io-techin lakimiehet hoi.

Kauhea vääntö asiasta. On mullakin ollut auto joka mennyt läpi katsastuksesta kymmenen kertaa (edellisillä omistajilla) ja sitten 90-luvun alussa keksittiin alkaa mitata päästöjä ja ei mennytkään läpi :D

Nytkin mulla on kottero, jossa on tyyppivikana egr:n vikaantuminen, siihen on saanut leiman nollamaalla vikakoodit katsuriaseman pihassa :devilish:

Jos jatkossa jotain vaatimusta muutetaan että kyseinen keino ei enää toimi niin pakkohan se sitten leiman saamiseksi on korjata oikeasti.

Sama tilanne on noissa hiukkaspönttöjen poistamisissa jne, jos uudet laitteet sen nyt havaitsevat niin hylsy tulee kunnes laite on sillä varustuksella jolla se on tyyppihyväksytty tms.

Ajoneuvoveroa ja autoveroa on rukattu viime vuosina määräytymään päästöarvojen mukaisesti niin sitäkin kautta noiden muuttaminen on lainvastaista. Kuten esim VAG konserni sai karvaasti todeta huijaussoftineen.
 
Käsittääkseni EIT on hyvin pitkälti katsonut, että rikkomus ja siitä määrättävä seuraamus rinnastuu rikokseen ja rangaistukseen ihan riippumatta siitä millä nimellä hallinto niitä kutsuu. Se mikä koskee rikosta ja siitä langetettavaa rangaistusta koskee oikeusvaltiossa muitakin rikkeitä ja seuraamuksia.
Ei EIT niitä ole yksi yhteen samanlaisiksi rinnastanut.
 
Oletko siis lopulta sitä mieltä, että katsatusvaatimukset on se, mitä käytetyn auton pakokaasupäästöiltä voi vaatia?

Mitä jos muutettu auto on jo leimattu 5 kertaa mutta hylky tulee uusituilla määräyksillä? Esim. autoon on tehty hyvässä uskossa muutos niin, että voimassaolevia määräyksiä ei rikota (5v sitten) mutta se ei menekään uusilla määräyksillä läpi. Muuttuuko vanha muutos rangaistavaksi päästömanipulaatioksi ja pitäisikö nykyisen omistajan olla tästä perillä?

Kyllähän ne päästölaitteet ovat olleet katsastusvaatimus vuosikymmeniä, niiden puuttumista ei vain ole huomattu kovin usein eikä niiden puuttumisesta ole tullut hylkäystä kummempaa sanktiota. Ei mistään uudehkosta autosta ole 5v sitten saanut poistaa laillisesti DPF tai EGR järjestelmiä.
 
Kannattaa näissä erottaa kaksi sanktiota. Katsastuksessa tai ratsiassa hylkäys/ajokielto ja mahdollinen sakkorangaistus.

Jos saastelaitteet poistettu tai ohjelmoitu niin katsastuksessa hylkäys/ajokielto on se normaali toimenpide. Se pitää mielestäni hyväksyä tiesi omistaja asiasta tai ei. Mitkään tonnien sakot on eri asia.

Itselläkin-08 diesel mikä ollut omistuksessa yli kolme vuotta. Epäilen että dpf tyhjennetty mutta mitään varmaa tapaa asian toteamiseksi kotikonstein ei ole. Edellistä omistajaa mahdoton saada vastuuseen jos tuosta jotain seuraamuksia tulee. Mahdotonta myös todistaa etten ole sille mitään tehnyt. Jos se uusilla laitteilla jää katsastuksessa kiinni pitää keksiä jotain mutta onko kohtuullista että minulle tämän takia voitaisiin määrätä jotain tonnien sakkoja?
 
Kannattaa näissä erottaa kaksi sanktiota. Katsastuksessa tai ratsiassa hylkäys/ajokielto ja mahdollinen sakkorangaistus.

Jos saastelaitteet poistettu tai ohjelmoitu niin katsastuksessa hylkäys/ajokielto on se normaali toimenpide. Se pitää mielestäni hyväksyä tiesi omistaja asiasta tai ei. Mitkään tonnien sakot on eri asia.

Itselläkin-08 diesel mikä ollut omistuksessa yli kolme vuotta. Epäilen että dpf tyhjennetty mutta mitään varmaa tapaa asian toteamiseksi kotikonstein ei ole. Edellistä omistajaa mahdoton saada vastuuseen jos tuosta jotain seuraamuksia tulee. Mahdotonta myös todistaa etten ole sille mitään tehnyt. Jos se uusilla laitteilla jää katsastuksessa kiinni pitää keksiä jotain mutta onko kohtuullista että minulle tämän takia voitaisiin määrätä jotain tonnien sakkoja?

Itsellä ainakin on testeri/lukija millä näkee paine-eron dpf:n yli. ihan kotimalli. siitä voi päätellä onko tyhjä, esim jos ei ole ollenkaan paine-eroa.

IMG20231209125212.jpg
 
Itsellä ainakin on testeri/lukija millä näkee paine-eron dpf:n yli. ihan kotimalli. siitä voi päätellä onko tyhjä, esim jos ei ole ollenkaan paine-eroa.

IMG20231209125212.jpg
Ei tässä nyt siitä ollut kyse etteikö joku henkilö jonkun yksittäisen asian voisi tarkistaa kun asiaan riittävästi perehtyy. Miten 60v koko ikänsä vaikka keittäjänä toiminut tuon saman tarkistaa jos jo älypuhelin normaali käyttö on "vähän hankalaa"? Miten itse tuon tarkistaisit jos autosi ohjelmassa olisikin huijattu anturin arvoa sen sijaan että hälyt on kytketty pois päältä (näitäkin kun voi tehdä monella eri tapaa - toiset toki parempia kuin toiset mutta kuitenkin)?

Jos tuo olisi jotenkin triviaalia niin katsastussäännöt ja kriteerit olisi rukattu jo vuosikymmeniä sitten sellaisiksi että sieltä narahtaisi helpot tapaukset pois.
 
Kannattaa näissä erottaa kaksi sanktiota. Katsastuksessa tai ratsiassa hylkäys/ajokielto ja mahdollinen sakkorangaistus.

Jos saastelaitteet poistettu tai ohjelmoitu niin katsastuksessa hylkäys/ajokielto on se normaali toimenpide. Se pitää mielestäni hyväksyä tiesi omistaja asiasta tai ei. Mitkään tonnien sakot on eri asia.

Itselläkin-08 diesel mikä ollut omistuksessa yli kolme vuotta. Epäilen että dpf tyhjennetty mutta mitään varmaa tapaa asian toteamiseksi kotikonstein ei ole. Edellistä omistajaa mahdoton saada vastuuseen jos tuosta jotain seuraamuksia tulee. Mahdotonta myös todistaa etten ole sille mitään tehnyt. Jos se uusilla laitteilla jää katsastuksessa kiinni pitää keksiä jotain mutta onko kohtuullista että minulle tämän takia voitaisiin määrätä jotain tonnien sakkoja?
Joo, tuostahan tässä nyt pääsääntöisesti on kyse, enkä itse edes jaksa uskoa, että henkilöliikenteen autoja sen kummemmin ratsattaisiin, vaan tuo päästölaitteiden puuttuminen siirtyy katsastuksen murheiksi.

Lakiketjun puolesta tässä päästömanipulaatioasiassa lähinä väännettiin siitä, voiko tuollaista lainvastaista muutosta alkaa valvomaan sakkorangaistuksen uhalla, jos aiemmin lakiin tällaista ei ole kirjattu ja tähän toki viimeisen sanan antaa sitten joku oikeusaste, mutta lähtökohtaisesti on syytä olettaa, että tällaisista puutteista voidaan sakottaa.

Asialle voi keksiä montakin vertauskuvaa, mutta esimerkiksi jos aiemmin liian kuluneilla renkailla liikenteessä kiinni jäädessään olisi syystä tai toisesta saanut autonsa ajokieltoon ja joutunut katsastuttamaan kunnossa olevilla renkailla, niin miksei jatkossa tuota kuluneilla renkailla ajamista voisi sakon uhalla tehostaa. Isoimmat sudenkuopat tässä asiassa liittyvät varmasti vastuuasioihin ja mahdollisuuteen tietää käytetyn auton todellinen tila, mutta eiköhän tähän asiaan saada järkevät suuntaviivat kuitenkin ennen kuin varsinainen valvonta alkaa teiden päällä. Onhan ylinopeuskin laissa rangaistavaa sakon uhalla heti ensimmäisestä kilometriylityksestä, mutta poliisilla on oma puuttumiskynnyksensä rajattu, jotta ollaan normaalin oikeustajun rajoissa siinä, mikä menee vielä vahingosta yms.
 
Joo, tuostahan tässä nyt pääsääntöisesti on kyse, enkä itse edes jaksa uskoa, että henkilöliikenteen autoja sen kummemmin ratsattaisiin, vaan tuo päästölaitteiden puuttuminen siirtyy katsastuksen murheiksi.

Lakiketjun puolesta tässä päästömanipulaatioasiassa lähinä väännettiin siitä, voiko tuollaista lainvastaista muutosta alkaa valvomaan sakkorangaistuksen uhalla, jos aiemmin lakiin tällaista ei ole kirjattu ja tähän toki viimeisen sanan antaa sitten joku oikeusaste, mutta lähtökohtaisesti on syytä olettaa, että tällaisista puutteista voidaan sakottaa.

Asialle voi keksiä montakin vertauskuvaa, mutta esimerkiksi jos aiemmin liian kuluneilla renkailla liikenteessä kiinni jäädessään olisi syystä tai toisesta saanut autonsa ajokieltoon ja joutunut katsastuttamaan kunnossa olevilla renkailla, niin miksei jatkossa tuota kuluneilla renkailla ajamista voisi sakon uhalla tehostaa. Isoimmat sudenkuopat tässä asiassa liittyvät varmasti vastuuasioihin ja mahdollisuuteen tietää käytetyn auton todellinen tila, mutta eiköhän tähän asiaan saada järkevät suuntaviivat kuitenkin ennen kuin varsinainen valvonta alkaa teiden päällä. Onhan ylinopeuskin laissa rangaistavaa sakon uhalla heti ensimmäisestä kilometriylityksestä, mutta poliisilla on oma puuttumiskynnyksensä rajattu, jotta ollaan normaalin oikeustajun rajoissa siinä, mikä menee vielä vahingosta yms.
Olen aivan samaa mieltä, että ei ratsioita tule henkilöautoille vaan valvotaan raskasta kalustoa valvontaiskuissa samalla kun muitakin juttuja kuten ajopiirtureita ja vaarallisten aineiden suurkilpien olemassaoloa, kuorman kiinnitystä ja muuta vastaavaa.

Jos henkilöautoilijalle sattuisi sakko napsahtamaan, hallinto-oikeudessa vedettäisiin rajoja että mitä autoilijan piti omasta autostaan tietää ja mitä pystyi tietämään. Ei vastuu näissä 100% objektiivinen kumminkaan käytännössä tule olemaan vaikka lakiteksti tiukaksi laadittu on.
 
Jos henkilöautoilijalle sattuisi sakko napsahtamaan, hallinto-oikeudessa vedettäisiin rajoja että mitä autoilijan piti omasta autostaan tietää ja mitä pystyi tietämään. Ei vastuu näissä 100% objektiivinen kumminkaan käytännössä tule olemaan vaikka lakiteksti tiukaksi laadittu on.

Onhan toi aika jännä tilanne että ostat auton liikkeestä ja se menee monta vuotta katsastuksesta läpi ilman huomautuksia ja sitten pamahtaakin tonnin sakko laittomista muutoksista. Onhan noita 10v vanhoja diesel autoja varmaan vaikka kuinka liikenteessa joiden omistajilla ole mitään käryä onko DPF tallella vai ei.
 
Onko kiinteistön rasitesopimukselle jotain määrämuotoista irtisanomisvaatimusta? Kyseessä NN vuotta määräaikainen jonka jälkeen toistaiseksi voimassa oleva siten että loppumispäivä on xx.yy ja irtisanoa pitää viimeistään ½ vuotta ennen xx.yy:tä. Rasite ei ole kiinteistörekisteriotteella, ainoastaan NN vuotta vanhalla paperilla (rakennusvalvonnan leimat kylläkin löytyy). Riittääkö se että oikeutetun kiinteistön ainakin toinen omistaja on sähköpostiketjun perusteella irtisanomisesta tietoinen kun kyselee haluja jatkaa rasitetta uusilla ehdoilla?
 
Anoppi on siinä tilanteessa että odottaa siirtoa palveluasumiseen ja hänelle pitäisi saada edunvalvoja. Vaimo tai minä emme halua hänen edunvalvojaksi.
Se mitä netistä sain tietoa niin melko pitkään kestää ennen kuin saa yleisen edunvalvojan. Saattaa kestää 4-5kk. Ei taida yleistä edunvalvojaa saada mistään nopeammin.
 
Kannattaa selvittää myös nuo edunvalvojan kulut. Sinne voi palkkioihin kadota äkkiä useampi tonni, vaikka ei mitään tehtäisikään
Eiköhän niissä liene jotkut rajat tulojen mukaan. Eläke alle 2k, omistaa huonokuntoisen kaksion keskustasta. Siinä omaisuus.
 
Anoppi on siinä tilanteessa että odottaa siirtoa palveluasumiseen ja hänelle pitäisi saada edunvalvoja. Vaimo tai minä emme halua hänen edunvalvojaksi.
Se mitä netistä sain tietoa niin melko pitkään kestää ennen kuin saa yleisen edunvalvojan. Saattaa kestää 4-5kk. Ei taida yleistä edunvalvojaa saada mistään nopeammin.

Jos systeemit on tyyliin jotain laskujen maksamista, ja muutenkin - niin kysele ihan asianajotoimistoilta mitä maksaa. Yleisen kanssa voi mennä sukset ristiin hyvinkin pienistä asioista, terveisin kokemus.

Muutenkin anopin omaisuus, jos sellaista on kannattaisi realisoida ennen sitä edunvalvontaa ja pistää ns. jakoon ennenkuin ollaan perunkirjoitusvaiheessa. <-- tässä vähän moraalista dilemmaa ja arveluttiavia tekijöitä mutta mutta.
 
Lusikat menossa jakoon avoliitossa. Haluaisin ostaa tulevan eksän osuuden pois osakehuoneistosta. Omistan vähän yli puolet. Meneekö ihan niin, että voidaan sopia summa ja tehdään kauppakirja? Pitääkö pankissa hoitaa vai miten?
 
Lusikat menossa jakoon avoliitossa. Haluaisin ostaa tulevan eksän osuuden pois osakehuoneistosta. Omistan vähän yli puolet. Meneekö ihan niin, että voidaan sopia summa ja tehdään kauppakirja? Pitääkö pankissa hoitaa vai miten?

Riippuu onko siitä asunnosta velkaa ja onko osakekirjat pankissa panttina.

Osakehuoneiston kaupan voi tehdä ja tehdäänkin ilman kaupanvahvistajaa. Netistä löytynee ohjeet jos osakekirjoja ei ole pantattu. Varainsiirtovero pitää myös muistaa maksaa.

Jos taas osakekirjat on pankin takana pantattuna, niin kaikesta pitää sopia pankin kanssa.
 
Riippuu onko siitä asunnosta velkaa ja onko osakekirjat pankissa panttina.

Osakehuoneiston kaupan voi tehdä ja tehdäänkin ilman kaupanvahvistajaa. Netistä löytynee ohjeet jos osakekirjoja ei ole pantattu. Varainsiirtovero pitää myös muistaa maksaa.

Jos taas osakekirjat on pankin takana pantattuna, niin kaikesta pitää sopia pankin kanssa.
Juu panttinahan nuo ovat. Varmaan samassa rytäkässä täytyy sitten tehdä se maksullinen sähköiseen järjestelmään siirtyminen..
 
Osaisiko joku auttaa, yritän auttaa nuorta selviämään veloista. Ihan jokainen fakta ei ole tarkistettu, mutta oletan olevan totuudenmukaisia.
Voltilla tilattu ruokaa toistuvasti ja maksu klarnan tilillä. Viime keväänä ei pystynyt maksamaan niitä ajallaan ja jäivät pystyyn. Silloin velka n 1k€. Saattanut olla jotain muutakin kuin volttia, mutta pieniä ostoja useita.
Nyt kun asiaa selviteltiin, perintä oli mennyt klarnalta eteenpäin. N 2,3k€ on menossa perintäfirmalta käräjäoikeuteen, loput 1,2k€ oli sovittavissa maksusuunnitelman.
Onko tuo laillista että 1k€ muuttuu n 8kk aikana kulujen kanssa n 3,5k€?
Jos samalta velkojiltaan on monta pientä, saako kaikista periä erikseen kuluja?
Jos tämä on arveluttavaa niin miten kannattaa toimia?
 
Jos samalta velkojiltaan on monta pientä, saako kaikista periä erikseen kuluja?

Ehkä saa, ehkä ei saa.

"Hyvän perintätavan vastaista on aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja taikka tarpeetonta haittaa."

Sekä Aluehallintovirasto että hovioikeus on antanut joitain päätöksiä tämän suhteen, kun yhdellä velallisella on monta sinänsä erillistä velkaa samalle yritykselle. Lukuharjoitukset nuori voipi aloittaa vaikka täältä: Velalliselle ei saa aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia .
 
Osaisiko joku auttaa, yritän auttaa nuorta selviämään veloista. Ihan jokainen fakta ei ole tarkistettu, mutta oletan olevan totuudenmukaisia.
Voltilla tilattu ruokaa toistuvasti ja maksu klarnan tilillä. Viime keväänä ei pystynyt maksamaan niitä ajallaan ja jäivät pystyyn. Silloin velka n 1k€. Saattanut olla jotain muutakin kuin volttia, mutta pieniä ostoja useita.
Nyt kun asiaa selviteltiin, perintä oli mennyt klarnalta eteenpäin. N 2,3k€ on menossa perintäfirmalta käräjäoikeuteen, loput 1,2k€ oli sovittavissa maksusuunnitelman.
Onko tuo laillista että 1k€ muuttuu n 8kk aikana kulujen kanssa n 3,5k€?
Jos samalta velkojiltaan on monta pientä, saako kaikista periä erikseen kuluja?
Jos tämä on arveluttavaa niin miten kannattaa toimia?
Suosittelisin ottamaan yhteyttä yleiseen velkaneuvontaan joka on maksuton valtion kustantama palvelu.
 
Sattui mielenkiintoinen tilanne ensiasunnon ostamisen yhteydessä ja haluaisin mielipiteitä raadilta, tuleeko paskaa niskaan jos tätä lähtee viemään eteenpäin.
Luvut täsmää vain suuruusluokaltaan, asunto sijaitsee Espoossa. Asian toinen osapuoli varmaan saa tästä kyllä tarvittavat tiedot irti ilman suurempaa sherlokointia.

Ostin 70-luvun lopun rivitalo-osakkeen. Myyntihinta oli 160t€ ja velaton myyntihinta 200t€. Sovin heti pankin kanssa, että otetaan lainaa velattomalle hinnalle ja että pyydän isännöintifirmalta laskelman lainaosuuksista ja tämän jälkeen maksan laskun pois. Sopimukseen on kirjattu tarkasti mitä velkaa on ja kuinka paljon.
Meni pari kuukautta ja ajattelin hoitaa homman pois. Olin tänä aikana maksanut 2 erää lainaosuuksia, yhteensä ~1000€.
Sain lainaosuuslaskelman, joka oli ~2000€ suurempi kun mitä sen olisi pitänyt olla. Itseasiassa lainaosuuslaskelma oli tuhat euroa enemmän kun mitä lainan summa oli kauppakirjassa. Tämän lisäksi kahta maksamaani erää ei ollut huomioitu mitenkään.
Ilmoitin tästä isännöintitoimistolle ja he väittivät, että kyseessä on minun ja myyjän välinen asia, ei liity heihin mitenkään.
Viestinvaihdon yhteydessä totetin, että minä en tähän suostu, koska minulla on sopimus missä lukee paljonko lainaosuuksia on jäljellä.
Viestittelyn jälkeen isännöintitoimiston tj otti yhteyttä, että tulee heidän alkuperäisen virheensä verran. Tässä ei kuitenkaan huomioitu ollenkaan jo kahta maksamaani kuukausierää, joten lasku on vielä 1000€ yläkanttiin.
Ilmoitin vielä tästä virheestä ja tämän jälkeen ei ole yhteydenottoa enää takaisinpäin kuulunut. Miten tästä kannattaa lähteä eteenpäin? Ajattelin että tämän viikon vielä odottelen sitten pitäisi tehdä jotain. Kotivakuutus ymmärtääkseni kustantaisi lakimiehen mukaan vedon tiettyyn pisteeseen asti.
 
Sattui mielenkiintoinen tilanne ensiasunnon ostamisen yhteydessä ja haluaisin mielipiteitä raadilta, tuleeko paskaa niskaan jos tätä lähtee viemään eteenpäin.
Luvut täsmää vain suuruusluokaltaan, asunto sijaitsee Espoossa. Asian toinen osapuoli varmaan saa tästä kyllä tarvittavat tiedot irti ilman suurempaa sherlokointia.

Ostin 70-luvun lopun rivitalo-osakkeen. Myyntihinta oli 160t€ ja velaton myyntihinta 200t€. Sovin heti pankin kanssa, että otetaan lainaa velattomalle hinnalle ja että pyydän isännöintifirmalta laskelman lainaosuuksista ja tämän jälkeen maksan laskun pois. Sopimukseen on kirjattu tarkasti mitä velkaa on ja kuinka paljon.
Meni pari kuukautta ja ajattelin hoitaa homman pois. Olin tänä aikana maksanut 2 erää lainaosuuksia, yhteensä ~1000€.
Sain lainaosuuslaskelman, joka oli ~2000€ suurempi kun mitä sen olisi pitänyt olla. Itseasiassa lainaosuuslaskelma oli tuhat euroa enemmän kun mitä lainan summa oli kauppakirjassa. Tämän lisäksi kahta maksamaani erää ei ollut huomioitu mitenkään.
Ilmoitin tästä isännöintitoimistolle ja he väittivät, että kyseessä on minun ja myyjän välinen asia, ei liity heihin mitenkään.
Viestinvaihdon yhteydessä totetin, että minä en tähän suostu, koska minulla on sopimus missä lukee paljonko lainaosuuksia on jäljellä.
Viestittelyn jälkeen isännöintitoimiston tj otti yhteyttä, että tulee heidän alkuperäisen virheensä verran. Tässä ei kuitenkaan huomioitu ollenkaan jo kahta maksamaani kuukausierää, joten lasku on vielä 1000€ yläkanttiin.
Ilmoitin vielä tästä virheestä ja tämän jälkeen ei ole yhteydenottoa enää takaisinpäin kuulunut. Miten tästä kannattaa lähteä eteenpäin? Ajattelin että tämän viikon vielä odottelen sitten pitäisi tehdä jotain. Kotivakuutus ymmärtääkseni kustantaisi lakimiehen mukaan vedon tiettyyn pisteeseen asti.
Maksa lasku poislukien jo maksetut rahasummat ja ilmoita, että saavat lopun hakea sulta käräjillä, mikäli ei kelpaa se että sulta on jo suorituksia tullut. Saa sit oikeusasteet tulkita tilanteen.
 
No on tuossa nyt aika paljon epäselvää. Tuollaisen yhtiölainan korko on helposti 6-7% tällä hetkellä, niin sieltä tulee kahdessa kuukaudessa jo melkein 500 lisää. Ja ehkä lainaa voi lyhentää vain tiettyinä ajankohtina. Aika oleelliset olisi siis sen laskelman päiväys yms. Se nyt on selvää, että maksetut vastikke-erät pitää huomioida, mutta kai pääoma ja pääomitettu korko oli sitten 2k enemmän. Vai onko ne erät maksettu johonkin muualle. Myyjän kanssaan tuosta pitää Kiistellä, jos nuo laskelmat saa kuntoon.
 
Viimeksi muokattu:
Myyjä on vastuussa ostajalle siitä että myyty asunto on ominaisuuksiltaan ja vastuiltaan sellainen kuin mitä on sovittu ja mitä tietoa siitä on annettu. Isännöitsijä (taloyhtiön edustajana) on vastuussa myyjälle siitä, että antanut asunnosta oikeat tiedot kaupantekoa varten esim. isännöitsijäntodistuksessa, johon pitää lainaosuudet merkitä asetuksen mukaan.

Jos olisi edellisen omistajan maksamatta jättämistä vastikerästeistä kysymys, olisi tämä suoraviivaisempaa koska uusi omistaja ei joudu koskaan taloyhtiölle vastuuseen sellaisesta rästistä mitä isännöitsijäntodistuksessa ei mainita. Mutta näistä lainaosuuksista ei mielestäni ole samanlaista pykälää.

Tässä ostaja oli itse pyytänyt lainaosuuslaskelman, joten voi olla aiheellista peräänkuuluttaa suoraan isännöitsijän vastuuta. Tosin kauppakirjaankin lainaosuus on kyllä merkitty joten on se myyjänkin vastuulla.

Vastuuketju on ainakin sinä <- myyjä (<- taloyhtiö) <- isännöitsijä, jolloin myyjän vastuu asuntokauppalain mukaan ja isännöitsijän vastuu vahingonkorvauksena. Mutta mahdollisesti voi olla suoraan sinä <- isännöitsijä (vahingonkorvausperusteella).

Käytännössä ainakin myyjän pitäisi korvata sinulle ja isännöitsijän korvata myyjälle, jolloin olisi sama korvata suoraan sinulle. Ottaisin myyjän mukaan tähän riitaan. Vaaditte yhdessä isännöitsijältä, että homma täytyy laittaa kuntoon yhdellä kertaa. Fiksu isännöitsijä korjaisi asian muutenkin, mutta fiksut ja ammattitaitoiset ja jopa rehelliset isännöitsijät ei ole ainakaan liian yleinen yhdistelmä.
 
Ymmärtääkö täällä kukaan osakeyhtiöverotusta tai mikä olisi oikea paikka kysyä asiaa. Verottajalta koitin vähän tiedustella, mutta ei en saanut mitään järkevää irti...

Jos omistat (as) oy:n joka omistaa kiinteistön niin tontin voinee lohkoa ja sitten itse ostaa sen (käypään arvoon) oy:ltä.
- verovaikutus1: itselle varainsiirtovero käyvästä arvosta
- verovaikutus2: oy:lle kauppahinta (-osakepääoman/taseen osuus tontista) suuruinen yhteisövero
Yhtiökokous päättää (pakkolunastaa) sun osakkeet jotka oikeutti aiemmin tuon tontin osan hallintaan, lunastushinta lienee 0e kun osakkeet käytännössä arvottomia sillä niillä ei hallita enää mitään
- verovaikutus3: yhtiölle varainsiirtovero 0e:stä
- verovaikutus4: itselle osakkeiden ostohinnan suuruinen tappio (ei asuttu osakkeessa 2v)
Yhtiökokous päättää jakaa osinkona verovaikutus2 kohdassa jääneen summan
- verovaikutus5: itselle osinkotuottoa joka vähennetään verovaikutus4 tappiosta

Eli jos kuvitteelliset luvut on seuraavat
as oy tase 30ke
as oy:n ostohinta 90ke
kokokiinteistön käypäarvo 100ke
lohkottavan tontin käypäarvo 50ke

Niin
1) 50*3% = 1,5k
2) 50k-15k = 35k * 20% = 7k
3) 0e
4) -45ke
5) 50k-7k = 43k =>käyttämätöntä tappiota -2ke

Lopputulos
as oy:n tase 30k->15k, tili 0e, loput tontista hallussa.
itsellä tontin palanen, 1,5k veroja, tililtä katosi 7k ja -2k tappioita vähennettäväksi joskus tulevaisuudessa.

Eli karkeasti sanottuna konversion kulut ko. suhteilla ~10%?

Missä menee metsään? Jos ostohinta on käypäarvo niin ei ole peiteltyä osinkoa, jos osakkeiden pakkolunastus ei ole ylihintainen niin ei pitäisi olla peiteltyä osinkoa.
 
Ymmärtääkö täällä kukaan osakeyhtiöverotusta tai mikä olisi oikea paikka kysyä asiaa? Verottajalta koitin vähän tiedustella, mutta en saanut mitään järkevää irti...

Jos omistat (as) oy:n joka omistaa kiinteistön niin tontin voinee lohkoa ja sitten itse ostaa sen (käypään arvoon) oy:ltä.
- verovaikutus1: itselle varainsiirtovero käyvästä arvosta
- verovaikutus2: oy:lle kauppahinta (-osakepääoman/taseen osuus tontista) suuruinen yhteisövero
Yhtiökokous päättää (pakkolunastaa (ja sitten mitätöi ne)) sun osakkeet jotka oikeutti aiemmin tuon tontin osan hallintaan, lunastushinta lienee 0e kun osakkeet käytännössä arvottomia sillä niillä ei hallita enää mitään
- verovaikutus3: yhtiölle varainsiirtovero 0e:stä
- verovaikutus4: itselle osakkeiden ostohinnan suuruinen tappio (ei asuttu osakkeessa 2v)
Yhtiökokous päättää jakaa osinkona verovaikutus2 kohdassa jääneen summan
- verovaikutus5: itselle osinkotuottoa joka vähennetään verovaikutus4 tappiosta

Eli jos kuvitteelliset luvut on seuraavat
as oy tase 30ke
as oy:n ostohinta 90ke
kokokiinteistön käypäarvo 100ke
lohkottavan tontin käypäarvo 50ke

Niin
1) 50*3% = 1,5k
2) 50k-15k = 35k * 20% = 7k
3) 0e
4) -45ke
5) 50k-7k = 43k =>käyttämätöntä tappiota -2ke

Lopputulos
as oy:n tase 30k->15k, tili edelleen 0e, loput tontista hallussa.
itsellä tontin palanen, 1,5k veroja, tililtä katosi 7k ja -2k tappioita (arvo 650e) vähennettäväksi joskus tulevaisuudessa.

Eli karkeasti sanottuna konversion kulut ko. suhteilla ~15% tontin hinnasta?

Missä menee metsään? Jos ostohinta on käypäarvo niin ei ole peiteltyä osinkoa, jos osakkeiden pakkolunastus ei ole ylihintainen niin ei pitäisi olla peiteltyä osinkoa. Lunastukset voi tehdä (vain) vapaalla pääomalla ja sitähän tuossa olisi 28k, mutta eihän vapaata pääomaa tarvita ollenkaan jos lunastushinta on 0e...
 
Viimeksi muokattu:
Niin se liippaa mutta kun nyt ei olisi kyseessä täydellinen purkautuminen vaan "normaali kiinteistökauppa"...

Tuossa puhutaan lisäksi jako-osasta joka esimerkissäni olisi 50ke kun siitä on maksettu 45ke eli osakkeelle tulisikin 5k (1,5k veroja) voittoa eikä suinkaan 2ke tappiota -> tällöin ollaan jo 20% (1,5+7+1,5=10k) kulusuhteessa...


Missä menee metsään?
Taitaa muuten mennä (ainakin) siinä että listaamaton voi jakaa vain 8% nettovarallisuudesta puhtaina pääomatuloina ja lopuista 75% menee ansiotuloverotuksen puolelle... Eli ei sitä rahaa saa takaisin osakkaan käteen mitenkään järkevästi ellei koko yhtiötä pureta? Vai onko as oy nyt sitten joku poikkeus että tuota 8% sääntöä ei sovelleta siihen?
 
Viimeksi muokattu:
Ymmärtääkö täällä kukaan osakeyhtiöverotusta tai mikä olisi oikea paikka kysyä asiaa? Verottajalta koitin vähän tiedustella, mutta en saanut mitään järkevää irti...

Jos omistat (as) oy:n joka omistaa kiinteistön niin tontin voinee lohkoa ja sitten itse ostaa sen (käypään arvoon) oy:ltä.
- verovaikutus1: itselle varainsiirtovero käyvästä arvosta
- verovaikutus2: oy:lle kauppahinta (-osakepääoman/taseen osuus tontista) suuruinen yhteisövero
Yhtiökokous päättää (pakkolunastaa (ja sitten mitätöi ne)) sun osakkeet jotka oikeutti aiemmin tuon tontin osan hallintaan, lunastushinta lienee 0e kun osakkeet käytännössä arvottomia sillä niillä ei hallita enää mitään
- verovaikutus3: yhtiölle varainsiirtovero 0e:stä
- verovaikutus4: itselle osakkeiden ostohinnan suuruinen tappio (ei asuttu osakkeessa 2v)
Yhtiökokous päättää jakaa osinkona verovaikutus2 kohdassa jääneen summan
- verovaikutus5: itselle osinkotuottoa joka vähennetään verovaikutus4 tappiosta

Eli jos kuvitteelliset luvut on seuraavat
as oy tase 30ke
as oy:n ostohinta 90ke
kokokiinteistön käypäarvo 100ke
lohkottavan tontin käypäarvo 50ke

Niin
1) 50*3% = 1,5k
2) 50k-15k = 35k * 20% = 7k
3) 0e
4) -45ke
5) 50k-7k = 43k =>käyttämätöntä tappiota -2ke

Lopputulos
as oy:n tase 30k->15k, tili edelleen 0e, loput tontista hallussa.
itsellä tontin palanen, 1,5k veroja, tililtä katosi 7k ja -2k tappioita (arvo 650e) vähennettäväksi joskus tulevaisuudessa.

Eli karkeasti sanottuna konversion kulut ko. suhteilla ~15% tontin hinnasta?

Missä menee metsään? Jos ostohinta on käypäarvo niin ei ole peiteltyä osinkoa, jos osakkeiden pakkolunastus ei ole ylihintainen niin ei pitäisi olla peiteltyä osinkoa. Lunastukset voi tehdä (vain) vapaalla pääomalla ja sitähän tuossa olisi 28k, mutta eihän vapaata pääomaa tarvita ollenkaan jos lunastushinta on 0e...
Ehkä helpottaisi jos avaisit taloyhtiön konfiguraatiota, mutta otetaan tähän nyt esimerkiksi vaikkapa 5 erillistaloa selkeästi määrätyillä tonttiosuuksilla kadun varressa omilla suorilla sisäänajoilla pihoille, yhteisiä alueita ei ole ja yhtiöllä on 50k€ käteistä taseessaan. Jokaisen kämpän ja tonttiosuuden arvo on sama eskm . Tavoitteena olis ostaa oma kämppä pois taloyhtiöltä.

Ostat yksityishenkilönä yhtiöltä kämpän ja tontin, maksat niistä 200k€. Sovit samalla, että yhtiö ostaa sun osakkeet 200k€ + 10k€ eli sun osuus taseen käteisestä. Tollasessa tilanteessa taloyhtiön ei kaiken järjen mukaan pitäs synnyttää mitään verotettavaa voittoa, koska taloyhtiö on myynyt omaisuuttaan ja ostanut omia osakkeitaan samalla arvolla.
 
Ehkä helpottaisi jos avaisit taloyhtiön konfiguraatiota, mutta otetaan tähän nyt esimerkiksi vaikkapa 5 erillistaloa selkeästi määrätyillä tonttiosuuksilla kadun varressa omilla suorilla sisäänajoilla pihoille, yhteisiä alueita ei ole ja yhtiöllä on 50k€ käteistä taseessaan. Jokaisen kämpän ja tonttiosuuden arvo on sama eskm . Tavoitteena olis ostaa oma kämppä pois taloyhtiöltä.

Ostat yksityishenkilönä yhtiöltä kämpän ja tontin, maksat niistä 200k€. Sovit samalla, että yhtiö ostaa sun osakkeet 200k€ + 10k€ eli sun osuus taseen käteisestä. Tollasessa tilanteessa taloyhtiön ei kaiken järjen mukaan pitäs synnyttää mitään verotettavaa voittoa, koska taloyhtiö on myynyt omaisuuttaan ja ostanut omia osakkeitaan samalla arvolla.
käytännössä tontti jolle saa tehtyä pari taloa. Tontilla toisella puoliskolla vanha talon röttelö.

Eli sun esimerkissä yhtiö ostaa ensin sun osakkeet, koska muutenhan niiden arvo olisi ~0 jos talo myyty jo aiemmin. Ja kun yhtiö on ostanut osakkeet niin perään se myy sulle tuon kiinteistön.

Eli yhtiö maksaa osakkeista varainsiirtoveron ja sinä kiinteistöstä yhteensä 5% arvosta.

Mutta sitten kun yhtiön taseella sun talon palasen arvo on 100k€ niin yhtiö maksaa myyntivoitosta vielä 20% eli 20k päälle. Näin saatiin kuluiksi 30k€ joka on 15% ”arvosta”.
 
Avioehdosta. Meillä ei ole avioehtoa. Vaimo ollut kolme vuotta kotona hoitamassa lasta ja haluaisi olla vielä (vähintään) kaksi vuotta lisää. Minulle ihan ok, voidaan elää minun tuloilla. Hän rakastaa olla kotona, eikä halua töihin. Minun on pakko päästä hullunmyllystä puolestaan työpaikan hiljaisuuteen. Mutta miten sisällyttäisi avioehtoon, että jos elätän kaikki nyt niin en elätä uudestaan sitten jos ero tulee, kun vedotaan siihen, että hän auttoi minua käymään töissä ja luopui omasta urastaan ja uurasti kotona että voin käydä töissä?

Voiko laittaa jotenkin näin vai onko epäreilu ja katsotaan tulevaisuudessa pätemättömäksi? Onko ylipäänsä mitenkään mahdollista ja turvallisempaa olisi ollut pysyä avokkeina?

"Osapuolet sopivat, että rouva N.N. jää kotiin hoitamaan lapsia ja tukemaan toisen osapuolen työuraa, eikä tämä luo oikeutta taloudelliseen korvaukseen avioeron sattuessa. Osapuolet tunnustavat ja arvostavat molempien panosta perheen hyvinvoinnille. "
 
Avioehdosta. Meillä ei ole avioehtoa. Vaimo ollut kolme vuotta kotona hoitamassa lasta ja haluaisi olla vielä (vähintään) kaksi vuotta lisää. Minulle ihan ok, voidaan elää minun tuloilla. Hän rakastaa olla kotona, eikä halua töihin. Minun on pakko päästä hullunmyllystä puolestaan työpaikan hiljaisuuteen. Mutta miten sisällyttäisi avioehtoon, että jos elätän kaikki nyt niin en elätä uudestaan sitten jos ero tulee, kun vedotaan siihen, että hän auttoi minua käymään töissä ja luopui omasta urastaan ja uurasti kotona että voin käydä töissä?

Voiko laittaa jotenkin näin vai onko epäreilu ja katsotaan tulevaisuudessa pätemättömäksi? Onko ylipäänsä mitenkään mahdollista ja turvallisempaa olisi ollut pysyä avokkeina?

"Osapuolet sopivat, että rouva N.N. jää kotiin hoitamaan lapsia ja tukemaan toisen osapuolen työuraa, eikä tämä luo oikeutta taloudelliseen korvaukseen avioeron sattuessa. Osapuolet tunnustavat ja arvostavat molempien panosta perheen hyvinvoinnille. "
Kysytään nyt ensiksi se, että oletko sille vaimolle puhunut tästä ideasta?
 
käytännössä tontti jolle saa tehtyä pari taloa. Tontilla toisella puoliskolla vanha talon röttelö.

Eli sun esimerkissä yhtiö ostaa ensin sun osakkeet, koska muutenhan niiden arvo olisi ~0 jos talo myyty jo aiemmin. Ja kun yhtiö on ostanut osakkeet niin perään se myy sulle tuon kiinteistön.

Eli yhtiö maksaa osakkeista varainsiirtoveron ja sinä kiinteistöstä yhteensä 5% arvosta.

Mutta sitten kun yhtiön taseella sun talon palasen arvo on 100k€ niin yhtiö maksaa myyntivoitosta vielä 20% eli 20k päälle. Näin saatiin kuluiksi 30k€ joka on 15% ”arvosta”.
En nyt ihan täysin pysy tossa sun selityksessä perässä. En oo lainkaan varma joutuuko yhtiömuotoiset ostajat maksamaan varainsiirtoveroa samoin kuin yksityishenkilöt. Tajusin vasta nyt että omistat koko osakeyhtiön ja haluat pelata sieltä sulle tonttia ulos.

Oma varainsiirtovero tulee kyseeseen varmasti. As oy:n yhteisövero ei välttämättä, jos varsinaista liikevoittoa ei tehdä. Ideana lienee tässä nyt pohtia, että kannattaako as oy:n maksaa sulle osinkoja, joita vastaan sulla olis osakkeen myyntitappiota vai kannattaako niiden ostaa vaan sun osakkeet taloyhtiölle ja myydä niiden oikeuttama tontti tms ja samalla mitätöidä ne osakkeet.

Kannattaa varmaan noilla lähtötiedoilla kysyä verottajalta, et kumpi on edullisempi ratkaisu ja mitkä on as oy:n mahdollisuudet jakaa osinkoa.
 
Kysytään nyt ensiksi se, että oletko sille vaimolle puhunut tästä ideasta?

Kyllä ollaan samaa mieltä asioista. Sanoin tämän asian kun alkoi ehdottelemaan jatkovuosista. Mutta mielihän tuppaa muuttumaan jos riitatilanteita tulee vuosien päästä.

Edit: Vielä selvemmin: olen sanonut, että kotona olo on ihan ok, kunhan ei jälkeen päin aleta urputtamaan. Ei aikonut alkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Avioehdosta. Meillä ei ole avioehtoa. Vaimo ollut kolme vuotta kotona hoitamassa lasta ja haluaisi olla vielä (vähintään) kaksi vuotta lisää. Minulle ihan ok, voidaan elää minun tuloilla. Hän rakastaa olla kotona, eikä halua töihin. Minun on pakko päästä hullunmyllystä puolestaan työpaikan hiljaisuuteen. Mutta miten sisällyttäisi avioehtoon, että jos elätän kaikki nyt niin en elätä uudestaan sitten jos ero tulee, kun vedotaan siihen, että hän auttoi minua käymään töissä ja luopui omasta urastaan ja uurasti kotona että voin käydä töissä?

Voiko laittaa jotenkin näin vai onko epäreilu ja katsotaan tulevaisuudessa pätemättömäksi? Onko ylipäänsä mitenkään mahdollista ja turvallisempaa olisi ollut pysyä avokkeina?

"Osapuolet sopivat, että rouva N.N. jää kotiin hoitamaan lapsia ja tukemaan toisen osapuolen työuraa, eikä tämä luo oikeutta taloudelliseen korvaukseen avioeron sattuessa. Osapuolet tunnustavat ja arvostavat molempien panosta perheen hyvinvoinnille. "
Katsotaan pätemättömäksi sekä tuo ehto että koko avioehtosopimus. Avioehtosopimuksessa ei saa olla mitää ylimääräistä jauhamista.
Se on vaan luotettava että ei tule riitaa eron tullen. Jos normaalin avioehdon teette, pari vuotta kotiäitiyttä ei nyt varmaan avioehdon sovittelulle perustetta muodosta kun kuitenkin itse maksat perheen menoista suuremman osan puolison perhevapaiden aikana.

Ne on eri juttuja, joissa maatalon emäntä on koko ikänsä työskennellyt isännän omistamalla tilalla ilman erillistä palkkaa jne. Tuollaisia sovitellaan paljon helpommin.

edit
avioliitto ilman avioehtosopimusta: normaali ositus jos ero tulee
avoliitto: kumpikin pitää erossa omansa ilman mitään osituksia, poikkeus voisi olla esim em. tilanteessa jossa maatalon emäntä jäisi puille paljaille koko ikänsä tehtyään työtä isännän tilan eteen tai muut oikein räikeät epäreiluustilanteet, silloin voisi tulla hyvitystä maksettavaksi
 
Kyllä ollaan samaa mieltä asioista. Sanoin tämän asian kun alkoi ehdottelemaan jatkovuosista. Mutta mielihän tuppaa muuttumaan jos riitatilanteita tulee vuosien päästä.

Edit: Vielä selvemmin: olen sanonut, että kotona olo on ihan ok, kunhan ei jälkeen päin aleta urputtamaan. Ei aikonut alkaa.
Tuossa kannattaa ottaa huomioon vaihtoehto että vaimo tykästyy kotona oloon niin paljon että haluaa uuden lapsen 3-5 vuoden välein, sohva tulee tutuksi ja kiloja kertyy reilusti,lisäksi pahimmassa tapauksessa iskee masennus.Eikä myöhemmin kunto eikä työosaaminen mahdollista helppoa työsaantia.
 
En nyt ihan täysin pysy tossa sun selityksessä perässä. En oo lainkaan varma joutuuko yhtiömuotoiset ostajat maksamaan varainsiirtoveroa samoin kuin yksityishenkilöt. Tajusin vasta nyt että omistat koko osakeyhtiön ja haluat pelata sieltä sulle tonttia ulos.

Oma varainsiirtovero tulee kyseeseen varmasti. As oy:n yhteisövero ei välttämättä, jos varsinaista liikevoittoa ei tehdä. Ideana lienee tässä nyt pohtia, että kannattaako as oy:n maksaa sulle osinkoja, joita vastaan sulla olis osakkeen myyntitappiota vai kannattaako niiden ostaa vaan sun osakkeet taloyhtiölle ja myydä niiden oikeuttama tontti tms ja samalla mitätöidä ne osakkeet.

Kannattaa varmaan noilla lähtötiedoilla kysyä verottajalta, et kumpi on edullisempi ratkaisu ja mitkä on as oy:n mahdollisuudet jakaa osinkoa.
Varainsiirtoveroa joutuu maksamaan aina kun omistukset siirtyy (hyvin pieniä poikkeustapauksia lukuunottamatta jotka listattu verottajan sivuilla eli mm. tietyt kriteerit täyttävät sukupolven vaihdokset yms).

Osinkoja voi maksaa vain voitosta (jota as oy:llä ei yleensä ole) tietysti osakepääomaa voi pienentää ja sillä saada varoja tai hankkia niitä varoja myymällä kiinteää omaisuutta (mutta kummassakin tapauksessa laukeaa verotuksessa yhteisöverot maksuu "voitosta"). Lisäksi käsittääkseni kaikki osinkoja kohtaa 8% ongelma, ylittävä osa menee ansiotuloverolle ja sepäs vasta halpaa onkin eikä luonnollisesti myöskään vähennyskelpoista pääomatulon tappioista eli nähdäkseni tämä ei käytännössä ole mahdollista.

Ei pahalla, mutta tuntuu että olet asiasta enemmän pihalla kuin itse ja minäkään en näistä ymmärrä oikein yhtään mitään eli "keskustelua" lienee hedeltämätöntä jatkaa. Pitäisi osata hyvin (asunto)osakeyhtiöt lait, kirjanpito ja vielä verotuskuviot ja jos kysyt jotain asoyl-juristilta niin se on 500e/email ja kirjanpito&verotus jää edelleen mysteeriksi. Toisin sanoen tuntuu että kuluissa on vain taivas rajana vailla tietoa että auttaako se mitenkään maaliin pääsemisessä.
 
Varainsiirtoveroa joutuu maksamaan aina kun omistukset siirtyy (hyvin pieniä poikkeustapauksia lukuunottamatta jotka listattu verottajan sivuilla eli mm. tietyt kriteerit täyttävät sukupolven vaihdokset yms).

Osinkoja voi maksaa vain voitosta (jota as oy:llä ei yleensä ole) tietysti osakepääomaa voi pienentää ja sillä saada varoja tai hankkia niitä varoja myymällä kiinteää omaisuutta (mutta kummassakin tapauksessa laukeaa verotuksessa yhteisöverot maksuu "voitosta"). Lisäksi käsittääkseni kaikki osinkoja kohtaa 8% ongelma, ylittävä osa menee ansiotuloverolle ja sepäs vasta halpaa onkin eikä luonnollisesti myöskään vähennyskelpoista pääomatulon tappioista eli nähdäkseni tämä ei käytännössä ole mahdollista.

Ei pahalla, mutta tuntuu että olet asiasta enemmän pihalla kuin itse ja minäkään en näistä ymmärrä oikein yhtään mitään eli "keskustelua" lienee hedeltämätöntä jatkaa. Pitäisi osata hyvin (asunto)osakeyhtiöt lait, kirjanpito ja vielä verotuskuviot ja jos kysyt jotain asoyl-juristilta niin se on 500e/email ja kirjanpito&verotus jää edelleen mysteeriksi. Toisin sanoen tuntuu että kuluissa on vain taivas rajana vailla tietoa että auttaako se mitenkään maaliin pääsemisessä.

Tuskin se ihan viittä sataa maksaa yksi eemeli juristin kanssa. Ellei sitten ole hyvin pitkä ja hyvin vaikeita kysymyksiä siinä.

Sen verran isoista rahoista tuollaisessa tontti- ja kiinteistökaupassa kuitenkin kysymys, että viisasta minusta olisi maksaa jollekkin kiinteistökauppoihin Asoy juttuihin erikoistuneelle lakamiehelle siitä että hoitaa sen haluttuun maaliin ja maksaa se mitä maksaakin. Maksaa mitä maksaa, mutta se on ikävä kun sopimukset tehty miten sattuu ja niistä tulee riitaa myöhemmin. Ja miten ne erilaiset rasitteet siinä muistetaan sopia. Tyyliin kunnillaistekniikka ja sähkövedot, lumityöt ja lumien säilytys, roska-astioiden sijainti ja niin edelleen. Mitä tarkemmin asioista on kirjallisesti sovittu, niin sitä vähemmän tarvii siitä kalliista ja ikävästi perästäpäin riidellä.

Joku lakimies jos on noiden kanssa kenties jo vuosikymmeniä päivittäin työkseen paininut, niin siinä on tarttunut matkan varrelta sellaista osaamista että niitä asioita ei tavallinen pulliainen osaa edes ajatella vaikka vuoden kaikkia mahdollisuuksia yrittäisi miettiä mitä pitää kirjata siinä ja sopia ja mistä voi tulla riitaa.
 
Tuskin se ihan viittä sataa maksaa yksi eemeli juristin kanssa. Ellei sitten ole hyvin pitkä ja hyvin vaikeita kysymyksiä siinä.

Sen verran isoista rahoista tuollaisessa tontti- ja kiinteistökaupassa kuitenkin kysymys, että viisasta minusta olisi maksaa jollekkin kiinteistökauppoihin Asoy juttuihin erikoistuneelle lakamiehelle siitä että hoitaa sen haluttuun maaliin ja maksaa se mitä maksaakin. Maksaa mitä maksaa, mutta se on ikävä kun sopimukset tehty miten sattuu ja niistä tulee riitaa myöhemmin. Ja miten ne erilaiset rasitteet siinä muistetaan sopia. Tyyliin kunnillaistekniikka ja sähkövedot, lumityöt ja lumien säilytys, roska-astioiden sijainti ja niin edelleen. Mitä tarkemmin asioista on kirjallisesti sovittu, niin sitä vähemmän tarvii siitä kalliista ja ikävästi perästäpäin riidellä.

Joku lakimies jos on noiden kanssa kenties jo vuosikymmeniä päivittäin työkseen paininut, niin siinä on tarttunut matkan varrelta sellaista osaamista että niitä asioita ei tavallinen pulliainen osaa edes ajatella vaikka vuoden kaikkia mahdollisuuksia yrittäisi miettiä mitä pitää kirjata siinä ja sopia ja mistä voi tulla riitaa.
Mielestäni "simppeliä" asiaa (ei missään nimessä mitään maailman ensi-iltaa olla tekemässä) tässä on hoidettu ja 2 emailia vaihdettu ja laskua on 2ke että ei tuo 500e edes välttämättä riitä per maili :). Sitten jokaisen lauseen perässä on vielä klausuuli, "en ota kantaa kirjanpitoon enkä veroseuraamuksiin" niin siitä on tietämättömän hyvä ponnistaa.

Kyllä tässä on ammattilaista yritettykin käyttää, mutta mielestäni asia ei ole siitä huolimatta edennyt juuri mihinkään. Enkä tiedä eteneekö vaikka laskua olisi 10ke - vain aika näyttää. Siksi ajattelinkin nyt kysyä josko joku tietäisi edes jotain periaatteita - tai mistä tämmöistä asiaa selvittää. Itsellä on fiilis että tonttia ei tuolta oy:sta ulos tule saamaan muutamilla prosenteilla sen arvosta eikä todellakaan kiinnosta polttaa tonneja siihen että lopulta joku toteaa ihan saman.
 
Kyllä tässä on ammattilaista yritettykin käyttää, mutta mielestäni asia ei ole siitä huolimatta edennyt juuri mihinkään. Enkä tiedä eteneekö vaikka laskua olisi 10ke - vain aika näyttää. Siksi ajattelinkin nyt kysyä josko joku tietäisi edes jotain periaatteita - tai mistä tämmöistä asiaa selvittää. Itsellä on fiilis että tonttia ei tuolta oy:sta ulos tule saamaan muutamilla prosenteilla sen arvosta eikä todellakaan kiinnosta polttaa tonneja siihen että lopulta joku toteaa ihan saman.

Ehkä se tontti olisi helpoin vain myydä 3/4 osa hintaan käyvästä arvosta. Silloin ei mene lahjaveroa.

Sitten asunto-osake yhtiölle temput sen mukaan jääkö se asoy itselle vai onko itse siinä tontin ostajana.

Hallinnanjakosopimuksilla ne yleensä toteutetaan kun esimerkiksi omakotitalotontille rakennetaan lisää yksi tai useampi uusi omakotitalo pk-seudulla.
 
Mielestäni "simppeliä" asiaa (ei missään nimessä mitään maailman ensi-iltaa olla tekemässä) tässä on hoidettu ja 2 emailia vaihdettu ja laskua on 2ke että ei tuo 500e edes välttämättä riitä per maili :). Sitten jokaisen lauseen perässä on vielä klausuuli, "en ota kantaa kirjanpitoon enkä veroseuraamuksiin" niin siitä on tietämättömän hyvä ponnistaa.

Kyllä tässä on ammattilaista yritettykin käyttää, mutta mielestäni asia ei ole siitä huolimatta edennyt juuri mihinkään. Enkä tiedä eteneekö vaikka laskua olisi 10ke - vain aika näyttää. Siksi ajattelinkin nyt kysyä josko joku tietäisi edes jotain periaatteita - tai mistä tämmöistä asiaa selvittää. Itsellä on fiilis että tonttia ei tuolta oy:sta ulos tule saamaan muutamilla prosenteilla sen arvosta eikä todellakaan kiinnosta polttaa tonneja siihen että lopulta joku toteaa ihan saman.
Se että yhtiö ostaa sun osakkeet vaikkapa samalla arvolla, kuin oma ostohintasi ei aiheuta sulle myyntivoittoveroa ja yhtiölle 1,5% varainsiirtoveroa. Omasta kiinteistöostoksestasi maksat sit sen 3% varainsiirtoveroa. Käytännössä tossa on aika pienet veroseuraamukset, toki päälle tulee vielä kustannukset tontin lohkomisesta yhtiölle, joka nyt lienee jossain tonnin suuruusluokassa ja mahdollinen lakimiehen lasku jos rasitteista laaditaan rasitesopimus ammattilaisen toimesta.

Tuo vaikuttais kyllä helpommalta reitiltä, kuin myyntitappion kirjaaminen osakkeista ja osinkojen nostaminen. Toi 8% tasearvostahan taitaa listaamattomilla yhtiöillä olla se alennetun oliko nyt 15% verokannan mukainen maksimiosinko vuositasolla, en äkkiseltään keksi miksei osinkoa saisi normaalilla osinkoverokannalla jakaa enemmänkin.

Vaikuttais silti siltä, et tollanen kauppa edestakasin olis järkevin ja voihan tossa silti myydä ne omat osakkeet halvemmalla ja ostaa sen tonttiosuuden halvemmalla säästääkseen varainsiirtoveroissa, kunhan ei mee niin halvaksi hinnaksi että katsottais veronkierroksi.
 
Ehkä se tontti olisi helpoin vain myydä 3/4 osa hintaan käyvästä arvosta. Silloin ei mene lahjaveroa.

Sitten asunto-osake yhtiölle temput sen mukaan jääkö se asoy itselle vai onko itse siinä tontin ostajana.

Hallinnanjakosopimuksilla ne yleensä toteutetaan kun esimerkiksi omakotitalotontille rakennetaan lisää yksi tai useampi uusi omakotitalo pk-seudulla.
Tontti pitää myydä _käyvällä hinnalla_ jos meinaa peitellyltä osingolta välttyä ja tontin käypä arvo ei välttämättä myöskään ole mitenkään sama millä koko OY on ostettu hetki sitten. 75% käyvästä arvosta on vain yksityisten (erityisesti perheen/suvun sisäisissä kaupoissa) välillä mahdollinen.

Lainatkaa nyt vaikka joku lakipykälä mukaan näihin heittoihin, muuten joku voi hyvässä uskossa lähteä toimimaan näiden mukaan.
Se että yhtiö ostaa sun osakkeet vaikkapa samalla arvolla, kuin oma ostohintasi ei aiheuta sulle myyntivoittoveroa ja yhtiölle 1,5% varainsiirtoveroa. Omasta kiinteistöostoksestasi maksat sit sen 3% varainsiirtoveroa. Käytännössä tossa on aika pienet veroseuraamukset, toki päälle tulee vielä kustannukset tontin lohkomisesta yhtiölle, joka nyt lienee jossain tonnin suuruusluokassa ja mahdollinen lakimiehen lasku jos rasitteista laaditaan rasitesopimus ammattilaisen toimesta.

Tuo vaikuttais kyllä helpommalta reitiltä, kuin myyntitappion kirjaaminen osakkeista ja osinkojen nostaminen. Toi 8% tasearvostahan taitaa listaamattomilla yhtiöillä olla se alennetun oliko nyt 15% verokannan mukainen maksimiosinko vuositasolla, en äkkiseltään keksi miksei osinkoa saisi normaalilla osinkoverokannalla jakaa enemmänkin.

Vaikuttais silti siltä, et tollanen kauppa edestakasin olis järkevin ja voihan tossa silti myydä ne omat osakkeet halvemmalla ja ostaa sen tonttiosuuden halvemmalla säästääkseen varainsiirtoveroissa, kunhan ei mee niin halvaksi hinnaksi että katsottais veronkierroksi.
Kyllä siitä varainsiirto menee:

Itse asiassa ne osakkeet varmaan kannattaa ostaa/maksaa sillä tontilla - eli tehdä vain 1 kauppa - toki ei se mitään muuta, mutta näin yhtiöllä ei teknisesti ottaen tartte olla rahaa tilillä oston suorittamiseksi:
"osakkeista maksettava vastike ja perustelut sen määrittämiselle sekä, jos vastike on muuta omaisuutta kuin rahaa, selvitys tällaisen omaisuuden arvosta (5 kohta); sekä"

Ja tosiaan olen lisäksi varma että tuo triggeröi myöskin luovutusvoittoverotuksen tuon tontin osalta eli jos se on kirjanpidossa vaikkapa 50ke ja nykyinen käypäarvo 100ke niin sieltä tulee 50ke verotettavaa voittoa ellei jollain kirjanpidollisella puliveivauksella tuota tontin arvonnousua saada kuoletettua noihin hankittuihin ja mitätöitäviin osakkeiden hankintaan.
 
Tontti pitää myydä _käyvällä hinnalla_ jos meinaa peitellyltä osingolta välttyä ja tontin käypä arvo ei välttämättä myöskään ole mitenkään sama millä koko OY on ostettu hetki sitten. 75% käyvästä arvosta on vain yksityisten (erityisesti perheen/suvun sisäisissä kaupoissa) välillä mahdollinen.

Lainatkaa nyt vaikka joku lakipykälä mukaan näihin heittoihin, muuten joku voi hyvässä uskossa lähteä toimimaan näiden mukaan.
Kyllä siitä varainsiirto menee:

Itse asiassa ne osakkeet varmaan kannattaa ostaa/maksaa sillä tontilla - eli tehdä vain 1 kauppa - toki ei se mitään muuta, mutta näin yhtiöllä ei teknisesti ottaen tartte olla rahaa tilillä oston suorittamiseksi:
"osakkeista maksettava vastike ja perustelut sen määrittämiselle sekä, jos vastike on muuta omaisuutta kuin rahaa, selvitys tällaisen omaisuuden arvosta (5 kohta); sekä"

Ja tosiaan olen lisäksi varma että tuo triggeröi myöskin luovutusvoittoverotuksen tuon tontin osalta eli jos se on kirjanpidossa vaikkapa 50ke ja nykyinen käypäarvo 100ke niin sieltä tulee 50ke verotettavaa voittoa ellei jollain kirjanpidollisella puliveivauksella tuota tontin arvonnousua saada kuoletettua noihin hankittuihin ja mitätöitäviin osakkeiden hankintaan.
Tuo on hyvä pointti, että riippuen miten tontti on taloyhtiön kirjanpidossa saattaa siitä seurata taloyhtiölle luovutusvoittoa. En tosin ole varma toimiiko yhtiömuoto ikäänkuin kuorena vaikkapa asuntosijoitusyhtiön tavoin. Tällöinhän maksettavan verotuksen pitäisi olla yhteisöveroa, mutta voidaanko esimerkiksi vuosikymmenten ikäisen kiinteistön lohkomisen seurauksena katsoa yrityksen tekevän tulosta, jos taseen arvo ei sinänsä kasva myynnin seurauksena.

Kannattaa varmaankin selvittää tuon tontin myynnin vaikutus tuohon yhtiön veroihin esimerkiksi osakkeiden osto tonttia vastaan tapauksessa, kun firmalle ei jää tuosta varoja sen enempää. Jos yhtiölle ei synny veroseuraamuksia varainsiirtoveroa lukuunottamatta etenisin tuolla tavalla.
 
Tuossa kannattaa ottaa huomioon vaihtoehto että vaimo tykästyy kotona oloon niin paljon että haluaa uuden lapsen 3-5 vuoden välein, sohva tulee tutuksi ja kiloja kertyy reilusti,lisäksi pahimmassa tapauksessa iskee masennus.Eikä myöhemmin kunto eikä työosaaminen mahdollista helppoa työsaantia.

Tällaisista puheista saisit läpsäisyn kasvoillesi naisaktivisti Fatim Diarralta, Maria Ohisalolta tai Vasemmistoliiton Veronika Honkasalolta. Tässähän pistetään ihan halvalla naisten kotona tekemää palkatonta työtä ja unohdetaan se, että se lapsi on myös sinunkin ilosi. Nämä politiikot nimenomaan puhuvat sen puolesta, että naiset eivät halua jäädä kotiin vaan tasavertaisina työmarkkinoille.

Eli kannattaa seurustella kunnolla, että ei päädy sitten tällaisen ”lusmun” kanssa liittoon.

Mielestäni pistit nyt kotiäitejä aika halvalla alas, koska kunto on palautettavissa salilla pikkuhiljaa (kotona olevallahan on aikaa siihen) eikä se osaaminen katoa mihinkään, vaan sitä on päivitettävä avoimessa AMK:ssa/yliopistossa tai itse työ päivittää osaamisen.
 
Tontti pitää myydä _käyvällä hinnalla_ jos meinaa peitellyltä osingolta välttyä ja tontin käypä arvo ei välttämättä myöskään ole mitenkään sama millä koko OY on ostettu hetki sitten. 75% käyvästä arvosta on vain yksityisten (erityisesti perheen/suvun sisäisissä kaupoissa) välillä mahdollinen.

Tässä olet ihan oikeassa, että se hinta pitäisi olla käypä hinta. Mutta se 75 prosenttia käyvästä arvosta taitaa hyvin mennä verottajalle läpi. Sitä on hyvin vaikea sanoa verottajankaan että 75 rahan hinnalla myydyn tontin hinta olisi pitänyt olla 100 yksikköä ja tuo 25 yksiköstä pitää maksaa osinkoverot.

Sehän vaikuttajaa jo kymppitonneja siihen tontin hintaan, että jos siihen on haudattu vaikka jotain asbestiä sisältäviä kattotiiliä tontille.

Sen nykyisen asunto-osakeyhtiön voi myös jakaa jakautumalla. Asunto-osakeyhtiön jakautuminen käsittää yhtiön jakamisen kahteen tai useampaan osaan, siirtäen nämä osat, niiden varat ja velat toiseen yhtiöön. Jakautuminen voi toteutua siten, että jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät osittain tai kokonaan vastaanottavalle asunto-osakeyhtiölle tai muulle osakeyhtiölle. Osakkeenomistajille jaetaan jakautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita, joka voi sisältää myös rahaa, muuta omaisuutta tai sitoumuksia. Jakautumisen seurauksena yhdestä yhtiöstä muodostuu useampia yhtiöitä tai osia. Jakautuminen voi tapahtua joko kokonaisjakautumisena, jossa kaikki varat ja velat siirtyvät vastaanottaville yhtiöille ja jakautuva yhtiö purkautuu, tai osittaisjakautumisena, jossa osa varoista ja veloista siirtyy vastaanottaville yhtiöille. Jakautuminen voi kohdistua joko jo toimivaan yhtiöön tai perustettavaan yhtiöön, ja se voi tapahtua samanaikaisesti sekä toimivaan että perustettavaan yhtiöön.

Asunto-osakeyhtiön jakautuminen voidaan toteuttaa kahdella tavalla:

Kaikki jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät kokonaisuudessaan kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle, ja samalla jakautuva yhtiö purkautuu (kokonaisjakautuminen).

Osuus jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle (osittaisjakautuminen).

Asunto-osakeyhtiön jakautuminen voidaan toteuttaa kahdella tavalla:

Kaikki jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät kokonaisuudessaan kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle, ja samalla jakautuva yhtiö purkautuu (kokonaisjakautuminen).

Osuus jakautuvan yhtiön varoista ja veloista siirtyy yhdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle (osittaisjakautuminen).

Se on sitten asia erikseen kannattaako siitä lohkottavastakin tontista tehdä asunto-osakeyhtiö vai pitää se kiinteistönä.
 
Vaikka jollain puliveivauksella (käytännössä tarvitaan kiinteistövälittäjän arvio jos selustaa haluaa turvata) saisi hinnasta jonkin kymmenyksen pois niin jos arvo on noussut edes 100% niin ei se paljoa lämmitä. Puhumattakaan isommista arvonnousuista, tässä tapauksessa ~200% ja jos katsotaan ihan raaan rakennusoikeusneliön hintaa ja verrataan millä vierestä myyty tonttia niin 300% nousua ei oikein riitä.

Jakautuminen on ollut ajatuksissa (se pitäisi olla täysin veroton toimenpide) ja sellainen varmaan tullaan toteuttamaan jos ei muuta keksitä.
- turhaan lainaat kilometritolkulla tekstiä netistä, olisit vaan pistänyt linkin.

Ps. Ei uskoisi, mutta as oy vs kiinteistö on mieletön ero. Useampi pankki ollut alkuun innokas tarjoamaan lainaa rakentamiselle kunnes selvinnyt että as oy muotoinen - ”ei me valittavasti voida tuota lainoittaa ollenkaan ei anna sisäinen byrokratia periksi”. Ja lopuilla sitten kasa ”erikoisia” ehtoja. Noh. lainaa nyt kuitenkin saa himmeliin ja yksityishenkilön ehdoin&marginaalilla että tilanne voisi huonompikin olla.
 
Facebookissa eräässä puskaradio ryhmässä miekenkiintoinen tapaus. Koiran omistaja oli viemässä koiraa ulos. Taloyhtiön piha oli sillä hetkellään hiekoimaton. Tähän ei ehkä tarvii ottaa kantaa vielä, mutta tilanteessa koira liukastui ja reväytti takareitensä. Vaatii leikkaushoitoa. Ei vakuutusta. Kysymys on, että onko oletettavissa, että koiran hoitokulut voisi laittaa kiinteistöhuollon/taloyhtiön (vakuutuksen)piikkiin?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 955
Viestejä
4 517 689
Jäsenet
74 517
Uusin jäsen
adzhigae

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom