io-techin lakimiehet hoi.

[silence?]

Miten edetä, kun pienen (alle 10 osakasta) taloyhtiön yhtiökokoukseen ei tullut kutsua?
Kokous on jo pidetty ja saimme vasta tiedon siitä. Kaksi kolme viikkoa ennen kutsua kokouksesta ei ollut mukamas tietoa.
Odottelemme vastausta miksi kutsu ei ole meille tullut. Kyseessä eri paikkakunnalla oleva sijoitusasunto.

 

[Grez]

Sinänsä lain mukaan riittää että kutsu on postitettu 2 viikkoa ennen yhtiökokousta. Laissa ei ole mitään vaatimusta että kutsun pitäisi tulla perille.

Sen verran luotettavaa tuo postin toiminta nykyään, että arvioisin keskimäärin 70% kutsuista ehtivän 2 viikossa perille ja 10% kutsuista jäävän kokonaan matkalle. Hyvällä tuurilla siis voi mennä kaikkikin ja huonolla tuurilla ei ainutkaan.

 

[silence?]

Voiko muuten vaatia, että haluaa kokouskutsun myös sähköisesti?

 

[Grez]

Ainahan sitä vaatia voi, mutta mikään laki ei pakota tarjoamaan sitä muuten kuin postitse.

 

[TheMeII]

Ainahan sitä vaatia voi, mutta mikään laki ei pakota tarjoamaan sitä muuten kuin postitse.

Riippuu miten on säännöissä muotoiltu. Jossain on että kirjeellä tai muuten henkilökohtaisesti. Nykyään on joillain yhistyksillä yms ihan "sähköpostilla tai kirjeellä" mutta en usko että on niin tuore taloyhtiö kyseessä

 

[silence?]

Ainahan sitä vaatia voi, mutta mikään laki ei pakota tarjoamaan sitä muuten kuin postitse.

Finlexissä sanotaan muuten näin:

21 § (28.12.2018/1330)
Kutsutapa

Kirjallinen kokouskutsu on toimitettava jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka postiosoite on yhtiön tiedossa tai joka on ilmoittanut sähköpostiosoitteen tai muun tietoliikenneyhteyden kutsun toimittamista varten.


Edellä 1 momentissa tarkoitetut yhteystiedot tallennetaan osakehuoneistorekisteriin osakkeenomistajan ilmoituksen perusteella.

 

[Chaos]

Voiko muuten vaatia, että haluaa kokouskutsun myös sähköisesti?

Ilmeisesti voi vaatia vaikka sähköpostiin, kirjattuna tai muuten todisteellisesti, mutta käsittääkseni nämä normaalista poikkeavat on saatava yhtiöjärjestykseen, jotta niitä pitäisi noteerata ja noudattaa. Monilla on vielä perinteinen sanomalehtijulkaisu vaatimuksena.

 

[silence?]

Riippuu miten on säännöissä muotoiltu. Jossain on että kirjeellä tai muuten henkilökohtaisesti. Nykyään on joillain yhistyksillä yms ihan "sähköpostilla tai kirjeellä" mutta en usko että on niin tuore taloyhtiö kyseessä

Sähköposti on mainittu yhtiöjärjestyksessä ja se on ilmoitettu isännöitsijälle.

 

[Grez]

Kappas minun tiedot oli vissiin ajalta ennen vuotta 2018.

Nyt en osaa tuosta tulkita että miten kutsut pitää toimittaa, jos tiedossa on sekä postiosoite että sähköposti. Arvaan että jompi kumpi riittää.

 

[jad]

Kiinteistöliiton kirjoitus aiheesta.

Kirjallinen kokouskutsu on puolestaan toimitettava aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta osakkeenomistajan yhtiölle ilmoittamaan postiosoitteeseen tai tarkoitusta varten ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Näin sanoo asunto-osakeyhtiölaki, vaan mitäpä sanoo yhtiöjärjestys ja kumpi määrää?

Kiinteistöliitto - Toimittaa vai tiedoksiantaa – mitä ja miten?

www.kiinteistoliitto.fi

 

[silence?]

Ollaan yhteydessä Isännöintiin ensi viikolla selvitellään asiaa lisää. Katsotaan miten selittelee asioita.
Kiitos, kun vastasitte.

 

[Jorsetti]

Täällä oli yksi vuosi poru siitä, että kokouskutsun kirjekuoressa ei ollut postileimaa (, koska isännöitsijä tiputti itse kutsut luukuista). Varmasti tulee niitäkin paljon, että kutsu toimitetaan osakkeen katuosoitteeseen, mutta omistaja onkin jossain ihan eri paikassa. Esimerkki omistaja-vuokralainen. Ehkä jotain nykyaikaistamista kaipaisi tämä?

 

[Myrkky]

Google ei kovin tarkasti osanannut auttaa joten... mistäpä saa henkilön tuomion ongittu. Tiedän nimen, paikkakunnan, syntymävuoden. Ja se on tuttu tyyppi. Ilokseni sain kuulla että ko. tapaus on vihdoin saanut vankilatuomion ehdottomana. Nyt kiinnostaisi tarkemmin mitä tehnyt ja kuinka pitkään on pois kuvioista. Tai siis tiedän että huumejuttu on, ajankohta ilmeisen äskettäin.

Joten mistä ja miten lähteä tuomiota hakemaan?

 

[juhaa]

Otat yhteyttä siihen käräjäoikeuteen missä se on annettu. Saattaa vaatia hieman enemmän kuin nimen.

 

[Centteri]

Google ei kovin tarkasti osanannut auttaa joten... mistäpä saa henkilön tuomion ongittu. Tiedän nimen, paikkakunnan, syntymävuoden. Ja se on tuttu tyyppi. Ilokseni sain kuulla että ko. tapaus on vihdoin saanut vankilatuomion ehdottomana. Nyt kiinnostaisi tarkemmin mitä tehnyt ja kuinka pitkään on pois kuvioista. Tai siis tiedän että huumejuttu on, ajankohta ilmeisen äskettäin.

Joten mistä ja miten lähteä tuomiota hakemaan?

Paikallinen käräjäoikeus..?

 

[Myrkky]

Paikallinen käräjäoikeus..?

Sehän se tuli toki itsellekin mieleen, en kyllä ihmettelisi etteikö hoviinki olisi tuomiosta valitettu.

Otat yhteyttä siihen käräjäoikeuteen missä se on annettu. Saattaa vaatia hieman enemmän kuin nimen.

Niinpä, pelkällä nimellä ei välttämättä pitkälle pötki. No okei, yhden tiedon sain pelkällä nimellä, case jotain, ei ollut mitään vireillä. Mutta ne oli eri henkilöt.

Taas tällä sankarilla saattaa olla ties mitä tuomioita, niin siitä arpomaan... Jos se olisi kaikesta rötöstelystä jäänyt kiinni, niin ei vapaata päivää näkisikään. No pitää yrittää selvitellä virallisia kanavia pitkin jos ei täältä löydy vastausta.

Ihan vaan uteliaisuuttani...

 

[oongee]

Niinpä, pelkällä nimellä ei välttämättä pitkälle pötki. No okei, yhden tiedon sain pelkällä nimellä, case jotain, ei ollut mitään vireillä. Mutta ne oli eri henkilöt.

Oikeuslaitoksen sivuilta löytyy linkit eri oikeusistuimien yhteystietoihin: Oikeuslaitoksen yhteystiedot - Oikeus.fi

Sieltä katsot relevanttien käräjäoikeuksien kirjaamojen sähköpostiosoitteet ja tiedustelet tuomioita vaikka viimeiseltä parilta vuodelta. Nimellä, kotikunnalla ja syntymävuodella pitäisi kyllä löytyä. Jos kiinnostaa vain yleisellä tasolla (tuomitut rikokset + tuomiot) niin pyydä toimittamaan tuomiolauselmat. Jos kiinnostaa kaikki detaljit, pyydä oikeudenkäyntipöytäkirjoja. Sähköpostitse ne saa maksutta, paperilla joutuu maksamaan per sivu hintaa.

Valitettavasti noita joutuu pyytelemään erikseen eri oikeusistuimista, jos ei ole tietoa, missä tuomio on annettu. Eli ei ole mitään yhtä paikkaa, mistä saisi kaikkien oikeusistuimien tuomiot (paitsi tiedotusvälineet voivat kysellä niitä suoraan Oikeusrekisterikeskuksesta)

 

[PatrikSelin]

Lemmikin vointi pitää tarkistaa kerran vuorokaudessa (Finlex). Tarkoitetaanko tällä 24 tuntia tai riittääkö oikeasti, että tarkistaa tyyliin maanantaina 0.01 ja seuraavan kerran tiistaina 23.59?

 

[Tonnin Seteli]

Lemmikin vointi pitää tarkistaa kerran vuorokaudessa (Finlex). Tarkoitetaanko tällä 24 tuntia tai riittääkö oikeasti, että tarkistaa tyyliin maanantaina 0.01 ja seuraavan kerran tiistaina 23.59?

No toivottavasti sentään riittää. Vitun sairasta. Ei ihmisenkään hyvinvointia noin usein tarkisteta jos lainkaan. Jostain Ruåtsista olen kuullut huhua, ettei kissaa saisi jättää yksin yli kuudeksi tunniksi. Ei helvetti. Eiköhän eläin pärjää pari vuorokautta jos evästä ja vettä on. Jos kippaa aivotapahtumaan tai slaagiin hyvin hoidettuna, niin se oli eläin. Suurempi vääryys sitä olisi ollut hoitaa kuten olisi ollut ihminen. Nappi ottaan t. Eläinrakas tolkun ihminen.

 

[Varistin]

Lemmikin vointi pitää tarkistaa kerran vuorokaudessa (Finlex). Tarkoitetaanko tällä 24 tuntia tai riittääkö oikeasti, että tarkistaa tyyliin maanantaina 0.01 ja seuraavan kerran tiistaina 23.59?

Tekstihän kuuluu "Jos hoidossa oleva eläin on ihmisen välittömässä valvonnassa tai tavoitettavissa, on eläimen kunto ja terveydentila sekä hyvinvointi tarkastettava vähintään kerran päivässä ja tarvittaessa useamminkin.". Alkuosa on myös näin maallikolle vähän epämääräinen, tarkoittaako se sitä että ylipätään jos lemmikki on esim. kissa kotona eikä poro tunturissa, niin pitää aina järjestää mahdollisuus vähintään kerran päivässä tarkistaa eläimen vointi. Vai voiko sen tulkita niin, että jos olen pakotetusta syystä poissa pidempään, niin lemmikki ei ole silloin välittömässä valvonnassa eikä tavoitettavissa, jolloin tästä voi joustaa.

Oletan että tarkoitus on ensimmäinen, eli ei saa jättää normaalisti lähellä ja valvottavissa olevaa lemmikkiä valvomatta kuin enintään päiväksi. ja käytännössäkin tietysti tämä vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta. Tulkitsen tuon kerran päivässä myös niin, että ei tarkoiteta 24h jaksoa vaan esim. tänään aamulla ja huomenna iltapäivällä on ok. Länsinaapurissa oleva kuuden tunnin sääntö tms. on sitten mielestäni jo aika yliampuva. Toki lemmikin omistajan pitää toimia sen oman lemmikin luonteen ja tarpeiden mukaan, tuo kerran päivässä on enemmän perälauta.

Juuri vähän aikaa sitten olimme yhden yön poissa ja kissa oli sen ajan yksin kotona, tuosta tuli noin 1,5 vuorokautta jolloin kissa oli omillaan. Tietysti ruokinta, vesi ja hiekkalaatikkojutut oli hoidettu ja mitoitettu niin, että niissä ei tullut ongelmia. Ja tuon pidemmäksi ajaksi en kyllä kissaa yksin haluaisi jättää, vaikkakin se varmaan pärjäisikin useaita päiviä. Aina on kuitenkin mahdollista että tulee joku erikoistilanne, loukkaa itsensä tai muuta, eikä kissan useamman päivän yksinolo muutenkaan tunnu hyvältä. En tiedä haittaako se lopulta kissaa, mutta itseä haittaa ja stressaa.

 

[Formica]

Mikä on tartuntatautilain (1227/2016) 16 a §, 16 b § ja 16 c §? En löydä ajantasaisesta lainsäädännöstä 16 § alakohtia ja kappaleitakin on vain kaksi.

Tartuntatautilaki 1227/2016 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

16 a §, 16 b § sekä 16 c § kuitenkin mainitaan valtioneuvoston asetuksessa sekä esitysmateriaaleissa, esim: https://stm.fi/documents/1271139/67061353/06072021_VNA.pdf

 

[Marius]

Mikä on tartuntatautilain (1227/2016) 16 a §, 16 b § ja 16 c §? En löydä ajantasaisesta lainsäädännöstä 16 § alakohtia ja kappaleitakin on vain kaksi.

Tartuntatautilaki 1227/2016 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

16 a §, 16 b § sekä 16 c § kuitenkin mainitaan valtioneuvoston asetuksessa sekä esitysmateriaaleissa, esim: https://stm.fi/documents/1271139/67061353/06072021_VNA.pdf

Taitaa olla viittauksia samaan aikaa säädettävänä olevaan muutettavan lain mukaiseen kohtaan ei voimassa olevaan nykyiseen lakiin.

Tuon sivun lopusta pitäisi löytyä:

HE 105/2021 vp

www.eduskunta.fi

E. Ks. siis ajanatasaisesen lain kohta:

Vireillä olevat hallituksen esitykset: HE 137/2020 HE 67/2021 HE 105/2021

 

[Formica]

Taitaa olla viittauksia samaan aikaa säädettävänä olevaan muutettavan lain mukaiseen kohtaan ei voimassa olevaan nykyiseen lakiin.

Tuon sivun lopusta pitäisi löytyä:

HE 105/2021 vp

www.eduskunta.fi

E. Ks. siis ajanatasaisesen lain kohta:

Vireillä olevat hallituksen esitykset: HE 137/2020 HE 67/2021 HE 105/2021

Kiitos, sieltä löytyi mm. maininta, että kunnan on järjestettävä kaikki Suomeen saapumiseen liittyvät testit, eikä tarvitse mennä yksityisille testaukseen.

 

[Vieras]

Kysymyksiä perinnöstä...

Mitä tapahtuu lakiosan vaatimisen jälkeen perintöosalle?

Tilanne on näin että pappa kuoli noin 10 vuotta sitten ja isä vaati saada lakiosansa kun välit sisaruksiin oli tulehtunut.

Rintaperillisiä on:
- Täti: 1/3 perinnöstä
- Setä: 1/3 perinnöstä
- Isä: 1/3 perinnöstä

Isä sain sen lakiosansa (1/6) mutta muuta perintö ei jostain kumman syystä jaettu. Isä kuoli viime vuonna ja nyt täti ja setä haluaa ottaa papan pesästä varoja 50%/50% ja kyselee meiltä lapsilta lupaa että onko ok. Tädin mukaa isä oli saanut jo oman osuuden joten loppu perintö menee tädille ja sedälle puolittain. Toimiiko tämä näin? Meillä lapsilla ei ole oikeutta isän "ylimääräiseen 1/6" perintöön?

Kiitos jo etukäteen

 

[DaKyy]

Kysymyksiä perinnöstä...

Mitä tapahtuu lakiosan vaatimisen jälkeen perintöosalle?

Tilanne on näin että pappa kuoli noin 10 vuotta sitten ja isä vaati saada lakiosansa kun välit sisaruksiin oli tulehtunut.

Rintaperillisiä on:
- Täti: 1/3 perinnöstä
- Setä: 1/3 perinnöstä
- Isä: 1/3 perinnöstä

Isä sain sen lakiosansa (1/6) mutta muuta perintö ei jostain kumman syystä jaettu. Isä kuoli viime vuonna ja nyt täti ja setä haluaa ottaa papan pesästä varoja 50%/50% ja kyselee meiltä lapsilta lupaa että onko ok. Tädin mukaa isä oli saanut jo oman osuuden joten loppu perintö menee tädille ja sedälle puolittain. Toimiiko tämä näin? Meillä lapsilla ei ole oikeutta isän "ylimääräiseen 1/6" perintöön?

Kiitos jo etukäteen

En ole lakimies, mutta mikäli kuolinpesän osakas kuolee, hänen jälkeläisensä tulevat tuohon aiempaan kuolinpesään osakkaiksi jos kuolinpesää ei ole selvitetty. Kuolinpesän osakas kuoli - Minilex

 

[Special Once]

Miksei perintöä ole jaettu kymmenessä vuodessa?

Mutta tosiaan kuolinpesän osakkaita ovat nyt:

Täti 1/3
Setä 1/3
@Vieras-nimimerkin isän lapset 1/3

Tosiasiallinen jako riippuu siitä oliko papalla testamenttia.

 

[kjns]

Mitä tapahtuu lakiosan vaatimisen jälkeen perintöosalle?

Mäkään en ole lakimies, mutta...

Onko siellä testamentti joka määrää perinnönjaosta vai miksi hän on vaatinut (vain) lakiosaa perinnöstä?
Lakiosallahan tarkoitetaan sitä osaa perinnöstä mitä ei voi testamentata pois rintaperillisiltä kuin poikkeustapauksissa. Mikäli testamenttia ei ole, on perinnönjako varsin selkeä lain (perintökaari) mukaan ja jokaisen rintaperillisen osuus tuossa tapauksessa 1/3. Rintaperillisen kuoltua perintö siirtyy hänen lapsilleen jos hänellä sellaisia on.

 

[Vieras]

Miksei perintöä ole jaettu kymmenessä vuodessa?

En tiedä miksi sitä ei ole jaettu. Mummi elää edelleen ja pesään kuuluu muutamat talot ja mökit. Näissä kiinteistöissä on oudot omistukset esim. pappa ja mummi omistanut 2/3 ja setä 1/3 yhdestä mökistä. Toinen ollut papan ja tädin omistuksessa jne. Sedällä on velkoja ulosotossa ja luultavasti yrittää kiertää verosysteemiä jollaintavalla. Ei minua ole perheriidat kiinnostanut tähän mennessä.

Onko siellä testamentti joka määrää perinnönjaosta vai miksi hän on vaatinut (vain) lakiosaa perinnöstä?

On testamentti (en tiedä tarkkaa sisältöä). Tähän mennessä olen kyllä ymmärtänyt että siellä olisi ollut enemmän perintöä saatavilla kuin se lakiosa. Sen tiedän, että isä ei luottanut sisaruksiinsa ja äitiinsä ollenkaan ja luultavasti sen takia vaati sen lakiosan että saisi edes jotain. Kiva perhe...

Varmaan fiksuinta etsiä se testamentti ja ottaa yhteyttä lakimieheen.

 

[kjns]

On testamentti (en tiedä tarkkaa sisältöä). .... Varmaan fiksuinta etsiä se testamentti ja ottaa yhteyttä lakimieheen.

Tilanne kuulostaa sen verran epäselvältä ja riitaisalta, että kannattaa varmaan tehdä juurikin näin. Kulut toki nousee äkkiä lakimiesten kanssa, mutta kannattaa ainakin käyttää ne testamentit ja tähän astiset perinnönjaot katsastettavana jollain niin on vähän selkänojaa lähteä vääntämään asiasta sukulaisten kanssa.

 

[nook]

En tiedä miksi sitä ei ole jaettu. Mummi elää edelleen ja pesään kuuluu muutamat talot ja mökit. Näissä kiinteistöissä on oudot omistukset esim. pappa ja mummi omistanut 2/3 ja setä 1/3 yhdestä mökistä. Toinen ollut papan ja tädin omistuksessa jne. Sedällä on velkoja ulosotossa ja luultavasti yrittää kiertää verosysteemiä jollaintavalla. Ei minua ole perheriidat kiinnostanut tähän mennessä.


On testamentti (en tiedä tarkkaa sisältöä). Tähän mennessä olen kyllä ymmärtänyt että siellä olisi ollut enemmän perintöä saatavilla kuin se lakiosa. Sen tiedän, että isä ei luottanut sisaruksiinsa ja äitiinsä ollenkaan ja luultavasti sen takia vaati sen lakiosan että saisi edes jotain. Kiva perhe...

Varmaan fiksuinta etsiä se testamentti ja ottaa yhteyttä lakimieheen.

Joo uskon että fiksuinta ottaa yhteyttä lakimieheen ja selvittää asia kunnolla.

 

[Grez]

Ainakin jos 1/6 perinnöistä on selkeästi enemmän kuin lakimiehen palkkiot

 

[Lucas]

En tiedä miksi sitä ei ole jaettu. Mummi elää edelleen ja pesään kuuluu muutamat talot ja mökit. Näissä kiinteistöissä on oudot omistukset esim. pappa ja mummi omistanut 2/3 ja setä 1/3 yhdestä mökistä. Toinen ollut papan ja tädin omistuksessa jne. Sedällä on velkoja ulosotossa ja luultavasti yrittää kiertää verosysteemiä jollaintavalla. Ei minua ole perheriidat kiinnostanut tähän mennessä.


On testamentti (en tiedä tarkkaa sisältöä). Tähän mennessä olen kyllä ymmärtänyt että siellä olisi ollut enemmän perintöä saatavilla kuin se lakiosa. Sen tiedän, että isä ei luottanut sisaruksiinsa ja äitiinsä ollenkaan ja luultavasti sen takia vaati sen lakiosan että saisi edes jotain. Kiva perhe...

Varmaan fiksuinta etsiä se testamentti ja ottaa yhteyttä lakimieheen.

Pyydä verotoimistosta ne isäsi ja isovanhempiesi perukirjat. Niiden mukana on testamenttikin liitteenä jos sellainen on ollut.

 

[kilroy1]

Kenelläkään tietoa kahden kuolinpesän (aviopari, ei testamenttia, ei avioehtoa) perinnönjaosta.

Olin yhteydessä sekä veronmaksajien lakipalveluun että verotoimistoon ja vastaukset olivat lievästi ristiriidassa keskenään. Mietin miten on järkevintä tehdä verojen kannalta ja muutenkin..

Eli isäni kuoli 2008, omaisuutta ei ollut kuin asunto jonka omisti äitini kanssa puoliksi. Perunkirja tehtiin 2009 ja siitä on veropäätöst. Valitettavasti meitä avustanut varatuomari ei ottanut huomioon että myös perinnönjako pitäisi tehdä vaikka äitilleni jäi asumisoikeus asuntoon. Eli kuolinpeäs on edelleen jakamaton.

Äitini kuoli 2021, perunkirjaa ei ole vielä tehty koska tällä hetkellä virkatodistusten saanti kestää todella pitkään. Hänellä on omaisuutta muutama kymppitonni + se em. asunto. Äitini omaisuus on säästetty isäni kuoleman jälkeen, eli 2008-2021. Isäni kuoleman aikaan hänellä ei ollut mainittavia säästöjä.

Nyt veronmaksajien keskusliiton lakimies neuvoi että kannattaa tehdä nopeasti isäni kuolinpesän perinnönjako ja kuolinpesän lopetus. Vasta myöhemmin samat äitini kuolinpesälle. Syynä on se että verottaja voi tulkita äitini säästöt avioliiton alaiseksi yhteiseksi omaisuudeksi vaikka ne on säästetty vasta isäni kuoleman jälkeen. (Äitini säästöt oli tottakai mainittu isäni perunkirjassa).

Verotoimistoon olin yhteydessä koska halusin varmistaa että isäni kuolinpesä on edelleen jakamaton. Äitini hoiti kaikki kuolinpesän asiat aikanaan joten en voinut olla 100 varma onko perinnnönjakoa koskaan tehty. Muistaakseni ei ja muistinkin oikein

Verotoimisto sanoi että molempien kuolinpesien varat lasketaan yhteen ja verotetaan sen mukaisesti. Ei ole merkitystä että äitini säästöt ovat vasta isäni kuoleman jälkeiseltä ajalta.

Lapsia vanhemmillani ei ollut kuin kaksi, onneksi mitään lehtolapsia tai edellisiä avioliittoja ei ollut kummallakaan.. olisi sekoittanut pakkaa vielä lisää.

 

[leffo]

Verotoimisto sanoi että molempien kuolinpesien varat lasketaan yhteen ja verotetaan sen mukaisesti. Ei ole merkitystä että äitini säästöt ovat vasta isäni kuoleman jälkeiseltä ajalta.

Lapsia vanhemmillani ei ollut kuin kaksi, onneksi mitään lehtolapsia tai edellisiä avioliittoja ei ollut kummallakaan.. olisi sekoittanut pakkaa vielä lisää.

Hmm? En kyllä ymmärrä mikä on se ongelma? Tai eroavuus? Ja toisaalta kuolinpesän jakaminen ei vaikuta perintöveroihin.

" Ei ole merkitystä että äitini säästöt ovat vasta isäni kuoleman jälkeiseltä ajalta." "Syynä on se että verottaja voi tulkita äitini säästöt avioliiton alaiseksi yhteiseksi omaisuudeksi vaikka ne on säästetty vasta isäni kuoleman jälkeen. (Äitini säästöt oli tottakai mainittu isäni perunkirjassa). "

Tämä vähän kuulostaa sellaiselta että tässä on näppärästi laitettu samalle tilille kahden eri tahon rahoja. Äidin rahat eivät ole äidin tilillä, kun äidillä oli yhteinen tili kuolinpesän kanssa. Tuon osalta sitten voi yrittää jotain näyttää, tai olla näyttämättä.

Mutta ei isän kuolinpesän jakamattomuus pitäisi vaikuttaa mihinkään.

 

[ttppii]

Eikös siitä isän kuolinpesästä ole verot maksettu jo silloin aikanaan? En ymmärrä miten verottaja joten niitä nyt toisiinsa yhdistäisi ja miten verotoimistosta kukaan jotain sellaista ehdottaisi.

 

[TheMeII]

Eikös siitä isän kuolinpesästä ole verot maksettu jo silloin aikanaan? En ymmärrä miten verottaja joten niitä nyt toisiinsa yhdistäisi ja miten verotoimistosta kukaan jotain sellaista ehdottaisi.

Eikös ne verot määrätä jaossa?

 

[hsalonen]

Kenelläkään tietoa kahden kuolinpesän (aviopari, ei testamenttia, ei avioehtoa) perinnönjaosta.

Olin yhteydessä sekä veronmaksajien lakipalveluun että verotoimistoon ja vastaukset olivat lievästi ristiriidassa keskenään. Mietin miten on järkevintä tehdä verojen kannalta ja muutenkin..

Eli isäni kuoli 2008, omaisuutta ei ollut kuin asunto jonka omisti äitini kanssa puoliksi. Perunkirja tehtiin 2009 ja siitä on veropäätöst. Valitettavasti meitä avustanut varatuomari ei ottanut huomioon että myös perinnönjako pitäisi tehdä vaikka äitilleni jäi asumisoikeus asuntoon. Eli kuolinpeäs on edelleen jakamaton.

Äitini kuoli 2021, perunkirjaa ei ole vielä tehty koska tällä hetkellä virkatodistusten saanti kestää todella pitkään. Hänellä on omaisuutta muutama kymppitonni + se em. asunto. Äitini omaisuus on säästetty isäni kuoleman jälkeen, eli 2008-2021. Isäni kuoleman aikaan hänellä ei ollut mainittavia säästöjä.

Nyt veronmaksajien keskusliiton lakimies neuvoi että kannattaa tehdä nopeasti isäni kuolinpesän perinnönjako ja kuolinpesän lopetus. Vasta myöhemmin samat äitini kuolinpesälle. Syynä on se että verottaja voi tulkita äitini säästöt avioliiton alaiseksi yhteiseksi omaisuudeksi vaikka ne on säästetty vasta isäni kuoleman jälkeen. (Äitini säästöt oli tottakai mainittu isäni perunkirjassa).

Verotoimistoon olin yhteydessä koska halusin varmistaa että isäni kuolinpesä on edelleen jakamaton. Äitini hoiti kaikki kuolinpesän asiat aikanaan joten en voinut olla 100 varma onko perinnnönjakoa koskaan tehty. Muistaakseni ei ja muistinkin oikein

Verotoimisto sanoi että molempien kuolinpesien varat lasketaan yhteen ja verotetaan sen mukaisesti. Ei ole merkitystä että äitini säästöt ovat vasta isäni kuoleman jälkeiseltä ajalta.

Lapsia vanhemmillani ei ollut kuin kaksi, onneksi mitään lehtolapsia tai edellisiä avioliittoja ei ollut kummallakaan.. olisi sekoittanut pakkaa vielä lisää.

En ole lakimies.
Tuosta jokusesta kymppitonnista verot on kuitenkin muutamia tonneja, niin en itse säätäisi sen takia.. Ihan turha syy.
Sen sijaan, jos jaatte perinnön kahdessa osassa, säästytte paljolta..

Perinnön arvo	Vero alarajan kohdalla	Veroprosentti yli menevästä osasta
20 000–40 000	100	7
40 000–60 000	1 500	10
60 000–200 000	3 500	13
200 000–1 000 000	21 700	16
1 000 000–	149 700	19

Oletus: asunnon arvo: 200 000€, säästetyt varat 20 000€, sinä saat puolet.

Tapaus 1: pesät erikseen.

Verot 50k€ asunnosta: 2500€
Verot 50k€ asunnosta ja 10k€ säästöistä: 3500€

Tapaus 2: kaikki yhdessä

Verot 100k€ asunnosta ja 10k€ säästöistä: 10000€

--

Säästösi, kun nuo käsitellään erikseen: 4000€+.
Perintöveroprosentilla ne säästöt tulee, ei mistään äidin säästötilistä..

 

[kilroy1]

Hmm? En kyllä ymmärrä mikä on se ongelma? Tai eroavuus? Ja toisaalta kuolinpesän jakaminen ei vaikuta perintöveroihin.

" Ei ole merkitystä että äitini säästöt ovat vasta isäni kuoleman jälkeiseltä ajalta." "Syynä on se että verottaja voi tulkita äitini säästöt avioliiton alaiseksi yhteiseksi omaisuudeksi vaikka ne on säästetty vasta isäni kuoleman jälkeen. (Äitini säästöt oli tottakai mainittu isäni perunkirjassa). "

Tämä vähän kuulostaa sellaiselta että tässä on näppärästi laitettu samalle tilille kahden eri tahon rahoja. Äidin rahat eivät ole äidin tilillä, kun äidillä oli yhteinen tili kuolinpesän kanssa. Tuon osalta sitten voi yrittää jotain näyttää, tai olla näyttämättä.

Mutta ei isän kuolinpesän jakamattomuus pitäisi vaikuttaa mihinkään.

Äidilläni ja kuolinpesällä oli omat tilit, peruskirjan laatimisen jälkeen kuolinpesän tili lopetettiin, tilillä ei ollut isäni kuollessa varoja edes kaikkiin hautajaiskustannuksiin vaan äitini maksoi ne aikanaan..

Soitin uudestaan veronmaksajien lakipuhelimeen. Nyt juristi oli sitä mieltä että osoitus ja perinnönjako voidaan tehdä erikseen (eli ensin ositetaan kahden kuolinpesän varat ja sen jälkeen tehdään perinnönjako isäni omaisuudesta ja myöhemmin äitini omaisuudesta) mutta mitään syytä siihen ei ole.

Hänen mukaansa on järkevämpää tehdä molempien pelien perinnönjako samaan aikaan. Erikoista että edellinen Veronmaksajien neuvonta puhelimen juristi oli asiasta eri mieltä..

Noh, pesien toinen osakas haluaa toimia näin joten sen mukaan mennään.. Katsotaan sitten kuka maksaa kuinka paljon ja mihin suuntaan..

 

[Grez]

Oma kokemukseni Veronmaksajien neuvontapuhelimen juristeista on että ne on ihan perseestä. Riippuu varmaan tuurista mitä sieltä sattuu milloinkin saamaan. Otanta on toki suppea eli ehkä yksi mätä omena pilaa koko hienon palvelun.

Sinänsä en tuosta perintöverosta faktaa tiedä, mutta voiko oikeasti mennä niin että kaksi vanhempaa voidaan laskea yhdeksi perinnöksi ja laittaa perintöverot sen mukaan? Eli jos molemmat vanhemmat kuolee samalla kertaa niin maksaa enemmän veroja kuin jos kuolevat eri aikoina? Luulisi että useamman vanhemman menettäminen samaan aikaan olisi jo muutenkin kurjaa ilman että verottajan tarvitsisi rankaista siitä.

Maalaisjärjellä kuvittelisi että yhteenlasketusta pesästä sitten katsottaisiin verot niin kuin kummaltakin vainajista tulisi puolet varoista. Eli kahdelta vanhemmalta voisi saada perintöä yhteensä 39 999,98 ilman perintöveroa (kun yhden vanhemman kohdalla se on 19 999,99). Eihän molemmilta vanhemmilta samana päivänä saatuja lahjojakaan lasketa yhteen esim. lahjaverotuksessa.

Toki ymmärrän että maalaisjärki sopii huonosti yhteen verotuksen kanssa.

 

[Lucas]

Äidilläni ja kuolinpesällä oli omat tilit, peruskirjan laatimisen jälkeen kuolinpesän tili lopetettiin, tilillä ei ollut isäni kuollessa varoja edes kaikkiin hautajaiskustannuksiin vaan äitini maksoi ne aikanaan..

Soitin uudestaan veronmaksajien lakipuhelimeen. Nyt juristi oli sitä mieltä että osoitus ja perinnönjako voidaan tehdä erikseen (eli ensin ositetaan kahden kuolinpesän varat ja sen jälkeen tehdään perinnönjako isäni omaisuudesta ja myöhemmin äitini omaisuudesta) mutta mitään syytä siihen ei ole.

Hänen mukaansa on järkevämpää tehdä molempien pelien perinnönjako samaan aikaan. Erikoista että edellinen Veronmaksajien neuvonta puhelimen juristi oli asiasta eri mieltä..

Noh, pesien toinen osakas haluaa toimia näin joten sen mukaan mennään.. Katsotaan sitten kuka maksaa kuinka paljon ja mihin suuntaan..

Jos on kaksi kuolinpesää voimissaan, niin esimerkiksi talo voidaan myydä osakkaille kumman tahansa kuolinpesän perukirja arvolla ilman lisäveroja MIKÄLI kuolinpesien välillä sen omistus voidaan siirtää ilman pesän ulkopuolisia varoja. Jos taas pesissä ei ole muuta omaisuutta niin paljoa, niin silloin tuo ei onnistu.

Mahdollisesti jomman kumman perillisen voi olla järkevä muuttaa sinne asuntoon kirjat kahdeksi vuodeksi jos talo on menossa hänelle ja hänen on tarkoitus myydä se talo sen jälkeen. Asunnossa pitää asua kaksi vuotta omistajan roolissa että verovapaan myyntivoiton edellytykset täyttyvät. Ja siinä riittää se että on kuolinpesän osakas pesästä joka omistaa sen asunnon kun sitä kahden vuoden aikaa lasketaan.

Sehän perintö verotetaan perukirja-arvon mukaan ja siitä vanhempiesi yhteispotista vähennetään se isäsi perukirjaan merkitty omaisuus ja se jäljellä oleva omaisuus verotetaan sitten kuolleen äitisi perintöverotuksessa. En itse hoksaa mitä hyötyä siitä olisi nyt jakaa erikseen se isäsi kuolinpesä verrattuna siihen että ne molemmat pesät jaetaan vasta äitisi perukirjan valmistuttua. Lakimies ne varmaan molemmat perinnönjaot suunnilleen samalla perehtymisellä saa hoidettua eli se tulee sen osalta halvemmaksi jakaa ne yhtä aikaa.

 

[Mmjp83]

Voiko kauppasumman maksaa ennen kuin kauppakirja on allekirjoitettu? Mitä sanoo verottaja?

Olen ostamassa bulvaanin avulla kiinteistöä. Alkuperäinen omistaja ei minulle myy. Bulvaani tarvitsee rahat ostoon minulta. Bulvaani suorittaa 4% varainsiirtoveron ostaessaan ja minä suoritan 4% uudestaan kun ostan bulvaanilta. Mutta hyväksyyhän verottaja tämän, että siirrän maksun kiinteistöstä bulvaanille jo ennen kuin kauppakirjaa on allekirjoitettu minun ja bulvaanin välillä? Ettei tule lahjaveroa tms., että pysyy 4%:ssa? Käyhän, että kauppakirjaan kirjataan, että kauppasumma on maksettu sinä ja sinä päivänä?

 

[kilroy1]

Voiko kauppasumman maksaa ennen kuin kauppakirja on allekirjoitettu? Mitä sanoo verottaja?

Olen ostamassa bulvaanin avulla kiinteistöä. Alkuperäinen omistaja ei minulle myy. Bulvaani tarvitsee rahat ostoon minulta. Bulvaani suorittaa 4% varainsiirtoveron ostaessaan ja minä suoritan 4% uudestaan kun ostan bulvaanilta. Mutta hyväksyyhän verottaja tämän, että siirrän maksun kiinteistöstä bulvaanille jo ennen kuin kauppakirjaa on allekirjoitettu minun ja bulvaanin välillä? Ettei tule lahjaveroa tms., että pysyy 4%:ssa? Käyhän, että kauppakirjaan kirjataan, että kauppasumma on maksettu sinä ja sinä päivänä?

Voi tehdä esim kiinteistökaupan esisopimuksen mihin kirjataan että kauppahinta maksetaan ennakkoon kokonaisuudessaan. Kun asia on paperilla ei pitäisi tulla mitään sanomista.

 

[TheMeII]

Voi tehdä esim kiinteistökaupan esisopimuksen mihin kirjataan että kauppahinta maksetaan ennakkoon kokonaisuudessaan. Kun asia on paperilla ei pitäisi tulla mitään sanomista.

Tätä yritin kirjailla mutta en keksiny miten sen sanoisi niin jätin vastaamatta. Pitäisikö siinä olla joku "jos ei kaupat tapahdu rahat palautuu täysimääräisinä" -kohta?

 

[kilroy1]

Tätä yritin kirjailla mutta en keksiny miten sen sanoisi niin jätin vastaamatta. Pitäisikö siinä olla joku "jos ei kaupat tapahdu rahat palautuu täysimääräisinä" -kohta?

Joku sellainen pitäisi olla, mielellään päivämäärän kanssa. "Mikäli kiinteistökauppa ei toteudu esisopimuksen mukaisesti 1.1.2022 mennessä on myyjän palautettava kauppahinta täysimääräisenä välittömästi" tai jotain tuonne päin..

 

[jinx1980]

Kyllähän tuossa kova luotto pitää bulvaanin olla tai pieni kauppasumma joka on ”varaa” menettää. Jos ei kerran myydä kysyjälle niin tuskin myöskään hänen ”lähisukulaisille” eli lähin sopiva bulvaani löytynee mahdollisesti omasta kaveripiiristä.

Mikään ei nimittäin estä bulvaania olla tekemättä niitä kauppoja alkuunkaan ja muuttaa pattayalle oli sopimuksessa mitä tahansa. Siinä kun on 1Me takataskussa niin siviilikanne Suomessa ei ihan hirveästi mieltä rassaa .

 

[Grez]

Sit varmaan kannattaa valikoida bulvaaniksi sellainen henkilö joka ei jonkun pikkusumman (esim. 1M) ala jättämään elämäänsä suomessa ja muuta pattikselle. Esimerkiksi joku sellainen jolla on muutenkin omaisuutta suomessa kymmeniä miljoonia ja olisi näin ollen varmasti jo muuttanut jos sellainen kiinnostaisi.

Haluan siis sanoa että alkuperäinen kysyjä ei varmaan niin idiootti ole muutenkaan että jotain juoppoa retkua käyttäisi tällaisessa tapauksessa bulvaanina.

 

[valexi]

Mikään ei nimittäin estä bulvaania olla tekemättä niitä kauppoja alkuunkaan ja muuttaa pattayalle oli sopimuksessa mitä tahansa.

Tokkopa tuossa nyt miljoonakaupoista on kyse. Mikään ei estä sinuakaan ottamasta luottoja tappiin ja muuttamasta Pattayalle. Joku 100-200k on varmasti keploteltavissa luottotietoiselle vakityössä olevalle. Näin ei kuitenkaan moni tee, miksiköhän?

Tuo 100-200k on todennäköisesti vastaava summa kuin mitä @TheMeII on maksamassa. Liekkö kyse mökistä tms.?

 

[TheMeII]

Tokkopa tuossa nyt miljoonakaupoista on kyse. Mikään ei estä sinuakaan ottamasta luottoja tappiin ja muuttamasta Pattayalle. Joku 100-200k on varmasti keploteltavissa luottotietoiselle vakityössä olevalle. Näin ei kuitenkaan moni tee, miksiköhän?

Tuo 100-200k on todennäköisesti vastaava summa kuin mitä @TheMeII on maksamassa. Liekkö kyse mökistä tms.?

Minä en ole maksamassa mitään kenellekään vaan Mmjp83

 

[Grez]

Ja jos luottamus bulvaaniin ei ole 100%, niin kyllähän tuossa varmasti pankin kanssa saa junailtua niin, että rahat on jossain sulkutilillä josta pankki tuo kaupantekotilaisuuteen shekin. Bulvaani voi antaa alkuperäisen myyjän ymmärtää asian niin että rahat tulee pankilta lainana, jolloin homma vaikuttaa alkuperäiselle myyjälle ihan normaalilta.

 

[Special Once]

Siinä kun on 1Me takataskussa niin siviilikanne Suomessa ei ihan hirveästi mieltä rassaa .

Ei ole siviilikanne vaan kavallus, ja vieläpä törkeä sellainen. Hakevat kyllä sinut Pattayalta.

Näin ei kuitenkaan moni tee, miksiköhän?

Koska tämäkin on törkeä rikos ja sinut kyllä tullaan sieltä Pattayalta hakemaan. Jos otat lainaa eikä sinulla ole aikomustakaan maksaa sitä takaisin, eli karkaat ulkomaille, niin rikokseksi se katsotaan.