io-techin lakimiehet hoi.

[Graf af Kexholm]

Onko kuinka normaalia että perintö asiassa lakimiehen sijaan yhteyttä otti pois menneen jälkeläinen ?

Minua siis pyydetään hyväksymään testamentti ja sitoutumaan myös siihen etten tulisi moittimaan perinnön jakoa jne.

Itse en ole siis testamentissa perijänä, enkä tunne jälkeläistä.

Olen aikaisemminkin ollut vastaavassa tilanteessa mutta tuolloin kaikki hoidettiin lakimiehen välityksellä, siksi hieman ihmettelen.

Olikohan tämä pois menneen jälkeläinen [sic] mahdollisesti pesänhoitaja, jonka vastuulla on hoitaa kuolinpesän juokseva hallinto ja lopulta jako? Siihen hommaan voi ryhtyä kuka tahansa oikeustoimikelpoinen henkilö, eikä ulkopuolista asiantuntijaa välttämättä kannata hankkia jos pesä on selvä ja riidaton. Pesänhoitaja voi olla (ja käytännössä usein on) myös pesän osakas.

Sitä en kyllä ihan ymmärrä miksi sinulta pitäisi pyytää hyväksyntää testamenttiin, ellei kyseessä ole vapaamuotoinen tiedustelu että onko tiedossasi toista versiota tai onko testamentissa muuta omituista. Oletan nyt että et ole rintaperillinen, kuolleen (ex)puoliso tai edunvalvoja jne.

En myöskään ihan hamota mikä funktio olisi sillä että etukäteen sitoutuu olemaan moittimatta perinnönjakoa.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Onko kuinka normaalia että perintö asiassa lakimiehen sijaan yhteyttä otti pois menneen jälkeläinen ?

Minua siis pyydetään hyväksymään testamentti ja sitoutumaan myös siihen etten tulisi moittimaan perinnön jakoa jne.

Itse en ole siis testamentissa perijänä, enkä tunne jälkeläistä.

Olen aikaisemminkin ollut vastaavassa tilanteessa mutta tuolloin kaikki hoidettiin lakimiehen välityksellä, siksi hieman ihmettelen.

Ei lakimiehen käyttö mitään pakollista ole. Yksi kuluerä lisää. Toki jos oikeasti omaisuutta pesässä on kunnolla niin silloin sen käyttö voi olla järkevää.

 

[Vision]

Olikohan tämä pois menneen jälkeläinen [sic] mahdollisesti pesänhoitaja, jonka vastuulla on hoitaa kuolinpesän juokseva hallinto ja lopulta jako? Siihen hommaan voi ryhtyä kuka tahansa oikeustoimikelpoinen henkilö, eikä ulkopuolista asiantuntijaa välttämättä kannata hankkia jos pesä on selvä ja riidaton. Pesänhoitaja voi olla (ja käytännössä usein on) myös pesän osakas.

Sitä en kyllä ihan ymmärrä miksi sinulta pitäisi pyytää hyväksyntää testamenttiin, ellei kyseessä ole vapaamuotoinen tiedustelu että onko tiedossasi toista versiota tai onko testamentissa muuta omituista. Oletan nyt että et ole rintaperillinen, kuolleen (ex)puoliso tai edunvalvoja jne.

En myöskään ihan hamota mikä funktio olisi sillä että etukäteen sitoutuu olemaan moittimatta perinnönjakoa.

Ei lakimiehen käyttö mitään pakollista ole. Yksi kuluerä lisää. Toki jos oikeasti omaisuutta pesässä on kunnolla niin silloin sen käyttö voi olla järkevää.

Pesänhoitajasta minulla ei ole tietoa, kuten itsekin sanoit pesän osakkaana hän voisi toki itsekin olla mutta hän ei siitä viestissään erikseen maininnut, puhuu lakitarkastajasta joka pyytää allekirjoitusta.

En ole rintaperillinen tms.

Testamentin sain kylläkin liitteenä mutta varallisuudesta ym. minulla ei ole mitään käsitystä kun en ole ollut missään tekemisissä sitten lapsuuden.

 

[Grez]

Tuntuu kyllä aika omituiselta että miksi sinuun edes otetaan yhteyttä testamentin tiimoilta jos et ole perinnönsaaja. Luulisi että kutsu hautajaisiin riittäisi

 

[Vision]

Tuntuu kyllä aika omituiselta että miksi sinuun edes otetaan yhteyttä testamentin tiimoilta jos et ole perinnönsaaja. Luulisi että kutsu hautajaisiin riittäisi

Kyseinen henkilö on nukkunut jo viime vuoden puolella pois ja tästä ei tiennyt edes minua hieman läheisempi henkilö.

Ilman testamenttia olisin ollut yksi kaukaisista perijöistä, siksi luulen että allekirjoittaneeseen otettiin yhteyttä.

 

[Grez]

Jos et ole kerran rintaperillinen tai (ex)puoliso ja vainajalla on rintaperillisiä, niin en kyllä ymmärrä miten olisit perimässä mitään ilman testamenttia.

 

[Vision]

Kyseinen henkilö on nukkunut jo viime vuoden puolella pois ja tästä ei tiennyt edes minua hieman läheisempi henkilö.

Ilman testamenttia olisin ollut yksi kaukaisista perijöistä, siksi luulen että allekirjoittaneeseen otettiin yhteyttä.

Jos et ole kerran rintaperillinen tai (ex)puoliso ja vainajalla on rintaperillisiä, niin en kyllä ymmärrä miten olisit perimässä mitään ilman testamenttia.

Totta, nyt vasta itsekin ymmärsin, siis olen toki rintaperillinen mutta perintökaaren loppupäästä, pahoittelut tietättömyydestäni

 

[jinx1980]

Jos et ole kerran rintaperillinen tai (ex)puoliso ja vainajalla on rintaperillisiä, niin en kyllä ymmärrä miten olisit perimässä mitään ilman testamenttia.

Jos vainajalla ei ole ensinmäistäkään lakisääteistä perijää ja on testannut 4 hengen juopporingistä yhdelle kaiken niin loput kaiketi voisi moittia testamenttia perusteella että ”yhtä paljon jeesattiin ja autettinn elämässä” kuin tuo yks? Vaihtoehtoisesti sama toiminee vaikka olisi lakisääteisijä perijöitä ja lakiosuuden ulkopuolelta oli ringin yhdelle jäsenelle testamentattu jotain.

ps. Siihen en ota kantaa onko moitteella mahdollisuutta menestyä, mutta jos ringin muilta jäseniltä saa allekirjoituksen jossa lupaavat olla moittimatta niin silloin se myöhemmin tehty moite ei ainakaan enää menesty.

 

[Grez]

Ok, eli perintökaaren mukaan sulle olis tullut esim. 1/8 perinnöstä (esim. vainaja olis sun isoisä ja hänellä olis 4 lasta ja sun vanhempi joka on hänen lapsi olis kuollut ja sulla olis 1 sisarus) ja nyt sit testamentilla ohjataan kaikki jollekin ja sulta kysytään että ootko halukas luopumaan siitä perintökaaren mukaisen osuutesi puolikkaasta, mikä sulle lain mukaan kuuluis?

 

[Grez]

on testannut 4 hengen juopporingistä yhdelle kaiken niin loput kaiketi voisi moittia testamenttia perusteella että ”yhtä paljon jeesattiin ja autettinn elämässä” kuin tuo yks?

Niin sä meinaat että vainaja on testamentannut jollekin pikkuserkulleen koska tämä on jeesannut ja nyt sit olis ollut huhua että Vision olis myös yhtä lailla jeesannut niin kysytään häneltä.

Tosin eipä sillä väliä ole, ilmeisesti Vision ei ole itsekään varma että mikä hänen asemansa on. Ensin ei ollut rintaperillinen, ja nyt on. Jos häneen kerran otti vainajan jälkeläinen yhteyttä, niin on jokseenkin selvää että vainajalla on rintaperillisiä ainakin se 1. Vähän hölmöä oikeastaan edes vastata tällaisiin kyselyihin joissa oletetaan että muut on ajatuksenlukijoita.

 

[Vision]

Ok, eli perintökaaren mukaan sulle olis tullut esim. 1/8 perinnöstä (esim. vainaja olis sun isoisä ja hänellä olis 4 lasta ja sun vanhempi joka on hänen lapsi olis kuollut ja sulla olis 1 sisarus) ja nyt sit testamentilla ohjataan kaikki jollekin ja sulta kysytään että ootko halukas luopumaan siitä perintökaaren mukaisen osuutesi puolikkaasta, mikä sulle lain mukaan kuuluis?

Juuri näin, tosin ei noilla sanoin mutta kyllä.

Itselleni tämä on muuten ihan selvä asia mutta asian hoitaminen ns. "epävirallista reittiä" pitkin on ainoa seikka joka mietityttää.

 

[Grez]

Kuten tässä on jo todettu, niin ei tuossa reitissä ole mitään "epävirallista". Lakimies ei ole viranomainen eikä lakikaan vaadi lakimiehen käyttöä. Tai no virallinen kanava olis sit varmaan ollut haastemies tai jotain. Haastemiehen käyttökin olis turhaa, jos kerran suhun saa yhteyden ja suhtaudut myötämielisesti asiaan.

 

[Vision]

Kuten tässä on jo todettu, niin ei tuossa reitissä ole mitään "epävirallista". Lakimies ei ole viranomainen eikä lakikaan vaadi lakimiehen käyttöä. Tai no virallinen kanava olis sit varmaan ollut haastemies tai jotain. Haastemiehen käyttökin olis turhaa, jos kerran suhun saa yhteyden ja suhtaudut myötämielisesti asiaan.

Ehkä tukeuden liikaa aikasempaan perinnön jako kokemukseeni, joten tästä syystä odotin hieman virallisempaa lähestymistä sekä tapaa mutta kiitos, ei tästä tämän enempiä enää

 

[Kinseetti]

Kysymys palkanmaksusta: Milloin työnantajan viimeistään on maksettava palkka kuukausipalkkaiselle työntekijälle?

Työsuojeluhallinnon mukaan "palkka on maksettava kunkin palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa ole sovittu toisin." Tuostahan saa sen käsityksen, että palkanmaksulle ei ole laissa mitään aikarajaa, kunhan ajankohta vain on työsopimukseen merkitty. Eli palkan voi maksaa vasta kuukausi tai vaikka puoli vuotta palkanmaksukauden jälkeen? Onko näin?

 

[kjns]

Kysymys palkanmaksusta: Milloin työnantajan viimeistään on maksettava palkka kuukausipalkkaiselle työntekijälle?

Työsuojeluhallinnon mukaan "palkka on maksettava kunkin palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa ole sovittu toisin." Tuostahan saa sen käsityksen, että palkanmaksulle ei ole laissa mitään aikarajaa, kunhan ajankohta vain on työsopimukseen merkitty. Eli palkan voi maksaa vasta kuukausi tai vaikka puoli vuotta palkanmaksukauden jälkeen? Onko näin?

Tarkoittaa sitä, että ellei muuta sovittu (esim. palkkapäivä kuun 15. päivä) on palkka maksettava kuukausipalkalla työskentelevälle kuun viimeisenä pankkipäivänä. Samaten jos palkkakausi on 2 viikkoa niin toisen viikon viimeisenä pankkipäivänä.

Palkanmaksukausi tarkoittaa sitä ajanjaksoa, jolta palkka kulloinkin maksetaan. Palkanmaksukausi on yleisimmin kaksi viikkoa tai kuukauden. Työsopimuslain mukaan, jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, esimerkiksi tunti- tai päiväpalkka, palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on maksettava kerran kuukaudessa. Jos työntekijän palkan määräytymisen perusteena on viikko, palkanmaksukausi on kuukausi.

 

[Kinseetti]

Tarkoittaa sitä, että ellei muuta sovittu (esim. palkkapäivä kuun 15. päivä) on palkka maksettava kuukausipalkalla työskentelevälle kuun viimeisenä pankkipäivänä. Samaten jos palkkakausi on 2 viikkoa niin toisen viikon viimeisenä pankkipäivänä.

Kiitos vastauksesta! Kysyin siksi, koska olen vaihtamassa työnantajaa, ja olen kuullut, että tulevalla työnantajallani olisi tapana maksaa kuukausipalkkaisille työntekijöilleen palkka vasta palkanmaksukautta seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä, eli esim. lokakuun palkka marraskuun viimeinen päivä jne. Eli tuollainen järjestely on periaatteessa laiton?

 

[jad]

Kiitos vastauksesta! Kysyin siksi, koska olen vaihtamassa työnantajaa, ja olen kuullut, että tulevalla työnantajallani olisi tapana maksaa kuukausipalkkaisille työntekijöilleen palkka vasta palkanmaksukautta seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä, eli esim. lokakuun palkka marraskuun viimeinen päivä jne. Eli tuollainen järjestely on periaatteessa laiton?

Sehän riippuu ihan täysin siitä, mitä lukee työsopimuksessa. Esim. myyntialallahan tullainen järjestely on ihan normaali. Sillä kun myyjän palkka koostuu ainakin osin provisioista, ei se lokakuun toteutunut palkka ole välttämättä edes tiedossa lokakuun lopussa.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Kiitos vastauksesta! Kysyin siksi, koska olen vaihtamassa työnantajaa, ja olen kuullut, että tulevalla työnantajallani olisi tapana maksaa kuukausipalkkaisille työntekijöilleen palkka vasta palkanmaksukautta seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä, eli esim. lokakuun palkka marraskuun viimeinen päivä jne. Eli tuollainen järjestely on periaatteessa laiton?

Eihän tuommoisessa mitään järkeä ole. Millä rahalla ne laskut pitäisi maksaa vai onko noissa sitten niin isot palkat, että edellisellä pärjää seuraavaan asti?

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Sehän riippuu ihan täysin siitä, mitä lukee työsopimuksessa. Esim. myyntialallahan tullainen järjestely on ihan normaali. Sillä kun myyjän palkka koostuu ainakin osin provisioista, ei se lokakuun toteutunut palkka ole välttämättä edes tiedossa lokakuun lopussa.

Provisiot voidaan maksaa myöhemmin kyllä, mutta se peruspalkka pitäisi silti saada aina kuukausittain mikä noilla puhelinmyyjillä usein on pienenä.

 

[Kinseetti]

Eihän tuommoisessa mitään järkeä ole. Millä rahalla ne laskut pitäisi maksaa vai onko noissa sitten niin isot palkat, että edellisellä pärjää seuraavaan asti?

Samaa ihmettelen itsekin. Kyseessä aika pienipalkkainen työ, jossa palkka koko ajan sama, ei myyntityö eli ei provisioita.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Samaa ihmettelen itsekin. Kyseessä aika pienipalkkainen työ, jossa palkka koko ajan sama, ei myyntityö eli ei provisioita.

Tuosta tavasta itselleni ainakin tulee semmoinen kuva, että missä kunnossa tuon yrityksen talous on jos noin toimitaan. Itse en tuommoiseen ainakaan lähtisi kovin helposti.

 

[Grez]

Ensimmäisenä tulee mieleen joku väärinkäsitys. Tuohan käytännössä tarkoittaa että työntantaja pakkolainaa työntekijöiltää kk-palkan verran.

 

[jad]

Provisiot voidaan maksaa myöhemmin kyllä, mutta se peruspalkka pitäisi silti saada aina kuukausittain mikä noilla puhelinmyyjillä usein on pienenä.

Siis eihän tässä palkkaa olla maksamassa jokatoinen kuukausi. Tietysti työsuhteen ensimmäisen kuukauden kohdalle tulee pidempi tauko, mutta siitä eteenpäinhän palkka rullaa normaalisti joka kuukausi, sillä erotuksella, että helmikuussa saat tammikuun palkan, maaliskuussa helmikuun palkan jne.

 

[jad]

Ensimmäisenä tulee mieleen joku väärinkäsitys. Tuohan käytännössä tarkoittaa että työntantaja pakkolainaa työntekijöiltää kk-palkan verran.

Juuri näin. Mutta on ihan mahdollista, että työsopimksessa lukee tyyliin "palkka maksetaan työssäolokuukutta seuraavan kuukauden 30. päivä" Mikä on täysin laillista mikäli työntekijä tähän suostuu. Ja vastaavasti irtisanoutumistilanteessa, sulla on kuukauden palkka sisässä ja saatkin muhkeamman loppupalkan.

 

[edup]

Kannattaisi nyt ihan ekana käydä katsomassa sen ko. alan työehtosopimusta että mitä siellä on asiasta sanottu. Minkä alan hommista tässä on kyse?

 

[Grez]

Mahtaako monellakaan alalla olla TESissä mitään moisesta? Ainakaan ICT-alan TESissä ei näytä olevan.

No näköjään esim. kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) on.

 

[edup]

Mahtaako monellakaan alalla olla TESissä mitään moisesta? Ainakaan ICT-alan TESissä ei näytä olevan.

Kyllä noita on parissa itseäni aiemmin koskeneessa TESissä ollut. Kaikissa ei toki oo. Mutta turha sitä on arvailla mitään yleispätevää ohjetta asiaan täällä kun alakohtaisia eroja löytyy.

 

[Kinseetti]

Kannattaisi nyt ihan ekana käydä katsomassa sen ko. alan työehtosopimusta että mitä siellä on asiasta sanottu. Minkä alan hommista tässä on kyse?

Kaupan alan TES, mutta en pikaisella haulla löytänyt siitä mainintaa palkanmaksupäivästä.

 

[pulatunnus]

Eihän tuommoisessa mitään järkeä ole. Millä rahalla ne laskut pitäisi maksaa vai onko noissa sitten niin isot palkat, että edellisellä pärjää seuraavaan asti?

Nyt en tajunnut ?
Jos ei ole rahaa, niin tuossa joutuu sitten hankkimaan jotain rahoitusta niiden laskujen maksuun.

Eli lähinnä siitä kuinka kädestä suuhun elää vaihdon hetkellä ja silloinkin millainen lopputili edellisestä tulee.

Jos tuo kädestä suuhun elämiinen on tapa, niin tuohona on melkein hyvä juttu, jos tuon työpaikan vaihdon pystyy elämään.

Jos talous on siinä kunnossa että ei tuota ongelmaa, niin kaippa tuollaisessa tilanteessa vastineeksi vähän parempaa palkkaa, eli pientä lisätiliä kiertyy. No voi toki olla että työpaikka on muuten niin ihana että tuosta huolimatta sinne rientää.

Tässä kyllä vähän jännitti se että jos kyse pienestä firmasta ja jos muita riskejä, niin onhan tuossa että jos tulee ongelmia niin ne palkkarästit voi kasvaa isommaksi. kuin ns tiheämmällä tahdilla.

Eli tuosta riskistä pientä kopemsaatiota palkassa/muussa varmaan on.


Eli se ero on lähinnä siinä että missä se raha on säästössä, omalla tilillä/sijoituksissa(kulutuksessa) vai työantajan tilillä. Se sitten tapauskohtaista kumpi parempi.

 

[Grez]

Näyttää olevan kaupan alalla jokseenkin yleistä, että maksetaan seuraavan kuun 15. tai 20. päivä. Kauppiaat taitaa hallita kassanhallinnan. Onhan tuo työntekijöiden kannalta perseestä.

Tässä kyllä vähän jännitti se että jos kyse pienestä firmasta ja jos muita riskejä, niin onhan tuossa että jos tulee ongelmia niin ne palkkarästit voi kasvaa isommaksi. kuin ns tiheämmällä tahdilla.

No työntekijällähän ei juurikaan taida olla riskiä jäädä kokonaan ilman palkkaa jos vaan palkkaturvatsta tajuaa hakea palkan sit jos sitä ei maksetakaan.

Toki kädestä suuhun elävälle jo pelkkä viivästyminen voi tarkoittaa jonkinmoista katastrofia.

 

[pulatunnus]

No työntekijällähän ei juurikaan taida olla riskiä jäädä kokonaan ilman palkkaa jos vaan palkkaturvatsta tajuaa hakea palkan sit jos sitä ei maksetakaan.

Se taisi tosiaan mennä eräpäivän mukaan, eli siinämielessä ei aiheuta lisäkiirettä.

Mutta jokin katto taisi tuossa olla, eli jos siinä jo ennen viivästystä jo parikuukautta sisäsässä ja sitten jos vastaan hankaava työantaja niin voihan sitä rästiä tulla aika paljon. (jos töissä silti käy).

Näyttää olevan kaupan alalla jokseenkin yleistä, että maksetaan seuraavan kuun 15. tai 20. päivä. Kauppiaat taitaa hallita kassanhallinnan. Onhan tuo työntekijöiden kannalta perseestä.

Yksi tunnettu ko alan firma taisi aikanaan rahapulassa muuttaa maksupäivää myöhemmäksi.

 

[Grez]

Mutta jokin katto taisi tuossa olla, eli jos siinä jo ennen viivästystä jo parikuukautta sisäsässä ja sitten jos vastaan hankaava työantaja niin voihan sitä rästiä tulla aika paljon. (jos töissä silti käy).

Joo, tosin pienipalkkaisella alalla puhutaan hyvinkin puolesta vuodesta:
"Palkkaturvan enimmäismäärä yhtä työntekijää kohden samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella on 15 200 euroa. Työaikapankkisaataville on palkkaturvassa oma enimmäismäärä, joka on samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä. "

 

[GJ]

Taloyhtiö n. 5v vanha ja alkanut tulemaan korjaus- ja huoltotöitä. Kerättävä vastike on kuitenkin niin pieni, että se ei riitä mihinkään huoltotöihin. Jos tulee jokin 2000e maksanut huoltotyö, laskun saapuessa se vain jaetaan asuntojen määrällä ja laitetaan jokaiselle asunnolle suoraan. Eikö tämä ole laitonta? Yhtiö voi periä 2x ylimääräistä vastiketta vuodessa, nythän näitä voi peria miten paljon tahansa kun "eivät ole vastikkeita"? Antaa mielestäni väärän kuvan yhtiön taloudesta.

 

[sirace]

Taloyhtiö n. 5v vanha ja alkanut tulemaan korjaus- ja huoltotöitä. Kerättävä vastike on kuitenkin niin pieni, että se ei riitä mihinkään huoltotöihin. Jos tulee jokin 2000e maksanut huoltotyö, laskun saapuessa se vain jaetaan asuntojen määrällä ja laitetaan jokaiselle asunnolle suoraan. Eikö tämä ole laitonta? Yhtiö voi periä 2x ylimääräistä vastiketta vuodessa, nythän näitä voi peria miten paljon tahansa kun "eivät ole vastikkeita"? Antaa mielestäni väärän kuvan yhtiön taloudesta.

Tähän on kaksi tapaa, kerätä huoltovastiketta vuosien varrella "rahastoon" joka kuukausi jolloin muuttaessasi pois kerätyt rahat jää taloyhtölle tai sitten tämä lasku tai toimenpiden kerrallaan. Ertiyisesti yhtiöt joissa on paljon liikkuvuutta harrastaa jälkimmäistä.

 

[Zigh]

Taloyhtiö n. 5v vanha ja alkanut tulemaan korjaus- ja huoltotöitä. Kerättävä vastike on kuitenkin niin pieni, että se ei riitä mihinkään huoltotöihin. Jos tulee jokin 2000e maksanut huoltotyö, laskun saapuessa se vain jaetaan asuntojen määrällä ja laitetaan jokaiselle asunnolle suoraan. Eikö tämä ole laitonta? Yhtiö voi periä 2x ylimääräistä vastiketta vuodessa, nythän näitä voi peria miten paljon tahansa kun "eivät ole vastikkeita"? Antaa mielestäni väärän kuvan yhtiön taloudesta.

Mitä sanoo yhtiöjärjestys ja millaiset valtuudet hallitukselle on yhtiökokouksessa annettu?

Tähän on kaksi tapaa, kerätä huoltovastiketta vuosien varrella "rahastoon" joka kuukausi jolloin muuttaessasi pois kerätyt rahat jää taloyhtölle tai sitten tämä lasku tai toimenpiden kerrallaan. Ertiyisesti yhtiöt joissa on paljon liikkuvuutta harrastaa jälkimmäistä.

Kyllä juu, mutta niistä pitää olla yhtiökokouksen päätös. Hallitus ylittää tomivaltuutensa jos se alkaa keräillä kolehtivastikkeita, joista ei ole päätetty.

 

[ttppii]

Tuossa systeemissä (jaetaan tasan asuntojen kesken) pienten asuntojen omistajat tukevat melkoisesti suurten asuntojen omistajia.

 

[Grez]

Ehkä kaikki asunnot ovat saman kokoisia? Yleensä hoitovastikkeet jakautuvat osakemäärän mukaan.

 

[jad]

Taloyhtiö n. 5v vanha ja alkanut tulemaan korjaus- ja huoltotöitä. Kerättävä vastike on kuitenkin niin pieni, että se ei riitä mihinkään huoltotöihin. Jos tulee jokin 2000e maksanut huoltotyö, laskun saapuessa se vain jaetaan asuntojen määrällä ja laitetaan jokaiselle asunnolle suoraan. Eikö tämä ole laitonta? Yhtiö voi periä 2x ylimääräistä vastiketta vuodessa, nythän näitä voi peria miten paljon tahansa kun "eivät ole vastikkeita"? Antaa mielestäni väärän kuvan yhtiön taloudesta.

Haiskahtaa pieneltä taloyhtiöltä. Jos taloyhtiön talous on noin kuralla, että ei 2000€ laskusta selvitä ilman, että käydään osakkaan kukkarolla, niin pikimmiten hallitus vaihtoon tai kämppä myyntiin.

Hallituksen velvollisuus on tehdä realistinen budjetti ja varata siihen riittävä summa tulevia huoltotöitä varten.

Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei muuta sanota, niin hallituksen pitäisi järjestää ylimääräinen yhtiökokous, jossa päätetään miten tälläinen huoltotyö rahoitetaan jos huoltotöihin varattu budjetti ei riitä. Jos yhtiökokouksessa on hallitukselle annettu valtuus kerätä ylimääräisiä yhtiövastikkeita, niin kyllä nekin pitäisi kerätä kertamaksuina, eikä tuolla tavalla laskun tullessa. Vain siinä tapauksessa, että kaikki asunnot ovat saman kokoisia tai jos osakkeet on jostain kumman syystä jaettu tyyliin 1 per asunto siitä riippumatta, että on eri kokoisia asuntoja voidan kustannuksia jakaa tuolla tapaa.

Toki yhtiökokous voi poiketa em. kustannusten jaosta, jos kustannus kohdistuu tasapuolisesti kaikkiin (esim. kuitunetin liittymiskustannukset, jokainen asunto hyötyy saman verran koosta riippumatta) Hallitus ei voi tälläistä päättää.

Tähän on kaksi tapaa, kerätä huoltovastiketta vuosien varrella "rahastoon" joka kuukausi jolloin muuttaessasi pois kerätyt rahat jää taloyhtölle tai sitten tämä lasku tai toimenpiden kerrallaan. Ertiyisesti yhtiöt joissa on paljon liikkuvuutta harrastaa jälkimmäistä.

Rahastoon ei voi noinvain kerätä ylimääräistä rahaa. Rahastolla pitää olla tarkkaan määritelty käyttökohde ja rahastoon voi kerätä muistaakseni max. 5 vuotta rahaa. Mutta tottakai voidaan budjetoida huoltotöille xxx eur/v ja tilikauden lopussa päättää, että jätetään ylijäämä taloyhtiön tilille. Hyvin hoidetussa taloyhtiössä olisi syytä olla koosta riippuen 1-3 kuukauden vastikekertymä tilillä, jotta jokaisen isomman laskun tullessa ei ole tarvetta lähteä kinuamaan rahaa osakkailta.

 

[pulatunnus]

Tuossa systeemissä (jaetaan tasan asuntojen kesken) pienten asuntojen omistajat tukevat melkoisesti suurten asuntojen omistajia.

Millaisesta yhtiöstä on kyse ?
Ja mitä kustannuksia jaetaan.

Ja voi olla niinikin että kerrostalossakin samankokoiset "asunnot" maksaa eri määrän ihan perus kuluista.

 

[kibe]

Koko homma tuntuu omasta mielestä järjettömän vastuuntunnottomalta ja loppuvaiheessa vastuunpakoilulta eikä minkäänlaista myötätuntoa löydy virheen tekijältä, mutta homma lyhykäisyydessään.

Muutin väliaikaisesti vuokrakämppään kämpän myynnin jälkeen. Asunto oli isännöitsijän edustajan (huoneistotarkastaja) toimesta tarkastettu ennen muuttoa ja kaikki piti olla kunnossa tarkastuspaperin mukaan. Verkkokomero oli täynnä romua joten laitoin tavarani, joita oli katosta lattiaan, lähimpään tyhjään ja laitoin viestiä vuokranantajan (ilmarinen/realia) edustajalle seuraavana arkipäivänä. Siinä muutamat viestit vaihdeltuamme hän kysyi isännöitsijän mielipidettä ja päädyimme, että tavarat saavat olla nykyisessä komerossa ellei toisin ilmoiteta, koska huoneiston oma on jonkun muun käytössä.

Pari viikkoa tästä, ja minulle osoitettu komero oli tyhjennetty. Selvitettyäni asiaa käyttämäni komeron vuokralainen on vaihtunut ja isännöitsijä on tilannut tyhjennyksen. Ilmoittamatta. Tiedoittamatta mitenkään asiasta. Hänen käyttämänsä urakoitsija oli ilmoittanut, että komerossa ei ole mitään arvokasta. Komerossa siis oli muuttolaatikoita joiden arvosta ei voi erehtyä. Käsityökaluja, uuden veroisia akkutyökaluja, uudehkoja lastenvaunun koppia, muutaman kerran käytettyjä retkeilyvarusteita n. 1000e arvosta. Yhteensä kaiken käyttökelpoisen tavaran uudelleenhankinta-arvo 5000e+, kuitteja/maksutositteita 0-5 vuoden vanhoista tavaroista vajaan 3000e arvosta. Tästä kuukauden ajan viestittelin isännöitsijälle ja ainoa mitä sain oli viestejä asian selvittelystä ym urakoitsijan kanssa. Kuukauden päästä sain viestiä, että ovat selvittäneet asian ja päättäneet korvata oman arvionsa mukaan 1500e.

Tässä kohtaa olen ollut kuukauden ilman verkkokomeroa ja viimein siinäkin tapahtuu edistystä. Selviää, että isännöitsijällä on ollut häkkivarastot ihan sekaisin, asukas jonka tavarat oli minun varsinaisessa komerossa mainitsi, että muutti taloon pari vuotta sitten ja koska hänen komeronsa oli täynnä romua, laittoi viereiseen isännöitsijän mandaatilla ja isännöitsijä muutenkin jaellut niitä leväperäisesti.

Selvää on, että tää homma on kustu ja huolella realian puolelta, mutta minkälainen prosessi hakea realistisia korvauksia tavaroiden uudelleen hankkimiseksi on käräjäoikeuden kautta jos se ei onnistu neuvottelemalla, vastapuoli on kuitenkin jättiläinen isännöintitoimistojen joukossa, kokoajan ollut ylimielisellä asenteella liikenteessä ja varmaan ihan kohtuullisia lakimiehiä löytyy listalta? Minkälaisia todisteluja hävitetyn/kavalletun omaisuuden arvosta pitää esittää ja onko tälläisissä keisseissä minkälaisia mahdollisuuksia hävitä hommaa/muuten ottaa takkiin? Oikeusturvavakuutus riitatapauksia varten toki on.

Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt ajatella, että näinkin voisi käydä, mutta sitä koittaa luottaa siihen, että ammattilaiset näitä hommia hoitaa

 

[jad]

Ei muuta kun rikosilmoitusta poliisille. Ensisijaisena epäitynä urakoitsija, joka kopin tyhjensi ja kusetti isännöitsijää tavaran arvosta. (Ja todennäköisesti diilasi tavarat eteenpäin) Ei maksa mitään, eikä tarvitse käyttää oikeusturvavakuutusta. Prosessi kyllä tulee kestämään...

 

[Esterhaus]

Kannattaapa selvitellä myös saisiko korvausta kotivakuutuksesta..

 

[Ponsu]

Meillä ainakin vuokra-asunnon piha-aluetta kun on siivottu käyttämättömistä pyöristä, on niitä saanut pari kuukautta vielä hakea säilöstä. Kuulostaa kyllä siltä, ettei nyt ihan olla menetelty kuten pitäisi.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Meillä ainakin vuokra-asunnon piha-aluetta kun on siivottu käyttämättömistä pyöristä, on niitä saanut pari kuukautta vielä hakea säilöstä. Kuulostaa kyllä siltä, ettei nyt ihan olla menetelty kuten pitäisi.

Joo niitä pitää säilyttää ja lisäksi asiasta pitää tiedottaa etukäteen, että tyhjennys tapahtuu tiettyyn päivään mennessä, että asiaan on aikaa reagoida.

 

[kibe]

Kannattaapa selvitellä myös saisiko korvausta kotivakuutuksesta..

Saisi toki jos tavarat olisi varastettu, mutta vakuutusyhtiöt käsittääkseni pesee kädet samantien jos korvausvastuu on jonkun muun. Rikosilmoitus on tuosta tehty, mutta siinäkin on hyvinkin suuri riski, että tulee bumerangina takaisin ylityöllistetyiltä tutkijoilta.

 

[Zigh]

ovat selvittäneet asian ja päättäneet korvata oman arvionsa mukaan 1500e.

Jos kerta pystyvät tällaisen arvion esittämään, heillä täytyy olla joku listaus tai ehkä jopa valokuvat tavaroista. Vai oliko tämä arvio tehty sinun ilmoituksen pohjalta?

Joka tapauksessa siirry kontaktoinnissa pari pykälää ylemmäs niin asioita saattaa alkaa tapahtumaan.

Eikö rikosilmoituksella uhkaaminenkaan saanut mitään liikehdintää aikaiseksi?

 

[aukusti]

Saisi toki jos tavarat olisi varastettu, mutta vakuutusyhtiöt käsittääkseni pesee kädet samantien jos korvausvastuu on jonkun muun. Rikosilmoitus on tuosta tehty, mutta siinäkin on hyvinkin suuri riski, että tulee bumerangina takaisin ylityöllistetyiltä tutkijoilta.

Pistä juttuvinkkiä iltapäivälehtiin. Eiköhän yhteistyöhalua löydy, jos asia päätyy lööppeihin.

 

[Pavosen Heska]

Ei kai ketään säilytä verkkokomerossa mitään sellaista mitä ei olisi valmis menettämään?

Korvaussumma ei voi olla vahingonaiheuttajan määrittelemä vaan tee rikosilmoitus jossa näkemyksesi mukainen koko summa korvattavana. Syyllinen jo ehdotuksellaan tunnustaa virheen, enää jäljellä tarve sopia korvauksesta.

 

[kibe]

Ei kai ketään säilytä verkkokomerossa mitään sellaista mitä ei olisi valmis menettämään?

Korvaussumma ei voi olla vahingonaiheuttajan määrittelemä vaan tee rikosilmoitus jossa näkemyksesi mukainen koko summa korvattavana. Syyllinen jo ehdotuksellaan tunnustaa virheen, enää jäljellä tarve sopia korvauksesta.

Olet toki asian ytimessä ensimmäisessä. Normaalisti ei, mutta kämpän myytyä osa tavaroista jotka on normaalisti ollut sisällä, päätyi muutossa varastoon kun samanlaisia säilytystiloja ei ollut väliaikaiskämpässä. En nyt väitä, että vakuutusyhtiö ei olisi kairannut korvauksessa ahteriin jos tavaraa olisi lähtenyt perinteisin menetelmin, mutta hyvin harva konna lähtee viemään muuta kuin arvokkaimmat esineet. Niiden setviminen ja arvon todistaminen olisi ollut huomattavasti helpompaa :/

 

[pulatunnus]

Ei kai ketään säilytä verkkokomerossa mitään sellaista mitä ei olisi valmis menettämään?

Miksi säilyttää verkkokomerossa sellaista minkä on valmis menettämään ?

Tyypillisesti noissa on tavaraa jonka haluaa säilyttää, tyypillisesti kausitavaraa noissa pidetään, no on niissä jotain pidempiaiakista säilytystä, joka sitten jossain vaiheessa kärrätään kierrätykseen.

Jotkut pitää lyhyt aikaisesti tärkeitäkin tavaroita, ja voi olla euromääräisestikkin säilyttävällä merkittäviä juttuja.

Asunnoissa ei välttämättä isoja säilytystiloja ja vaikka olisi niin ei kaikkea asuntoon haluta tunkea. ja kiinteistössä ei välttämättä ole saatavilla parempia tiloja tai sitten kustannuksiltaan sellaisia ettei kiinnosta.

Sen varmaan jokainen ymmärtää että kanaverkkohäkki yhteisissä tiloissa on riskinsä.