io-techin lakimiehet hoi.

[Lucas]

Arvon lakimiehet. Kyssäriä perintöasiaan liittyen. Kummitäti kuoli joulun tienoilla. Hänellä ei isoa sukua ollut. Ottotyttö oli. Hänen mies kuoli jo n 20v sitten. Miehen vielä eläessä he olivat sanoneet minun isälle, että tekivät testamentin minulle. Mitään muuta tietoa tästä ei ole, kuin että se pitäisi olla pankissa.
Ilmeisesti kaikkiin perunkkirjoituksessa tarvittaviin papereihin menee oma aikansa ja sitä on aikaa tehdä kolme kuukautta kuoleman jälkeen. Tuleekohan siitä testamentin olemassaolosta ostain kautta jotain tietoa? Ja jollei, niin miten sitä voisi kysellä? Ja voiko olla mahdollisuus, jos tämä ottotyttö hoitaa asioita, että sen jättää oman onnensa nojaan vaikka testamentti löytyisikin? Eli ei ilmoita siitä, vai hoitaako pankki jotenkin, että se tulee sille kelle kuuluu? Olettaen, että tällainen paperi on vielä olemassa.

Pankkihan luetteloi ja kopioi ne paperit ja testamentin jos sitä on säilytetty vainajan nimellä olleessa pankkilokerossa.

Testamenttihan lakkaa olemasta jos sen hävittää vainaja, tekee uuden tilalle tai ilmoittaa selkeästi ja todistettavasti kumoavansa sen.

Jos testamenttia ei ole, niin ottolapsi eli adoptiolapsi perii koko vainajan jäämistön. Poikkeuksena on "heikon adoption" aikan ennen 1.1.1980 otettu adoptiolapsi joka ei peri mitään ilman testamenttia ottavanhemmiltaan.

Perunkirjoituksen pitämiseen saa helposti lisää aikaa kuukausia jos tarvii verohallinnolta anomalla.

 

[_joope]

1) Vaaditteko tekijälle petoksesta lainmukaista rangaistusta?
2) Esitetäänkö korvausvaatimuksena kussakin tapauksessa tekijän tilille maksettu rahasumma ja summalle laillinen korko maksupäivästä lukien?
3) Pyydättekö syyttäjää ajamaan korvausvaatimustanne syyteasian tuomioistuinkäsittelyssä?
4) Suostutteko kirjalliseen menettelyyn eli että teidän ei tarvitse mennä henkilökohtaisesti paikan päälle käräjäoikeuteen?

Kaverin puolesta kyselen mitäs tällaiseen kannattaa vastata lievässä petosasiassa jos ei varsinaisesti korvaus kiinnosta (pieni summa jota tuskin tulee koskaan saamaan takaisin) eikä myöskään kiinnosta lähteä toiselle puolelle Suomea todistelemaan (vaikkakin pieni mahdollisuus).

 

[jinx1980]

4xkyllä

 

[_joope]

4xkyllä

Trollailut sikseen. Jos syytetty ei myönnä -> kutsu oikeuteen? Jos joku ei suostu kirjalliseen menettelyyn -> kutsu oikeuteen? Jos syyttäjä ei ota asiaa ajaakseen -> kutsu oikeuteen?

Ei huvita lähteä parinkympin takia 600km reissuun.

 

[TheMeII]

Trollailut sikseen. Jos syytetty ei myönnä -> kutsu oikeuteen? Jos joku ei suostu kirjalliseen menettelyyn -> kutsu oikeuteen? Jos syyttäjä ei ota asiaa ajaakseen -> kutsu oikeuteen?

Ei huvita lähteä parinkympin takia 600km reissuun.

1) Vaaditteko tekijälle petoksesta lainmukaista rangaistusta?
-jos et vaadi niin juttu raukeaa
2) Esitetäänkö korvausvaatimuksena kussakin tapauksessa tekijän tilille maksettu rahasumma ja summalle laillinen korko maksupäivästä lukien?
-antavat tuomittaesa sulle lapun jonka voit antaa ulosottomiehelle
3) Pyydättekö syyttäjää ajamaan korvausvaatimustanne syyteasian tuomioistuinkäsittelyssä?
-en oo ihan varma mutta vaikuttaa vaan siltä että jos et jaksa hankkia asianajajaa niin tähän kyllä ja syyttäjä hoitaa sen roolin
4) Suostutteko kirjalliseen menettelyyn eli että teidän ei tarvitse mennä henkilökohtaisesti paikan päälle käräjäoikeuteen?
-tähän kun vastaat kyllä sulle tulee postia joskus kuukauden - vuoden päästä jossa lukee miten meni.

 

[jinx1980]

Trollailut sikseen. Jos syytetty ei myönnä -> kutsu oikeuteen? Jos joku ei suostu kirjalliseen menettelyyn -> kutsu oikeuteen? Jos syyttäjä ei ota asiaa ajaakseen -> kutsu oikeuteen?

Ei huvita lähteä parinkympin takia 600km reissuun.

Tuo ei ollut mitän trollailua, sinä annat luvan ja syyttäjä hoitaa. Jos nyt jostain ihmeen syystä sinun lausuntoasi (mihin sitä tarvittaisiin kun asia on paperilla selvä) tarvitaan niin tuollaisessa tapauksessa sen voi hoitaa etänä.

Toinen vaihtoehto on että annat tyypin jatkaan perseilyä, varovasti sitten ettette mene toista kertaa saman tyypin vedätettäväksi . Kun tuomio tulee ja rahoja olettavasti ei, niin lappi UO:lle, sitten se pitää 5v vai 10v päästä uudistaa ja saattaa maksan muutaman euron -> suosittelen tekemään, pieni raha ja tyypillä pysyy luottotiedot persellään ja toisaalta jos saa jonkun perinnön/työpaikan tjsp niin saat todella hyvää korkoa "sijoituksellesi", jossain vaiheessa saatava sitten happanee kun on tullut noin "pienestä tötöilystä", UO kertoo näistä määräajoista ilmaiseksi teille.

 

[Ruohonjuuri]

Nuoreen kohdistunut pahoinpitelyjuttu, tapahtunut 05/20. Esitutkinta valmistunut 08/20 ja sen jälkeen maannut syyttäjän pöydällä. Syyttäjä perustelee viivettä kiireellä ja työkuormalla.
Onko mitään keinoa saada asian käsittelyyn vauhtia?

 

[_joope]

Tuo ei ollut mitän trollailua, sinä annat luvan ja syyttäjä hoitaa. Jos nyt jostain ihmeen syystä sinun lausuntoasi (mihin sitä tarvittaisiin kun asia on paperilla selvä) tarvitaan niin tuollaisessa tapauksessa sen voi hoitaa etänä.

Paitsi että syyttäjän ei ole pakko ottaa sitä hoitaakseen, varsinkin kun pienemmästä summasta kyse. Puolen suomen reissaus ja lakimiehen palkkaus kymppien takia, ei kiitos.

 

[TheMeII]

Paitsi että syyttäjän ei ole pakko ottaa sitä hoitaakseen, varsinkin kun pienemmästä summasta kyse. Puolen suomen reissaus ja lakimiehen palkkaus kymppien takia, ei kiitos.

No sit se ei etene ja sillä selvä

 

[N1kkel]

En löytänyt sopivampaa ketjua, mutta kyllähän tämä lakiasioihin liittyy.

Tein alustavan suullisen työsopimuksen firman A kanssa, mutta palkasta ym. yksityiskohdista ei vielä sovittu. Tarkoituksena oli tehdä kirjallisena myöhemmin (töiden alkaminen vasta keväällä). Sen jälkeen hain kuitenkin myös firmaan B, koska en halua jättää töiden saamista yhden kortin varaan ja lisäksi katsoa muitakin vaihtoehtoja, varsinkaan kun työn A yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Sain kutsun työhaastatteluun firmaan B ja nyt on vähän syyllinen olo. Jos firman B työpaikka kuulostaa paremmalta, niin haastattelutilanteessa pitäisi tietenkin pystyä sopimaan menevänsä sinne töihin. Onko tässä juridisia seuraamuksia "siltojen polttamisen" paikkaan A lisäksi, jos lupaudun töihin paikkaan B ja teen oharit paikkaan A?

 

[valexi]

Jos firman B työpaikka kuulostaa paremmalta, niin haastattelutilanteessa pitäisi tietenkin pystyä sopimaan menevänsä sinne töihin. Onko tässä juridisia seuraamuksia "siltojen polttamisen" paikkaan A lisäksi, jos lupaudun töihin paikkaan B ja teen oharit paikkaan A?

Eikai siitä mitään juridisia seuraamuksia ole. Mielestäni sinun kannattaisi mennä B paikkaan ja sanoa haastattelussa reilusti, että olet saanut työtarjouksen myös A paikasta, mutta yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Sanot paikkaan B, että laittakaa semmonen palkkatarjous, ettei tarvitse enää A:n kanssa keskustella. Sitten soitat paikkaan A, että olet saanut kilpailevan työtarjouksen paikasta B palkalla X. Jos työnantaja A on yhtään fiksu, niin ymmärtäähän he tietysti, että menet sinne työpaikkaan missä tulotaso on parempi.

 

[N1kkel]

Eikai siitä mitään juridisia seuraamuksia ole. Mielestäni sinun kannattaisi mennä B paikkaan ja sanoa haastattelussa reilusti, että olet saanut työtarjouksen myös A paikasta, mutta yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Sanot paikkaan B, että laittakaa semmonen palkkatarjous, ettei tarvitse enää A:n kanssa keskustella. Sitten soitat paikkaan A, että olet saanut kilpailevan työtarjouksen paikasta B palkalla X. Jos työnantaja A on yhtään fiksu, niin ymmärtäähän he tietysti, että menet sinne työpaikkaan missä tulotaso on parempi.

Paikkaan B on niin paljon hakijoita, että epäilen että tuosta olisi vain haittaa. Jos palkka ei miellytä, niin on siellä muutama sata muutakin hakijaa.

 

[dome]

Harvemmin moisista tarvitsee varmastikaan alkaa vänkäämään vaikka sopimus olisikin tehty. Pahimmassa tapauksessa kävisit paikassa A näyttämässä naamaa sovittuna alkamispäivänä ja irtisanot itsesi heti. Koeajalla kun ei irtisanomisaikaa ole niin voi kävellä saman tien pihalle.

 

[Antti Alien]

Harvemmin moisista tarvitsee varmastikaan alkaa vänkäämään vaikka sopimus olisikin tehty. Pahimmassa tapauksessa kävisit paikassa A näyttämässä naamaa sovittuna alkamispäivänä ja irtisanot itsesi heti. Koeajalla kun ei irtisanomisaikaa ole niin voi kävellä saman tien pihalle.

Ei kuitenkaan kannata sanoa koeajalla, että lähtee paremman palkan perässä. Koeajalla ei ole irtisanomisaikaa, mutta koeajan tarkoituksen mukainen asiallinen peruste irtisanoutumiselle (kuin myös irtisanomiselle) täytyy olla. Paremman palkan perään lähteminen ei ole asiallinen peruste. Kannattaa siis pitäytyä vain "tää ei tuntunut sopivalta" -selityksessä.

 

[dome]

Ei kuitenkaan kannata sanoa koeajalla, että lähtee paremman palkan perässä. Koeajalla ei ole irtisanomisaikaa, mutta koeajan tarkoituksen mukainen asiallinen peruste irtisanoutumiselle (kuin myös irtisanomiselle) täytyy olla. Paremman palkan perään lähteminen ei ole asiallinen peruste. Kannattaa siis pitäytyä vain "tää ei tuntunut sopivalta" -selityksessä.

Työntekijä voi lähteä ihan mistä syystä tahansa, oli koeaika tai ei. Työnantajan purkaessa työsuhteen koeajalla siihen pitää olla järkevä peruste, ihan samoin kuin koeajan jälkeen jolloin kyseinen prosessi on vain huomattavasti vaikeampi.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Työntekijä voi lähteä ihan mistä syystä tahansa, oli koeaika tai ei. Työnantajan purkaessa työsuhteen koeajalla siihen pitää olla järkevä peruste, ihan samoin kuin koeajan jälkeen jolloin kyseinen prosessi on vain huomattavasti vaikeampi.

Tottakai voi lähteä, mutta uusi työ ei ole syy mitä kannattaa mennä syyksi sanomaan. Asiasta on olemassa tapaus missä vaikeaksi ruvennut työnantaja vei asian oikeuteen ja työntekijä joutui maksamaan korvauksia. Kannattaa siis miettiä mitä syyksi sanoo.

 

[dome]

Tottakai voi lähteä, mutta uusi työ ei ole syy mitä kannattaa mennä syyksi sanomaan. Asiasta on olemassa tapaus missä vaikeaksi ruvennut työnantaja vei asian oikeuteen ja työntekijä joutui maksamaan korvauksia. Kannattaa siis miettiä mitä syyksi sanoo.

Laitatko jotain lähdettä tälle? Tietääkseni työntekijä ei ole irtisanoutuessaan mitenkään tilivelvollinen työnantajalle irtisanoutumisen syystä, tai että syy pitäisi olla jotenkin perusteltu, oli koeaika tai ei. Poikkeustapauksia voi toki olla jos työsopimuksessa on jotain mainintoja kilpailijan palvelukseen siirtymisestä vaikka jonkin määräajan sisällä työsuhteen päättymisestä.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Laitatko jotain lähdettä tälle? Tietääkseni työntekijä ei ole irtisanoutuessaan mitenkään tilivelvollinen työnantajalle irtisanoutumisen syystä, tai että syy pitäisi olla jotenkin perusteltu, oli koeaika tai ei. Poikkeustapauksia voi toki olla jos työsopimuksessa on jotain mainintoja kilpailijan palvelukseen siirtymisestä vaikka jonkin määräajan sisällä työsuhteen päättymisestä.

KKO:1993:42 - Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

finlex.fi

 

[Puavo]

Mainittakoon vielä, että työsopimuksessa ei myöskään pakosti ole koeaikaa. Yleensä aina on, mutta se ei kuitenkaan ole pakollinen.

Kysyjälle neuvoisin, että jos saat ja otat paikan vastaan B:stä, niin sitten vaan reilusti ilmoitus A:lle, että saitkin töitä toisaalta ja et sittenkään tule.

 

[Väinämöinen]

En löytänyt sopivampaa ketjua, mutta kyllähän tämä lakiasioihin liittyy.

Tein alustavan suullisen työsopimuksen firman A kanssa, mutta palkasta ym. yksityiskohdista ei vielä sovittu. Tarkoituksena oli tehdä kirjallisena myöhemmin (töiden alkaminen vasta keväällä). Sen jälkeen hain kuitenkin myös firmaan B, koska en halua jättää töiden saamista yhden kortin varaan ja lisäksi katsoa muitakin vaihtoehtoja, varsinkaan kun työn A yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Sain kutsun työhaastatteluun firmaan B ja nyt on vähän syyllinen olo. Jos firman B työpaikka kuulostaa paremmalta, niin haastattelutilanteessa pitäisi tietenkin pystyä sopimaan menevänsä sinne töihin. Onko tässä juridisia seuraamuksia "siltojen polttamisen" paikkaan A lisäksi, jos lupaudun töihin paikkaan B ja teen oharit paikkaan A?

Mitään juridisia seuraamuksia ei ole, eikä olisi vaikka työsopimus palkkauksineen olisi allekirjoitettettukin. Toki kannattaa tuo ohari A:n osalta tehdä mahdollisimman siististi (lue heti kun paikkaan B on nimet paperissa), ihan jatkoja ajatellen (joskus voi tuo A taasen kiinnostaa). Olen jonkinverran ihmisiä palkannut ammatinkin puolesta, ja voi sanoa että ei ole mitenkään erityisen harvinaista että homma menee noin kuin olet kuvannut (potentiaalinen työntekijä saa paremman tarjouksen muualta).

 

[dome]

KKO:1993:42 - Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

finlex.fi

Melko erikoinen tapaus ja hyvin tulkinnanvarainen on tuo epäasiallinen peruste. Kyseisessä tapauksessa taitaa olla vähän muitakin syitä lopputulemalle miksi tuo epäasiallinen peruste on tulkittu näin.

Työntekijän puolelta kun paremman palkan saaminen toisaalta on nähdäkseni täysin asiallinen peruste nostaa kytkintä vaikkei se välttämättä työnantajaa miellyttäisikään. Tapauksia olisi varmasti paljon enemmän, jos nuo järjestäen menisi läpi oikeudessa työnantajan ryhtyessä kiukuttelemaan asiasta.

Mutta kuten sanottu, mitään syytä ei työntekijä ole velvollinen kertomaan joten pitää tosiaan suunsa sitten kiinni jos pelottaa, että työnantaja vie muuten asiaa eteenpäin. Jos ei työntantajalta löydy ymmärrystä, että työntekijä valitsee omaa etuaan parhaiten vastaavan paikan niin menetys ei lähtiessä ole varmaan kovin suuri.

 

[Antti Alien]

Laitatko jotain lähdettä tälle? Tietääkseni työntekijä ei ole irtisanoutuessaan mitenkään tilivelvollinen työnantajalle irtisanoutumisen syystä, tai että syy pitäisi olla jotenkin perusteltu, oli koeaika tai ei. Poikkeustapauksia voi toki olla jos työsopimuksessa on jotain mainintoja kilpailijan palvelukseen siirtymisestä vaikka jonkin määräajan sisällä työsuhteen päättymisestä.

Koeajalla työsuhteen purkaminen on kummallekin osapuolelle sallittua millä tahansa perusteella, mutta peruste ei saa olla epäasiallinen. Normaalissa irtisanoutumisessa peruste saa tietääkseni olla työntekijän puolelta myös täysin asiaton, kuten vaikka syrjivä työnantajaa kohtaan. Koeajalla työsuhdetta purkaessa kuitenkin työsopimuslaki säätää yhtäläisesti kummallekin osapuolelle:
"Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla."

Ja kuten Spede tuossa yllä linkkasi, oikeuskäytännön mukaan parempi palkka on epäasiallinen syy.

 

[dome]

Koeajalla työsuhteen purkaminen on kummallekin osapuolelle sallittua millä tahansa perusteella, mutta peruste ei saa olla epäasiallinen. Normaalissa irtisanoutumisessa peruste saa tietääkseni olla työntekijän puolelta myös täysin asiaton, kuten vaikka syrjivä työnantajaa kohtaan. Koeajalla työsuhdetta purkaessa kuitenkin työsopimuslaki säätää yhtäläisesti kummallekin osapuolelle:
"Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla."

Ja kuten Spede tuossa yllä linkkasi, oikeuskäytännön mukaan parempi palkka on epäasiallinen syy.

Syrjivä syy on toki täysin päivänselvä ja se on laissakin mainittu, eikä sen suhteen ole juuri epäselvyyttä jos sellainen syy annetaan. Epäasiallinen syy sen sijaan on täysin tulkinnanvarainen eikä laissa lue, että parempi palkka olisi sellainen. Jos olen esimerkiksi hakenut paikkoihin X ja Y ja saanut työtarjouksen paikasta X ja hyväksynyt sen ja ehtinyt olla pari päivää töissä, kun saan tarjouksen paikasta Y vastaavista työtehtävistä paremmalla palkalla. Puran työsuhteen koejalla ja kerron syyksi sen, että katson ettei sovittu palkka ole työtehtäviin nähden riittävä, koska toisaalta saatu tarjous on parempi ja vaihdan mielummin sinne. Olen tässä tilanteessa yksinkertaisesti tutustunut työtehtäviin ja työnantajaan koejalla ja todennut yhdistelmän sellaiseksi etten halua enää työsuhdetta koeajalla jatkaa.

Siitä voi jotain päätellä, että ainut oikeuden päätös löytyy 30-vuoden takaa melko sekavasta koripalloilijan ja seuran tekemästä suullisesta sopimuksesta mihin on liittynyt vahvasti kilpailevan seuran tekemä sopimus saman pelaajan kanssa samaan aikaan.

 

[Antti Alien]

Syrjivä syy on toki täysin päivänselvä ja se on laissakin mainittu, eikä sen suhteen ole juuri epäselvyyttä jos sellainen syy annetaan. Epäasiallinen syy sen sijaan on täysin tulkinnanvarainen eikä laissa lue, että parempi palkka olisi sellainen. Jos olen esimerkiksi hakenut paikkoihin X ja Y ja saanut työtarjouksen paikasta X ja hyväksynyt sen ja ehtinyt olla pari päivää töissä, kun saan tarjouksen paikasta Y vastaavista työtehtävistä paremmalla palkalla. Puran työsuhteen koejalla ja kerron syyksi sen, että katson ettei sovittu palkka ole työtehtäviin nähden riittävä, koska toisaalta saatu tarjous on parempi ja vaihdan mielummin sinne. Olen tässä tilanteessa yksinkertaisesti tutustunut työtehtäviin ja työnantajaan koejalla ja todennut yhdistelmän sellaiseksi etten halua enää työsuhdetta koeajalla jatkaa.

Korkein oikeus oli eri mieltä, joten en lähtisi riskeeraamaan, kun vaihtoehtona on vain todeta, ettei kokenut hommaa sopivaksi.

 

[dome]

Korkein oikeus oli eri mieltä, joten en lähtisi riskeeraamaan, kun vaihtoehtona on vain todeta, ettei kokenut hommaa sopivaksi.

Sanoinkin jo, että jos pelottaa työntantajan vaste niin jättää syyn kertomatta. Itse en näe mitään syytä miksei kyseistä perustelua voisi rehellisesti tänä päivänä kertoa enkä usko etteikö tuo olisi ihan arkipäivää nykyään. Eipä tuosta vänkääminen työnantajalle toisi paljoa muuta kuin maineen menetystä.

 

[oongee]

Siitä voi jotain päätellä, että ainut oikeuden päätös löytyy 30-vuoden takaa melko sekavasta koripalloilijan ja seuran tekemästä suullisesta sopimuksesta mihin on liittynyt vahvasti kilpailevan seuran tekemä sopimus saman pelaajan kanssa samaan aikaan.

Ei niitä uudempia caseja ole tarvinnut sinne korkeimpaan asti viedä, kun asiasta on jo valmiiksi ennakkotapaus, jota alemmat oikeusasteet noudattavat?

 

[?..]

Ei niitä uudempia caseja ole tarvinnut sinne korkeimpaan asti viedä, kun asiasta on jo valmiiksi ennakkotapaus, jota alemmat oikeusasteet noudattavat?

Tuolla keissillä ei ole mitään tekemistä normaalin palkansaajan tapauksessa.

 

[Lotus Bartrams]

Tuolla keissillä ei ole mitään tekemistä normaalin palkansaajan tapauksessa.

Päin vastoin. Tuo on ennakkotapaus koeaikapurusta pelkästään paremman palkan vuoksi. Katso vaikka teos Työsuhteen päättäminen (Koskinen, Nieminen, Valkonen. Sanoma Pro Oy 2012) sivu 418 jossa käsitellään työntekijän epäasiallisia perusteita työsuhteen purkamiselle koeaikana. Tuskin tuosta työnantaja alkaa riitelemään, mutta lain mukaan on kyllä oikeutettu korvaukseen aiheutuneista vahingoista.

 

[teude]

Koko homma tuntuu omasta mielestä järjettömän vastuuntunnottomalta ja loppuvaiheessa vastuunpakoilulta eikä minkäänlaista myötätuntoa löydy virheen tekijältä, mutta homma lyhykäisyydessään.

Muutin väliaikaisesti vuokrakämppään kämpän myynnin jälkeen. Asunto oli isännöitsijän edustajan (huoneistotarkastaja) toimesta tarkastettu ennen muuttoa ja kaikki piti olla kunnossa tarkastuspaperin mukaan. Verkkokomero oli täynnä romua joten laitoin tavarani, joita oli katosta lattiaan, lähimpään tyhjään ja laitoin viestiä vuokranantajan (ilmarinen/realia) edustajalle seuraavana arkipäivänä. Siinä muutamat viestit vaihdeltuamme hän kysyi isännöitsijän mielipidettä ja päädyimme, että tavarat saavat olla nykyisessä komerossa ellei toisin ilmoiteta, koska huoneiston oma on jonkun muun käytössä.

Pari viikkoa tästä, ja minulle osoitettu komero oli tyhjennetty. Selvitettyäni asiaa käyttämäni komeron vuokralainen on vaihtunut ja isännöitsijä on tilannut tyhjennyksen. Ilmoittamatta. Tiedoittamatta mitenkään asiasta. Hänen käyttämänsä urakoitsija oli ilmoittanut, että komerossa ei ole mitään arvokasta. Komerossa siis oli muuttolaatikoita joiden arvosta ei voi erehtyä. Käsityökaluja, uuden veroisia akkutyökaluja, uudehkoja lastenvaunun koppia, muutaman kerran käytettyjä retkeilyvarusteita n. 1000e arvosta. Yhteensä kaiken käyttökelpoisen tavaran uudelleenhankinta-arvo 5000e+, kuitteja/maksutositteita 0-5 vuoden vanhoista tavaroista vajaan 3000e arvosta. Tästä kuukauden ajan viestittelin isännöitsijälle ja ainoa mitä sain oli viestejä asian selvittelystä ym urakoitsijan kanssa. Kuukauden päästä sain viestiä, että ovat selvittäneet asian ja päättäneet korvata oman arvionsa mukaan 1500e.

Tässä kohtaa olen ollut kuukauden ilman verkkokomeroa ja viimein siinäkin tapahtuu edistystä. Selviää, että isännöitsijällä on ollut häkkivarastot ihan sekaisin, asukas jonka tavarat oli minun varsinaisessa komerossa mainitsi, että muutti taloon pari vuotta sitten ja koska hänen komeronsa oli täynnä romua, laittoi viereiseen isännöitsijän mandaatilla ja isännöitsijä muutenkin jaellut niitä leväperäisesti.

Selvää on, että tää homma on kustu ja huolella realian puolelta, mutta minkälainen prosessi hakea realistisia korvauksia tavaroiden uudelleen hankkimiseksi on käräjäoikeuden kautta jos se ei onnistu neuvottelemalla, vastapuoli on kuitenkin jättiläinen isännöintitoimistojen joukossa, kokoajan ollut ylimielisellä asenteella liikenteessä ja varmaan ihan kohtuullisia lakimiehiä löytyy listalta? Minkälaisia todisteluja hävitetyn/kavalletun omaisuuden arvosta pitää esittää ja onko tälläisissä keisseissä minkälaisia mahdollisuuksia hävitä hommaa/muuten ottaa takkiin? Oikeusturvavakuutus riitatapauksia varten toki on.

Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt ajatella, että näinkin voisi käydä, mutta sitä koittaa luottaa siihen, että ammattilaiset näitä hommia hoitaa

Onko tämä asia edennyt mitenkään?

 

[kibe]

Onko tämä asia edennyt mitenkään?

Lakimies ehdotti asian viemistä käräjäoikeuteen, tuli ohimennen puheeksi toisen lakimiehen kanssa joka vinkkasi hakemaan korvaukset kotivakuutuksesta. Se meni ihan mutkahtomasti, isännöitsijä maksoi sen pienen osuuden minkä katsoivat omasta mielestään oikeudeksi ja kohtuukseksi. Vakuutus arvioi hinnat suunnilleen samaksi mitä pyysin, jotain pieniä vähennyksiä ja omavastuu. Vähän jäi paska maku suuhun maksattaa homma vakuutuksesta, mutta toisaalta taas riski rahan palamiseen oikeudessa on aina olemassa, vähintään se olisi kestänyt pitkään. Toki mielessä toivoo, että vakuutusyhtiö perisi rahat suuremmilla hartioilla, mutta taskurahoja muutamat tuhannet on isoille yhtiöille.

Kymmeniä sähköpostiviestejä realian kanssa, ei yhtään pahoittelua tapahtuneesta tuolta isännöitsijöiden tiimipääliköltä joka asiaa "hoiti". Kertoo jotain asiakaspalvelun tasosta. Ei sillä, että asukkaat näiden asiakkaita olisi. Isot kiinteistösijoitusyhtiöt pääasiassa.

 

[Tatuks]

Osaakos kukaan neuvoa provisiopalkkaukseen ja lomapäiviin liittyvissä asioissa?

Irtisanouduin työnantajalta ni maksettavaksi jäi peruuntuneita kauppoja jotka normaalisti vähennetään tulevissa kaupoissa, eli jos on tienattu 2000€ euroa provisiota ja tienaat seuraavassa kuussa 2500€ niin provision osuudesta vähennetään 2000€ ja maksetaan 500€ ja tilit ovat tasan.

Nyt mulle maksettiin käyttämättömät vuosilomapäivät rahana ja työnantaja on vähentänyt peruuntuneita kauppoja vuosilomapäivistä kun viimeisenä kuukautena ei ollut niin paljoa kauppaa että olisi kaikki voitu vähentää niistä.

Eli koskeeko työnantajan kuittausoikeus käyttämättömiä lomapäiviä? En meinaa oikein löytää vastausta tähän googlella joten ehkä täällä joku tietää tai osaa etsiä mua paremmin.

Kiitos jo etukäteen!

 

[teude]

Onko teillä mikä TES käytössä? Äkkiseltään sanoisin, että jos olet "velkaa" työnantajalle, niin hänellä on oikeus kuitata velka lomakorvauksesta, jos muista rahoista ei riitä kuitattavaksi.

 

[Tatuks]

Onko teillä mikä TES käytössä? Äkkiseltään sanoisin, että jos olet "velkaa" työnantajalle, niin hänellä on oikeus kuitata velka lomakorvauksesta, jos muista rahoista ei riitä kuitattavaksi.

Joo itse asiassa sain tähän jo vastauksen. Koskee kaikkea palkkaa.

 

[UnpopularOpinion]

2 vuotta sitten tilasin tietokonekomponentteja ja eräässä tuotteessa oli minun mielestäni vikaa. Emme päässeet sopuun asiasta.
Tein valituksen kuluttajariitalautakunnalle. He ratkaisivat asian itse asiassa jo reippaasti yli vuosi sitten liikkeen eduksi, mutta asia alkoi minua nyt vaivaamaan niin pitää täällä kysyä.
Kuluttajariitalautakunnan vastauksessa todetaan että "Ostajalla ei ole oikeutta saada kauppaa puretuksi tai muutakaan hyvistyä asiassa". Lautakunnan ratkaisu "Ei suosita hyvitystä".

Kaikki tuotteet on maksettu paitsi tämän riidoitetun osalta. Laskutus on jäädytetty sen osalta kun itse tietoisesti en ole kertonut laskuttajalle, että asia on hoidettu, tosin ei minua hyödyttävällä tavalla.

Eli pitäisikö näin reippaasti yli vuoden jälkeen tästä ratkaisusta ottaa laskuttajaan yhteydessä että hei mites tää maksetaan vai odotanko mahdollisesti jotain joskus tulevaa muistutuskirjettä maksusta?
Luottotietoja tuskin voin menettää ilman että olisin mitenkään tietoinen asiasta. Kyseessä parisataa euroa.

 

[tonttuj]

Anna roikkua kunnes palveluntarjoaja lähestyy sinua.

 

[UnpopularOpinion]

Anna roikkua kunnes palveluntarjoaja lähestyy sinua.

Tämähän on ollut alkutarkoitukseni. Sanoin aikanaan laskuttajalle että vastausajassa menee kuulemma 24kk. He olivat että ok, laitetaan lasku jäihin ja pyysivät ilmoittamaan kun asia on ratkennut.
Pian on mennyt 24kk niin asia tuli takaisin mieleeni. Sitä aloin myös miettimään, kuinka "vilpillisesti" toimin kun vitkuttelen tässä.

Voikohan tällainen "vanhentua"? Vaikea uskoa, ettei laskuttaja ottaisi yhteyttä.

 

[juhaa]

Olisikos tässä

Velan vanhentuminen – Kilpailu- ja kuluttajavirasto

www.kkv.fi

 

[Puavo]

Tämähän on ollut alkutarkoitukseni. Sanoin aikanaan laskuttajalle että vastausajassa menee kuulemma 24kk. He olivat että ok, laitetaan lasku jäihin ja pyysivät ilmoittamaan kun asia on ratkennut.
Pian on mennyt 24kk niin asia tuli takaisin mieleeni. Sitä aloin myös miettimään, kuinka "vilpillisesti" toimin kun vitkuttelen tässä.

Voikohan tällainen "vanhentua"? Vaikea uskoa, ettei laskuttaja ottaisi yhteyttä.

Ei nyt liity mitenkään juridiikkaan, mutta eikö tuosta olisi asiallista olla yhteydessä ja selvittää? Olet alkuperäisen laskun aikanaan saanut. Sittemmin reklamoinut ja ilmoittanut hakevasi lautakunnan suositusta. Ja ilmeisesti siis sinä olet tuonne liikkeeseen kertonut tuosta kahden vuoden käsittelystä. Siinä kohtaa firma on laittanut laskun odottamaan ratkaisua ja toivonut ilmoitusta siitä, kun ratkaisu on tullut. (Sitä en nyt toki ymmärrä, miksi firma ei tuota ratkaisua saa(nut) tietoonsa lautakunnasta.) Jos nyt unohdetaan se erimielisyys siitä osasta, niin kertomasi mukaan firma on toiminut laskuasiassa asiallisesti ja sinä yrität nyt vetäytyä (maksu)vastuustasi.

 

[Larmatin]

Totaa.. se turun rengashotelli kun paloi tuossa niin oliko siinä jotain lakiteknisiä juttuja että hotelli maksoi asiakkaille palaneet renkaat vai jäikö asiakkaiden omalle kontolle ?

 

[TheMeII]

Totaa.. se turun rengashotelli kun paloi tuossa niin oliko siinä jotain lakiteknisiä juttuja että hotelli maksoi asiakkaille palaneet renkaat vai jäikö asiakkaiden omalle kontolle ?

Vakuutus, firman rahat, konkurssipesä, iha itte. Tuossa järjestys mistä rahat tulee

 

[Puavo]

2 vuotta sitten tilasin tietokonekomponentteja ja eräässä tuotteessa oli minun mielestäni vikaa. Emme päässeet sopuun asiasta.
Tein valituksen kuluttajariitalautakunnalle. He ratkaisivat asian itse asiassa jo reippaasti yli vuosi sitten liikkeen eduksi, mutta asia alkoi minua nyt vaivaamaan niin pitää täällä kysyä.
Kuluttajariitalautakunnan vastauksessa todetaan että "Ostajalla ei ole oikeutta saada kauppaa puretuksi tai muutakaan hyvistyä asiassa". Lautakunnan ratkaisu "Ei suosita hyvitystä".

Kaikki tuotteet on maksettu paitsi tämän riidoitetun osalta. Laskutus on jäädytetty sen osalta kun itse tietoisesti en ole kertonut laskuttajalle, että asia on hoidettu, tosin ei minua hyödyttävällä tavalla.

Eli pitäisikö näin reippaasti yli vuoden jälkeen tästä ratkaisusta ottaa laskuttajaan yhteydessä että hei mites tää maksetaan vai odotanko mahdollisesti jotain joskus tulevaa muistutuskirjettä maksusta?
Luottotietoja tuskin voin menettää ilman että olisin mitenkään tietoinen asiasta. Kyseessä parisataa euroa.

Kuluttajariitalautakunnan sivulla olevissa ratkaisuissa on kuvattu hyvin tämän tyyppinen lautakunnan ratkaisu. Mahtaako olla juuri tästä tapauksesta kyse?

Lautakunta(kin) toteaa, että ostaja on itse rikkonut komponentin, minkä olisi halunnut palauttaa.

Jos nyt kyse on tapauksesta, missä käyttäjänä olet itse rikkonut osan, niin nyt kipin ja kapin maksamaan se, jos et jo ole sitä maksanut.

 

[NxTH]

YouTube aikoo toukokuun jälkeen ottaa veroja videotuloista amerikalle kaikenmaalaisilta, ellei tee muutosta tiliinsä. Minkälainen on Suomen ja Yhdysvaltojen verosopimus (treaty)? Onko tässä mahdollista laittaa hakemukseen 0%? Ei tunnu löytyvän.

 

[pulatunnus]

Vakuutus, firman rahat, konkurssipesä, iha itte. Tuossa järjestys mistä rahat tulee

AIkaan siitä oli uutisoinnissa juttua,
Jäi muistikuva että renkaita ei oltu vakuutettu
Eikä asiakkaille vakuutusta yms. myyty
Palo ilmeisesti lähti naapuritiloista,

Uutisointi muisikuvien mukaan jokin vakuutusyhtiö otti koppia asiasta ja renkaita korvaamaan renkaan omistajilla, mutta siinä oli joku säätö. Ja en muista kenenkä vakuutusyhtiö ja miksi lähti maksamaan.

Kiinnostaa myös, olisko jollain jotain linkkiä että miten kävi ja miksi, tai jos vielä kesken, niin missä mennään.

Ilmeisesti kysyjäkin muistelen tapauksen epäselvyyden kun tässä ketjussa kyselee.

 

[TheMeII]

AIkaan siitä oli uutisoinnissa juttua, muistelen että ei ollut ihan suoraviivainen. Jäi muistikuva että varastolla ei vakuutust, eikä asiakkaille sellaista myyty/luvattu, palo kai lähti naapuritiloista, jos ei selvä niin voi kuvitella että vakuutusyhtiö ei "turhaan" maksa, jolloin ei ehkä kukaan firmakaan.

Onko jollain jotain linkkiä että miten kävi ja miksi, tai jos vielä kesken, niin missä mennään.

Jos lähti naapurifirmasta niin sen palovakuutuksesta ne kai sit menee?

 

[pulatunnus]

Jos lähti naapurifirmasta niin sen palovakuutuksesta ne kai sit menee?

ELi varso rengaiden omistajien "onni" oli sitten se että palo lähit naapurista ?

Edit:
Jotain uutista netistä löyty, osassa kerrotaan että omavastuun osuudella renkatai varastossa menettäneet saaneet uudet, ilmeisesti vain jos ovat olleet riittävän hyvä kuntoiset, vakuutusyhtiön nimi eri kuin se joka joka korvas työnalla olevien asiakkaiden omaisus vahingot.

 

[matu]

Jos maksaisin jonkin epäoikeudenmukaisena kokemani maksun esim 5000 kpl 0,01 euron suorituksena
(mikä maksaisi saajalle enemmän kuin maksettu summa) niin olisiko siinä jotain laitonta? Onko merkitystä maksako viitteellä vai ilman viitettä (hinta vastaaottajalle lienee 3x).

 

[Ratsia]

Jos maksaisin jonkin epäoikeudenmukaisena kokemani maksun esim 5000 kpl 0,01 euron suorituksena
(mikä maksaisi saajalle enemmän kuin maksettu summa) niin olisiko siinä jotain laitonta? Onko merkitystä maksako viitteellä vai ilman viitettä (hinta vastaaottajalle lienee 3x).

Kokeile ihmeessä ja tule sitten raportoimaan tuloksista.
Osissa maksaminen voi onnistua, jos firman järjestelmät on sopeutettu persaukisten maksusuunnitelmia silmälläpitäen. Ilman viitenumeroa lasku menee automaattisesti perintään ilman että sitä käsittelee yksikään ihminen, ja sinulla menee asiaa selvittäessä kaksi työpäivää jonottaessa firman, pankin ja perintäyhtiön maksullisiin palvelunumeroihin. Paremminkin voisit aikasi käyttää IMO.

 

[Teme_]

Tämmöinen case:

Eli sattui pieni parkkipaikkakolhu, jossa minä pakitin ensin ruudusta, huomasin peilistä että toinen pakittaa kans -> pysähdyin, enkä kerennyt/älynnyt painaa tööttiä. Hänellä apukuskikaan ei kerennyt reagoida vaikka huomasi tilanteen. Tapahtumapaikalla oli selvää kenen vika ja kuski sanoi että tekee ilmoituksen jne. Otin sitten rekkarista kuvan ja kellonajan ylös ja tein itse ilmoituksen myös.

Tähän tuli sitten päätös, että puolet menee mun piikkiin ja puolet hänen, koska yhtäaikainen peruuttaminen. Tämähän ei ainakaan minun mielestäni päde kun olin pysähdyksissä. Ja myös selkeästi ennen tätä autoa ajoväylällä. Noh kyseessä on parkkihalli ja siellä kamerat. Itse kysymys koskee sitä, kuinka saan tuon nauhatallenteen, josta näkyy että minä olen ”oikeassa”. Tässä nyt puhutaan käytännössä 150€ + 100€ bonusmenetyksestä, mutta ihan periaatteesta en halua moista maksaa. Toisella kuskilla ja minulla oli paikanpäällä kuitenkin yhteisymmärrys siitä, kuka oli syyllinen. Mutta viikonlopun jälkeen olikin ilmeisesti mieli muuttunut. Taas saa syyttää itseään kun luottaa ihmisiin lähtökohtaisesti, mutta ne ajat ovat takanapäin.

Niin onko se oikea väylä rikosilmoitus vai mikä?

Mistä asiasta meinasit tehdä rikosilmoituksen?

Vakuutusyhtiöillä on yleisenä käytäntönä se, että parkkipaikkojen kolhuissa kulut menee 50/50, mikäli kumpikin osapuoli on liikkunut "samaan aikaan". Jos auto on parkissa ja joku kolhii, niin sitten se on liikkujan vika.

Saattaa tuntua epäreilulta, varsinkin jos vastapuoli on selvästi "syyllinen" ja jopa myöntää teon. Vakuutusyhtiölle myöntämisellä ei ole merkitystä.

Lisätään vielä, että jos normaaleja liikennesääntöjä rikotaan parkkipaikalla, niin tilanne on eri (esim. joku ajaa oikealta kylkeen).

 

[Ponsu]

Mistä asiasta meinasit tehdä rikosilmoituksen?

Vakuutusyhtiöillä on yleisenä käytäntönä se, että parkkipaikkojen kolhuissa kulut menee 50/50, mikäli kumpikin osapuoli on liikkunut "samaan aikaan". Jos auto on parkissa ja joku kolhii, niin sitten se on liikkujan vika.

Saattaa tuntua epäreilulta, varsinkin jos vastapuoli on selvästi "syyllinen" ja jopa myöntää teon. Vakuutusyhtiölle myöntämisellä ei ole merkitystä.

Lisätään vielä, että jos normaaleja liikennesääntöjä rikotaan parkkipaikalla, niin tilanne on eri (esim. joku ajaa oikealta kylkeen).

Rikosilmoitus siis sen takia, että saisin tuon nauhan käsiini valvontakameroista. En sitten jaksanut tuota rumbaa lähteä tekemään.
Tässä nyt oli siis käytännössä kylkeen peruutus. Se pykälä vaan meni jotenkin niin, että pitää olla riittävän pitkä aika peruuttamatta (minun), jotta voidaan todeta ettei ollut samanaikainen peruutus. Tuosta ei oikein ollut ennakkotapauksia tai en ainakaan löytänyt, että paljonko tuo aika on. En sitten alkanut tappelemaan, koska on muutakin tekemistä elämässä. Eipä tuohon autoon nyt juuri mitään tullut edes. Hakee korjauskynän niin sillä selvä.

 

[Brejk]

Kunta laittoi koko kunnan ainoan sisäliikuntapaikan kaikilta kiinni kahdeksi viikoksi, koska nuoriso olit sotkenut siellä paikkoja. Tuntuu ihan älyttömältä tällainen kollektiivinen rankaiseminen. Itse syyllisiähän tuo ei hetkauta mitenkään, kun ei kuitenkaan salilla käy tai pääse ryhmäliikuntaa harrastamaan.

Voiko tuollaisilla perusteilla sulkeminen olla laillista toimintaa kunnalta? Koronan perusteella sulkemisen ymmärrän, koska sen voi perustella terveysriskillä, mutta tässä ainoa peruste on rankaiseminen (ja kuvitteellinen ennaltaehkäisevä vaikutus).

Kunnalla on kuitenkin laissa määritettynä vastuuna luoda edellytyksiä liikunnalle:
1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen;
2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä
3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.
Liikuntalaki 390/2015 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®