io-techin lakimiehet hoi.

[jummi-78]

Arvon raati,

Sain tarjouksen pihatöistä jonka mukaan homma sovittiin tehtäväksi, hinta oli kiinteä ja työn laajuus selvä. Sovitut työt on tehty ja siltä osin kaikinpuolin kunnossa.
Lasku vaan ei minua miellytä. Kiinteän hinnan lisäksi urakoitsija on lisännyt laskulle ALV:n vaikka urakkaa tarjottaessa ei ilmennyt että hinta ei sisällä ALV:tä.

Eikö yksityisille tehtävät tarjouksen hinta pitäisi oletusarvoisesti sisältää ALV:n ? Vai mikä näissä on käytäntö?

t.umpelo

 

[valexi]

Oliko tarjous suullinen vai kirjallinen? Kirjallisessa varmaan lukisi, että ALV 0%.

Itsellä sen verran kokemusta noista ALV 0 hinnoista, että lähden aina siitä olettamasta, että tarjous on aina veroton.

 

[kjns]

Arvon raati,

Sain tarjouksen pihatöistä jonka mukaan homma sovittiin tehtäväksi, hinta oli kiinteä ja työn laajuus selvä. Sovitut työt on tehty ja siltä osin kaikinpuolin kunnossa.
Lasku vaan ei minua miellytä. Kiinteän hinnan lisäksi urakoitsija on lisännyt laskulle ALV:n vaikka urakkaa tarjottaessa ei ilmennyt että hinta ei sisällä ALV:tä.

Eikö yksityisille tehtävät tarjouksen hinta pitäisi oletusarvoisesti sisältää ALV:n ? Vai mikä näissä on käytäntö?

t.umpelo

Edit: et maininnut tilasitko työn kuluttaja-asiakkaana vai y-tunnuksen kanssa, mutta oletan, että kuluttajana.

Kuluttajille hinnat annetaan verollisena, jos on tarjouksen laskenut alv. 0% ne hinnat sinulle ilmoittanut, niin se on sitten oma moka. Säädös löytyy KSL:n pakottavasta lainsäädännöstä. Harmaalla alueella liikuttaisiin, jos kirjallisessa tarjouksessa lukisi alv. 0%, koska kuluttajalle hinnan tarjoaminen ilman alvia on laitonta.

Kuluttajansuojalaki 8 § (30.12.2013/1211)
Tiedonantovelvollisuus tarjottaessa yksilöityä kulutushyödykettä
Tarjottaessa yksilöityä kulutushyödykettä tiettyyn hintaan markkinoinnista on käytävä ilmi:

1) kulutushyödykkeen pääominaisuudet siinä laajuudessa kuin on asianmukaista ottaen huomioon kulutushyödyke ja käytetty viestin;

2) elinkeinonharjoittajan nimi ja maantieteellinen osoite sekä, jos elinkeinonharjoittaja toimii toisen elinkeinonharjoittajan asiamiehenä tai edustajana, samat tiedot hänen päämiehestään;

3) kulutushyödykkeen kokonaishinta veroineen tai, jos täsmällistä hintaa ei hyödykkeen luonteen takia kohtuudella voida ilmoittaa, hinnan määräytymisen perusteet;

4) tarvittaessa kokonaishintaan sisältymättömät toimituskulut tai, jos näitä kuluja ei voida kohtuudella laskea etukäteen, tieto siitä, että tällaisia kuluja voi aiheutua;

5) maksua, toimitusta, sopimuksen täyttämistä ja asiakasvalituksia koskevat käytännöt, jos ne poikkeavat siitä, mitä kuluttajilla on yleensä aihetta olettaa;

6) mahdollinen oikeus peruuttaa tai irtisanoa sopimus.

 

[demo69]

Nyt tarvittais nopeeta lakiasiantuntemusta.

Appiukko ja anoppi asuvat maaseudulla yksityistien varrella. Nyt koko kesän jollakin tyypillä on ollut puunhakkuutyömaa lähistöllä. Kyseisellä herralla ei ole tienkäyttöoikeutta tälle heidän yksityistielleen.
Työmaalle pääsee toista kautta, joka on myös yhteydessä tähän appiukon tiekunnan tiehen. Nyt koko kesän ja syksyn puurekat ovat ajaneet tuon appiukon tiekunnan tien kautta ja sitten toista kautta pois, etteivät ole tarvinneet kääntää puurekkaa tuolla toisella tiellä (jonne on kyllä tehty hyvät kääntöpaikat ym.).

No tämä appiukon tiekunnan tie on nyt ajettu ihan paskaksi ja lisäksi koska tie menee appiukon pihan läpi on nyt vesijohto autotalliin mennyt ilmeisesti tästä rekkarallista johtuen rikki (vuotaa paineet jonnekin).

Soitin jo kerran metsäyhtiöön ja sanoin, että se ajaminen on lopetettava välittömästi ja tie täytyy kunnostaa entiselleen. Lupasi käydä katsomassa tietä ja lopettaa ajamisen sen tien kautta, mutta mitään ei ole kuulunut. Laitoin yhden tekstiviestin kun sain tietää, että oli taas ajettu ja kerran soitin vastaajaan myös viestin.

Kysymykset:
1) Millaisia korvauksia noista on yleensä maksettu? Meille riittäisi, että esim. koko tien matka (noin 2km) sorastettaisiin kunnolla.

2) Kenellä on todistustaakka vuotavan vesiputken hajoamissyystä? Heillä ei ole ollut mitään oikeutta ajaa tien kautta ja nyt on vesijohto rikki.

Metsäyhtiöt kyllä korjaavat tiet, jos rikkovat. Tai ainakin aiemmin ovat niin tehneet. Eli lähes varmasti sorastavat tien ja lanaavat sen. Tuosta vesiputken hajoamisesta en osaa sanoa mitään, mutta kannattaa ehdottomasti kysyä metsäyhtiöltä.

 

[jummi-78]

Edit: et maininnut tilasitko työn kuluttaja-asiakkaana vai y-tunnuksen kanssa, mutta oletan, että kuluttajana.

Kuluttajille hinnat annetaan verollisena, jos on tarjouksen laskenut alv. 0% ne hinnat sinulle ilmoittanut, niin se on sitten oma moka. Säädös löytyy KSL:n pakottavasta lainsäädännöstä. Harmaalla alueella liikuttaisiin, jos kirjallisessa tarjouksessa lukisi alv. 0%, koska kuluttajalle hinnan tarjoaminen ilman alvia on laitonta.

Kiitokset vastauksista.

Kuluttajana tilasin, eli oletus oikein. Kysyin vielä kuluttajaneuvonnasta niin kertoivat että kuluttajille tarjotaan aina hinta sisältäen ALV:n. Neuvoja sanoi myös ettei nämä ongelmat ole kovin harvinaisia varsinkaan rakennusalalla. Kun tarkemmin vielä pengoin riitatapauksia niin tuosta hinnan ilmoittamisesta hinta alv0% - tyyliin on ennakkotapauksia, ALV:tä ei tarvitse maksaa.

 

[Jebaus]

Kirjoitin vastauksenkin mutta se katosi jonnekin (?)
Eli kuluttajalle ilmoitettujen hintojen pitää sisältää aina alv ja jos siitä ei erikseen ole mainintaa tulee hinta tietysti alvilliseksi tulkita/olettaa.

Lähtökohtaisesti myös aina ilman arvonlisäveroa tarjotuissa hinnoissa pitää lukea alv0, veroton, ei sisällä alvia tms.

Ei sen puoleen, tullut kyllä itsekkin tarjottua kuluttajille välillä alv0 kun ei tietoa tuleeko yritykselle, yhdistykselle, toiminimelle vai yksityishenkilölle, mutta tällöin tarjouksessakaan ei tietysti ole mainittu kenelle se on kohdistettu tai sitten kyseessä ollut vaan nopeasti referoitu parin rivin tarjous sähköpostiin.

Mutta viimeistään tuon laskun maksajan tarkistan tilausvaiheessa (kenelle lasku osoitetaan) samalla kun loppusumman ilmoitan.

Eli yrityksen vika, ei muuta kun lasku maksuun alv0 summalla, kerrot tilanteen lyhyesti ja pyydät että lähettävät uuden laskun.

 

[d-iivil]

Totta molemmat pointit, etenkin jälkimmäinen. Kiireessä reissun päältä piti papereita skannailla ja allekirjoitella ja äkkivilkaisulla soppari vaikutti olevan ok :/

Yritän saada ostajalta ongittua kirjallisena teksiviestin muodossa myönnön jossa hän kertoo sopineensa vuokralaisen kanssa asiasta.

Puhelimitse molemmat ovat jo vahvistaneet että näin on toimittu.

Edit: tekstiviestillä saatu nyt vahvistus että he ovat sopineet tavaroiden tyhjentämisestä myöhemmin ja omien sanojensa mukaan ostaja on jopa kertonut vuokralaiselle, että häneltä (vuokralaiselta) tullaan perimään "sakkoa" mikäli sovittu aikataulu ei pidä. Eiköhän tämä ollut tässä Täytyy kirjoitella joku asiallinen HV-vastine rahan ruinaukseen ja kehoittaa perimään käypäiset varastointikulut henkilöltä jonka kanssa on varastoinnista sopinut...

Dodiih. Konsultoin vielä puhelimitse erästä lakitoimistoa ja sielläkin nähtiin asia niin, että kun on itse mennyt ostaja ennen määräajan umpeutumista sopimaan vuokralaisen kanssa jatkoajasta, ei minulta voida enää perustellusti pummata rahaa.

Kirjoitin ostajalle ohjeiden mukaisen vastineen, takas tuli "oikeudessa nähdään, minulla on vakuutus" -tyyppistä uliulia.

Saas nähä

 

[TeeDee]

Omistan kerrostalo-osakkeen taloyhtiössä ylimmässä kerroksessa. Syyssateiden aikaan alkoi valumaan vettä katosta. Isännöitsijälle soitto ja viiden päivän veden valumisen jälkeen kattofirma sai veden valumisen loppumaan. Selvisi, että katossa oli 7 cm halkeama ja monta pientä reikää. Vettä valui laminaattilattialle ja läppärille. Laminaattilattiassa on kosmeettista haittaa ja tämä on mainittu kosteustarkastajan raportissa.

Omaan vakuutusyhtiöön olin yhteydessä ja sieltä tuli odotetusti kieltävä päätös. Kun he eivät ole korvausvelvollisia viasta mikä aiheutti veden valumisen asuntooni, eivät ne korjaa asumisen keskeytymistä.

Taloyhtiön isännöitsijä sanoo, ettei taloyhtiö ole korvausvelvollinen asumishaitasta osakkaalle.

Nopsasti lakipykälöitä selaten ja googlaten lienee ainoa tapa saada taloyhtiö korvausvelvolliseksi, jos näytän että ovat laiminlyöneet velvollisuuksiaan? Nopsasti maalaisjärjellä ajatellen, jonkinlaista laiminlyöntiä on havaittavissa jos katostani on noin 10 neliötä märkänä, ei tuo viikossa ole tapahtunut.

Taloyhtiö kustansi paikalle kosteusmittaajan ja kattoremontti alkaa purkamisella ja kuivattamisella tällä viikolla. Remontoijan mukaan voimme asunnossa asua samalla, mutta onhan tuosta haittaa kun se on keskeisessä osassa olohuonetta. Sen ohi kävellään joka kerta liikkuessa.

Vahingonkorvausta en voi hakea, ellei ole osoittaa jotain rahallista vahinkoa tapahtuneeksi ja tämä onkin aiheuttanut pienen taistelun kotona. Puolison mielestä olisi pitänyt selvittää koko prosessi alusta loppuun asti ennen aloittamista. Itse taas tahtoisin tästä eroon vain ja saada asian valmiiksi.

Lähinnä kysymyksiä asiaan liittyen:
Voinko hakea vahingonkorvausta taloyhtiöstä? Onko jotain perusteita asialle, tai jos ei ole niin miten voin niitä etsiä?
Taloyhtiöllä on velvollisuus huolehtia esimerkiksi talon katon kunnosta, mutta onko siihen määritetty mitään tarkastusvälejä tms. millä voisin näyttää että taloyhtiö ei ole huolehtinut velvollisuudestaan?

Voiko tämänlaisissa tapauksissa pyytää vahingonkorvausta asumishaitasta tai siitä, että en ole voinut toiminimelläni olevia työtilauksia ottaa vastaan remontin takia?

Vastaava rivitalo-osakkeessa lapsuudenkodissani tapahtui joskus n.10-15 vuotta sitten. Asunto-osakeyhtiön (taloyhtiön) piikkiin meni.

 

[Tekila]

Vastaava rivitalo-osakkeessa lapsuudenkodissani tapahtui joskus n.10-15 vuotta sitten. Asunto-osakeyhtiön (taloyhtiön) piikkiin meni.

Tässä tilanteessa vielä ei ole maksajaa muualta löytynyt. Kuivaus on käynnissä ja onhan tuo maallikon silmään sen verran laaja, että aivan ihmetyttää ettei muka ole katon laiminlyöntiä. Missään ei vain taida olla mainittu että asioiden yleiskuntoa yms. pitäisi seurata. Isännöitsijä sanoi, että heidän puoleltaan kaikki on OK kun ovat reagoineet ongelmaan heti kun se on löytynyt. Olimme yhteydessä kiinteistölakia tuntevaan lakimieheen ja hän sanoi kanssa, että vastaavia on ollut eikä ne osakkaan voitoksi oikein mene.

Asunto-osakeyhtiön hallitus vielä käsittelee asian ja katsotaan saisiko jotain takaisinpäin. Esimerkiksi maalauksen takia täältä pitää muutama päivä olla poissa.

 

[kjns]

Kirjoitin ostajalle ohjeiden mukaisen vastineen, takas tuli "oikeudessa nähdään, minulla on vakuutus" -tyyppistä uliulia.

Saas nähä

Vahva veikkaus, että konsultoituaan ensimmäistä lakimiestä ei ole enää menossa oikeuteen
Ainahan näitä tuuleenhuutelijoita on, mutta seuraukset kannattaa miettiä vakavasti vaikka uskoisi olevansa oikeassa. Oikeudessa käyminen kun voi tulla melkolailla kalliiksi (esimerkki).

 

[demas]

Pistähän @d-iivil viestiä kunhan tilanne etenee että miten kävi. On kyllä ärsyttäviä hommia nuo..kaikki tuntuu vaan pesevän kätensä.

 

[Cardinal]

Lakimiehet hoi! Ja muutkin:

Kesällä kävi tällainen tapaus:
Nukuin humalapäissäni juhannuksena kotona, olin unohtanut lukita oven.

Heräsin siihen että vieras ihminen oli kutsumatta talossani (tiedän miksi oli, mutta se on toinen tarina...), löi minua naamaan kun siis nukuin. Tuosta tuli huuleen iso vekki
ja paljon verta. Seurasi painimatsi missä häädin tunkeutujan, lopputuloksena siis huuli turvoksissa, iso vekki, paljon verta, nilkat/polvet/kyynärpäät verinaarmuill/ruhjeilla.

Homma meni vielä niin oudosti, kun itse soitin poliisit, niin kolme ihmistä puhui minua vastaan niin hyvin, että "rauhan säilyttämiseksi" minut korjattiin putkaan 7h ajaksi.
Toki nyt homma on mennyt minun osalta tekemäni rikosilmoituksen jälkeen, että tässä vaiheessa pitäisi keksiä vahingonkorvaus. Ja sitten sille HINTA!
-ei jäänyt pysyviä vammoja
-oli viikon loma, eli parantelin naamaani rauhassa viikon kotona
-en tiedä tuliko firmalle kuluja, työterveydessä kävin dokumentoimassa vammat.
-pahat henkiset kärsimykset (nukuin pitkään golfmaila vieressä, veitsi tyynyn alla tapahtuman jälkeen
-vapauden menetys, ja vaikuttaako tuo putkareissu tulevaisuuteeni? Minulla täytyy olla puhdas suppea turvallisuusselvitys työni puolesta.

Eli rangaistuksen lisäksi haluan tekijälle kipeää myös lompakolle.
Mitä tuosta pitäisi pyytää? 100e? 300e? 500e?

Kommentoin vain korvausmäärään. Jos ei pysyvää jälkeä (yleensä siis arpi) jää, niin todennäköisesti et saa mitään tai mitättömän summan. Jos jää arpi huuleen, niin parhaan summan saat sovittelussa vaatiessa. Voit vaatia mitä vain tietenkin, mutta realistinen on 300-600e. Jos vastaaja sanoo haista huilu ja asia viedään käräjille, niin asia on herran hallussa. Koita sopia siis sovittelussa, jos se on edes mahdollista tilanteessasi.

Mulla on pari mitätöntä vekkiä katu- ja baarirähinästä, jossa vastapeluri alkanut lyömään. Molemmista vaadin sovittelussa 500e ja kun alkoi mutinaa tulla, niin ehdotin lisäsyytteitä.

 

[juhat1000]

Välittäjälle lupasin ottaa tarjottu vuokra-asunnon. Sopimuspaperit kerkesi lähettää kotiini jo.
Nyt tuli kaupungilta myöskin asunto osoitus. Vuokra tietysti paaljon edullisempi.
Jos perun välittäjän tarjouksen niin joutuuko maksaa mitään? Miten.näkisitte tämän?

 

[kjns]

Välittäjälle lupasin ottaa tarjottu vuokra-asunnon. Sopimuspaperit kerkesi lähettää kotiini jo.
Nyt tuli kaupungilta myöskin asunto osoitus. Vuokra tietysti paaljon edullisempi.
Jos perun välittäjän tarjouksen niin joutuuko maksaa mitään? Miten.näkisitte tämän?

Sinuna ottaisin välittäjään yhteyttä ja kertoisin etten otakaan asuntoa, tuskin alkavat mitään korvauksia vaatimaan.
Soppari ei ole vielä edes lainvoimainen kun sitä ole allekirjoitettu..

 

[Pezqu]

Välittäjälle lupasin ottaa tarjottu vuokra-asunnon. Sopimuspaperit kerkesi lähettää kotiini jo.
Nyt tuli kaupungilta myöskin asunto osoitus. Vuokra tietysti paaljon edullisempi.
Jos perun välittäjän tarjouksen niin joutuuko maksaa mitään? Miten.näkisitte tämän?

Sinuna ottaisin välittäjään yhteyttä ja kertoisin etten otakaan asuntoa, tuskin alkavat mitään korvauksia vaatimaan.
Soppari ei ole vielä edes lainvoimainen kun sitä ole allekirjoitettu..

AHVL 5 §:
"Vuokrasopimus ja sen muutos on tehtävä kirjallisesti. Jollei vuokrasopimusta ole tehty kirjallisesti, sen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi. Vapaa-ajan asunnoksi vuokratun huoneiston määräaikainen vuokrasopimus voi kuitenkin olla myös suullinen.".

Varsinaisesti vuokrasopimukselta ei edellytetä kirjallista muotoa, joten periaatteessa sopimus on syntynyt jo suullisenakin, kun olet luvannut ottaa tarjotun vuokra-asunnon vastaan. Nyt kuitenkin kun sopimuspapereita ei ole vielä allekirjoitettu ja todennäköisesti vuokrasopimuksen kohtia ei ole puhelimitse käyty kohta kohdalta läpi, jolloin postissa tulevat sopimuspaperit olisivat ikään kuin kopio sovituista sopimusehdoista, niin voisin nähdä että sinulla on mahdollisuus irtautua sopimuksesta. Kuitenkin välittäjälle on kertynyt asiasta jo työtä: sopimuspapereiden kirjoitus, kohde otettu todennäköisesti pois julkisista välityspalveluista yms. niin kyllähän tuossa on välittäjälle vahinkoa syntynyt jos sopimusta ei loppuun asti viedä.

Itse yrittäisin ottaa välittäjään yhteyttä ja kertoa, ettet voi ottaa sittenkään asuntoa vastaan (en puhuisi mitään kunnan asunnosta). Jos ei suostu, niin sitten vetoaisin että sopimusta ei ole allekirjoitettu (välittäjä todennäköisesti voi vedota, että vuokrauksesta on sovittu). Viimeisenä oljenkortena vetoaisin siihen, että koska sopimusta ei ole allekirjoitettu niin vuokrasopimus ei ole syntynyt, mutta että voit korvaukseksi peruutuksesta maksaa esimerkiksi 100 euron korvauksen.

Voi myös olla, että postissa tulevissa sopimuspapereissa lukee, että vuokrasopimus syntyy lopullisesti vasta maksamalla takuuvuokran. Ja esim. jotkut välittäjät pyytävät etumaksun tilanteessa, jossa asunto vapautuu esimerkiksi kuun vaihteessa ja takuuvuokran maksuun annetaan aikaa kuun vaihteeseen asti, mutta asunto "varataan" vain etumaksua vastaan, joka toimii sopimussakkona jos takuuvuokraa ei makseta tai vuokrasuhde ei muusta syystä lopullisesti synny.

 

[demas]

@Pezqu tuossa jo muotoili asian hyvin. Oma mielipide on aika sama, mutta oletan että jos paperia ei ole allekirjoitettu niin välittäjä (ja vuokraaja) ovat todella heikoilla kantimilla. Ei kukaan jaksa tuollaisesta alkaa vääntämään jos sanoo että ei vaan asuntoa otakaan (oletan näin meitä on moneen junaan toki). Eli vaikka olet luvannut ottaa asunnon ja suullinen sopimus yleensä on sitova niin kaikki voi muuttua ennenkuin nimi on paperissa. Pitäähän vuokralaput kuitenkin päästä kunnolla lukemaan ennenkuin sitovasti homma lyödään lukkoon.

 

[zeniitti]

Perintöasiaa, pitääkö perikunnalla olla tili perikunnan/kuolinpesän nimissä vai saako varat olla jonkun osakkaan sitä varten avatulla tilillä?

 

[kjns]

Eikös kuolinpesän tili ole se edesmenneen tili, josta sitten hoidetaan pesän vastuut ja velvoitteet siihen saakka kunnes pesä on jaettu?

Kuolinpesän osakkaiden oikeudet

Kuolinpesän pankkiasioinnissa suojataan niin vainajan kuin pesän osakkaidenkin etuja. Kuolinpesän osakas on oikeutettu yksinään, ilman muilta osakkailta saatua valtakirjaa:

- saamaan perunkirjoitusta varten saldotodistukset vainajan varallisuudesta, lainoista ja vastuista kuolinpäivänä,
- saamaan muutenkin tietoja vainajan pankkiasioiden kuolinpäivän tilanteesta ja sen jälkeen,
- jättämään pankille maksettavaksi vainajan tililtä hautajaisiin tai muuten selvästi kuolintapaukseen liittyviä laskuja taikka vainajalle kuuluneita sähkö-, puhelin- tai yhtiövastikelaskuja, ja
- luetteloimaan vainajan tallelokeron sisällön yhdessä pankin kahden toimihenkilön kanssa. Selvitykseksi riittää tällöin virkatodistus, josta on nähtävissä, että kyseinen henkilö on pesän osakas.

Kuolinpesän kaikkien osakkaiden suostumus vaaditaan, kun:

- nostetaan käteistä vainajan tililtä,
- tyhjennetään vainajan tallelokero,
- myydään vainajan arvopapereita, tai
- pyydetään tietoja vainajan elinaikaisista pankkiasioista.

Osakkaat voivat valtuuttaa yhden osakkaista tai jonkun muun edustamaan kuolinpesää. Vaihtoehto kuolinpesän osakkaiden yhteishallinnolle on tuomioistuimen määräämän pesänselvittäjän hallinto. Perittävä voi testamentissaan määrätä testamentin toimeenpanijan, jolla on lähes sama toimivalta kuin pesänselvittäjällä, jollei testamentista muuta ilmene.
Muista seuraavat seikat

- Henkilön tileihinsä antamat käyttöoikeudet ja muut valtuutukset lakkaavat kuolinhetkellä.
- Sovi osakkaiden kesken kuolinpesän asioiden hoidosta, kuten tilinkäyttöoikeudesta.
- Kuolinpesä vastaa myös vainajan veloista.
- Hanki tarvittaessa ammattitaitoista apua asioiden hoitoon.

Finanssivalvonta

Tuossa esim. Nordean ohje kuolinpesän varojen hoitoon: Ohjeita kuolinpesän asioita hoitavalle

 

[zeniitti]

Eikös kuolinpesän tili ole se edesmenneen tili, josta sitten hoidetaan pesän vastuut ja velvoitteet siihen saakka kunnes pesä on jaettu?
Tuossa esim. Nordean ohje kuolinpesän varojen hoitoon: Ohjeita kuolinpesän asioita hoitavalle

Varmaankin. Voiko tililtä siirtää mahdolliset varat vaikkapa osakkaan tilille kunnes pesä on jaettu? Eli sama kysymys, lain mukaan, pitääkö kuolinpesällä olla tili vai voiko se olla osakkaan tili? Etenkin jos osakkaat näin haluavat.

 

[tombe0]

Omalla kokemuksella: Ennen pesän jakoa rahat ei liiku pesän tililtä kuin laskujen ja kulujen hoitoon.

 

[Pezqu]

Lähtökohtaisesti: vaikka ei voida vaatia, että tältä palstalta mitään varmaa oikeudellista apua saisi, niin pelkät mutuilut voisi jäädä mielestäni kokonaan pois.

Jos kuolinpesässä on varoja enemmän kuin velkoja, niin jos kaikki pesän osakkaat hyväksyvät niin varat voidaan siirtää väliaikaisesti osakkaan tilille. Oikeastaan ainut vaaranpaikka mikä pesänselvitykseen ja tämän jälkeen jossain vaiheessa tapahtuvaan pesänjakoon liittyy on se, että jos pesässä on enemmän velkoja kuin varoja niin kenellekään kuolinpesän osakkaalle ei saa rahaa siirtyä koska silloin joutuu vastuuseen veloista (ainakin siihen määrään saakka kun rahaa on pesästä otettu).

Toinen mikä voisi käydä on se, että jos varoja on enemmän kuin velkoja, mutta rahat siirretään yhdelle osakkeelle joka hassaa ne eikä velkoja saada maksettua, niin muut osakkaat ovat yhteisvastuussa velkojille ja joutuvat sitten perimään rahojaan tältä rahoja hallussaan pitäneeltä osakkaalta. Suosittelisin, että rahaa siirretään kuolinpesästä vasta, kun kaikki velat on maksettu; nimittäin jos rahat siirretään yhden osakkaan haltuun, voi hänen omassa maksukyvyttömyystapauksessa pankki/ulosottomies ottaa nuo rahat ja niiden takaisinsaanti on suuren paperityön takana.

 

[Näljänkä]

Ei varsinaisesti kysymys, mutta jännää että jotkut taloyhtiöt kieltävät vuokralaisiltaan/asukkailtaan sähköllä toimivien lisäpattereiden käytön. Selvästi vastoin ASHVL:a tai AOYL:a.

Itsellä oli huoltomies tullut ilman lupaa asuntooni ja irroittanut patterin. Uhkasin tehdä rikosilmoituksen kotirauhan rikkomisesta ja hallinnan loukkauksesta. Hyvittivät 200€, joten asiassa päästiin sopimukseen.

Enemmän rahaa olisi saanut varmaan nyhdettyä, jos olisi ensin tehnyt rikosilmon, ottanut yhteyttä lehteen ja vasta sitten aloittanut neuvottelut.

 

[Pezqu]

Ei varsinaisesti kysymys, mutta jännää että jotkut taloyhtiöt kieltävät vuokralaisiltaan/asukkailtaan sähköllä toimivien lisäpattereiden käytön. Selvästi vastoin ASHVL:a tai AOYL:a.

Taitaa koskea vain opiskelija-asuntosäätiöitä / muita vuokranantajia, joissa vuokraan sisältyy vesi+sähkö(+netti), jolloin vesikiertopatterit on säädetty 20~22 asteeseen ja sähköpattereiden käyttö tulee vuokranantajalle kalliimmaksi (toisaalta niin, että sähkönkulutus lisääntyy ja kämpät lämpiävät enemmän kun on tarkoitettu mutta myös niinkin, että keskitetty lämmitys tulee halvemmaksi; osittain sähkölämmitys vähentää keskitetyn lämmityksen tarvetta).

Kerro toki, miten on vastoin lakia ottaa esimerkiksi vuokrasopimukseen sopimusehto, jolla kielletään lisäpattereiden käyttö. Sinänsä tuon sopimusrikkeen toteaminen on hankalaa, koska ei vuokranantaja saa tehdä huoneistoon yllätystarkastusta, jossa todetaan onko lisäpattereita käytössä vai ei (ja sovitun tarkastuksen tekeminenhän on ihan turhaa, koska lisäpatterin tietää silloin piilottaa). Sen sijaan akuutin huoltokäynnin yhteydessä (vettä vuotaa/palohälytin huutaa) voidaan myös kiinnittää huomiota eteisessä vastaan tulevaan sähköpatteriin.

 

[valexi]

Itsellä oli huoltomies tullut ilman lupaa asuntooni ja irroittanut patterin. Uhkasin tehdä rikosilmoituksen kotirauhan rikkomisesta ja hallinnan loukkauksesta. Hyvittivät 200€, joten asiassa päästiin sopimukseen.

Osta tehokkaampi tietokone ja laita se mainaamaan coinia. Eivät pääse vittuilemaan ja saat samalla rahaa.

 

[demas]

Huomasitteko, että Cheekin viimeisen konsertin lippuinfoon on lisätty: "LIPPUJEN JÄLLEENMYYNTI ON LIPUN MITÄTÖIMISEN UHALLA KIELLETTY!"

Mitenköhän tuo käytännössä muka onnistuisi, eikö tuo ole laitonta? Niin ja tuskin mustan pörssin asiakas ilmiantaa ostoksensa ja estäisi oman pääsyn tapahtumaan? Toki sopimusehtoihin voi vaikka mitä kirjoitella jos tahtoo, mutta laki on toinen juttu.

Joo,tottakai voi laittaa omia lisävaatimuksia mutta miten tuollaista valvot? Ja jos valvoisikin niin ei toki ole lainvoimainen juttu.. Eli ei muutaku hamstraamaan lippuja ja sit huuto.net tai tori.fi kovalla hintaa myyntiin.

 

[Jebaus]

Ei olisi kovin vaikeaa sitoa noita lippuja henkilökohtaisiksi esim sotun perusteella niin loppuisi se trokaaminen kuin seinään. Toisaalta kun markkinataloudessa eletään, niin en itse siinä mitään suurta syntiä nää että joku ostaa tukun lippuja ja myy niitä sitten eteenpäin.

Amexin tuolla priority-palvelussa näemmä nämäkin liput tulossa etuosto-oikeuteen... Sieltä vaan haalimaan

 

[Pezqu]

mutu sitä

mutu tätä

Jossain määrin oikeitakin pohdintoja tulee, mutta sitten kun aletaan viljelemään lainvoimaisuutta ja laittomuutta niin pohja menee, kun termitkin on hukassa.

Kyllähän konserttijärjestäjä tai lippukauppa voi asettaa sopimusehdon, jossa lippujen jälleenmyynti kielletään sillä uhalla, että jälleenmyydyt liput mitätöidään (tuo mitätöinti on etukäteen sovittu sopimussakko). Tuossa sopimusehdossa ei ole mitään lainvastaista/laitonta/lainvoimaisuutta vailla olevaa. Kyseessä on täysin yksityisoikeudellinen, sopimuksenvarainen asia.

Sen sijaan lainsäädäntö voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi kohtuusperiaatteen kautta tapauksessa, jossa lipun alkuperäinen ostaja on sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi kykenemätön tapahtumaan osallistumaan, jolloin lipun jälleenmyynti voi olla sopimusehtojen vastaisuudesta huolimatta hyväksyttävää; tällöin lainsäädännön normit muuttavat tehdyn yksityisoikeudellisen sopimuksen ehtoja.

On totta, että tuota sopimusehtoa on käytännössä mahdoton valvoa, jos lippuihin ei oteta ostajan yksilöivää tunnistetta (lippu korvamerkitään yhdelle henkilölle), mutta ei tuo valvonnan puute/mahdottomuus tee sopimusehdosta lainvastaista/mitätöntä.

Summarum: jos lippuja myytäessä jälleenmyynti on ehdoissa selkeästi kielletty mitätöinnin uhalla, niin se on täysin hyväksyttävä sopimusehto, koska sopimusehdot ovat tässä tapauksessa yksityisoikeudellinen asia. Ehdottaisin, että YK-alueelle perustetaan rinnalle uusi ketju "Essonbaarin kulmapöytäkeskustelu oikeudellisista asioista".[/QUOTE]

 

[CCM]

jos lippuja myytäessä jälleenmyynti on ehdoissa selkeästi kielletty mitätöinnin uhalla, niin se on täysin hyväksyttävä sopimusehto, koska sopimusehdot ovat tässä tapauksessa yksityisoikeudellinen asia

Eivät kokonaan. Erityisesti kuluttajankaupassa ei saa olla yllättäviä ja ankaria sopimusehtoja. Lipun mitätöityminen, ei välttämättä ole yllättävä ja ankara sopimusehto, tai sitten on. Emme tätä saa tietää varmasti, ennen ennakkopäätöstä. Tulkittaessa ylättävän ja ankaran sopimusehdon täyttymistä ei oteta huomioon miten sopimusehto on ilmoitettu, vaikka olisi iso varoitusteksti. Tätä sovelletaan erityisesti kuluttajankauppaan, koska kuluttaja ei ole tasavertaisessa neuvotteluasetelmassa palveluntarjoajaan.

Toisaalta lipunmyyntialalla on käytössä yleinen mitätöimislauseke jälleenmyydyille lipuille, jolloin kyseessä saattaisi olla ankaruudestaan huolimatta jo vakiintunut alan sisäinen käytäntö.

 

[Hcc]

Muistaisin joskus kuulleeni jostain, että on olemassa jonkinlainen (KKO:n tms?) ennakkopäätös siitä, että kauppojen, ostoskeskusten jne parkkipaikat lasketaan kaupan/ostoskeskuksen auki ollessa yleiseksi tieksi, eli siellä pätee normaalit väistämisvelvollisuudet. Joillain em. parkkipaikoilla voi olla kärkikolmioita merkkaamassa väistämisvelvollisuuksia, mutta monesti niitä ei ole ollenkaan. Aika usein tulee vastaan tilanteita, joissa joutuu itse jarruttamaan kun joku tulee itseeni nähden vasemmalta väkisin eteen. Osaisiko joku täällä sanoa että päteekö tuo oikealta tulevan väistäminen sellaisenaan kutinsa myös näillä parkkipaikka-alueilla, vai olenko ihan metsässä tämän kanssa?

 

[CCM]

Onko kuitenkaan niin yleinen? Esimerkiksi Ticketmasterin tytäryhtiön Seatwaven sivuilla voit myydä ylimääräiset lippusi. Lipunmyyjä siis tarjoaa alustan ja ottaa lipusta uuden välityspalkkion.

En ole lipunmyyntialan ammattilainen. Vaikea sanoa. Omissa konsertti/matsilipuissa noita on ollut aina välillä.

 

[Pezqu]

No höpsistä itelles. Mitä se yksilöivä tunniste tässä auttaa? Kyse on jälleenmyymisestä eli sopimus ei kiellä lipun lahjoittamista ystävälle. Silloin lipussa voi lukea vaikka Kekkonen.

Jos yksilöivä tunniste olisi esimerkiksi henkilötunnus tai syntymäaika&sukunimi, niin tehokkaasti lipun käyttö rajoittuisi vain ostajalle; maailmalla esimerkiksi moniin suuriin ja ainutlaatuisiin urheilutapahtumiin lippua ostettaessa pitää ilmoittaa nimi, syntymäaika ja passinnumero, jotka tulostetaan lippuun ja tietoja verrataan portilla.

Kuvasin yleisesti sitä, että ei luovutuslausekkeet ole lähtökohtaisesti pätemättömiä. Sinänsä tuon keekin lippujen kohdalla voisi lukea esim. "lipun voi käyttää vain lippuun merkitty henkilö", joka poissulkisi myös vastikkeettomat luovutukset.

Eivät kokonaan. Erityisesti kuluttajankaupassa ei saa olla yllättäviä ja ankaria sopimusehtoja. Lipun mitätöityminen, ei välttämättä ole yllättävä ja ankara sopimusehto, tai sitten on. Emme tätä saa tietää varmasti, ennen ennakkopäätöstä. Tulkittaessa ylättävän ja ankaran sopimusehdon täyttymistä ei oteta huomioon miten sopimusehto on ilmoitettu, vaikka olisi iso varoitusteksti. Tätä sovelletaan erityisesti kuluttajankauppaan, koska kuluttaja ei ole tasavertaisessa neuvotteluasetelmassa palveluntarjoajaan.

Toisaalta lipunmyyntialalla on käytössä yleinen mitätöimislauseke jälleenmyydyille lipuille, jolloin kyseessä saattaisi olla ankaruudestaan huolimatta jo vakiintunut alan sisäinen käytäntö.

Eihän minkään sopimuksen yllättävät tai ankarat sopimusehdot tule osaksi sopimusehtoja, jos niistä ei ole erikseen vastapuolta informoitu. Sen sijaan jos normaalista poikkeavista sopimusehdoista (yllättävistä & ankarista) on asianmukaisesti informoitu (siis erikseen, eikä vain osana "hyväksyn vakiosopimusehdot"), niin tämän jälkeen ainoaksi vaihtoehdoksi jää sopimusehtojen kohtuullistaminen; kuluttajankaupassa kohtuullistaminenhan käy lähtökohtaisesti helpommin, mutta jos keekin keikkaliput olisivat suhteellisen edullisia (taloudellinen menetys lipun käyttämättäjättämistapauksissa ei olisi kohtuuton), lipun käyttäjän tiedot (nimi ja syntymäaika) kysyttäisiin ja luovuttamisrajoituksesta selvästi informoitaisiin, niin en usko että tuota lähdettäisiin kohtuullistamaan.

 

[CCM]

Jos yksilöivä tunniste olisi esimerkiksi henkilötunnus tai syntymäaika&sukunimi, niin tehokkaasti lipun käyttö rajoittuisi vain ostajalle; maailmalla esimerkiksi moniin suuriin ja ainutlaatuisiin urheilutapahtumiin lippua ostettaessa pitää ilmoittaa nimi, syntymäaika ja passinnumero, jotka tulostetaan lippuun ja tietoja verrataan portilla.

Kuvasin yleisesti sitä, että ei luovutuslausekkeet ole lähtökohtaisesti pätemättömiä. Sinänsä tuon keekin lippujen kohdalla voisi lukea esim. "lipun voi käyttää vain lippuun merkitty henkilö", joka poissulkisi myös vastikkeettomat luovutukset.



Eihän minkään sopimuksen yllättävät tai ankarat sopimusehdot tule osaksi sopimusehtoja, jos niistä ei ole erikseen vastapuolta informoitu. Sen sijaan jos normaalista poikkeavista sopimusehdoista (yllättävistä & ankarista) on asianmukaisesti informoitu (siis erikseen, eikä vain osana "hyväksyn vakiosopimusehdot"), niin tämän jälkeen ainoaksi vaihtoehdoksi jää sopimusehtojen kohtuullistaminen; kuluttajankaupassa kohtuullistaminenhan käy lähtökohtaisesti helpommin, mutta jos keekin keikkaliput olisivat suhteellisen edullisia (taloudellinen menetys lipun käyttämättäjättämistapauksissa ei olisi kohtuuton), lipun käyttäjän tiedot (nimi ja syntymäaika) kysyttäisiin ja luovuttamisrajoituksesta selvästi informoitaisiin, niin en usko että tuota lähdettäisiin kohtuullistamaan.

Noudatin tässä asiassa analogiaa, jonka mukaan konsertti/matsilipuissa ei ole nimeä tai henkilötietoja. Mikäli nimi kysytään on nähdäkseni tilanne selvä, kyseessä on ko. henkilön ja toisen korkean sopimusosapuolen välinen sopimus. Sopimusosapuolta ei saa yksipuolisesti vaihtaa, tai kyseeseen voi tulla tässä tapauksessa sopimuksessa määritelty sopimussakko.

Mikäli nimeä ei ole lipussa/tai edes kysytä, on tilanne kimurantimpi. Se että saako myyjäosapuoli määrätä jo ostetun hyödykkeen jälleenmyynistä onkin sitten hankalampi kysymys. Matsilipuissa ei lähes koskaan ole nimeä. Keikkalipuissakaan ei suurimmassa osassa, tai ei ole tullut koskaan vastaan. Siinä mielessä Pezqun viesti on täyttä juridista asiaa, mutta sovellettavuus on melkein kuriositeetti. Kertokaa ihmeessä jos joku tietää, että missä tapahtumalippuihin tulee nimi?

 

[Pezqu]

Mikäli nimeä ei ole lipussa/tai edes kysytä, on tilanne kimurantimpi. Se että saako myyjäosapuoli määrätä jo ostetun hyödykkeen jälleenmyynistä onkin sitten hankalampi kysymys. Matsilipuissa ei lähes koskaan ole nimeä. Keikkalipuissakaan ei suurimmassa osassa, tai ei ole tullut koskaan vastaan. Siinä mielessä Pezqun viesti on täyttä juridista asiaa, mutta sovellettavuus on melkein kuriositeetti. Kertokaa ihmeessä jos joku tietää, että missä tapahtumalippuihin tulee nimi?

Summarum: menee asian vierestä vastaamiseksi/toistamiseksi, mutta jos poikkeuksellinen luovuttamisehto on selvästi erikseen kerrottu ja ostajan puolelta hyväksytty (lipun ostaminen ei muuten onnistu), niin aiemmin kirjoittamillani reunaehdoilla tuossa ei ole saumaa lähtökohtaisesti kohtuullistamiselle.

Kirjoitin aiemmin, että maailmalla joissakin suurimmissa kulttuuritapahtumissa lippuihin printataan myös nimet; esimerkiksi UEFA:n mestareiden liigan finaalilippuihin merkitään nimet (ainakin niiden, jotka ovat tuohon UEFA:n kaikille avoimeen arvontaan osallistuneet). Tietysti esimerkki on tämän keskustelun kannalta ongelmallista, koska tällöin ollaan jo ihan eri maan lainsäädännön piirissä.

 

[Pezqu]

No kenes pitää sitten tässä lippu.fi / Cheek tapauksessa todistaa, että lippu on nimenomaan jälleenmyyty eikä annettu lahjaksi?

Ja juuri tarkistin pari päivää sitten Ticketmasterista ostetut liput. Niissä jokaisessa on mun nimi, puhelinnumero ja sähköposti. Vähän kuten UEFA:n lipuissa

Kierretäänkö kehää? Kuten on tullut jo todetuksi, tuon jälleenmyyntikiellon valvominen on hyvin vaikeaa, käytännössä mahdotonta. Asia olisi vähän helpottunut, jos jälleenmyyntikiellon sijaan olisi ollut luovutuskielto

Mitä tulee UEFA:n lippuihin, niin niissä ensisijaisesti nimeämisellä pyritään varmaankin turvallisuuden takaamiseen ja siinä samalla voidaan estää trokausta. Tässä osa sopimusehdoista: http://www.uefa.com/MultimediaFiles...ns/Ticketing/02/43/73/57/2437357_DOWNLOAD.pdf

 

[zeniitti]

Lähtökohtaisesti: vaikka ei voida vaatia, että tältä palstalta mitään varmaa oikeudellista apua saisi, niin pelkät mutuilut voisi jäädä mielestäni kokonaan pois.

Jos kuolinpesässä on varoja enemmän kuin velkoja, niin jos kaikki pesän osakkaat hyväksyvät niin varat voidaan siirtää väliaikaisesti osakkaan tilille. Oikeastaan ainut vaaranpaikka mikä pesänselvitykseen ja tämän jälkeen jossain vaiheessa tapahtuvaan pesänjakoon liittyy on se, että jos pesässä on enemmän velkoja kuin varoja niin kenellekään kuolinpesän osakkaalle ei saa rahaa siirtyä koska silloin joutuu vastuuseen veloista (ainakin siihen määrään saakka kun rahaa on pesästä otettu).

Toinen mikä voisi käydä on se, että jos varoja on enemmän kuin velkoja, mutta rahat siirretään yhdelle osakkeelle joka hassaa ne eikä velkoja saada maksettua, niin muut osakkaat ovat yhteisvastuussa velkojille ja joutuvat sitten perimään rahojaan tältä rahoja hallussaan pitäneeltä osakkaalta. Suosittelisin, että rahaa siirretään kuolinpesästä vasta, kun kaikki velat on maksettu; nimittäin jos rahat siirretään yhden osakkaan haltuun, voi hänen omassa maksukyvyttömyystapauksessa pankki/ulosottomies ottaa nuo rahat ja niiden takaisinsaanti on suuren paperityön takana.

Tässä tapauksessa ei ole velkoja, mutta varoja on. Jotain pieniä maksuja tulee vuosittain, jotka menevät sitten kuolinpesän varoista. Pitää varmaankin ihan kysyä pankin lakimieheltä asiaa.

 

[aksu100]

Mulla tilanne on se, että murtovaras todettiin olemaan korvausvelvollinen minulle. Minne pitäisi olla yhteydessä tuosta korvauksesta? Noissa lapuissa ei ollut mitään ohjeita mitä kautta tuo homma etenee.

 

[Janijoonaz]

Mulla tilanne on se, että murtovaras todettiin olemaan korvausvelvollinen minulle. Minne pitäisi olla yhteydessä tuosta korvauksesta? Noissa lapuissa ei ollut mitään ohjeita mitä kautta tuo homma etenee.

Todennäköisesti ulosoton kautta haaste hakemus menemään ja kaikki nämä maksaa pyöreesti 80€ haasteen toilitus sen jälkeen tulee viellä muuta byrokratiaa.

Ilmeisesti joku rikosilmoitus tehty ja sitä rataa?

 

[Lucas]

Todennäköisesti ulosoton kautta haaste hakemus menemään ja kaikki nämä maksaa pyöreesti 80€ haasteen toilitus sen jälkeen tulee viellä muuta byrokratiaa.

Ilmeisesti joku rikosilmoitus tehty ja sitä rataa?

Jos siinä oikeuden tuomiossa on jo varas tuomittu korvaukseen murron uhrille ja summa, niin sehän tuomio on silloin siltä osin suoraan ulosottokelpoinen. Tuomion pitää olla kuitenkin lainvoimainen eli käräjäoikeuden tuomiosta ei ole valitettu hoviin tai hovioikeus on hylännyt valituksen. Hovioikeudesta saa sen todistuksen pyytämällä kunhan valitusaika on kulunut umpeen.

Velkojana ulosotossa - Oikeus.fi / Ulosotto

Ulosottomaksut - Oikeus.fi / Ulosotto

5-10 euroa maksaa se kun käyttää velkaa ulosotossa. Alle 5 vuoden välein kun käyttää velkaa ulosotossa niin se ei pääse vanhenemaan muuta kuin vasta 20 vuoden päästä siitä kun tuomio on lainvoimen kun kyseessä on rikokseen perustuva velka ja velkoja on yksityishenkilö.

Ulosottorekisteristä voi pyytää velallisesta otteen niin näkee miten paljon velkaa rosvolla on ulosotossa ja voi yrittää arvioida miten todennäköisesti sieltä saa koskaan mitään ulosmitattua.

 

[pelittäjä]

Todennäköisesti ulosoton kautta haaste hakemus menemään ja kaikki nämä maksaa pyöreesti 80€ haasteen toilitus sen jälkeen tulee viellä muuta byrokratiaa.

Ilmeisesti joku rikosilmoitus tehty ja sitä rataa?

Mikäli on tuomittu maksamaan kivusta särystä tms. niin Valtionkonttori korvaa niitä joiltain osin. Mikäli taas omaisuusvahinkoja niin laita asia vireille ulosottoon ensi tilassa. Asian saa siis laittaa vireille ennen lainvoimaisuutta käräjäoikeuden päätöksellä, varoja tilitetään sitten vasta lainvoimaisuuden jälkeen.


Sent from my iPhone using Tapatalk

 

[aksu100]

Jees, kiitti. Pitänee tutustua tuohon ulostottoon.

 

[Popper]

Perintöasiaa, pitääkö perikunnalla olla tili perikunnan/kuolinpesän nimissä vai saako varat olla jonkun osakkaan sitä varten avatulla tilillä?

Varmaankin. Voiko tililtä siirtää mahdolliset varat vaikkapa osakkaan tilille kunnes pesä on jaettu? Eli sama kysymys, lain mukaan, pitääkö kuolinpesällä olla tili vai voiko se olla osakkaan tili? Etenkin jos osakkaat näin haluavat.

Kun perukirja on tehty, niin on mahdollista tehdä osittainen pesänjako rahavarojen osalta ja siirrellä niitä kuolinpesän osakkaille.

 

[zeniitti]

Kun perukirja on tehty, niin on mahdollista tehdä osittainen pesänjako rahavarojen osalta ja siirrellä niitä kuolinpesän osakkaille.

Mutta tässä tapauksessa ei siis pesänjakoa tehtäisi. Siirrettäisiin vaan jakamaton raha pois perikunnan tililtä.

 

[Popper]

Mutta tässä tapauksessa ei siis pesänjakoa tehtäisi. Siirrettäisiin vaan jakamaton raha pois perikunnan tililtä.

Ei tuossa pitäisi ongelmaa olla kunhan kaikkien osakkaiden suostumus asiaan on olemassa. Meidän tapauksessa kuolinpesän osakkaina oli ainoastaan minä ja veljeni. Kun molempien suostumus oli olemassa niin pankki teki rahasiirrot pyyntöjemme mukaan.

 

[Zacksa]

edit. Poistettu

 

[patxix]

Lakimiehet hoi! Olen jäämässä nykyisestä duunista opintovapaalle. Mitä mahtaa laki sanoa siihen, että jos loikkaan opintovapaan aikana toisen työnantajan palvelukseen ja irtisanoudun entisestä työpaikasta vasta uuden duunin irtisanomisajan jälkeen? Järjestelmän väärinkäyttöähän tuo jossain määrin lienee, mutta lähinnä varmaankin menettäisin vaan opintovapaan ajalta (tai ensimmäisen 30 päivän ajalta) kertyneet lomat vanhasta duunista?

 

[jnas]

Lakimiehet hoi! Olen jäämässä nykyisestä duunista opintovapaalle. Mitä mahtaa laki sanoa siihen, että jos loikkaan opintovapaan aikana toisen työnantajan palvelukseen ja irtisanoudun entisestä työpaikasta vasta uuden duunin irtisanomisajan jälkeen? Järjestelmän väärinkäyttöähän tuo jossain määrin lienee, mutta lähinnä varmaankin menettäisin vaan opintovapaan ajalta (tai ensimmäisen 30 päivän ajalta) kertyneet lomat vanhasta duunista?

Itse olen tehnyt noin. Mikäli sinulla ei ole kilpailukieltosopimusta nykyisen työnantajan kanssa, niin ei ongelmaa. Muista tarkastaa nykyinen työsopimus ja siinä mahdollisesti tulleet muut lippulaput, tuon kk-sopimuksen varalta.

Sitten kun irtisanoutumisen aika nykyisestä duunista tulee käsille, niin tarkista oma irtisanomisaikasi työehtosopimuksesta. Tämän jälkeen irtisanoudu hyvissä ajoin. Näin et voi menettää mitään, vaan pitämättömät lomat muutetaan rahaksi. Työnantaja ei voi asiasta kieltäytyä.

 

[mikkox9x]

Selventäkääs mulle, että voiko työnantaja evätä luvattuja luontoisetuja yksipuolisesti?

Kyseessä siis kulttuuri/liikuntasetelit, joita työhönottovaiheessa lupailtiin kuuluvan etuihin
Nyt sitten onkin päätetty, että setelit ei kuulu määräaikaisille tällä kertaa

Tämmönen eriarvoinen kohtelu tietysti laskee tuottavuuttakin sen verran jo enemmän, kuin mitä se pieni etu olisi firmalle maksanut...
Kaikenlisäksi kun vakinaista porukkaa on otettu taloon, samoihin tehtäviin sen jälkeen kun itse saapunut, niin ei kovin tasavertaiselta tunnu . Tietysti oon itse ollut huono neuvottelemaan työsopimusta, mutta eikö mikään velvoita tasapuoliseen kohteluun vakituisten vs pitkäaikaisten määräaikaisten välillä?

 

[plösöpulla]

Selventäkääs mulle, että voiko työnantaja evätä luvattuja luontoisetuja yksipuolisesti?

Kyseessä siis kulttuuri/liikuntasetelit, joita työhönottovaiheessa lupailtiin kuuluvan etuihin
Nyt sitten onkin päätetty, että setelit ei kuulu määräaikaisille tällä kertaa

Tämmönen eriarvoinen kohtelu tietysti laskee tuottavuuttakin sen verran jo enemmän, kuin mitä se pieni etu olisi firmalle maksanut...
Kaikenlisäksi kun vakinaista porukkaa on otettu taloon, samoihin tehtäviin sen jälkeen kun itse saapunut, niin ei kovin tasavertaiselta tunnu . Tietysti oon itse ollut huono neuvottelemaan työsopimusta, mutta eikö mikään velvoita tasapuoliseen kohteluun vakituisten vs pitkäaikaisten määräaikaisten välillä?

Googlaileppa noita seteleitä ja niihin liittyvää ohjeistusta. Käsittääkseni ne pitää myöntää kaikille työntekijöille.

 

[flexaa]

Bilteman hiekkapuhallusaine sisälsi asbestia - THL:n mukaan pienikin asbestimäärä altistaa riskille - Satakunnan Kansa

Onko tälläisessä tapauksessa vastuu tuotteen valmistajalla, myyjällä vai molemmilla?

 

[mailman]

Bilteman hiekkapuhallusaine sisälsi asbestia - THL:n mukaan pienikin asbestimäärä altistaa riskille - Satakunnan Kansa

Onko tälläisessä tapauksessa vastuu tuotteen valmistajalla, myyjällä vai molemmilla?

Jos nyt meinaat kuluttajan näkökulmaa, niin minun mielestä ensisijaisesti myyjällä. Myyjä sitten hoitaa homman valmistajan kanssa keskenään?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Selventäkääs mulle, että voiko työnantaja evätä luvattuja luontoisetuja yksipuolisesti?

Kyseessä siis kulttuuri/liikuntasetelit, joita työhönottovaiheessa lupailtiin kuuluvan etuihin
Nyt sitten onkin päätetty, että setelit ei kuulu määräaikaisille tällä kertaa

Tämmönen eriarvoinen kohtelu tietysti laskee tuottavuuttakin sen verran jo enemmän, kuin mitä se pieni etu olisi firmalle maksanut...
Kaikenlisäksi kun vakinaista porukkaa on otettu taloon, samoihin tehtäviin sen jälkeen kun itse saapunut, niin ei kovin tasavertaiselta tunnu . Tietysti oon itse ollut huono neuvottelemaan työsopimusta, mutta eikö mikään velvoita tasapuoliseen kohteluun vakituisten vs pitkäaikaisten määräaikaisten välillä?

Luvattiin kuuluvan etuihin millä tavalla? Niin, että vähennetään palkasta omavastuuhinnan osalta vai, että tulevat palkan päälle jolloin nostavat palkkaa ylöspäin mikäli näin edes saa virallisesti tehdä.

Verotusarvon mukaanhan noista maksetaan jos olet kyseisen firman kirjoilla etkä mikään vuokratyöntekijä niin kyllä ne kaikille pitäisi kuulua.

 

[mikkox9x]

Luvattiin kuuluvan etuihin millä tavalla? Niin, että vähennetään palkasta omavastuuhinnan osalta vai, että tulevat palkan päälle jolloin nostavat palkkaa ylöspäin mikäli näin edes saa virallisesti tehdä.

Verotusarvon mukaanhan noista maksetaan jos olet kyseisen firman kirjoilla etkä mikään vuokratyöntekijä niin kyllä ne kaikille pitäisi kuulua.

Ööö.. siis ihan palkan lisäksi tuleva veroton etuhan noi kulttuurisetelit on? Eikä meillä oo mitään omavastuuta vaan tulee summa Smartum tilille ja käytetään sinne listoilla oleville palveluntarjoajille.

Asia sitten lopulta hoitu. Väärin tiedotettu vain. Ei kuulunut lyhytaikasimmille määräaikaisille. Ei kai se ois työnantajaakaan kohtaan kovin kohtuullista jos pitäs jokaiselle keikkatyöläiselle antaa etu...

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Ööö.. siis ihan palkan lisäksi tuleva veroton etuhan noi kulttuurisetelit on? Eikä meillä oo mitään omavastuuta vaan tulee summa Smartum tilille ja käytetään sinne listoilla oleville palveluntarjoajille.

Asia sitten lopulta hoitu. Väärin tiedotettu vain. Ei kuulunut lyhytaikasimmille määräaikaisille. Ei kai se ois työnantajaakaan kohtaan kovin kohtuullista jos pitäs jokaiselle keikkatyöläiselle antaa etu...

Ainakin, kun itse aikoinaan noita seteleitä sain niin niistä kyllä joutui jonkun euron maksamaan eli ei ne todellakaan täysin ilmaisia olleet.

 

[mikkox9x]

Ainakin, kun itse aikoinaan noita seteleitä sain niin niistä kyllä joutui jonkun euron maksamaan eli ei ne todellakaan täysin ilmaisia olleet.

Niin työnantaja voi halutessaan periä omavastuuosuuden...

Työsuhde-edun tarjoaminen omavastuulla | Smartum

Nykyään toi tulee vaan saldona tonne Smartumin tilille, ja kulutetaan smartum-korttimaksulla, mobiilimaksulla tai verkkomaksuna. Tai kai niitä seteleitäkin on vielä saatavissa.

 

[Jebaus]

En ole kuullutkaan että niitä ilmaiseksi jaettaisiin? Kyllä sen taitaa ihan verottajakin jo kieltää eli kyllä se noin menee kuten yllä jo sanottiin.

Lounasseteleissä homma menee ainakin niin, että jos saat 10€ lounassetelin, niin palkasta otetaan pois 75% siitä eli 7,5€. Toinen tapa on lisätä se 7,5€ palkan päälle josta maksat sitten verot, eläkevakuutuksen yms kulut normaalisti (ja sitä 7,5€ et siis saa tilillesi vaan siitä maksat vaan kulut).

Että ei ne tosiaan mitään ilmaisia etuja ole kuten moni luulee, mutta kyllähän siitä joitain euroja etua saa verotuksen muodossa.