Älkää nyt jauhako ja mutuilko, jos ette ole asiasta 99% varmoja.
Se ei ole liiton lobbauksesta kiinni, onko joku etu (tässä tapauksessa ateriakorvaus) verollista vai verotonta; lainsäätäjä sen päättää, eikä liittojen sopimuksella joku palkkausmuoto muutu verovapaaksi, jos laki ei sitä salli.
Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa
"11.1 Erityisen alan määritelmä
Erityisillä aloilla työskentelevien palkansaajien työmatkakustannusten korvauksiin sovelletaan tiettyjä erityissäännöksiä. Erityisillä aloilla tarkoitetaan TVL 72 §:n 3 momentin mukaan toimialoja, joilla erityistä työntekemispaikkaa joudutaan usein vaihtamaan alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi.
Erityisiä aloja ovat tyypillisesti rakennus-, maanrakennus- ja metsäala. Sen sijaan esimerkiksi myyntiedustajan (KHO 18.11.2003 taltio 2882) ja linja-autonkuljettajan (KHO:2003:67) ei oikeuskäytännössä ole katsottu työskentelevän erityisellä alalla, vaan he ovat liikkuvaa työtä tekeviä. Pelkän ammattinimikkeen perusteella ei voida ratkaista, työskenteleekö palkansaaja erityisellä alalla. Ratkaisu tehdään työskentelyolosuhteiden perusteella. Esimerkiksi sähkö- ja putkiasentajiin sovelletaan tilanteesta riippuen joko erityistä alaa tai liikkuvaa työtä tekevää koskevia säännöksiä."
Työehtosopimuksissa voidaan määrätä, että jos nuo lainsäädännön edellytykset verovapaille korvauksille täyttyy, niin silloin niitä pitää maksaa (toisaalta, jos TES määrää maksamaan jonkun tietyn päivärahan extrana, mutta lainsäädäntö ei salli sen maksamista verovapaana, niin tällöin se maksetaan verollisena).
Ei liity varsinaisesti tähän ateriakorvaus asiaan, mutta kuljetusalalla (AKT:n TES) työnantajan tulee maksaa 15,20€ "Mikäli työntekijä on estynyt 10 tunnin aikana estynyt ruokailemasta asemapaikkakunnallaan". Asemapaikkakunta on tässä työntekijän varsinainen työpaikka (lainsäädännöllinen käsite), mikä käytännössä tarkoittaa terminaalia / autonvaihtopaikkaa; jos sieltä on vähintään 10tuntia pois, tulee TES mukaan maksaa 15,20€. Sen sijaan verotuksessa osapäivärahan edellytys täyttyy jo 6 tunnin kohdalla, ja tällöin työnantaja VOISI maksaa verottamana 19€ (joten jos kuljettaja tekee 10h 5min päivän, niin käytännössä hän ei ole ollut verotuksellisesta näkökulmasta 10h 5min työmatkalla, mutta 99% tapauksissa vähintään 6h työmatkalla, jolloin voidaan maksaa enintään 19€; AKT:n TES tapauksessa maksetaan 15,20€). Jos työntekijä on verotuksellisessa mielessä 10h 5min työmatkalla, niin verovapaana voisi maksaa 42€.
Sinänsä on hyvä kysymys, onko tuossa erityisalojen ateriakorvauskohtelussa mitään järkeä (miten se työmaakopin taukotila mikrolla eroaa konttorirotan taukotilasta mikrolla), mutta siihen liittyy myös se, että samalla työnantaja voi korvata asunnon ja erityisen työntekemispaikan väliset matkat verovapaana. Tämä taas on järkevää siten, että rakennusmiesten työkohteet vaihtelee jatkuvasti, joten olisi vähän posketonta, että tästä johtuvia kustannuksia (vaihtelevista kohteista johtuvat työmatkat) ei voisi palkansaajalle korvata etenkin, kun hän joutuu niitä matkoja tekemään. Jos tekee kymmenien vuosien uran samassa työpaikassa samassa konttorissa, niin on ns. oma syy, jos ei muuta joskus lähemmäksi (jolloin työmatkakustannukset voi tippua 5min kävelymatkaan). Sen sijaan rakennusmiesten näkökulmasta voisi olla epäoikeudenmukaista, että olet työnantajan X palveluksessa joka voi lähettää sinut eri työkohteisiin sinne ja tänne (tosin, voidaan esim. sopia että työmatka saa kestää enintään X minuuttia päivässä ja kohteet valikoituvat sen mukaisesti), ja näitä kuluja ei sinulle korvattaisi verovapaasti (toinen vaihtoehto on korvata ne marginaaliveroprosentin mukaisesti, jolloin työntekijä saa nettona saman summan käteen, mutta tuollaisessa systeemissä ei ole mitään järkeä).
...
Jo se nyt on vittu mihin ihmiset osaa sekaantua vaikka olisi sitä muutakin, no tämä tästä.
