io-techin lakimiehet hoi.

Asunut vuokra-asunnossa muutaman kuukauden, ja asunnon omistaja on nyt päättänyt myydä asunnon, mahdolliset uudet omistajat olisivat ottamassa asunnon omaan käyttöönsä, ja kauppa toteutuisi kesän aikana.

Vuokrasopimuksessa lukee että "Irtisanomiseen sovelletaan AHVL:ia siten, että vuokrasopimuksen ensimmäinen mahdollinen päättymispäivä on 31.10.2018, jolloin inrtisanominen tulee vuokralaisen irtisanoessa olla kirjallisesti ilmoitettu vuokranantajalle viimeistään 30.9.2018" lisäksi normaalit irtisanomisajat kirjattu sopimukseen (3kk alle vuoden asuneena)

Eli jos asunto nyt myydään niin, että tuo 3kk irtisanomis aika ei tule täyteen niin miten toimia? vai yliajaako asunnon myynti vuokrasopimuksen termejä ja irtisanomisaikoja?
Jotain muuta huomioitavaa? Tarkoituksena ei siis ole estää kauppojen syntyjä tai olla hankala vuokralainen, vaan varmistaa että kaikki menee sopimuksen mukaan.

En ole lakimies, mutta asunnon myynti ei aja vuokralaisen oikeuksien yli. Voit asustella asunnossasi aivan rauhassa, kunnes vuokranantajasi on lain mukaisen irtisanomisilmoituksen sinulle toimittanut ja lainmukainen irtisanomisaika on kulunut. Jos vuokranantajan puolelta irtisanomisaika on 3 kk voi vuokranantajan riittävän ajoissa tehdyllä ilmoituksella päättää vuokrasopimus päättymään 31.10.2018.

Velvoitteet siirtyvät uudelle omistajalle. Eli eivät voi irtisanoa sinua ennen 30.9.2018. Fiksuna henkilönä esität tulevasi vastaan rahallista korvausta vastaan.

Miksi nykyinen omistaja ei voisi sopimuksen mukaan irtisanoa vuokrasopimusta päättymään 31.10.2018 vaikka heti?
 
Näin arvelinkin, kiitos varmistuksista!
Täytynee huomauttaa moisen lauseen olemassaolosta ja mainita että olen valmis neuvottelemaan :)
 
Miten oikeaoppisesti lasketaan päiväkohtainen palkka kuukausipalkasta jos ei ole mitään tessiä käytössä? Lasketaanko aina joka kuukauden todellisten työpäivien mukaan vai käytetäänkö siinä jakajana aina 21 vain mikä ainakin jossain tesseissä on käytössä?
Netistä löytyi vähän monenmoista tietoa ja jossain puhuttiin, että käytettäisiin aina sen kuukauden työpäivien määrää jakajana.
 
Miten oikeaoppisesti lasketaan päiväkohtainen palkka kuukausipalkasta jos ei ole mitään tessiä käytössä? Lasketaanko aina joka kuukauden todellisten työpäivien mukaan vai käytetäänkö siinä jakajana aina 21 vain mikä ainakin jossain tesseissä on käytössä?
Netistä löytyi vähän monenmoista tietoa ja jossain puhuttiin, että käytettäisiin aina sen kuukauden työpäivien määrää jakajana.
Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkka (10 §)

"Jos työhön ei sovelleta mitään työehtosopimusta, päiväpalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka jaksoon sisältyvien työpäivien määrällä."
 
Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkka (10 §)

"Jos työhön ei sovelleta mitään työehtosopimusta, päiväpalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka jaksoon sisältyvien työpäivien määrällä."

Päteekö tuo myös normipalkkaan, kun tuossa puhutaan vuosilomapalkasta? Aihe sen takia itseäni koskettaa, kun aloitin uudessa työssä ja tuli vajaa kuukausi tehtyä ja siinä oli käytetty jakajana 21 vaikka työpäiviä siinä kuussa oli 20 ja sen johdosta hävisin rahaa.
 
Eiköhän näissä aina sovelleta työopimuksessa olevaa keskimääräistä työpäivien määrää.

Edit: Siis ellei ole erikseen sovittu esim. puolikkaasta työajasta/muusta osa-aikaisuudesta.
 
Eiköhän näissä aina sovelleta työopimuksessa olevaa keskimääräistä työpäivien määrää.

Edit: Siis ellei ole erikseen sovittu esim. puolikkaasta työajasta/muusta osa-aikaisuudesta.

Mistään tuommoisesta ei olla sovittu sopimuksessa(keskimääräisistä työpäivistä jne..) ja mitään tessiä ei ole siis käytössä vaan mennään yleisen lain mukaan. Ainoastaan työaika 8h vuorokaudessa ja 40h viikossa ja noista pitäisi tulla kuukaudessa se sovittu palkkamäärä, mutta tässä tapauksessa kuukausipalkkani ei ollut sitä mitä sen pitäisi olla, kun jakajana oli käytetty 21 vaikka siinä kuussa oli ainoastaan 20 työpäivää. Sen tiedän, että osassa tessiä noudattavia aloja on siellä erikseen sovittu mitä käytetään jakajana, kun lasketaan päiväkohtaista palkkaa kuukausipalkasta, mutta omassa tapauksessani ei siis tessiä noudateta.

Eiköhän tämä siis sitten päde: Jos työhön ei sovelleta mitään työehtosopimusta, päiväpalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka jaksoon sisältyvien työpäivien määrällä.

Tämä tieto nimittäin löytyy myös jostain oppimateriaaleista missä opetetaan palkanlaskemista alaa opiskeleville.
 
Viimeksi muokattu:
Mistään tuommoisesta ei olla sovittu sopimuksessa(keskimääräisistä työpäivistä jne..) ja mitään tessiä ei ole siis käytössä vaan mennään yleisen lain mukaan. Ainoastaan työaika 8h vuorokaudessa ja 40h viikossa ja noista pitäisi tulla kuukaudessa se sovittu palkkamäärä, mutta tässä tapauksessa kuukausipalkkani ei ollut sitä mitä sen pitäisi olla, kun jakajana oli käytetty 21 vaikka siinä kuussa oli ainoastaan 20 työpäivää. Sen tiedän, että osassa tessiä noudattavia aloja on siellä erikseen sovittu mitä käytetään jakajana, kun lasketaan päiväkohtaista palkkaa kuukausipalkasta, mutta omassa tapauksessani ei siis tessiä noudateta.

Hohhoijaa, ai vaikka jos olet isyysvapaalla(= ei työpäiviä) puolet kuusta, niin jakajana käytettäsiin jotain 10. Tai jos sattuu vaikka näin pääsiäispyhiä, niin sun vuosilomapalkka nousisi sen takia? :D Aika tuuheaa settiä...

Finlex sanoi:
Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa siten kuin tässä laissa säädetään.
Vuosilomalaki 162/2005 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Se keskimääräinen kuukausipalkka nyt sattuu tulemaan, kun käyttää jakajana 21 päivää.
 
Hohhoijaa, ai vaikka jos olet isyysvapaalla(= ei työpäiviä) puolet kuusta, niin jakajana käytettäsiin jotain 10. Tai jos sattuu vaikka näin pääsiäispyhiä, niin sun vuosilomapalkka nousisi sen takia? :D Aika tuuheaa settiä...


Vuosilomalaki 162/2005 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Se keskimääräinen kuukausipalkka nyt sattuu tulemaan, kun käyttää jakajana 21 päivää.


Et nähtävästi ymmärrä edes mitä tarkoitetaan, kun rupeat jotain kymmeniä päiviä jostain omasta hatusta vetelemään.
Kysymys on siitä jos kuussa on 20 työpäivää ja olen töissä niistä kymmenen työpäivää niin jakajana käytetään sitä todellisten työpäivien määrää 20 eikä mitään hatusta vedettyä 21, kun ei ole mitään noudatettavaa tessiä käytössä.


PALKKA Sopimuksen mukainen kuukausipalkka on lähtökohtana. Kuukausipalkasta saadaan päiväpalkka seuraavasti: (ellei ole muuta sovittu tai työehtosopimuksessa ole erilaista jakajaa määritetty)


Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden ja enintään 12 päivää, palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 21 ja kertomalla työssäolopäivien määrällä.
Jos työssäolopäiviä on yli 12, jakajana käytetään todellisia työpäiviä. Kyseissä kuussa ja kuukausipalkasta vähennetään poissaolopäivien päiväpalkkaa vastaava määrä.
Esimerkki: Työntekijä on 9 päivää töissä ensimmäisenä kuukautena. Kuukausipalkka on 1800 euroa.
1800 euroa/ 21 x 9 pv = 771,43 euroa.
 
Viimeksi muokattu:
@Pertti_Pasanen_Spede Eli sun laskukaavalla joskus kun sattuu sopivasti olemaan joulukuussa arkipyhiä esim. 4 kpl ja oot samassa kuussa töissä 13 päivää, niin sun lomaraha olisi: 1800 / 17 x 13 = 1376e

OK
 
Jos ostan kiinteistön yritykseltä (ay, jos merkitystä) joka on käytännössä lopettanut toimintansa (siksi myy), onko kiinteistön virhevastuu pelkästään tällä yrityksellä vai myös yrityksen omistajilla?
 
Nyt tapahtui mielenkiintoinen skenaario. Tai mielenkiintoinen siinä suhteessa, että pitäisi tietää kuka korvaa hajonneen läppärin. Macbook oli keittiön tasolla lepotilassa ja kansi kiinni. Yksi keittiön kaapeista päätti itsekseen räpsähtää alas ja osua kulma edellä Macbookin kanteen. Irronneessa kaapinovessa oli saranat ja ruuvit kiinni, joten oli se kaapin "väliseinä" antanut periksi. Mulla on IFin kotivakuutus mallia laajaplus tjs, mutta eikö vuokranantajan pitäisi olla korvausvelvollinen? Kyseessä kuitenkin kiinteä kaluste, jota en saa edes omin päin vaihtaa koska se on vuokranantajan omistama. Laitoin isännöitsijälle jo sähköpostia, mutta tämän vuokranantajan tuntien eivät ota vastuuta mistään. Googlella ei löytynyt mitään vastaavaa skenaariota, jossa vuokra-asunnossa oleva kiinteä kaluste olisi aiheuttanut vahinkoa irtaimistolle.

Vuokrasopparissa mainitaan jostain vastuunjaosta asunnon kunnon huolehtimisesta, jotka ovat erillisessä liitteessä. Mitään liitteitä ei ole koskaan toimitettu ja vuokrasopparin "liite" kohta on tyhjä. Eli tästä voi ainakin päätellä sen, että vuokranantaja ei voi väittää minun laiminlyönneen kaapin "huoltoa".
 
Nyt tapahtui mielenkiintoinen skenaario. Tai mielenkiintoinen siinä suhteessa, että pitäisi tietää kuka korvaa hajonneen läppärin. Macbook oli keittiön tasolla lepotilassa ja kansi kiinni. Yksi keittiön kaapeista päätti itsekseen räpsähtää alas ja osua kulma edellä Macbookin kanteen. Irronneessa kaapinovessa oli saranat ja ruuvit kiinni, joten oli se kaapin "väliseinä" antanut periksi. Mulla on IFin kotivakuutus mallia laajaplus tjs, mutta eikö vuokranantajan pitäisi olla korvausvelvollinen? Kyseessä kuitenkin kiinteä kaluste, jota en saa edes omin päin vaihtaa koska se on vuokranantajan omistama. Laitoin isännöitsijälle jo sähköpostia, mutta tämän vuokranantajan tuntien eivät ota vastuuta mistään. Googlella ei löytynyt mitään vastaavaa skenaariota, jossa vuokra-asunnossa oleva kiinteä kaluste olisi aiheuttanut vahinkoa irtaimistolle.

Vuokrasopparissa mainitaan jostain vastuunjaosta asunnon kunnon huolehtimisesta, jotka ovat erillisessä liitteessä. Mitään liitteitä ei ole koskaan toimitettu ja vuokrasopparin "liite" kohta on tyhjä. Eli tästä voi ainakin päätellä sen, että vuokranantaja ei voi väittää minun laiminlyönneen kaapin "huoltoa".

Eikai tuota kannata noin vaikeaksi tehdä. Vakuutuksesta uusi Macbook ja vuokranantaja korjaa kaapin. Case closed


Sent from my iPhone using Tapatalk
 
Eikai tuota kannata noin vaikeaksi tehdä. Vakuutuksesta uusi Macbook ja vuokranantaja korjaa kaapin. Case closed

Juuh. Mä varmasti maksan itse omavastuun, kun vuokranantajan omistama kaluste leviää käsiin ja aiheuttaa damagea.

Edit: Tässä nyt on kuitenkin takana jonkinverran ongelmia isännöitsijän/vuokranantajan kanssa. Keittiön hana vuoti vettä runsaasti ja sain odottaa elokuu->maaliskuu, että tulivat korjaamaan. Rikkinäisten pistorasioiden korjaus vei muistaakseni 2,5kk. Ilmanvaihto ei toiminut ja asuntoon muodostui hometta, korjaukseen meni kaksi viikkoa. Mä en helvetissäkään maksa 150euron omavastuuta siitä, että isännöitsijä laiminlyö velvollisuuksiaan. Muistaakseni vuokranantaja ei ollut tehnyt edes kuntotarkastusta edellisen vuokralaisen ja minun muuton välillä.
 
Juuh. Mä varmasti maksan itse omavastuun, kun vuokranantajan omistama kaluste leviää käsiin ja aiheuttaa damagea.

No jos se omavastuusta on kiinni niin vuokranantajan vastuuvakuutus todennäköisesti korvaa mikäli sellainen on. Luulisi että tuo olisi aika vakio vuokra-asunnon vakuutuksessa vuokranantajalle.


Sent from my iPhone using Tapatalk
 
Huoneenvuokralain 23 § kyllä laittaa huoneiston kunnosta aiheutuvat vahingot vuokralaiselle vuokranantajan vastuulle, mutta vain jos vahinko on aiheutunut vuokranantajan huolimattomuudesta.

Jos kaappi tulee alas seinältä, niin kyllähän se kuulostaa huolimattomasti asennetulta, mutta jos kaapit on asentanut kalustefirma, ei vahinko taida ainakaan vuokranantajan piikkiin mennä.
 
Huoneenvuokralain 23 § kyllä laittaa huoneiston kunnosta aiheutuvat vahingot vuokralaiselle vuokranantajan vastuulle, mutta vain jos vahinko on aiheutunut vuokranantajan huolimattomuudesta.

Jos kaappi tulee alas seinältä, niin kyllähän se kuulostaa huolimattomasti asennetulta, mutta jos kaapit on asentanut kalustefirma, ei vahinko taida ainakaan vuokranantajan piikkiin mennä.

No se kenen piikkiin homma loppuviimein menee ei liene relevanttia vaan se, mistä vuokralainen saa korvauksensa. Vuokralainen vaatii korvausta vuokranantajalta, jonka vastuulla homma on vuokralaiseen päin. Vuokranantaja voi sitten hakea korvausta keittiöfirmalta, asennusfirmalta, taloyhtiöltä, vakuutusyhtiöltä,.. who cares.

Olettaen tietty, ettei sulla ole se kaappi ollut täynnä kiviä tms. liian painavaa...
 
No se kenen piikkiin homma loppuviimein menee ei liene relevanttia vaan se, mistä vuokralainen saa korvauksensa. Vuokralainen vaatii korvausta vuokranantajalta, jonka vastuulla homma on vuokralaiseen päin. Vuokranantaja voi sitten hakea korvausta keittiöfirmalta, asennusfirmalta, taloyhtiöltä, vakuutusyhtiöltä,.. who cares.
Sehän siinä juuri onkin, kun homma ei toimi noin. Vuokranantaja vastaa vahingosta vain, jos vahinko on aiheutunut vuokranantajan omasta huolimattomuudesta.
 
Avoliitto.Asunnon omistussuhde 50/50. Toinen henkilö maksanut enemmän lyhennyksiä (suuremmat tulot) ja mm. asunnon remontit ja parannukset (kylppäriremppa, ilmalämpöpumpun jne.) kokonaisuudessaan. Asunnon arvo noussut siis ostohinnasta.

Jos ero koittaa ja asunto myydään, meneekö myyntihinta puhtaasti 50/50 omistusuhteen osalta?

Tai tilanne jossa toinen jää asumaan asuntoon, voiko toinen arvioittaa asunnon välittäjällä ja saada näin asunnon tämän hetken arvon remonttien jälkeen ja vaatia toista maksamaan nykyarvo, vaikkei toinen olisi maksanut lyhennyksistä / remonteista samassa suhteessa?

Itse näen asian niin, että ainoastaan se mitä paperissa (50/50 omistus) ratkaisee, sillä miten lainaa tai kuluja on maksettu asuessa, ei merkitse.
 
Itse näen asian niin, että ainoastaan se mitä paperissa (50/50 omistus) ratkaisee, sillä miten lainaa tai kuluja on maksettu asuessa, ei merkitse.

Näin se taitaa valitettavasti mennä, jos oikeuteen menee.

Kuitenkin laissa on, että toinen ei saa kohtuuttomasti hyötyä erosta.
Mitähän se tarkoittaa käytännössä?
Eikö sitä voisi käyttää, jos toinen ei ole käytännössä maksanut mitään?
Vaikuttaako aviossaoloaika siihen?
Entä jos toinen on "kasvattanut lasta", niin voiko sen verukkeella väittää, ettei ole voinut osallistua kuluihin?

Oikein nämä asiat ei kyllä taida ikinä mennä ja mies häviää aina. (Oma mielipide)
 
Avoliitto kyseessä, niin ei taida virallisesti olla edes ero kyseessä, jolloin tuo lauseke ei päde?

Kyllä toinenkin osapuoli on asumiskuluja maksanut, mutta ei samassa määrin kuin toinen. Kyse lähinnä siitä, voiko toinen osapuoli hyötyä / vaatia maksamaan toisen maksamat remonttikulut "uudelleen" asunnon arvonnousun myötä. Lapsia ei ole.
 
Minun aiemmin esittämät jutut koskeekin omaa tilannetta tai ainakin ennakoivasti :(

Pystytkö tiliotteista näyttämään, että olet maksanut enemmän?
Onko mahdollista puolison kanssa päästä johonkin sopimukseen jaosta? Edes itselle vähän tappiolliseen?

Oikeuteen ei kyllä kannata mennä riitelemään. Siinä menee kaikki rahat.
 
Tilanne on se, että itse olen osapuoli joka hyötyy jos asunnon arvo määritellään uudelleen. Oman selustan olen siis turvannut, kyse on siitä miten se toimii käytännössä.

Asunnon arvo on noussut ilman remonttejakin ostohinnasta, tämän vuoksi haluan uuden arvion jos tilanne koittaa.
 
No se kenen piikkiin homma loppuviimein menee ei liene relevanttia vaan se, mistä vuokralainen saa korvauksensa. Vuokralainen vaatii korvausta vuokranantajalta, jonka vastuulla homma on vuokralaiseen päin. Vuokranantaja voi sitten hakea korvausta keittiöfirmalta, asennusfirmalta, taloyhtiöltä, vakuutusyhtiöltä,.. who cares.

Olettaen tietty, ettei sulla ole se kaappi ollut täynnä kiviä tms. liian painavaa...

Kyseessä tuollainen tavallinen lavuaarin yläpuolella oleva astiakaappi, jonka ovi putosi. Kysyin jo omalta vakuutusyhtiöltä ja he eivät korvaa mitään koska laite on yli viisi vuotias. Meneekö se tosiaan niin, että myös vuokranantajan puolelta voidaan todeta sama? Jos laitteen arvo (eli hinta, jolla noita kaupataan käytettynä suomessa) on "vain 250€", niin meneekö se nyt mun piikkiin? Jos tosiaan on näin, niin ei helvetti. Sinänsä pieni menetys rahallisesti, mutta kyllä alkaa pelottaa asuminen näissä Ovenian vuokra-asunnoissa. Kaapit putoaa hajoittaen irtaimistoa, hana vuotaa suihkuten puoli vuotta, vaarallisien pistorasioiden korjaukseen menee 2,5kk ja ovat myös lähettäneet huoltomiehen asuntooni ilman varoituksia (tuli vain sähköposti "siellä on huoltomies parhaillaan -> menen töistä kotiin niin huoltomies on asunnossa).
 
Onhan noita varmaan monilla erilaisia diilejä, kuten että toinen maksaa 100% lyhennyksistä ja toinen ostaa vaikka kaikki ruuat. Tai molempien palkka jopa menee samalle tilille ja sieltä ostetaan mitä mieleen tulee ja maksetaan lyhennyksiäkin. Eli sanoisin, että jako menee sen mukaan miten omistussuhde jakaantuu. Omaa tyhmyyttä jos maksaa enemmän kuin oman osansa tai ylipäänsä edes laittaa asuntoa 50/50 jos jo jopa tietää että toinen ei tule sitä omaa osaansa maksamaan kuitenkaan.

Mutta virheistä toivottavasti oppii? Eikä välttämättä tee sitten enää sitä virhettä uudestaan, että jotuu maksamaan turhaan satoja tuhansia ex-vaimolle. Ilmeisen moni kuitenkin kantapään kautta nämä asiat opiskelee ja maksaa virheistään isoja summia.
 
Miten muuten sellainen tilanne, jos avopuolisoni asuu kanssani yksin omistamassani asunnossa. Hän ei maksa minulle suoraan mitään, vaan siirtää yhteiselle taloustilille minua suuremman summan. Tältä tililtä maksetaan kaikki yhteisasumisen kulut, ja tuo summa ei kuitenkaan kata hoitovastiketta, pääomavastiketta, vesimaksuja ja sähköyhtiölle maksettavaa sähkölaskua. Syntyykö minulle verotettavaa pääomatuloa tässä tilanteessa?
 
Kyseessä tuollainen tavallinen lavuaarin yläpuolella oleva astiakaappi, jonka ovi putosi. Kysyin jo omalta vakuutusyhtiöltä ja he eivät korvaa mitään koska laite on yli viisi vuotias. Meneekö se tosiaan niin, että myös vuokranantajan puolelta voidaan todeta sama? Jos laitteen arvo (eli hinta, jolla noita kaupataan käytettynä suomessa) on "vain 250€", niin meneekö se nyt mun piikkiin? Jos tosiaan on näin, niin ei helvetti. Sinänsä pieni menetys rahallisesti, mutta kyllä alkaa pelottaa asuminen näissä Ovenian vuokra-asunnoissa. Kaapit putoaa hajoittaen irtaimistoa, hana vuotaa suihkuten puoli vuotta, vaarallisien pistorasioiden korjaukseen menee 2,5kk ja ovat myös lähettäneet huoltomiehen asuntooni ilman varoituksia (tuli vain sähköposti "siellä on huoltomies parhaillaan -> menen töistä kotiin niin huoltomies on asunnossa).
Eikö ovessa tai sarannoissa huomannut mitään vikaa aiemmin,ei ne ovet itsestään yllättäen putoa,on täytynyt olla ruuvit irti tai löysällä jo aiemmin.
 
Kyseessä tuollainen tavallinen lavuaarin yläpuolella oleva astiakaappi, jonka ovi putosi. Kysyin jo omalta vakuutusyhtiöltä ja he eivät korvaa mitään koska laite on yli viisi vuotias. Meneekö se tosiaan niin, että myös vuokranantajan puolelta voidaan todeta sama? Jos laitteen arvo (eli hinta, jolla noita kaupataan käytettynä suomessa) on "vain 250€", niin meneekö se nyt mun piikkiin? Jos tosiaan on näin, niin ei helvetti. Sinänsä pieni menetys rahallisesti, mutta kyllä alkaa pelottaa asuminen näissä Ovenian vuokra-asunnoissa. Kaapit putoaa hajoittaen irtaimistoa, hana vuotaa suihkuten puoli vuotta, vaarallisien pistorasioiden korjaukseen menee 2,5kk ja ovat myös lähettäneet huoltomiehen asuntooni ilman varoituksia (tuli vain sähköposti "siellä on huoltomies parhaillaan -> menen töistä kotiin niin huoltomies on asunnossa).
Nyt vasta taisin ymmärtää mitä tapahtui. Ekaksi kirjoitin, että kaappi putosi,

Yksi keittiön kaapeista päätti itsekseen räpsähtää alas ja osua kulma edellä Macbookin kanteen..
sitten että ovi putosi

Irronneessa kaapinovessa oli saranat ja ruuvit kiinni, joten oli se kaapin "väliseinä" antanut periksi.
ja sitten on taas ovi pudonnut

Kyseessä tuollainen tavallinen lavuaarin yläpuolella oleva astiakaappi, jonka ovi putosi.
ja lopuksi taas kaappi.
mutta kyllä alkaa pelottaa asuminen näissä Ovenian vuokra-asunnoissa. Kaapit putoaa hajoittaen irtaimistoa,

Mutta ilmeisesti siis kaapin ovi nyt kuitenkin kyseessä. Ja jos se johtuu kaapin pettämisestä, niin kyllähän kaapin valmistaja/asentaja lienee jonkilaisessa vastuussa. Tosin luultavasti pitäisi mennä vuokranantajan kautta. Kannattaa ehkä siliti kuitenkin ottaa koettaa selvittää kaapin valmistaja ja ottaa itse valmistajaan yhteyttä. Itse aikanaan soittelin keittiöfimaan opiskelija-asunnon aivan ruostuneista astiankuivausritilöistä ja lähettivät mukisematta uudet. En siis sotkenut vuokranantajaa eli HOAS:tä asiaan mitenkään..
 
Eikö ovessa tai sarannoissa huomannut mitään vikaa aiemmin,ei ne ovet itsestään yllättäen putoa,on täytynyt olla ruuvit irti tai löysällä jo aiemmin.

Kyllä ne sieltä itsekseen tulee alas, jos on tullakseen. Tuossa pudonneessa kaapinovessa oli siis saranat ruuveja myöten kiinni. Tainnut se astiakaapin paska lastulevyväliseinä vaan antaa periksi ja ruuvit liukunut sieltä ulos. Lastulevypurua niistä ruuvireijistä oli ainakin tullut ulos.

@Honzo pahoittelut tuosta kaappi/kaapinovi sekaannuksesta.

IMG_0382.JPG
 
Ei tuollainen rakenne kyllä yht'äkkiä hajoa ilman vitunmoista paiskomista. Mitä itsellä noita hajonnut, niin klonksuu kyllä selvästi ennen laukeamista. Harmi juttu, mutta olet kyllä aika heikoilla jäillä korvausten suhteen olet. Pistävät vielä ennemminkin maksamaan tuon kaapin.
 
Miten muuten sellainen tilanne, jos avopuolisoni asuu kanssani yksin omistamassani asunnossa. Hän ei maksa minulle suoraan mitään, vaan siirtää yhteiselle taloustilille minua suuremman summan. Tältä tililtä maksetaan kaikki yhteisasumisen kulut, ja tuo summa ei kuitenkaan kata hoitovastiketta, pääomavastiketta, vesimaksuja ja sähköyhtiölle maksettavaa sähkölaskua. Syntyykö minulle verotettavaa pääomatuloa tässä tilanteessa?
No ei nyt ainakaan pääomatuloa. Ainoa mitä tuossa voisi syntyä on että saisit niin paljon rahaa, että se menisi lahjaveron piiriin. En kuitenkaan usko että tällaisista tapauksista koskaan joutuu lahjaveroa maksamaan tai voi olla jopa joku lain kohta jossa sanotaan että ei tarvitse.

Itselläni sama tilanne, eli avovaimo asuu luonani ilmaiseksi ja saa täten tavallaan joku 600€/kk minulta lahjana kun asunnon koko vuokra olisi oletettavastin 1200€/kk. Mutta vaikea kuvitella että tällaisesta mitään lahjaveroja menisi.
 
Ei tuollainen rakenne kyllä yht'äkkiä hajoa ilman vitunmoista paiskomista. Mitä itsellä noita hajonnut, niin klonksuu kyllä selvästi ennen laukeamista. Harmi juttu, mutta olet kyllä aika heikoilla jäillä korvausten suhteen olet. Pistävät vielä ennemminkin maksamaan tuon kaapin.

Anteeksi mitä? Tuo kaapisto on varmaan +20v vanha ja jotain lastulevyä. Olen itse asunut siinä 8kk, joten oletko sitä mieltä että minä olen paiskonut sen paskaksi? Ja edelleen, vuokranantaja ei tehnyt edes tarkastusta asuntoon, ennen kuin muutimme sinne, joten vuokranantaja on laiminlyönyt kiinteän kalusteen tarkistuksen ja huollon. Isännöitsijä lähetti timpurin eilen asuntoon ja timpuri oli sitä mieltä, että kaapinoven kiinnitykseen oli käytetty liian lyhyitä ruuveja ja hän löysi myös muista kaapeista vikaa. Joten voit mennä trollaamaan muualle.

Ja tuosta kunnon tarkistuksesta ja huollosta: vuokrasopparissa puhutaan, että liitteenä vastuunjako vuokranantajan ja asukkaan kesken. Eli mikä on kenenkin vastuulla. Tuollaista liitettä ei kuitenkaan mainita liite-kohdassa, eikä sitä ole minulle koskaan toimitettu. Näin ollen voin olettaa, että minulla ei ole varsinaista vastuuta tarkistaa kaapiston kuntoa ja arvailla, että koska ne LIIAN LYHYET ruuvit luikahtaa reijistään ulos.
 
Anteeksi mitä? Tuo kaapisto on varmaan +20v vanha ja jotain lastulevyä. Olen itse asunut siinä 8kk, joten oletko sitä mieltä että minä olen paiskonut sen paskaksi? Ja edelleen, vuokranantaja ei tehnyt edes tarkastusta asuntoon, ennen kuin muutimme sinne, joten vuokranantaja on laiminlyönyt kiinteän kalusteen tarkistuksen ja huollon. Isännöitsijä lähetti timpurin eilen asuntoon ja timpuri oli sitä mieltä, että kaapinoven kiinnitykseen oli käytetty liian lyhyitä ruuveja ja hän löysi myös muista kaapeista vikaa. Joten voit mennä trollaamaan muualle.

Ja tuosta kunnon tarkistuksesta ja huollosta: vuokrasopparissa puhutaan, että liitteenä vastuunjako vuokranantajan ja asukkaan kesken. Eli mikä on kenenkin vastuulla. Tuollaista liitettä ei kuitenkaan mainita liite-kohdassa, eikä sitä ole minulle koskaan toimitettu. Näin ollen voin olettaa, että minulla ei ole varsinaista vastuuta tarkistaa kaapiston kuntoa ja arvailla, että koska ne LIIAN LYHYET ruuvit luikahtaa reijistään ulos.
Ilmoititko kaapinovista ennen onnettomuutta? Ei vuokranantaja voi millään tietää, että ovissa vikaa, jos siitä ei ilmoiteta.
 
Ilmoititko kaapinovista ennen onnettomuutta? Ei vuokranantaja voi millään tietää, että ovissa vikaa, jos siitä ei ilmoiteta.

Ei ollut mitään ilmoitettavaa? Kyllä mulla ruuvari pysyy kädessä ja osaan käyttää sitä, joten olisin tehnyt asialle jotain itsekin. Jos asunnossa olisi suoritettu kuntotarkastus ennen muuttoa, niin tuota skenaariota ei välttämättä olisi tapahtunut. Jos kerran muutakin vikaa löytyy kaappien/kaapinovien asennuksista, niin eiköhän ne liian lyhyet ruuvitkin sieltä sitten löydy.

Harmittaa kun en itse voi olla kotona kun timpuri käy tänään korjaamassa kaapistoa. Olisi voinut saada tarkempaa infoa, että mitä vikaa niissä kaapeissa on.
 
Ei ollut mitään ilmoitettavaa? Kyllä mulla ruuvari pysyy kädessä ja osaan käyttää sitä, joten olisin tehnyt asialle jotain itsekin. Jos asunnossa olisi suoritettu kuntotarkastus ennen muuttoa, niin tuota skenaariota ei välttämättä olisi tapahtunut. Jos kerran muutakin vikaa löytyy kaappien/kaapinovien asennuksista, niin eiköhän ne liian lyhyet ruuvitkin sieltä sitten löydy.

Harmittaa kun en itse voi olla kotona kun timpuri käy tänään korjaamassa kaapistoa. Olisi voinut saada tarkempaa infoa, että mitä vikaa niissä kaapeissa on.
Jos sinäkään et huomaa niissä mitään vikaa, miten luulet, että vuokranantaja huomaisi niissä vikaa? Ei niissä kuntotarkastuksissa aleta kaappien saranoita irroittamaan vaan katsotaan korkeintaan, että ovet avautuvat ja sulkeutuvat kunnolla.
 
Anteeksi mitä? Tuo kaapisto on varmaan +20v vanha ja jotain lastulevyä. Olen itse asunut siinä 8kk, joten oletko sitä mieltä että minä olen paiskonut sen paskaksi? Ja edelleen, vuokranantaja ei tehnyt edes tarkastusta asuntoon, ennen kuin muutimme sinne, joten vuokranantaja on laiminlyönyt kiinteän kalusteen tarkistuksen ja huollon. Isännöitsijä lähetti timpurin eilen asuntoon ja timpuri oli sitä mieltä, että kaapinoven kiinnitykseen oli käytetty liian lyhyitä ruuveja ja hän löysi myös muista kaapeista vikaa. Joten voit mennä trollaamaan muualle.
Siinä kaapissa on varmasti kaksi erillistä saranaa, eikö? Ei millään pahalla, mutta kuulostaa aika uskomattomalta, että molemmat pettäis samanaikaisesti ilman että olet huomannut mitään ongelmaa aiemmin. Ainoa mikä tuli mieleen oli se, että ovi oli paiskattu kiinni reippaasti ennen hajoamista. Lähdin nyt siitä olettamasta, että ihan nollat taulussa et niitä kaappeja käytä ja huomaisit selvän jouston ovessa. Vanhuus on varmasti hajoamisen perussyy, mutta 20 vuotta on aika hyvin "liian lyhyillä ruuveilla". Se miksi paiskomiseen otin kantaa johtuu sun koneen hajoamisesta. Paiskaamalla äkillisesti hajonneen oven lisävahingot kun menee tasan sen kylpyhuoneen peilistä näkyvän kaverin piikkiin.
 
Jos sinäkään et huomaa niissä mitään vikaa, miten luulet, että vuokranantaja huomaisi niissä vikaa? Ei niissä kuntotarkastuksissa aleta kaappien saranoita irroittamaan vaan katsotaan korkeintaan, että ovet avautuvat ja sulkeutuvat kunnolla.
No eikö tällaisten yllättävien tapausten takia juurikin ole noi vakuutukset? Kyllä maalaisjärjellä vois kuvitella että @Sasos tästä olisi oikeutettu korvauksia saamaan. Mielestäni nimenomaan vuokran-antajan toimesta (ei noin vanhoja kaappeja mikään firma ala enää korvaamaan). Mutta tämä omalla mutulla, katsotaan miten käy.
 
Vastaavia tapauksia on tullut vastaan/korjattua varmaan kymmenkunta kappaletta ja tässä oma mielipide:

Ne ruuvit voi olla vain 10mm pitkät, toki siellä voi olla ollut väärätkin ruuvit mutta silloin se ovi tippuu kyllä suht pian asennuksen jälkeen.

Syynä on yleensä kosteus kaapissa, joka turvottaa ja pehmentää levyä. Tämä kosteus ei viihdy siellä kaapissa itsestään joten kyse on asukkaan tavasta latoa sinne märkiä astioita.
Toinen syy on, että ovea on taitettu ns. Yli saranoistaan, ei tarvitse edes paiskoa mutta toistettuna ja yhdistettynä kaapissa olevaan kosteuteen, noin tulee jossain kohtaa käymään.

Jos ei vuokranantaja kaappia korjaa vaan vetoaa en. Kohtiin, ainoat vaihtoehdot on kotivakuutus tai maksaa vahinko itse.

Kustannusarvio 3h työ eli 165,00euroa+mahdolliset tarvikkeet (uudet saranat). Lasku menee asukkaalle ja en ainakaan itse kirjoittaisi lausuntoa että syy jonkun muun.

Edit: Kallein oven putoamisen vahinko itsellä on ollut reilut 2000€, uuden peilikaapin ovi oli pudonnut asukkaan ollessa pois kotoa ja rikkonut matkalla lavuaarin, tason, seinälaatan ja pari lattialaattaa. Kph oli viikon vanha.
Siinä sitten purettiin/uusittiin kalusteet ja hiottiin nuo rikkinäiset laatat pois rikkomatta vesieristeitä.
Ja ihme kyllä, lasku meni kalusteen valmistajalle kun pystyttiin osoittamaan että vika oli saranan liimauksessa lasipintaan
 
Viimeksi muokattu:
Vuokranantajan tulee sietää "normaalit asumisen jäljet ja kulumisen".

Kaikki rikkoontuminen taitaa pääsääntöisesti mennä asujan piikkiin. Monesti vuokranantaja edellyttää asukkaalta kotivakuutuksen juurikin tälläisiä tilanteita varten.

En usko, että vuokranantajaa voi pistää maksumieheksi asunnossa tapahtuvista vahingoista.
 
Pistähän @Sasos sitten infoa että miten tuossa ovi/läppäri hommassa kävi, korvaako joku vakuutus ja kenen. Jäi vaan mietityttämään tämä ja herättihän tuo aika paljon keskustelua täällä.
 
Pistähän @Sasos sitten infoa että miten tuossa ovi/läppäri hommassa kävi, korvaako joku vakuutus ja kenen. Jäi vaan mietityttämään tämä ja herättihän tuo aika paljon keskustelua täällä.
Odottelen edelleen vastausta isännöitsijältä. Tuohon kun monet on sanonut, että vuokralainen on vastuussa asunnon vahingoista jne: Jos timpuri toteaa, että kaapinovet ovat olleet liian lyhyillä ruuveilla kiinni, niin onko hajoaminen minun vika? Eihän se mitenkään vitussa voi olla, jos siinä on käytetty vääriä ruuveja. Vika on joko kaapin asentajassa tai vuokranantajassa, joka ei ole pitänyt asuntoaan kunnossa. Siellä oli kolmea erilaista ruuvi tai mutteri-pulttiviritystä, joten kaappia on korjailtu ennenkin. Paljonko te haluatte ottaa vastuuta siitä, että ajatte vuokra-autolla tolppaan, koska väärin asennettu pyöränlaakeri leipoo kiinni? Eikös se ole vuokranantajan tehtävä todistaa, että olen käyttänyt kaapinovea väärin, jotta olisin vastuussa ja korvausvelvollinen? Mulla on kuitenkin todistaja timpurin sanoista ja vanhat ruuvit ovat tallessa.
 
Odottelen edelleen vastausta isännöitsijältä. Tuohon kun monet on sanonut, että vuokralainen on vastuussa asunnon vahingoista jne: Jos timpuri toteaa, että kaapinovet ovat olleet liian lyhyillä ruuveilla kiinni, niin onko hajoaminen minun vika? Eihän se mitenkään vitussa voi olla, jos siinä on käytetty vääriä ruuveja. Vika on joko kaapin asentajassa tai vuokranantajassa, joka ei ole pitänyt asuntoaan kunnossa. Siellä oli kolmea erilaista ruuvi tai mutteri-pulttiviritystä, joten kaappia on korjailtu ennenkin. Paljonko te haluatte ottaa vastuuta siitä, että ajatte vuokra-autolla tolppaan, koska väärin asennettu pyöränlaakeri leipoo kiinni? Eikös se ole vuokranantajan tehtävä todistaa, että olen käyttänyt kaapinovea väärin, jotta olisin vastuussa ja korvausvelvollinen? Mulla on kuitenkin todistaja timpurin sanoista ja vanhat ruuvit ovat tallessa.
Mikä tässä nyt on vaikeata? Kotivakuutukseen, noita yllättäviä keissejä varten juuri olemassa.
 
Vastaavia tapauksia on tullut vastaan/korjattua varmaan kymmenkunta kappaletta ja tässä oma mielipide:

Ne ruuvit voi olla vain 10mm pitkät, toki siellä voi olla ollut väärätkin ruuvit mutta silloin se ovi tippuu kyllä suht pian asennuksen jälkeen.

Syynä on yleensä kosteus kaapissa, joka turvottaa ja pehmentää levyä. Tämä kosteus ei viihdy siellä kaapissa itsestään joten kyse on asukkaan tavasta latoa sinne märkiä astioita.
Toinen syy on, että ovea on taitettu ns. Yli saranoistaan, ei tarvitse edes paiskoa mutta toistettuna ja yhdistettynä kaapissa olevaan kosteuteen, noin tulee jossain kohtaa käymään.

Jos ei vuokranantaja kaappia korjaa vaan vetoaa en. Kohtiin, ainoat vaihtoehdot on kotivakuutus tai maksaa vahinko itse.

Kustannusarvio 3h työ eli 165,00euroa+mahdolliset tarvikkeet (uudet saranat). Lasku menee asukkaalle ja en ainakaan itse kirjoittaisi lausuntoa että syy jonkun muun.

Edit: Kallein oven putoamisen vahinko itsellä on ollut reilut 2000€, uuden peilikaapin ovi oli pudonnut asukkaan ollessa pois kotoa ja rikkonut matkalla lavuaarin, tason, seinälaatan ja pari lattialaattaa. Kph oli viikon vanha.
Siinä sitten purettiin/uusittiin kalusteet ja hiottiin nuo rikkinäiset laatat pois rikkomatta vesieristeitä.
Ja ihme kyllä, lasku meni kalusteen valmistajalle kun pystyttiin osoittamaan että vika oli saranan liimauksessa lasipintaan


Kuka käyttää 3h aikaa yhden kaapin saranoiden korjaamiseen?
 
Odottelen edelleen vastausta isännöitsijältä. Tuohon kun monet on sanonut, että vuokralainen on vastuussa asunnon vahingoista jne: Jos timpuri toteaa, että kaapinovet ovat olleet liian lyhyillä ruuveilla kiinni, niin onko hajoaminen minun vika? Eihän se mitenkään vitussa voi olla, jos siinä on käytetty vääriä ruuveja. Vika on joko kaapin asentajassa tai vuokranantajassa, joka ei ole pitänyt asuntoaan kunnossa. Siellä oli kolmea erilaista ruuvi tai mutteri-pulttiviritystä, joten kaappia on korjailtu ennenkin. Paljonko te haluatte ottaa vastuuta siitä, että ajatte vuokra-autolla tolppaan, koska väärin asennettu pyöränlaakeri leipoo kiinni? Eikös se ole vuokranantajan tehtävä todistaa, että olen käyttänyt kaapinovea väärin, jotta olisin vastuussa ja korvausvelvollinen? Mulla on kuitenkin todistaja timpurin sanoista ja vanhat ruuvit ovat tallessa.

Väite: Ovi asennettu väärin.

Peruste: Kesti paikallaan vain 20 vuotta.

:kahvi:
 
Tässä ovi-casessa on nyt se ongelma, että vuokranantajalla olisi pitänyt olla tahallisuus mukana tuossa: tiesi kaapinoven olevan lyhyillä ruuveilla kiinni. Tämä on sinun vuokralaisena todistettava. Vuokranantaja tuskin tietää 20v sitten kiinnitetyistä kaapeista ja niiden ruuvien pituudesta. Onnea siis yritykseen. Vuokranantaja tod. näk. asentaa omaan piikkiinsä uuden kaapinoven(ja vähentää sen verotuksessa ;)), koska 20v voidaan katsoa normaaliksi kulumiseksi. Tai jos hän onnistuu jotenkin todistamaan, että kaapin rikkoutuminen on johtunut sinun huolimattomasta menettelystä, joka myös aika vaikeaa --> sinä maksat senkin.

Koneen joudut maksamaan itse, tai vakuutusyhtiö korvaa, joskin omavastuu on aika suuri ja vakuutusyhtiöillä on niitä laskukaavoja, joilla he vähentävät käyttövuosien mukaan arvoa ja voi hyvin olla, ettet saa sitäkään kautta mitään.
 
Avopuoliso, yhdessä yli 12v. Tarkoitus rakentaa talo, toisella säästöjä josta käyttää taloon 80ke + n. 160ke yhteinen laina.

Tarkoitus, että puoliso maksaa joskus 40ke takaisin.

Eihän verottaja katso tätä mitenkään lahjana tai muuta veroseuraamuksia?
 
Kun kerran kyseessä on joka tapauksessa laina, niin ei liene iso vaiva tehdä siitä velkakirja.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 293
Viestejä
4 489 707
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom