io-techin lakimiehet hoi.

Kysymys asunnon turva/valvontakameroista. Jos laitan omaan asuntooni (kerrostalo) valvontakameran, täytyykö oveen myös laittaa valvonnasta kertova tarra? Kameraa ei todellakaan ole tarkoitus käyttää kenenkään vakoilun ja käytän sitä ainoastaan silloin kun olen itse pois kotoa. Mutta jos en laita tarraa ja asuntoon tulee huoltomies, isännöitsijä/murtovaras, voidaanko minua syyttää salakatselusta?
Jos haluat pelata varman päälle niin kyllä. Tällöin jokainen asuntoon saapuva on asiasta tietoinen eikä voi syyttää salakatselusta.
 
Kysymys asunnon turva/valvontakameroista. Jos laitan omaan asuntooni (kerrostalo) valvontakameran, täytyykö oveen myös laittaa valvonnasta kertova tarra? Kameraa ei todellakaan ole tarkoitus käyttää kenenkään vakoilun ja käytän sitä ainoastaan silloin kun olen itse pois kotoa. Mutta jos en laita tarraa ja asuntoon tulee huoltomies, isännöitsijä/murtovaras, voidaanko minua syyttää salakatselusta?
Lähteistä luotettavin, iltasanomat: Professori salakatselusta: Kotona ei saa kuvata ketään ilman lupaa
 
Kysymys asunnon turva/valvontakameroista. Jos laitan omaan asuntooni (kerrostalo) valvontakameran, täytyykö oveen myös laittaa valvonnasta kertova tarra?
Aku Pänkäläinen kuitenkin sanoo, ettei esimerkiksi kerrostaloasunnon ovessa tarvitse olla tarraa tai kylttiä, jossa ilmoitetaan asunnon sisällä tapahtuvasta kameravalvonnasta. Sisältä käsin ei kuitenkaan saa kuvata naapuria, naapurin pihaa tai viereiseen taloon.
– Jokainen saa sisällä asunnossaan kuvata, mutta vieraille valvontakameroista on ehdottomasti kohteliasta kertoa, turvallisuusasiantuntija sanoo.
– Onhan se outoa jättää kertomatta, eikä se ainakaan ole hyvän maun mukaista. Varsinkin siinä tapauksessa, jos kamerat on piilotettu.
 

Niin, pisti vähän miettimään kun joku vuosi sitten olin panemass... päiväkahvilla jotain randomia. En nyt muista että oliko kameravalvonnasta ilmoittavat tarrat ulko- vai väliovessa. Yritin vähän katsella missä niitä kameroita olisi mutten äkkiä vilkaisten nähnyt. Sitten jos ja kun niitä kameroita oli, niin mihinköhän hemmettiin kaikki on tallentunut.
Enkä kysellyt niistä sen tarkemmin, olihan siellä tietty kaikenlaista arvosta ko. kämpässä joten ehkä sen takia.
 
Niin, pisti vähän miettimään kun joku vuosi sitten olin panemass... päiväkahvilla jotain randomia. En nyt muista että oliko kameravalvonnasta ilmoittavat tarrat ulko- vai väliovessa. Yritin vähän katsella missä niitä kameroita olisi mutten äkkiä vilkaisten nähnyt. Sitten jos ja kun niitä kameroita oli, niin mihinköhän hemmettiin kaikki on tallentunut.
Enkä kysellyt niistä sen tarkemmin, olihan siellä tietty kaikenlaista arvosta ko. kämpässä joten ehkä sen takia.
Oletko katsonut Pornhubista, löytyykö panovideota :D
 
Eiköhän Suomessa ole likemmäs satoja tuhansia webbikameroita ihmisillä ja yhdestäkään ei ole varoitustarraa missään.

. Tästä on myös ennakkotapaus, jossa poliisit koittivat saada erästä ihmistä oikeuteen omakotitalossa tapahtuneesta valvontakameroiden kuvaamisesta poliisikäynnin aikana. Yritys sai täystyrmäyksen oikeudessa. Lopputulos oli, että omassa asunnossaan saa kuvata.

Tää kanssa muistui mieleen, en äkkiseltään osannut tuota googlettaa, joku 15-20 vuoden takainen juttu. Tyyppi asui jossain korvessa ja joko poliisilla oli hankaluuksia miehen kanssa, tai miehellä poliisin.

Varoitustarroilla kameravalvonnasta olisi kai tarkoitus vähentää riskiä joutua amatöörivarkaiden uhriksi? Toisaalta sen luulisi vähentävän kiinnijäämisriskiä ammattilaisilla.
 
Eiköhän Suomessa ole likemmäs satoja tuhansia webbikameroita ihmisillä ja yhdestäkään ei ole varoitustarraa missään.



Tää kanssa muistui mieleen, en äkkiseltään osannut tuota googlettaa, joku 15-20 vuoden takainen juttu. Tyyppi asui jossain korvessa ja joko poliisilla oli hankaluuksia miehen kanssa, tai miehellä poliisin.

Varoitustarroilla kameravalvonnasta olisi kai tarkoitus vähentää riskiä joutua amatöörivarkaiden uhriksi? Toisaalta sen luulisi vähentävän kiinnijäämisriskiä ammattilaisilla.
Olennaista tuossa, että poliisi on virkamies. Sama ei päde yksityishenkilöön.
- Kun poliisi tekee virkatoimia kentällä, oli se sitten julkisella tai toisen kotirauhalla suojatussa paikassa, niin ei hän saa mitään yksityisyyden suojaa niitä toimia tehdessään.

 
Olennaista tuossa, että poliisi on virkamies. Sama ei päde yksityishenkilöön.
- Kun poliisi tekee virkatoimia kentällä, oli se sitten julkisella tai toisen kotirauhalla suojatussa paikassa, niin ei hän saa mitään yksityisyyden suojaa niitä toimia tehdessään.


Samaisessa artikkelissa on myös kohta "Nurmisen mukaan kameravalvonnasta ilmoitusvelvollisuus ei koske luonnollisen henkilön yksityisiin tarkoituksiin suorittamaa kuvausta. " Eli näinollen tulkitsisin tuon koskevan myös yksityishenkilöitä.
 
Tässä asia tiivistetysti

Ja tässä proffa kertoo saman haastattelussa

edit. Ja miksi ei sovellu virantoimituksessa olevaan poliisiin tai mielestäni myöskään huoltomieheen tai sähkäriin: ovat kohteessa duunissa eivätkä sellaisessa asemassa, että he olisivat siinä tilanteessa kotirauhan suojaamia.
 
Voiko ja osaisiko joku kiteyttää kuulemiseen liittyvät "ehdottomat" seikat? Tai kuulemista koskevan menettelyn osalta? Ja liittyykö menettelyyn "poikkeuksia" erilaisissa tapauksissa?
Vielä jos osaisi kuvata menettelyvirheitä ja niiden oikaisemista esim. päätöksen kumoaminen tai mitätöinti ja edellyttääkö se yleensä muuta kuin kantelua?
Ja tarkennetaan sen verran, että kyse on hallintoasiasta eikä esim. oikeudenkäynnistä.
 
Voiko ja osaisiko joku kiteyttää kuulemiseen liittyvät "ehdottomat" seikat? Tai kuulemista koskevan menettelyn osalta? Ja liittyykö menettelyyn "poikkeuksia" erilaisissa tapauksissa?
Vielä jos osaisi kuvata menettelyvirheitä ja niiden oikaisemista esim. päätöksen kumoaminen tai mitätöinti ja edellyttääkö se yleensä muuta kuin kantelua?
Ja tarkennetaan sen verran, että kyse on hallintoasiasta eikä esim. oikeudenkäynnistä.
Helpottaisi vastaamista kun tietäisi minkälaiseen hallintoasiaan tämä liittyy.

Lähtökohtaisesti asianomistajaa on kuultava ennen päätöstä.
 
Helpottaisi vastaamista kun tietäisi minkälaiseen hallintoasiaan tämä liittyy.

Lähtökohtaisesti asianomistajaa on kuultava ennen päätöstä.
Mutta miten tästä tulee kertoa asianomaiselle?
Käsittääkseni täytyy kertoa, että kyse on kuulemisesta, jonka lisäksi tulisi kertoa siihen liittyvistä ehdoista, kuten määräajasta tai muusta menettelyyn liittyvistä seikoista
 
Mutta miten tästä tulee kertoa asianomaiselle?
Käsittääkseni täytyy kertoa, että kyse on kuulemisesta, jonka lisäksi tulisi kertoa siihen liittyvistä ehdoista, kuten määräajasta tai muusta menettelyyn liittyvistä seikoista
Helpottaisi vastaamista kun tosiasiat olisi selvillä. Yleisesti ottaen kyllä, kuuleminen määräpäivineen ilmoitetaan ennen päätöstä asianosaiselle.
 
Osakeyhtiölaki sanoo näin:

"Hallitukseen on valittava yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Mitä tässä laissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen."

On kuitenkin eräs osakeyhtiö jonka hallitukseen valittiin yhtiökokouksessa vain yksi jäsen vajaa vuosi sitten eikä kaupparekisterin mukaan hallituksella ole edelleenkään varajäsentä.

Yritys silti on ja voi hyvin, mitä tuosta nyt voi seurata? Hallitus on myös tehnyt päätöksiä vajaalla miehityksellä.
 
Osakeyhtiölaki sanoo näin:

"Hallitukseen on valittava yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
...
vain yksi jäsen
...
Hallitus on myös tehnyt päätöksiä vajaalla miehityksellä.
Ei ketään paikalla :) mutta kuitekin päätöksiä tehty ?

Tarkoitat varmaan että yhtiöjärjestyksen mukaan pitäisi olla enemmän kuin tuo yksi ?
 
Viimeksi muokattu:
Mahtaisi olla ikävää olla paritaloyhtiön omistaja jos hallitukseen pitäisi palkata ulkopuolisia jäseniä :beye:. Et tosiaan maininnut yhtiöjärjestystä.
 
Ei ketään paikalla :) mutta kuitekin päätöksiä tehty ?

Tarkoitat varmaan että yhtiöjärjestyksen mukaan pitäisi olla enemmän kuin tuo yksi ?
En osaa vielä sanoa mitä yhtiöjärjestys asiasta sanoo.

Mutta tarkoittaako tuo nyt sitä että yhtiöjärjestys vois kumota vaatimuksen varajäsenestä jos hallituksessa on alle kolme jäsentä? Yritin googletella tuota aikani suuremmin menestymättä.
 
En osaa vielä sanoa mitä yhtiöjärjestys asiasta sanoo.

Mutta tarkoittaako tuo nyt sitä että yhtiöjärjestys vois kumota vaatimuksen varajäsenestä jos hallituksessa on alle kolme jäsentä? Yritin googletella tuota aikani suuremmin menestymättä.
Ei ton sun esiin nostaman yhtiön hallituksen tekemissä päätöksissä ole mitään laillisuusongelmaa sen takia, että yhtiöllä ei ole hallituksen varajäsentä. Hallituksen varajäsen on varajäsen ja tulee hallituksen varsinaisen jäsenen tilalle, mikäli varsinainen jäsen on estynyt. Varajäsentä ei ole tarvinnut kutsua edes mihinkään kokoukeen, koska se ainokainen hallituksen jäsen on pystynyt tekemään päätöksiä.
 
Ei ton sun esiin nostaman yhtiön hallituksen tekemissä päätöksissä ole mitään laillisuusongelmaa sen takia, että yhtiöllä ei ole hallituksen varajäsentä. Hallituksen varajäsen on varajäsen ja tulee hallituksen varsinaisen jäsenen tilalle, mikäli varsinainen jäsen on estynyt. Varajäsentä ei ole tarvinnut kutsua edes mihinkään kokoukeen, koska se ainokainen hallituksen jäsen on pystynyt tekemään päätöksiä.
Juu, lähinnä mietin että vaikuttaako tuo nyt mihinkään. Ja jos ei niin miksi se on lakiin noin kirjattu alunperin
 
Mahtaisi olla ikävää olla paritaloyhtiön omistaja jos hallitukseen pitäisi palkata ulkopuolisia jäseniä :beye:. Et tosiaan maininnut yhtiöjärjestystä.

Jommankumman hallituksen jäsenen puoliso varajäseneksi. Ongelma ratkaistu.
 
En osaa vielä sanoa mitä yhtiöjärjestys asiasta sanoo.

Mutta tarkoittaako tuo nyt sitä että yhtiöjärjestys vois kumota vaatimuksen varajäsenestä jos hallituksessa on alle kolme jäsentä? Yritin googletella tuota aikani suuremmin menestymättä.
Kerroit että hallituksessa yksijäsen, ja että hallitus tehnyt päätöksiä vajaalla miehityksellä.

Ynnäilin että jos hallituksen kokous on ollut vajaalla miehityksellä, niin siellä on ollut vähemmän kuin yksi paikalla, eli ei ketään -> tuskin päätöksiä.

Kerroit ettei ole varajäsentä, joten olematon varajäsenkään ei ole voinut tehdä päätöksi.


Joten veikkaan jotain väärinkäsitystä, ja että hallitus on tehnyt täydellä miehityksellä päätökset. (yksi jäsen, joten yksimieliset päätökset)

Jos edellinen varajäsen on lähetynyt lätkiin, niin uusi pitää hommata, se on sitä varten jos se ainoa on estynyt. (siksi vaaditaan varamies että jos se varsinainen jostain syystä ei voi hoitaa hommaa)

Jos kyse sinun firmasta, niin pallo on sinulla, houkuttele joku suostumaan varamiheksi, sovi palkkio sellaiseksi että painottuu siihen jos oikeasti tulee tarve. Eli jos kaikki menee hyvin niin ei varamiehelle tarvetta, mutta jos menee huonosti niin pitäisi olla valmius, eli jos et heti saa mielestä, niin vaihda heti kun löydät.

Jos kyse on jonkun yhteistyökumppanin firmasta, jos kyse yrittäjä/omistajasta joka hallituksen ainoa jäsen, niin jos sille sattuu jotain eikä ole varamistä. (varsinkin jos firmalla ei ole toimitusjohtajaa (tai sekin on tuo sama) eikä muita työntekijöitä), niin onhan se riski mikä pitää tiedostaa. Itseään ei kannata välttämättä tyrkyttää, ainakin vähän miettiä.
 
Viimeksi muokattu:
Kerroit että hallituksessa yksijäsen, ja että hallitus tehnyt päätöksiä vajaalla miehityksellä.

Ynnäilin että jos hallituksen kokous on ollut vajaalla miehityksellä, niin siellä on ollut vähemmän kuin yksi paikalla, eli ei ketään -> tuskin päätöksiä.

Kerroit ettei ole varajäsentä, joten olematon varajäsenkään ei ole voinut tehdä päätöksi.


Joten veikkaan jotain väärinkäsitystä, ja että hallitus on tehnyt täydellä miehityksellä päätökset.

Jos edellinen varajäsen on lähetynyt lätkiin, niin uusi pitää hommata, se on sitä varten jos se ainoa on estynyt. (siksi vaaditaan varamies)

Jos kyse sinun firmasta, niin pallo on sinulla, houkuttele joku suostumaan varamiheksi, sovi palkkio sellaiseksi että painottuu siihen jos oikeasti tulee tarve.

Jos kyse on jonkun yhteistyökumppanin firmasta, jos kyse yrittäjä/omistajasta joka hallituksen ainoa jäsen, niin jos sille sattuu jotain eikä ole varamistä. (varsinkin jos firmalla ei ole toimitusjohtajaa (tai sekin on tuo sama) eikä muita työntekijöitä), niin onhan se riski mikä pitää tiedostaa
Niin siis tämän osakeyhtiön hallituksen kokoonpano on ollut vajaan vuoden yksi varsinainen jäsen ja nolla varajäsentä. Vajaamiehityksellä meinasin tuota ettei osakeyhtiölain kohta täyty.

Eikä ole edes yritetty täydentää.
 
Niin siis tämän osakeyhtiön hallituksen kokoonpano on ollut vajaan vuoden yksi varsinainen jäsen ja nolla varajäsentä. Vajaamiehityksellä meinasin tuota ettei osakeyhtiölain kohta täyty.
Ok, eli hallitus on kokoontonut täydellä miehityksellä.

Varalle pitäs se varajäsen hommata.

Eli rivienvälistä voisi ymmärtää että sinulla ei ole isoa kytköstä tuohon firmaan, et ole omistaja?
Mutta jokin kontakti on, ja siitä syystä se nyt vähän arveluttaa, onko tuo halitus tehnyt jotain päätöksiä joilla sinulle merkitystä ja nyt jännität että onko se pitävä. Ainakin on se riski että jos tuo nykyinen on ainoa omistaja, eikä toimaria, ja jos se sairastuu pahasti, niin hommat voi töksähtää pahastikkin jos ei ole ketään joka tulee varalle. En tarkoita että joku random varamies oletettu olisi jotekin pelastu, mutta olisi ainakin joku jota potkia.

Tai seurailut jotain napurin/läheisen yrittäjä touhua ja olet vähän huolissas.
 
Ok, eli hallitus on kokoontonut täydellä miehityksellä.

Varalle pitäs se varajäsen hommata.

Eli rivienvälistä voisi ymmärtää että sinulla ei ole isoa kytköstä tuohon firmaan, et ole omistaja?
Mutta jokin kontakti on, ja siitä syystä se nyt vähän arveluttaa, onko tuo halitus tehnyt jotain päätöksiä joilla sinulle merkitystä ja nyt jännität että onko se pitävä. Ainakin on se riski että jos tuo nykyinen on ainoa omistaja, eikä toimaria, ja jos se sairastuu pahasti, niin hommat voi töksähtää pahastikkin jos ei ole ketään joka tulee varalle. En tarkoita että joku random varamies oletettu olisi jotekin pelastu, mutta olisi ainakin joku jota potkia.

Tai seurailut jotain napurin/läheisen yrittäjä touhua ja olet vähän huolissas.
Ei ole merkittävää kytköstä, tälleen vain sivusta seuraajan ihmettelyä.
 
Jommankumman hallituksen jäsenen puoliso varajäseneksi. Ongelma ratkaistu.
Ihmettelin ensin ehdotusta, kun puhuttiin yhdestä omistajasta.
Ja sinä mietit tilannetta jossa kaksi omistajaa joilla kummallakin puoliso , joo varmaan ihan yleinen ja voi toki miettiä olisko kaksi varajäsentä. Tai mietit tilannetta jossa omistajina on kaksi pariskuntaa (neljä omistajaa).

Mutta jos yksiomistaja ja sillä puoliso, niin joo käy sekin ja usein puolisot on lätkitty varajäseniksi.

Ei ole merkittävää kytköstä, tälleen vain sivusta seuraajan ihmettelyä.
Ok.
Ei tuo tavatonta , varsinkaan silloin jos se varajäsenen kanssa menee välit poikko jolloin varajäsen usein ihan viisaasti lähtee lätkiin sidoksistaan. Toinen sitten tilanne jos varajäsen huomaa ettei halua missään tapauksessa joutua selvitteleen yrittäjän touhuja ja lähtee lätkiin. Tilalle voi olla vaikea löytää ketään., ja jos vilpittömästi yrittää niin ei ehkä halua ihan ketä vaan tilalle.
 
Näitä puuttuvia varajäseniä ei taida nykyisinkään viranomainen (= PRH) edes valvoa. Se riittää, että on hallitus nimettynä ja jos ei ole, parin huomauskirjeen jälkeen poistetaan firma kaupparekisteristä.

Osakkaiden pitäisi vaatia varajäsenen valintaa yhtiökokouksessa, mutta jos (tai kun) on sellainen firma, että yksi ja sama osakas omistaa kaikki osakkeet ja on itse se hallituksen jäsen, niin eipä puuttuvaa varajäsentä lopulta kaipaa kukaan sellainen, jolla olisi asiaan sananvaltaa.
 
eipä puuttuvaa varajäsentä lopulta kaipaa kukaan sellainen, jolla olisi asiaan sananvaltaa
Paitsi siinä vaiheessa, kun ainut hallituksen jäsen heittää äkillisesti lusikan nurkkaan. Eikä kukaan saa laillisesti alkaa hoitamaan firman asioita.
 
Paitsi siinä vaiheessa, kun ainut hallituksen jäsen heittää äkillisesti lusikan nurkkaan. Eikä kukaan saa laillisesti alkaa hoitamaan firman asioita.
Siinä tilanteessa kyllä.

Ja jos kyseessä on yhtiö, jossa yrittäjä omistaa koko osakekannan ja puuhaa hallituksen jäsenenä yksin, ei pahimmillaan yhtiökokouskaan pääse valitsemaan uutta hallituksen jäsentä jos yrittäjä/osakas on esim. vakavasti sairastuneena osastolla. Tällaisissa firmoissa tosin monesti on se varajäsenkin yrittäjän vaimo, poika, kaveri tms. kuka siihen hommaan on helposti saatu suostumaan, eikä välttämättä ole ollut yhtiön käytännön taloudenpidon kanssa oikein missään tekemisissä. Tietenkin pystyisi hoitamaan edes pakolliset kiireisimmät asiat, mutta voi olla melko vaikeaa hypätä yhtäkkiä johtamaan firmaa ja olla vastuussa siitä, että homma toimii myös laillisesti.
 
Mikä on vanhenemisaika kikyssä? Tuon mukaan tuo on HelHO:2020:11 - Oikeus.fi / Tuomioistuimet / Hovioikeudet / Helsingin hovioikeus työnantajan direktio-oikeudella teettämää työtä joten kyseessä ei olle yityö? Onko se 5v eli vielä olisi aikaa hakea jopa 2017 alusta olevia saatavia?

Itsellä on tismalleen sama case eli työsopparissa on on tuntimäärä (37,5) kohdassa X ja kohdassa 'N' sanotaan että muissa asioissa sovelletaan työehtosopparia. Lisäksi olen työsuhteen aikana pistänyt pari mailia HR:ään että en tätä hyväksy ja irtisanoutuessa (2020) kysyin johdolta josko he haluaisivat korvata tehdyt tunnit jotenkin (tarjosin jopa muistaakseni 10-20% alea)? Ei kiinnostanut johtoa - tästä on mailit tallessa.

Liittoon en kuulu joten miten asiaa voisi edistää (ilmeisesti pakko nostaa kanne käräjille)? Mitä voisi vaatia ja onko onko mahdollista että asia olisi kokonaan/osittain hapantunut jolloin tossa voisi käydä niin että itselle tulisi sittenkin maksettavaa... Isoista summista ei puhuta luokkaa 2000e + mahdolliset korot, jotenkin joutuuko tässä vain nielemään tappion vai mitä?
 
Onko laillista laittaa kaupassa ostokset taskuun ja ottaa ne vasta kassalla pois taskusta?
Miksi ei olisi, mitä väliä sillä on että missä niitä kannat? Itse olen monesti kaupassa käynyt (ilman kärryä ja koria) ja kun sitä ostettavaan on vahingossa kertynyt sitä alkuperäistä banaaninippua enemmän niin olen työtännyt niitä sinne minne sopinut. Varastaminen tulee kyseeseen käsittääkseni vain jos siihen on ollut vakaa aikomus (jota taskuun laitettu tomaattimurska ei täytä) tai olet ohittanut kassalinjaston (joka sekin on aika absurdia kun lasten rattaissa on korissa 0,1e tikkari ja kaikki muu on maksettu, mutta tämä on tositarina).

Sen sijaan olisi mielenkiintoista kuulla mikä on tulkinta prisman "skannaa ja maksa" palvelussa? He tekevät jopa pistotaskistuksia joista ei ymmärtääkseni seuraa rikosilmoitusta jos pääosa on skannettu... Voidaanko sinua oikeasti syyttää jostain jos vahingossa on jäänyt tuote skannaamatta (sehän voi olla 50e sisäfile tai 0,1e tikkari) kun palvelu (ja riskit) on kuitenkin kaupan itsensä tarjoama... Voiko asiaan vaikuttaa jotain jos vaikka bonuskortilla näytät että tänäkin vuonna ko. kaupasta on ostettu 4000 eurolla tavaraa? Ja tosiaan kun 30v olet latonut tavaraa ostoskärryyn ja siitä kassahihnalle niin ei tartte edes yritystä että ekoilla kerroilla jää joku tuote skannaamatta ihan vain vahingossa, omalta kohdalta voisi sanoa että meni ½ vuotta että "automaattisesti" tavara menee skaneriin ennen kärryä.

Ps. ja jos jotain olen "varastanut" niin siitä en ole tietoinen ja jos jotain haluaisin varastaa niin pistotarkastusten (niitä on osunut monia) perusteella niin 50e sisäfile kassin pohjalla ei huomiota herätä, koska skannaavat tuotteita joista koodin saa käytännössä koskematta kassiin... Mutta siis tosiaan omalla kohdalla on yhtä todennäköistä että jos jotain skannaamatta jää niin se voi olla 0,1e tikkari tai se 50e sisäfilepaketti, koska kysymys olisi puhtaasti ihmimillisestä erheestä...
 
Viimeksi muokattu:
Mikä on vanhenemisaika kikyssä? Tuon mukaan tuo on HelHO:2020:11 - Oikeus.fi / Tuomioistuimet / Hovioikeudet / Helsingin hovioikeus työnantajan direktio-oikeudella teettämää työtä joten kyseessä ei olle yityö? Onko se 5v eli vielä olisi aikaa hakea jopa 2017 alusta olevia saatavia?

Itsellä on tismalleen sama case eli työsopparissa on on tuntimäärä (37,5) kohdassa X ja kohdassa 'N' sanotaan että muissa asioissa sovelletaan työehtosopparia. Lisäksi olen työsuhteen aikana pistänyt pari mailia HR:ään että en tätä hyväksy ja irtisanoutuessa (2020) kysyin johdolta josko he haluaisivat korvata tehdyt tunnit jotenkin (tarjosin jopa muistaakseni 10-20% alea)? Ei kiinnostanut johtoa - tästä on mailit tallessa.

Liittoon en kuulu joten miten asiaa voisi edistää (ilmeisesti pakko nostaa kanne käräjille)? Mitä voisi vaatia ja onko onko mahdollista että asia olisi kokonaan/osittain hapantunut jolloin tossa voisi käydä niin että itselle tulisi sittenkin maksettavaa... Isoista summista ei puhuta luokkaa 2000e + mahdolliset korot, jotenkin joutuuko tässä vain nielemään tappion vai mitä?
En tiedä mitään näistä jutuista, mutta sellainen on pääkoppaan jäänyt että palkkasaatavan vanhentumisaika on 5 v palkan erääntymisestä ja työsuhteen päätyttyä on 2 v kuluessa nostettava kanne.

Suosittelisin että käyt työriita-asioihin erikoistuneen asianajan juttusilla ihan ekaksi. Jos jutussa on ainesta se selviää alkuneuvottelussa, jonka luulisi olevan maksuton. Kumma jos työnantaja haluaa mennä käräjille vielä sen jälkeen kun saa ekan kirjeen asianajajalta. Vähän paikkakunnasta riippuu löytyykö sellainen asianajaja, mutta pääkaupungissa niitä on ja yksi toimisto tulisi heti mieleen.
 
En tiedä mitään näistä jutuista, mutta sellainen on pääkoppaan jäänyt että palkkasaatavan vanhentumisaika on 5 v palkan erääntymisestä ja työsuhteen päätyttyä on 2 v kuluessa nostettava kanne.

Suosittelisin että käyt työriita-asioihin erikoistuneen asianajan juttusilla ihan ekaksi. Jos jutussa on ainesta se selviää alkuneuvottelussa, jonka luulisi olevan maksuton. Kumma jos työnantaja haluaa mennä käräjille vielä sen jälkeen kun saa ekan kirjeen asianajajalta. Vähän paikkakunnasta riippuu löytyykö sellainen asianajaja, mutta pääkaupungissa niitä on ja yksi toimisto tulisi heti mieleen.
Näin mäkin olen asian ymmärtänyt ja ylitöissä 2v... No laitappa YV:llä toimisto se pk-seudun toimisto, olen 100% varma että sama tuomio päätee minun tapaukseen, mutta omalla rahalla (ilman juristia joka antaa 99,99% vakuuden) en lähde 2ke casea viemään eteenpäin koska nähnyt miten tuo järjestelmä toimii eli lopputulos voi periaatteessa olla mitä vaan.

Ja miten selvittää että onko tuosta valitettu korkeimpaan oikeuteen (määräaika meni jo)?
 
Viimeksi muokattu:
Näin mäkin olen asian ymmärtänyt ja ylitöissä 2v... No laitappa YV:llä toimisto, olen 100% varma että sama tuomio päätee minun tapaukseen, mutta omalla rahalla (ilman juristia joka antaa 99,99% vakuuden) en lähde 2ke casea viemään eteenpäin koska nähnyt miten tuo järjestelmä toimii eli lopputulos voi periaatteessa olla mitä vaan.

Ja miten selvittää että onko tuosta valitettu korkeimpaan oikeuteen (määräaika meni jo)?
Lainvoimaisuuden voi kysyä hovioikeuden kirjaamosta. Joo laitan yv:tä.
 
Olen näitä juttuja tässä aiemmin googlettanut ja yleinen konsensus on että omaisella ei ole velvollisuutta järjestää tai hoitaa hautaamista.

Mutta onko velvollisuus tehdä perunkirjoitus?
 
Olen näitä juttuja tässä aiemmin googlettanut ja yleinen konsensus on että omaisella ei ole velvollisuutta järjestää tai hoitaa hautaamista.

Mutta onko velvollisuus tehdä perunkirjoitus?

Ks. Joutuuko perillinen hoitamaan vihaamansa vainajan kuolinpesän? Velvollisuudelta välttyy vain täysin välinpitämätön

" .... PROFESSORI KANGAS kertoo, että perillinen välttyy kuolinpesän hoitamiselta ainoastaan yhdellä keinolla. Perillisen täytyy olla täysin passiivinen.
”Sille ei voi mitään, että esimerkiksi rintajälkeläiset ovat perittävän kuolinpesän osakkaita muodollisesti. Jos he kuitenkin pysyvät täysin passiivisina eivätkä koske tikullakaan kuolinpesään, perillisen oikeus perintöön vanhentuu kymmenessä vuodessa”, Kangas sanoo.
Perillinen voi tehdä ilmoituksen perinnöstä luopumiseksi, mutta jos perillisellä on alaikäisiä lapsia, ongelma ei poistu luopumalla, sillä lapsista tulee perillisiä vanhempansa sijaan. Kun lapset ovat alaikäisiä, heitä edustaa perinnöistä luopunut vanhempi.
Kangas kertoo, että alaikäinen ei voi luopua perinnöstä ilman maistraatin antamaa lupaa. Jotta maistraatti antaisi luvan, pesää täytyy selvittää niin pitkälle, että maistraatti uskoo, ettei pesässä ole mitään perittävä.
SUOMESSA kuolee vuosittain noin 50 000 ihmistä. Vuosittain verottajalle jää toimittamatta 500–600 perukirjaa, mikä vastaa noin prosenttia kuolleista.
Kangas sanoo, että perillisen passiivisuus ei usein onnistu käytännön syistä.
”Lapsi saattaa esimerkiksi ajatella, että hän vain hautaa vanhempansa tai siivoaa ainakin tämän asunnon. Näin tehdessään lapsi väistämättä kuitenkin joutuu puuttumaan kuolinpesän asioihin.”
Kuolinpesään puuttuminen taas tarkoittaa sitä, että lapsen odotetaan huolehtivan pesästä perunkirjoitukseen saakka.
PASSIIVISENA pysyminen voi olla haastavaa, jos vainajalta on jäänyt velkoja. Suomessa perilliset eivät vastaa vainajan veloista, mutta perintäyhtiöt lähestyvät lähiomaisia ja vaativat perittävän laiminlyömän maksun suorittamista.
”Kun postista tulee kuukausittain perintäuhkaisia kirjeitä, se hermostuttaa ihmisiä ja tekee olon epämiellyttäväksi. Kuka pystyy henkisesti jättämään asian vain siihen?” Kangas toteaa.
Jos perillinen päättää huolehtia pesänselvityksestä, hänen on varauduttava käyttämään aikaansa ja rahojansa. Suomessa ei ole mitään rahastoa, josta voisi hakea apua kuolinpesän selvittämiseen. Jos vainajalla on varallisuutta, tuomioistuin voi määrätä pesänselvittäjän.
”Jos vainaja on varaton, hänestä riittää niin sanottu jätkän perukirja, jossa vain ilmoitetaan, että vainaja on varaton, piste”, Kangas toteaa. "
 
No toi koskee enemmän perimistä. "Perillisen täytyy olla täysin passiivinen. " Samaan aikaan kaikkialla toitotetaan että olisi velvollisuus järjestää perunkirjoitus.
 
Olen näitä juttuja tässä aiemmin googlettanut ja yleinen konsensus on että omaisella ei ole velvollisuutta järjestää tai hoitaa hautaamista.

Mutta onko velvollisuus tehdä perunkirjoitus?
Ei jos onnistuu olemaan täysin passiivinen ettei reagoi mihinkään yhteydenottoihin jolloin on mahdollista olla tietämätön koko kuolemasta. Jos yhteen puheluunkin asiaan liittyen erehtyy vastamaan niin peli on menetetty. Mahdollista, mutta vaikeata.
 
Kävi tutulle uudelle yksinyrittäjälle klassinen. Tuli puhelu, myytiin taas jotain fonecta/eniro/tms-näkyvyyttä ja kiireisenä ja hämmentyneenä tuttu meni sitten ilmeisesti sanomaan joo vääriin asioihin. Nyt tajusi tulleensa huijatuksi ja soitti minulle paniikissa että mitä tässä pitäisi tehdä.

Eli vastaava case kun tässä: Yrittäjä, varo tätä huijausta

Miten tilanteessa kannattaisi edetä? Myyjän yhteystietoja ei ole, eikä tuttu ole edes varma keneltä tilasi ja mitä. Puhelu tuli vieläpä tuntemattomasta numerosta. Sanoin että odottaa laskua ja riitauttaa sen, mutta mitenkä toimii kun ilmeisesti on kuitenkin sanonut vahingossa joo nauhalle? Onko sillä vaikutusta, että tässä kohtaa yrittäjä ja puhelussa joo sanonut henkilö on alaikäinen? Alaikäinen henkilö kun ei saa juridista sopimusta tehdä ilman huoltajan suostumusta -> kun lasku tulee niin kirjallinen vastine, jos tulee perintätoimistosta perintää niin riitauttaa?
 
Viimeksi muokattu:
Elikkäs, tilanne tämä: vanhalla työnantajalla on sotkuja oikeudessa. Olen siis jo irtisanoutunut sieltä vuosi sitten. Nyt tämän työnantajan lakimies oli yrittänyt soittaa ja haluaa varmaan tietoa yhdestä vanhasta "tapauksesta", mikä on oikeudessa. En ole itse siis tehnyt tai syyllistynyt mihinkään laittomaan. En haluaisi olla vanhan työnantajan kanssa missään tekemisissä. Voidaanko minut "pakottaa" todistamaan oikeuteen jos jotain tiedän.

Eli millaisissa tilanteissa on pakko mennä todistajaksi?
 
Elikkäs, tilanne tämä: vanhalla työnantajalla on sotkuja oikeudessa. Olen siis jo irtisanoutunut sieltä vuosi sitten. Nyt tämän työnantajan lakimies oli yrittänyt soittaa ja haluaa varmaan tietoa yhdestä vanhasta "tapauksesta", mikä on oikeudessa. En ole itse siis tehnyt tai syyllistynyt mihinkään laittomaan. En haluaisi olla vanhan työnantajan kanssa missään tekemisissä. Voidaanko minut "pakottaa" todistamaan oikeuteen jos jotain tiedän.

Eli millaisissa tilanteissa on pakko mennä todistajaksi?

Mun ymmärtääkseni vain voudin määräyksestä on pakko mennä, tai jos on syytetyn lähiomainen.
 
Mun ymmärtääkseni vain voudin määräyksestä on pakko mennä, tai jos on syytetyn lähiomainen.
Okei. Joo eli ilmeisesti ei tarvi mennä vasta kun jos oikeudesta tulee kutsu. Veikkaan, että lakimies vaan kalastelee olisiko minulla tietoja, joka hyödyttäisi hänen omaa puolustusta.
 
Kävi tutulle uudelle yksinyrittäjälle klassinen. Tuli puhelu, myytiin taas jotain fonecta/eniro/tms-näkyvyyttä ja kiireisenä ja hämmentyneenä tuttu meni sitten ilmeisesti sanomaan joo vääriin asioihin. Nyt tajusi tulleensa huijatuksi ja soitti minulle paniikissa että mitä tässä pitäisi tehdä.

Eli vastaava case kun tässä: Yrittäjä, varo tätä huijausta

Miten tilanteessa kannattaisi edetä? Myyjän yhteystietoja ei ole, eikä tuttu ole edes varma keneltä tilasi ja mitä. Puhelu tuli vieläpä tuntemattomasta numerosta. Sanoin että odottaa laskua ja riitauttaa sen, mutta mitenkä toimii kun ilmeisesti on kuitenkin sanonut vahingossa joo nauhalle? Onko sillä vaikutusta, että tässä kohtaa yrittäjä ja puhelussa joo sanonut henkilö on alaikäinen? Alaikäinen henkilö kun ei saa juridista sopimusta tehdä ilman huoltajan suostumusta -> kun lasku tulee niin kirjallinen vastine, jos tulee perintätoimistosta perintää niin riitauttaa?

Kun lasku tulee ilmoittaa että ei ole tehnyt ko. sopimusta ja lasku on aiheeton. Yleensä tässä vaiheessa yrittävät saada nöyrtymään noilla nauhoilla, mutta voi todeta että ei hyväksy ja katso sopimusta syntyneeksi. Jos menee perintään ilmoittaa perintäyritykselle että lasku on aiheeton, ne tiputtavat nuo yleensä samantien.

Modus operantihan noissa on juuri se että osalla lasku livahtaa reskontran läpi maksuun tai yrittäjä pelkää kusettajan maksuhäiriömerkinnällä peloittelua. Käräjiähän nuo ei kestä millään, joten oikeudelliseen perintään nuo firmat ei noita koskaan vie. Eli selkeä reklamointi viimeistään perintäfirmalle ja asian voi jättää sen myötä sikseen.
 
Okei. Joo eli ilmeisesti ei tarvi mennä vasta kun jos oikeudesta tulee kutsu. Veikkaan, että lakimies vaan kalastelee olisiko minulla tietoja, joka hyödyttäisi hänen omaa puolustusta.

Sellainen vinkki yleisesti, että mitään ei tarvitse muistaa. Todistajana oikeudessa ei saa valehdella, mutta jos ei muista niin ei muista. Joskus on koomista kun ihan lähiaikojen tapahtumatkaan eivät muistu mieleen, mutta ei sille kukaan mitään voi. Lakimiehelle voit kertoa suoraan ettei nappaa yhtään auttaa ketkua ex-työnantajaa, eiköhän tuo jätä rauhaan.
 
Kävi niin, että tilasin osan autoon, joka rekisterinumerohaun mukaan sopii autooni. Kyseinen osa tuli saksasta, eikä kuitenkaan sovi tähän vaan saman auton toiseen korimalliin. Sivuilla selkeästi sanottu, että kyseinen osa sopii minun malliini. Sivulla alempana kuitenkin sanotaan, että vain oen numeron perusteella voi tehdä lopullisen ostopäätöksen. Tämä ei täsmää autooni, mutta en tilatessa huomannut kun on niinpienellä kerrottu. Nyt yritys haluaa, että maksan palautuskustannukset saksaan, koska kyseessä ei ole heidän virhe vaan olen tilannut väärän osan perustuen oen numeroon. Kyseisellä sivulla mainitaan kahdessa eri paikassa että sopii minun autooni ja korimalliin. Mitä mieltä IO-lakimiehet tästä?
 
Olet tilannut väärän osan, harmillista. Oppirahoja ja samalla opit sen, että osien sopivuus aina varmistetaan ihan itse kun tilaillaan maailmalta. Jos haluat jonkun muun sen varmistavan puolestasi niin maksa siitä palvelusta paikalliselle varaosamyyjällesi.

Edit: Toki en ole lakimies, mutta vierestä katsonut kun porukka noista koettaa tapella. Enkä edes varaosamyyjäkään.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 811
Viestejä
4 517 578
Jäsenet
74 479
Uusin jäsen
Muumimamma
Back
Ylös Bottom