommaa jos moti on aivan nollissa.

Ja palkatkin ovat hyvät, mutta vain niille jotka osaavat jotain. Markkina on täynnä työnhakijoita, mutta hyviä tuntuu olevan hyvin vähän. Tulevat vuodet tulevat varmasti kiristämään myös softahommia ja se voi tehdä markkinasta entistä vaikeamman molemmille osapuolille. Samalla voi olla jännät paikat liian nopeasti paisuneille yrityksille kun asiakkaiden rahahanat kiristyvät.

Jos ala kiinnostaa ja koodaaminen innostaa, kannattaa vaihtaa alaa. Jos taas raha on ainoa syy vaihtaa, kannattaa varautua siihen että riittävän opin saaminen kunnon työpaikkaa varten voi olla tervanjuontia.

Totta osittain. Kyllä se raha silti saattaa olla iso motivaattori siirtyä IT-alalle, mutta samalla sitä intoa oppia ja kehittyä saattaa löytyä yhtälailla.

Jos on painanut 10 vuotta raskasta fyysistä työtä reilun parin tonnin palkalla ilman etenemisnäkymiä, niin mahdollisuus tehdä siistiä sisätyötä suhteellisen vapailla työajoilla palkan noustessa reiluun kolmeen tonniin lyhyessä ajassa voi olla lottovoitto. Tuossa palkkaluokassa edellämainittu korotus saattaa olla melkoinen buusti yleiselle elintasolle ja jaksamiselle.
 
Olis tulossa haastattelu Lead dev positioon ja pitäisi keksiä palkkapyyntö myös sisään. En siis ole tuossa tittelissä vielä vaan "perus" devaajana PK-seudulla. Firma on kansainvälinen pörssiyhtiö. Millaisella pyynnöllä väki täällä lähtisi liikkeelle? Oma palkka on tällä hetkellä 4800€/kk+ hilut ja kokemusta ammatillisesta devaamisesta 4v.
 
Jos perus devaajan positiosta nousee leadiksi niin jotain hämärää taustalla? Yleensähän ”lead” positio vihjaisisi että on useita senioreita ja halutaan heidän yläpuolelleen joku.

Mä veikkaan, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudun pörssiyhtiöiden lead dev positiot lähtevät jostain 6-8k paikkeilta.
 
Jos perus devaajan positiosta nousee leadiksi niin jotain hämärää taustalla? Yleensähän ”lead” positio vihjaisisi että on useita senioreita ja halutaan heidän yläpuolelleen joku.
Ei kai IT alalla ole mitenkään kauhean hyviä standardeja arkkitehti, lead, seniori, rivikoodari ja muille vastaaville nimille. Ovat firman sisäisiä keksintöjä. Siinä yhdessä kohtaa kun huomasin olevani porukan vanhin niin sain päähäni alkaa vinkumaan titteliini Senior sanaa. Meillä ei mitään lead developper nimeä edes tunneta.
 
Olis tulossa haastattelu Lead dev positioon ja pitäisi keksiä palkkapyyntö myös sisään. En siis ole tuossa tittelissä vielä vaan "perus" devaajana PK-seudulla. Firma on kansainvälinen pörssiyhtiö. Millaisella pyynnöllä väki täällä lähtisi liikkeelle? Oma palkka on tällä hetkellä 4800€/kk+ hilut ja kokemusta ammatillisesta devaamisesta 4v.

Mitkähän ovat roolin vaatimukset? Siihenhän sen palkkatoiveen on perustuttava eikä pelkästään titteliin.
 
Jos jotain oppinu niin sen, että titteli yksinään ei kyllä korreloi yhtään mitenkään mihinkään. Vuosien perusteel joku max 6k varmaan realistinen, mut kuten mainittu ni vähän vaikee sanoa tietämättä roolista sen enempää.
 
Jos perus devaajan positiosta nousee leadiksi niin jotain hämärää taustalla? Yleensähän ”lead” positio vihjaisisi että on useita senioreita ja halutaan heidän yläpuolelleen joku.

Mä veikkaan, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudun pörssiyhtiöiden lead dev positiot lähtevät jostain 6-8k paikkeilta.
Siksi se olikin heittomerkeissä :) Mulla on aiempaa kokemusta johtamisesta ja oon jo vastaavassa tilassa nykyisessä toimessa, mutta ilman titteliä.


Mitkähän ovat roolin vaatimukset? Siihenhän sen palkkatoiveen on perustuttava eikä pelkästään titteliin.
Aika vähän on vielä tietoa, tuli suoraan HH:lta soitto asiaan.


edit:
Ei kai IT alalla ole mitenkään kauhean hyviä standardeja arkkitehti, lead, seniori, rivikoodari ja muille vastaaville nimille. Ovat firman sisäisiä keksintöjä. Siinä yhdessä kohtaa kun huomasin olevani porukan vanhin niin sain päähäni alkaa vinkumaan titteliini Senior sanaa. Meillä ei mitään lead developper nimeä edes tunneta.
Joo meillä ei nykyisessä käytetä ollenkaa senior titteleitä.
 
Vaikkei noilla titteleillä mitään eksakteja tarkoituksia olekaan, niin eikö Lead kuitenkin yleensä indikoi että positioon sisältyy jonkinlaista (johto)vastuuta, on se sitten tiimin, suunnittelun, teknologian, kaupallisen, teollisen tai kaikkien edellämainittujen..? Eli positio on "enemmän" kuin "vain" kehittäjä. Todennäköisesti siellä saa palaverihuoneen penkkiä/Teamsia kuluttaa jonkin verran ja ottamaan vastuuta kokonaisuuksista ja palkkapyyntö kannattaa laittaa sen mukaiseksi.

Millaisella pyynnöllä väki täällä lähtisi liikkeelle? Oma palkka on tällä hetkellä 4800€/kk+ hilut ja kokemusta ammatillisesta devaamisesta 4v.

Touhutonnin ainakin lisää varmaan targetiksi, ja pikkusen päälle että on "tinkivaraa" :D
 
Vaikkei noilla titteleillä mitään eksakteja tarkoituksia olekaan, niin eikö Lead kuitenkin yleensä indikoi että positioon sisältyy jonkinlaista (johto)vastuuta, on se sitten tiimin, suunnittelun, teknologian, kaupallisen, teollisen tai kaikkien edellämainittujen..? Eli positio on "enemmän" kuin "vain" kehittäjä.

Ei mitenkään automaattisesti. Joissakin organisaatioissa kyse voi olla lähinnä palkkauksesta, ja tietyn palkan kanssa pitää olla ”job bandissä x” joka devaajille tarkoittaa ”lead” titteliä. Toisessa organisaatiossa se voi olla senioriteetista jonka myötä voi tulla vastuita (ei automaattisesti mitään johtamista mutta yleensä koordinaatiota).

Mutta kuten edellisissä viesteissä mainittiin, haitari voi olla laaja.
 
4 vuotta on kuitenkin suhteellisen vähän ammatillista kokemusta. Hyvä tekijä toki on vuosiaan parempi, eikä vuodet kerro kaikkea. Lead roolissa on noita firmakohtaisia eroja niin paljon, että on mahdoton sanoa tarkemmin ilman tarkempaa toimikuvaa.
 
Jos perus devaajan positiosta nousee leadiksi niin jotain hämärää taustalla? Yleensähän ”lead” positio vihjaisisi että on useita senioreita ja halutaan heidän yläpuolelleen joku.

Mä veikkaan, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudun pörssiyhtiöiden lead dev positiot lähtevät jostain 6-8k paikkeilta.
Lead voi tarkoittaa myös sitä, että alotetaan uusi tuote. Ei se tiimi välttämättä aina ole iso tai pyöri kymmenillä deveillä.
 
Alkaa selkeästi taantuma ja tiukat budjetit iskeä kun konsulttitalot on alkanut tarjoamaan ykköskorin kavereita projekteihin.

Muilla ”tilaajilla” sama havainto?
 
Luulisi taantuman näkyvän siten että pidetään kovempaa kiinni kovista osaajista ja junnut jätetään sivuun, siis asiakkaan perspektiivistä. Miksi se siis johtaisi siihen että osaavampia olisi enemmän tarjontaa?
 
Luulisi taantuman näkyvän siten että pidetään kovempaa kiinni kovista osaajista ja junnut jätetään sivuun, siis asiakkaan perspektiivistä. Miksi se siis johtaisi siihen että osaavampia olisi enemmän tarjontaa?

Tässä pitää tietää se, että normi meiningillä tarjouksissa on mukana aina ne samat kovimmat tyypit. Johtuen projektipaljoudesta, ne tyypit ei sitten tietenkään voi oikeasti olla mukana kaikissa niistä projekteista, joihin heitä on käytetty myynnissä. Sitten ne kaverit vaihdetaan yleensä melko vähin äänin toisiin, ja projektissa töitä tekee sitten ihan muut.

Nyt jos sitten myyntiputkesta ei projekteja tulekaan niin paljoa, niin saattaa jopa joskus saada projektiin saakka ne osaavimmat kaverit joiden CV:llä se homma alunperin myytiinkin.
 
Tässä pitää tietää se, että normi meiningillä tarjouksissa on mukana aina ne samat kovimmat tyypit. Johtuen projektipaljoudesta, ne tyypit ei sitten tietenkään voi oikeasti olla mukana kaikissa niistä projekteista, joihin heitä on käytetty myynnissä. Sitten ne kaverit vaihdetaan yleensä melko vähin äänin toisiin, ja projektissa töitä tekee sitten ihan muut.

Nyt jos sitten myyntiputkesta ei projekteja tulekaan niin paljoa, niin saattaa jopa joskus saada projektiin saakka ne osaavimmat kaverit joiden CV:llä se homma alunperin myytiinkin.
On tämä tiedossa, vaikka ei tietenkään kaikki konsulttibisnes noin mene.

Tässä pitäisi siis olla se tilanne että junnuja on sitten läjäpäin penkillä. Se ei tietääkseni ole tilanne tällä hetkellä, mutta varmasti on rekrypuolella alettu varautumaan siihen että junnuja ei välttämättä saada myytyä niin helposti. Kuulostaa siltä että nyt on vain käynyt tuuria ja kyllä niille osaajille on edelleen enemmän kysyntää kuin tarjontaa.
 
Hankalaa tässä on se, että kun alaa ei tunne, niin vaikea sanoa millä tasolla oma osaaminen on. Työpaikkailmoitukset usein vilisevät termejä, joista ei itsellä ole juurikaan hajua, mikä ei itseluottamusta kasvata. :)

Se on varmaa, että oma työskentelytapa melko amatöörimäinen eikä ammattimainen. Eli ainakin tässä mielessä olen junnu. Gitin käyttö on hakusessa ja debuggaukseenkin käytän yleensä tulostuskomentoja kuin debuggeria. :D Dokumentointi ja testauskin ovat amatööritasoa tai puuttuvat kokonaan. IDE:ä rupesin käyttämään vasta alle vuosi sitten, sitä ennen mentiin tekstieditorilla. Projektien kansiorakenne on vähän sinnepäin tai yksinkertaisin mahdollinen.

Mutta ehkä se mitä tuottamani koodi tekee on junnutason yläpuolella.

Ainakin reaaliaikasysteemeissä voi olla hyvin vaikea debugata järkevästi muuten, kuin tulostus komennoilla. Ei voi pysäyttää ohjelman suoritusta, koska se häiritsee.

Dokumentointi on välillä ammattilaisillakin hukassa. Varsinkin, jos myyntimies on liian ahkera, niin äkkiä dokumentointi jää kunnolla tekemättä. Sitä paahdetaan jo seuraavassa projektissa.
 
On tämä tiedossa, vaikka ei tietenkään kaikki konsulttibisnes noin mene.

Tässä pitäisi siis olla se tilanne että junnuja on sitten läjäpäin penkillä. Se ei tietääkseni ole tilanne tällä hetkellä, mutta varmasti on rekrypuolella alettu varautumaan siihen että junnuja ei välttämättä saada myytyä niin helposti. Kuulostaa siltä että nyt on vain käynyt tuuria ja kyllä niille osaajille on edelleen enemmän kysyntää kuin tarjontaa.

On toki edelleen enemmän kysyntää kuin tarjontaa ja riippuu varmasti monista tekijöistä mikä se tilanne milläkin firmalla on (niin ostaessa kuin myydessä). Lähinnä pointtina oli, että kun se myyntiputkesta tulevien projektien määrä pikkuhiljaa tippuu, niin sitä pienempi osa asiakkaista joutuu tyytymään niihin junnumpiin tekijöihin.

Ei ole kyllä vielä itsellekään päin näkynyt tuo kysynnän väheneminen missään muodossa. Mutten ihmettelisi jos jossain päin jo tuollaisiakin efektejä näkyy.
 
Ainakin reaaliaikasysteemeissä voi olla hyvin vaikea debugata järkevästi muuten, kuin tulostus komennoilla. Ei voi pysäyttää ohjelman suoritusta, koska se häiritsee.
Sitten taas ne printit saattavat sotkea suoritusta niin että bugia ei enää saa esille...
 
Olen viittä vaille valmistunut it-inssi ja työkokemusta full stack -devauksesta viimeiset 1,5 vuotta. Opinnoissa keskityttiin data-analytiikkaan ja ML & AI -kuvioihin. Haluaisinkin nyt vaihtaa data scientist -tyyppisiin hommiin. Vinkatkaas mihin firmoihin kannattaisi junnutason tekijän laittaa viestiä, jos tämmöinen on haaveena. Työpaikkailmoitukset seurannassa toki.
 
Olen viittä vaille valmistunut it-inssi ja työkokemusta full stack -devauksesta viimeiset 1,5 vuotta. Opinnoissa keskityttiin data-analytiikkaan ja ML & AI -kuvioihin. Haluaisinkin nyt vaihtaa data scientist -tyyppisiin hommiin. Vinkatkaas mihin firmoihin kannattaisi junnutason tekijän laittaa viestiä, jos tämmöinen on haaveena. Työpaikkailmoitukset seurannassa toki.

Tuolla taustalla suosittelisin profiloitumaan ennemmin data engineer kuin data scientist tehtäviin. Jälkimmäiset paikat nimittäin menee usein enemmän akateemisille, esim. matematiikan tai tilastotieteiden tohtoreille. Toki paikan voi saada inssinäkin, mutta vaikeampaa tulee olemaan.
 
Olen viittä vaille valmistunut it-inssi ja työkokemusta full stack -devauksesta viimeiset 1,5 vuotta. Opinnoissa keskityttiin data-analytiikkaan ja ML & AI -kuvioihin. Haluaisinkin nyt vaihtaa data scientist -tyyppisiin hommiin. Vinkatkaas mihin firmoihin kannattaisi junnutason tekijän laittaa viestiä, jos tämmöinen on haaveena. Työpaikkailmoitukset seurannassa toki.

Nvidia varmaan yks suomen parhaista, jos ml&ai kuviot kiinnostaa. Tosin niiden suomen konttorilla ei näytä ainakaa mun googlettelun pohjalta olevan tällä hetkellä työpaikkoja auki. Nvidialla on tosi laaja paletti tekemistä raudasta eri alojen sovelluksiin ja välissä platformeja.
 
Olen viittä vaille valmistunut it-inssi ja työkokemusta full stack -devauksesta viimeiset 1,5 vuotta. Opinnoissa keskityttiin data-analytiikkaan ja ML & AI -kuvioihin. Haluaisinkin nyt vaihtaa data scientist -tyyppisiin hommiin. Vinkatkaas mihin firmoihin kannattaisi junnutason tekijän laittaa viestiä, jos tämmöinen on haaveena. Työpaikkailmoitukset seurannassa toki.


Tuollainen tuli itelle vastaan tänään LinkedInissä.
 
Onko kukaan tehnyt Kubernetes-sertifiointeja (mikä sertifiointi, kenen tarjoama)? Jos kyllä, niin kokemukset ja sertifiointikokeen vaativuus kiinnostaa.

Itellä jäi Redhatin Openshift-sertifikaatin tekeminen kesken, kun vaihdoin työnantajaa, mutta joku Kubernetes-sertifikaatti on ollu mielessä. Kokemusta on kohtuullisesti (useamman klusterin hallinnasta, parin AWS-pohjaisen Kubernetes-ratkaisun pystyttämisestä jne).
 
Vois olla duunipaikan vaihto edessä konsulttitaloon, jossa palkka on 50% laskutuksesta. Onkohan tähän jotain helppoa kaavaa laskea vuosipalkka? Myyntipuheissa puhutaan 6000 - 8000 euron kuukausituloista, joka toki ois riittävä, mutta pitäähän sitä pystyä jotenkin järkevästi vertaamaan nykyisen työnantajan kiinteään palkkaan.

Riittääkö kaavaksi yksinkertaisesti 157,5h * 12,5 * tuntilaskutus ? Hommaa kun vähän sotkee arkipyhät ja potentiaaliset sairaslomapäivät (joita nyt yleensä tulee 4-8pv vuoteen).
 
Vois olla duunipaikan vaihto edessä konsulttitaloon, jossa palkka on 50% laskutuksesta. Onkohan tähän jotain helppoa kaavaa laskea vuosipalkka? Myyntipuheissa puhutaan 6000 - 8000 euron kuukausituloista, joka toki ois riittävä, mutta pitäähän sitä pystyä jotenkin järkevästi vertaamaan nykyisen työnantajan kiinteään palkkaan.

Riittääkö kaavaksi yksinkertaisesti 157,5h * 12,5 * tuntilaskutus ? Hommaa kun vähän sotkee arkipyhät ja potentiaaliset sairaslomapäivät (joita nyt yleensä tulee 4-8pv vuoteen).
Muista lomapaikka ja saikkujen vaikutus. Konsultilla voi olla tyhjää projektien välissä.
 
Mites noi saikkupäivät muuten menee laskutusperusteisessa palkkamallissa? Joku takuupalkka lienee suurimmassa osassa, tai en ite lähtis just sen takia, jos firman projektitilanne tai myynti sakkaa tmv. itestä riippumatonta, niin varmaan sit saikkupäivät tuon takuupalkan mukaisesti?
 
Itselläni oli kymmenen vuotta sitten sellainen palkkamalli konsulttilafkassa, että kuukausipalkkana sai joko työehtosopimuksen mukaisen palkan tai 50% laskutuksesta, kumpi näistä sitten olikin se suurempi summa. Eli käytännössä työehtosopparipalkka oli minimi. (joku 3000 euroa tms. ei voi enää muistaa) Käytännössä jos ei ollut projekteja niin ei tarvinnut tehdä mitään duuniakaan. Sit jos keksivät jotain sisäisiä projekteja, niin niistä sai jotain laskennallista tuntipalkkaa, jottei ihan minimillä tarvinnut töitä tehdä. Tämä sitoi korvauksen myös kalenterikuukauteen, joka taas tuo omat kommervenkkinsä systeemiin, esim. kesäloma kannatti pitää aina yhden kalenterikuukauden sisällä, jottei se pilannut kahden kuukauden laskutusta.
 
Muista lomapaikka ja saikkujen vaikutus. Konsultilla voi olla tyhjää projektien välissä.

Juu muistan.

Mutta käytännössähän koodaushommia riittää, ainakin puheiden perusteella, senioreille niim maan pirust, että ei tota luppoaikaa jotenkin uskalla pelätä, etenkin kun pohjapalkka on jotain kolmen tonnin paikkeilla, ni ei ne tulot nyt "romahda".

Saikkupäivät taitaa aika yleisesti olla nykyään liukuvan keskilaskutksen (viimeiset 6kk) ja lomapalkka keskipalkka viimeiseltä lomanansaintakaudelta (mikä liekään virallinen termi ajanjaksolle).

Ja mitä asioista olen jutellut eri ihmisten kanssa, yleensä nuo projektit tuppaa olemaan aika pitkiä. Jos ei nyt vuosia, ni alle vuoden projekteja on kuitenkin pidetty harvinaisempina.
 
Ei toi ihan simppeli ole laskea. Mutta ehkä jotenkin näin:

Laskutus = tuntihinta x työpäivät (228 - arvioidut saikut sun muut) x päivätunnit
Provikkapalkka = provikkaprossa x Laskutus
Keskimääräinen päiväpalkka = Provikkapalkka / työpäivät (tän palkan mukaan menee kans saikut)
Lomapalkka = Keskimääräinen päiväpalkka x lomapäivien mukainen kerroin (30 lomapäivää --> 27,8)
Kokonaispalkka = Provikkapalkka + Lomapalkka

Sitten tuohon voi laskea samalla systeemillä päälle mahdollisen kiinteän osuuden. Ja sit miettii miten oman riskinsä hinnoittelee.
 
Juu muistan.

Mutta käytännössähän koodaushommia riittää, ainakin puheiden perusteella, senioreille niim maan pirust, että ei tota luppoaikaa jotenkin uskalla pelätä, etenkin kun pohjapalkka on jotain kolmen tonnin paikkeilla, ni ei ne tulot nyt "romahda".

Saikkupäivät taitaa aika yleisesti olla nykyään liukuvan keskilaskutksen (viimeiset 6kk) ja lomapalkka keskipalkka viimeiseltä lomanansaintakaudelta (mikä liekään virallinen termi ajanjaksolle).

Ja mitä asioista olen jutellut eri ihmisten kanssa, yleensä nuo projektit tuppaa olemaan aika pitkiä. Jos ei nyt vuosia, ni alle vuoden projekteja on kuitenkin pidetty harvinaisempina.

Itse en ole tällä hetkellä konsulttina, mutta useampia kavereita/tuttuja on ja sieltä on välittynyt infoa, että ihan näin ruusuista se ei ole. Projektit voi olla hyvinkin yli vuoden mittaisia, mutta se ei tarkoita, että tekijät pysyisivät samoina. Varsinkin julkkari tykkää kilpailuttaa toimittajat jopa kerran vuodessa ja siinä voi olla isoja eroja miten kilpailutus kesken projektin tehdään. Kela tykkää tehdä silleen, että jos tekijöihin ollaan tyytyväisiä niin sitten kilpailutusehdot muodostetaan silleen, että nykyinen tiimi saa jollain perustein etua muihin verrattuna, mutta taas tulli tykkää tehdä aidot kilpailutukset silloin kun niitä tekee. Toki kumpikin toimija on iso organisaatio, että semmoisen sisälläkin varmasti käytännöt voivat vaihdella.

Samaten joskus vaatimukset henkilötasolla ovat absurdeja, joten ei välttämättä riitä että tekijältä löytyy rautainen tekniikkaosaaminen tarvittavasta stackista.

Jos projekti on yksityiselle niin sitten kaikki on sujuvampaa ja yllä oleva tekstini ei oikeastaan koske sitä maailmaa.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 446
Viestejä
4 551 372
Jäsenet
74 986
Uusin jäsen
jujo15

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom