io-techin lakimiehet hoi.

Viestiketju alueella 'Yleistä keskustelua' , aloittaja Sivustaseuraaja, 06.11.2016.

  1. Mop

    Mop

    Viestejä:
    192
    Rekisteröitynyt:
    30.07.2017
    Niin se taitaa mennä. On jo soitettu omalle vakuutusyhtiölle ja ei siellä mitään ongelmia ole. Vakuutus korvaa sen minkä korvaa ja omavastuu jää omalle kontolle. Ei tosin omasta mielestä mene ihan niinkuin pitäisi mennä, mutta minkäs teet.
     
  2. Laissez-Faire

    Laissez-Faire

    Viestejä:
    82
    Rekisteröitynyt:
    20.10.2016
    Onhan tänne postailtu linkkejä ja toimintaohjeita jo vaikka millä mitalla. Lääkäriin, ilmoitusta työtapaturmasta, yhteys työsuojeluvaltuutettuun, luottamusmieheen jne. Jos ei halukkuutta ole omaa asiaa ajaa niin tosiaankin voi käydä niin ettei mene kuin pitäisi mennä.
     
    valexi, agreskap, ichijiro ja 1 muu käyttäjä tykkää tästä.
  3. Pavosen Heska

    Pavosen Heska

    Viestejä:
    309
    Rekisteröitynyt:
    13.01.2017
    Eipä se olisi eri tilanne jos koulun "hymypoika" oppilas (isä rotarien puheenjohtaja) olisi heittänyt pallon vaimosi vahtimalta kentältä naapuri kentälle, osuen ulkomaalaistaustaista talonmiestä naamaan. Samanlainen vahinko+työtapaturma ja samanlainen korvausvelvollisuus.

    Kriisiapua ilmeisesti tarvitaan myös osallisten puolisoille tapahtumasta ylipääsemiseksi? :)
     
    Muumi tykkää tästä.
  4. Mop

    Mop

    Viestejä:
    192
    Rekisteröitynyt:
    30.07.2017
    On enemmän tai vähemmän annettu ymmärtää ettei sillä enää tässä vaiheessa ole merkitystä. Olisi heti pitänyt mennä lääkäriin vaikkei sille todellista tarvetta ollut eikä koulu sinne ohjannut.

    Se tässä pääasia onkin. Vaimo suhtautuu asiaan lunkisti, minä olen kriisiavun tarpeessa.
     
  5. L2K2

    L2K2

    Viestejä:
    839
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Tämänkaltaisessa tapauksessa kannattaa yleensä olla jämpti.

    Kun kerran koulu (lue: rehtori) on yrittänyt tehdä selväksi, että eivät mukamas ole vastuussa ja eivät korvaa, niin ei se rehtori ole luultavasti kyselemällä uudelleen muuttamassa mielipidettään.

    Mutta, jos kyselyn sijaan pistää hieman kovaa kovaa vasten, ja laittaa pyyntönsä korvata lasit kirjallisena, ja lisää siihen paperiseen kirjeeseen sen lainauksen jonka @kjns edellisellä sivulla linkitti. Siis ”24.4.2015/459 Työtapaturma- ja ammattitautilaki” ja sieltä 9. luvusta 54 §. Itse ehkä vielä alleviivaisin tuosta lainauksesta sanat ”särkyneet silmälasit”, tai ehkä jopa ”särkyneet silmälasit”, ja kokeilisin sen kerran kiellon päälle.

    Näissä asioissa kun se rehtori ei välttämättä tunne lakia. Lainaus laista saattaa auttaa rehtoria ymmärtämään, että on parempi vaan suosiolla maksaa kun kerran lakikin niin sanoo (ja kun summa varmasti mahtuu koulun budjetissa muihin kuluihin tms., jos koulun vakuutukset eivät noita korvaa). Kirjeessä voinee jos runosuoni kulkee, niin mainita myös sen että kyse ei ole siitä mitä koulun vakuutus korvaa, vaan siitä mitä koulu korvaa (ja jonka koulu joko saa vakuutuksensa maksamaan koululle takaisin myöhemmin, tai jonka koulu kirjaa omaksi tappiokseen).

    Ei sen pitäisi olla vaikeaa, mutta joidenkin ihmisten kanssa asiat yleensä menevät vaikeaksi jos ei tajua vastata samalla mitalla.
     
    Kermus ja Mop tykkäävät tästä.
  6. Lucas

    Lucas

    Viestejä:
    3 132
    Rekisteröitynyt:
    27.05.2017

    Ks. Vahingonkorvausvaatimus työntekijän silmälasien vahingoittumisesta
     
  7. living_death

    living_death ★ Still alive ™

    Viestejä:
    2 752
    Rekisteröitynyt:
    15.11.2016
    En miettisi asiaa sen enempää vaan hakisin uudet kakkulat ja veisin koulun rehtorille laskun henkilökohtaisesti ja kertoisin koulun vakuutuksista ja poistuisin taka vasemmalle.
     
    Myrkky tykkää tästä.
  8. edup

    edup

    Viestejä:
    2 353
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Onpas upea keissi kaikenkaikkiaan. 640 euroa yksittäisen linssin vaihdosta 3 vuotta vanhoihin laseihin. Ei kuulosta ihan hirveän kohtuulliselta summalta, mutta ainahan sitä saa pyytää.

    Ja päätöksessä sivuutetaan kokonaan tuo Työtapaturma- ja ammattitautilaki, ja vedotaan pariin muuhun lakiin joiden perusteella ei tosiaan olla korvausvelvollisia. Vähän kuin kieltäytyisin maksamasta veroja sillä perusteella että tieliikennelain mukaan ei tarvii maksaa veroja.

    Tuo lopulta maksettu korvaussumma kuulostaa tosin ihan kohtuulliselta, ehkä jopa yläkanttiin olevalta. Joten sikäli tuossa on ehkä oikeus ja kohtuus toteutunut.
     
  9. Lucas

    Lucas

    Viestejä:
    3 132
    Rekisteröitynyt:
    27.05.2017
    Sehän linssien vaihto vanhoihin kehyksiin taitaa maksaa enemmän mitä ostaa koko roska uutena eli uudet kehykset ja linssit.

    Ilmeisesti ne silmälasit on noin perkeleen kalliita jos näössä on monenlaista ongelmaa ja vaatii kaikenlaista ekstraa se niihin linsseihin.

    Toki ne siellä optikkoliikkeessä myyvät hyvin mielellään kaikenlaista hyväkatteista turhaa ekstraa niihin laseihin kaiken muun päälle tyyliin sinivalo- eli Blue blocker -pinnoitetta. Silmälääkärien mukaan täysin turha pinnoite josta ei ole mitään hyötyä, mutta mikä siinä on myydessä kun kauppa käy.
     
  10. Valtzu

    Valtzu

    Viestejä:
    240
    Rekisteröitynyt:
    22.12.2016
    On kyllä kaiken kaikkiaan hienosti perusteltu päätös. :D Tuon vahingonkorvauslain 2:2 § ja 3:1 § eivät liity oikeastaan mitenkään tuohon tilanteeseen, koska ensimmäisen mukaan vahingonkorvausvastuussa olisi vahingon aiheuttaja ja jälkimmäisessä työnantaja, jos työntekijä laiminlyönnillään tai huolimattomuudellaan aiheuttaisi vahingon, mutta selvästi tapauksessa ei ollut kyse siitä. Sen sijaan vahingonkorvauslain 1 §:n mukaan, jota tässä päätöksessä ei edes mainittu, sanotaan, että vahingonkorvauslaki ei kuitenkaan koske sellaisen vahingon korvausta, joista säädetään jossain muussa laissa toisin. Ja nimenomaan tuon työtapaturma- ja ammattitautilain 54 §:ssä on hyvin selkeästi sanottu, että työtapaturmassa rikkoutuneet työntekijät silmälasit on työnantajan korvattava. Vahingonkorvauslaki on ymmärtääkseni yleislaki ja työtapaturma- ja ammattitautilaki erityislaki, jolloin erityislakia sovelletaan yleislain sijasta.

    Sikäli myös hauskaa, että kaupunki on katsonut, ettei sillä ole vahingonkorvausvelvollisuutta, mutta myöntänyt silti 200 euroa korvauksia. Liekö sitten johtuu siitä, että korvauksen hakija ei ole vedonnut muuhun kuin vahingonkorvauslakiin ja työsopimuslakiin?
     
  11. tombe0

    tombe0 Premium-jäsen

    Viestejä:
    348
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Näin kakkuloiden (2-tehosten) käyttäjänä voin ihan kokemuksella sanoa näistä että sen uuden linssin hionta vanhaan raamiin maksaa reilusti ekstraa, jopa tuplaten sen mitä se kustantaisi kun ottaisi vain uudet lasit kokonaan. Ei se ole mitään "pistetään tosta pala lasia/muovia koneeseen ja arvot kohilleen" hommaa, vaan hiojan pitää saada TARKAT mitat siitä raamistakin (näitä muuten ei mihinkään tallenneta kun hommaat lasit) ja siltikin menee "käsitöiksi."

    nimim. omat linssit maksaa ~900€/pari , halpaa ko se kuulusa makkara.
     
  12. Copper

    Copper

    Viestejä:
    198
    Rekisteröitynyt:
    08.11.2018
    @Pavosen Heska kirjoitti mun mielestä hyvin.

    Oma vähän vastaavanlainen tapaus. Kaverin (susi)koiran kanssa pelleilin ja koira osui siinä telmiessä kakkuloihin. Kaveri tietysti heti "pelästyi" ja lupasi että hänen vakuutukseen menee jne. Totesin että ihan oma vika, kun lasit päässä koiran kanssa temuan. Leuka rintaan ja vakuutusyhtiöön puhelu :)
     
  13. L2K2

    L2K2

    Viestejä:
    839
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Tässä ketjun tapauksessa on vaan se (ei-niin) pieni ero, että vahinko tapahtui työnteon yhteydessä eikä vapaa-ajalla. Työnantajan piikkiin tuon siis pitäisi mielestäni (ja muutaman muunkin mielestä) Suomen lain puitteissa mennä.
     
    Honzo ja Copper tykkäävät tästä.
  14. Mövenpick

    Mövenpick

    Viestejä:
    61
    Rekisteröitynyt:
    12.11.2016
    Perustelut nimenomaan liittyvät tuohon päätökseen (lainasin Valtzua, vaikka samoilla linjoilla oli toki muitakin). Hakija on hakennut vahingonkorvausta ja kyseisillä lainkohdilla perustellaan, että työnantaja ei ole vahingonkorvauslain perusteella korvausvelvollinen. Vastaavasti korvausvelvollisuutta ei ole myöskään työsopimuslaista löytyvän vahingonkorvausvelvollisuuden perusteella. Olisivat siis voineet suoraan näiden perusteella jättää maksamatta halutessaan.

    Aivan toinen asia on sitten tuo työtapaturma- ja amattitautilaki. Tässä kyseisessä tapauksessa hakija ei ole vedonnut siihen, joten luonnollisestikaan päätöksessä ei oteta kantaa siihen - samoin kuin ei oteta kantaa kaikkiin muihinkaan mahdollisiin lainkohtiin tai sopimuksiin, missä erikseen säädellään korvausvastuista.

    Aivan vastaava päätös on esimerkiksi seuraava: Vahingonkorvausvaatimus työntekijän rikkoutuneista silmälaseista

    Ja kuten molemmissa perusteluissa on, niin korvaukset on myönnetty "kohtuussyistä". Vahingonkorvausvaatimukselle ei siis ole perusteita, mutta kun molemmissa tapauksissa kustannukset jäisivät käytännössä hakijan kontolle, niiin korvaavat vapaaehtoisesti tästä huolimatta (toisessa kohtuullistettuna eli osittain) ja kustannukset sälytetään sinne, minne ne jollain tavalla moraalisesti kuuluvat.

    Kun tuohon työtapaturma- ja ammattitautilain 54 §:ään on niin usein tässä viitattu, niin kurkataanpa nyt sitäkin lakia samalla. Sen määritelmissä (2 §) viitataan vahinkoon ja edelleen 15 §:ssä vahinkotapahtumaan, jonka perusteena on työtapaturma tai ammattitauti. Tapaturmalla taasen takoitetaan "ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden" (17 §). Eli kun 54 §:n mukaan "Vahingoittuneelle korvataan hänen käytössään olleet vahinkotapahtuman yhteydessä särkyneet silmälasit, --", niin osoittaaksen korvausvelvollisuuden pitää näyttää toteen (tässä tapauksessa) työtapaturma, minkä määrityksenä on vamman syntyminen, ja sen perusteella korvataan nämä vahinkotapahtuman yhteydessä särkyneet silmälasit.

    Jos palataan edellisiin päätöksiin, niin annettujen tietojen perusteella kummassakaan tapauksessa ei ole ollut henkilövahinkoja. Näin ollen työtapaturmasta aiheutuneelle korvausvelvollisuudelle ei olisi myöskään ollut perusteita.

    Vahingonkorvauslain perusteella: "Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu." (2 luku 1 § 1 mom.). Tässä jää nyt aina tarkasteltavaksi tuo "tuottamuksesta", mutta esimerkiksi Mopin tapauksessa asialla ei ole niin merkitystäkään kun oletusarvoisesti ei pitänyt vahingon aiheuttajaa (pallon heittänyttä) korvausvelvollisena. Samassa laissa on toki edempänä lievennyksiä alaikäisyyden, varallisuustason sun muun suhteen, joiden perusteella korvausmäärää arvioidaan.

    Vaikka ei nyt lakitekstiä seuraava esimerkki olekaan, niin kapungin lakimies lienee vilkaissut usempaakin pykälää, ennen kuin vastaavat suuntaviivat on kirjattu suoraan Turun kaupungin sivuilla perusopetuksen alla: Esinevahingot ja niiden korvaaminen

    Edellisten perusteella onkin aika selvä, minkä takia on varsin merkityksellistä oliko kyse tapaturmasta (vamma aiheutunut -> vastuu työnantajalla, jonka vakuutus korvaa myös silmälasit samassa yhteydessä) vai jostain muusta, jolloin vastuullinen voi olla joku muu yksityinen, vakuutusta ei ole, vahingonkorvausvelvollisuus ei ole välttämättä täysimääräinen ja vaikka olisikin niin korvausta ei välttämättä koskaan saa.
     
    Kvarkki, oongee, Mop ja 1 muu käyttäjä tykkää tästä.
  15. Kvarkki

    Kvarkki

    Viestejä:
    1 429
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Tuossa oli "vertaveripisara kentällä" eli pitäisi olla tapaturma....
     
  16. simo teräsjää

    simo teräsjää

    Viestejä:
    22
    Rekisteröitynyt:
    12.02.2017
    Heheh, kaverille tulikin sitten haaste. Odotusaika kevyet 10kk! Alunperin testamentinmoittijoita oli 10 kpl, tässä on jäänyt 7 moittijaa pois ja jäljellä 3 kpl.
    Oikeasti kanteessa on satuiltu ihan höpöjä, siis kirjoitettu ihan suoraan valheita. Heitä edustava lakimies löytyy Suomi24.n perintöpalstalta ja sanotaanko, ettei mitään positiivista ole hänestä kirjoitettu.. Ilmeisesti lakimiehen pääprioriteetti on saada lypsettyä asiakkaalta vain rahat pois, vaikka sokeakin näkee ettei ole mitään mahdollisuutta voittaa juttua, sen takia varmaan ne 7 muuta eivät jatkaneet moittimista.

    Kaveri kirjoittaa vastinetta, mutta tässä arvuutellaan myös, että riittääkö pelkkä totuus vai pitääkö vastaavasti satuilla omia juttuja, ikäänkuin vähän värittää kirkkaammalla värillä?

    Kantaja vetoaa omaan terveydentilaansa, ettei ole voinut käydä hoitamassa testamentin tehnyttä henkilöä (kaikissa papereissa oli ilmeisesti merkitty lähiomaiseksi) vaikka todellisuudessa veti vain herneet nenän kautta aivoihinsa, kun sai tietää ettei ole saamassa mitään omaisuutta testamentin kautta itselleen. Sen jälkeen meni 4 vuotta ilman mitään kontaktia, vaikka asui alle puolen kilometrin päässä ja nyt vetoaa johonkin terveyden tilaansa.. Toisaalta eihän sillä pitäisi olla mitään merkitystä koko hommassa. Testamentissa ei ole muotovirhettä ja kotihoidon muistiinpanoissa ei ole mitään ihmeellisyyksiä.



     
  17. ttppii

    ttppii

    Viestejä:
    282
    Rekisteröitynyt:
    26.10.2016
    Katsoin yksityiskohtia vähän taaksepäin. Kyseesä siis ei ole edes rintaperillinen, eikä ole oikein mitään järkevää syytä testamentin muotoseikkoihin puuttua. Täytyy olla sekä todella idiootti kantaja että todella ahne asianajaja sattunut löytämään toisensa. Mitenköhän tuollaisessa ihan roskajutussa siviilioikeudessa, saako omia
    asianajokuluja huuhaakanteen nostajalta?
     
  18. Esterhaus

    Esterhaus

    Viestejä:
    40
    Rekisteröitynyt:
    31.07.2019
    Kyllähän testamenttiriidassa häviäjä joutuu maksamaan vastapuolenkin oikeudenkäyntikulut noin niinku lähtökohtana ja kulut pitää muistaa vaatia. Kannattaa omissa vastauksissa ja käyttäytymisessä aina pysyä oikein kuivasti totuudessa, silloin kantajan valheet näyttävät entistäkin nolommilta. Kyllä tuomari näkee huuhaan läpi ja satuilu vaan ärsyttää. Mutta mikä siinä kanteessa on siis perusteena? Miksi sitä testamenttia nyt väitetään pätemättömäksi tai siis millä se väite perustellaan? Tämä kiinnostaa ihan siksi kun kuulostaa koko juttu niin älyttömältä.
     
    Mechanical Man ja Muumi tykkäävät tästä.
  19. rodder

    rodder

    Viestejä:
    248
    Rekisteröitynyt:
    03.01.2017
    Lakimiehille tai muuten vaan kokemusta omaavalle techiläiselle kysymys kotivakuutuksen korvauksen suuruudesta. Sattui vesivahinko kämpässä ja lattia meni kolmesta huoneesta uusiksi. Kotivakuutus iffissä. Remontti kesti 3 päivää jonka asuin ystävän luona. Kuulin että vakuutusyhtiö maksaa ns. Kertakorvauksen päivistä jonka remontti kestää, enkä siis voinut kämpässäni asua remontin aikana. Remontti kesti 3 päivää ja iffiltä sanoivat laittavansa maksuun nuo kolme päivää. N. Viikkoon ei mitään rahoja kuulunut niin soitin tänään iffiin ja kyselin rahojen perään. Sanoivat päätöksen olevan ok ja rahat laitetaan maksuun johon kysyin minkälaisesta summasta on kyse? Vastasivat että 500€=kuukausi kertakorvaus hinta Vantaan alueella joka sitten jaetaan 31pvä:llä eli n.16€/pvä, voiko tämä pitää paikkansa??? Onko jokin laki mikä tätä korvaus summaa säätelee vai voiko vakuutusyhtiö itse määrittää mitä maksaa? Itse en saa tuolla 16€ / päivä edes polttoaine kuluja katettua sijaiskämpälle. Vakuutusyhtiötä vaihdan varmasti, mutta haluaisin kysyä onko tämä tosiaan korvaus taso kotivakuutuksessa?
     
  20. FlyingAntero

    FlyingAntero ɑ n d r o i d Tukijäsen Team Android

    Viestejä:
    4 518
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Itse olen joutunut kuukaudeksi evakkoon vesivahingon seurauksena. Remontin ilmoitettiin kestävän 4 viikkoa, joten vuokrasin vastaavan kokoisen asunnon remontin ajalle. Kotivakuutus oli Pohjolassa ja vakuutus korvasi sijaisasunnon vuokran kokonaisuudessaan. Lisäksi ilmoitin muutosta aiheutuneina kuluina seuraavia:
    • Peräkärryn vuokra
    • Kilometrikorvaukset
    • Palkka omalle työlle 10€/h
    Vesivahingon seurauksena tuhoutui myös irtaimistoa, jonka vakutuusyhtiö myös korvasi. Oma vastuu taisi olla 150e, joka vähennettiin loppusummasta. Asunnossa kävi myös terveystarkastaja, jonka tekemän raportin liitin korvaushakemukseen.
     
  21. oongee

    oongee

    Viestejä:
    101
    Rekisteröitynyt:
    08.05.2019
    Vakuutusehdot määrittävät mitä korvataan. Kai olet ne lukenut, toivottavasti jo siinä vaiheessa kun olet vakuutuksen ostanut?

    Sovitko vakuutusyhtiön kanssa asiasta ennen sijaiskämpän hankkimista? Mitkä ne sijaiskämpän kulut ja kuljetuskustannukset olivat (joista sovit etukäteen ja toimititit kuitin jälkikäteen)? Asuit ystävän luona, joten arvattavasti kuluja ei ollut. Miksi oletat saavasi rahaa silloin?

    Vakuutuksesta maksetaan tyypillisesti todellisia kuitilla osoitettuja kuluja, eikä jotain random-rahasummaa, vaikka kuluja ei olisi. Eli jos olet vaikka punkannut tuttavan/perheen/tms. luona, eikä siitä ole aiheutunut kuluja, niin ei siitä silloin luonnollisestikaan mitään makseta. If:n ehtojen mukaan voit kuitenkin saada jonkinlaisen kertakorvauksen tilanteessa, jossa todellisia kuluja ei ole, joten arvaan, että tässä on kyse sellaisesta. Kaikkien yhtiöiden ehdoissa tällaista kuititonta "ylimääräistä" kertakorvausta ei ole lainkaan, esim. LähiTapiolalla et olisi saanut penniäkään.

    Ylimääräisistä matkustuskuluista olisi ollut aiheellista tehdä laskelma ja toimittaa se yhtiöön, ilmeisesti et ole niin tehnyt? Nekin olisi pitänyt tuoda ilmi jo etukäteen. Silloin olisit saanut korvauksena ne -15%, etkä tätä kertakorvausta.

    Alla relevantti kohta If:n vakuutusehdoista:

    Tyypillisesti korvausta saisi esim. siten, että soitat vahingon tapahduttua vakuutusyhtiön hätäpalveluun ja kerrot vahingosta. Siinä yhteydessä tuot ilmi, ettei ole paikkaa missä asua. Vakuutusyhtiö kertoo yhteistyökumppaninsa, jonne voit mennä asumaan, tai voit ehdottaa omaa ehdotustasi. Tyypillisesti kaupungeissa Forenom tai vastaava. Tai hotelli jos muuta ei ole. Sitten toimitat jälkikäteen kuitin aiheutuneista kuluista ja saat korvauksen vähennettynä -15%:lla. Tai jos kyse on vakuutusyhtiön yhteistyökumppanista, raha voi liikkua suoraankin.
     
    Viimeksi muokattu: 23.10.2019
  22. Jebaus

    Jebaus

    Viestejä:
    939
    Rekisteröitynyt:
    23.02.2017
    Vakuutusyhtiöt nyt ei valitettavasti maksa korvauksia henkisestä haitasta, mielipahasta ja harvemmin myöskään oman ajan käytöstä tai selvittelystä ellet satu omistamaan/olemaan töissä yrityksessä joka siitä voi laskuttaa.

    Mielestäni tuo 16€/pvä eli 500€/kk on ihan relevantti korvaus vai missä päin asunto sijaitsee? Tuntuu ehkä vähältä jos asunto 100m2 Hki keskustassa, ja asui tuon aikaa kaverin vastaavassa asunnossa.
     
    Zyrppa tykkää tästä.
  23. rodder

    rodder

    Viestejä:
    248
    Rekisteröitynyt:
    03.01.2017
    En tiennyt että kaikki kulut pitää ilmoittaa yhtiölle ja hakea erikseen, luulin että tuo kertakorvaus sisältää kaiken haitan mitä asumisen keskeytymisestä tulee, yhtiö pesee kätensä hommasta ja saat itse hoitaa katon pääsi päälle. Asunto sijaitsee Vantaalla.

    Ongeelle, kyse on asumisenkeskeytymisestä=en voi asua asunnossa=aiheutuu haittaa elämiseen/arkeen, siksi oletin saavani korvausta tästä ihan sama missä asun ja tuo 16€/pvä on mielestäni aika hupaisa korvaus em. asiasta.

    Kaverilla sattui aikanaan massiivinen putkirikko taloyhtiössä ja kämppä oli rempassa muistaakseni jotain 1.5-2kk. Yhtiö ilmoitti kaverille "voit mennä hotelliin asumaan ja he maksaa tai asut remontin keskellä ja he maksaa kertakorvauksen remontin ajalta" summa oli kuulemma +2000€. Kaveri käveli kämpässä "pitkospuita" pitkin kuivauksen aikana ja otti hillot. Tämä case oli vertailu kohtana omassa vahingossa siksi ihmettelin korvauksen pienuutta. Tein myös itse aika paljon hommia täällä enne remonttia esim. tyhjensi kiinteät kaapistot, siirsin kaikki kamat toiseen huoneeseen yms. en tiedä olisiko minun tarvinnut mutta tein kuitenkin.


    Ensi kerralla olen taas viisaampi ja menen lähimpään hotelliin asumaan ja vakuutusyhtiö hoitaa kaiken muun.
     
  24. valexi

    valexi

    Viestejä:
    860
    Rekisteröitynyt:
    10.07.2017
    Eipä kannata sitten myöskään olettaa, että vakuutusyhtiö maksaa hotellia. Vakuutusyhtiöltä pitää kysyä, että missäs asun remontin ajan ja mennä sen mukaan eikä alkaa ominpäin hotellia varailemaan ja kuvitella, että vakuutusyhtiö hoitaa.
     
  25. weebee

    weebee

    Viestejä:
    192
    Rekisteröitynyt:
    28.01.2017
    Juuri näin. Vakuutusyhtiöillä on myös omia väistöasuntoja, joihin voivat majoittaa. Tein äskettäin yhden keittiöremontin vesivahingon jälkeen ja asukas poikkesi siinä päivänä eräänä ja kertoi saaneennsa juuri tällaisen remontin ajaksi. Piti kovasti merinäköalasta :)
     
  26. rodder

    rodder

    Viestejä:
    248
    Rekisteröitynyt:
    03.01.2017
    Toki näin mutta ifiltä kysyin jälkikäteen olisinko voinut yöpyä esim. hotelli vantaassa heidän piikkiin niin vastaus oli myöntävä, tosin 15% olisi joutunut maksamaan laskusta itse. Tässäkin kai yhtiö kohtaisia eroja niinkuin flyinganteron viestistä käy ilmi.

    Yhtiö vaihtuu toiseen joka tapauksessa kunhan saan op:sta kokonaistarjouksen kaikista vakuutuksista, omalla kohdalla if ei pysty popin eikä op:n kanssa hinnassa (eikä laadussa) tällä hetkellä kilpailemaan.
     
  27. oongee

    oongee

    Viestejä:
    101
    Rekisteröitynyt:
    08.05.2019
    Kannattaa sitten (tällä kertaa) lukea ne vakuutusehdotkin, eikä tuijottaa pelkkään hintaan. POP-vakuutukselta saat sitten vastaavassa tilanteessa vain 10 €/vrk kun If:llä sait sen 16 €/vrk. OP:llä ei ole tällaista ollenkaan, vaan korvataan vain todelliset kulut. :) Kilpailuttaminen toki kannattaa, mutta siinä voi mennä metsään, jos vertaa vain hintaa.
     
  28. rodder

    rodder

    Viestejä:
    248
    Rekisteröitynyt:
    03.01.2017

    Tähän asti on vakuutuksissa ollut suurin kriteeri hinta ja se on nytkin aika tärkeä osa valintaa (op-pohjola). Olen aina ottanut laaja kotivakuutuksen ja olettanut sen korvaavan myös laajasti vahingon sattuessa mutta ilmeisesti asia ei ole näin. Luetko itse joka kerta kun uusit vakuutukset sen "raamatun" missä on vakuutusyhtiön ehdot? Itse en ole lukenut ikinä kokonaan tuota. Ensi kerralla kun vahinko sattuu niin en ota tuota kertakorvausta vaan menen hotelliin tai vakuutusyhtiön osoittamaan sijaisasuntoon enkö ressaa sen enempää, myös asunnon tyhjennyksen ja remontti valmistelut jätän ammattilaisten tehtäväksi. omasta mielestäni tuo kertakorvaus pitäisi olla lähellä hotelliyön hintaa ja asiakas saa valita meneekö hotelliin tms. vai ottaako kertakorvauksen (hotelliyön hinta) ja järjestää itse majoituksensa. Tämän tyylinen kertakorvaus on tuttu mm. autovakuutus puolelta. Olen myös erimieltä tuosta summasta mistä kertakorvaus lasketaan. Mistä saat kerrostalo kaksion Vantaalta 500€/kk=summa jaettuna 31pvä:llä=pvä hinta, Korson Mikkolasta mikä on Vantaan ghetto? Jos kertakorvaus olisi esim. 85% hotelliyön hinnasta niin tämäkin säästetty 15% olisi vakuutusyhtiölle pelkkää voittoa ja tämäkin asiakas olisi ollut tyytyväinen mutta kun ei.
     
  29. outonaapuri

    outonaapuri Pro Tukijäsen Köyhä

    Viestejä:
    1 784
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    No, sanotaanko näin että jos haluat tietynlaisen vakuutuksen joka korvaa tilanteessa x määrän y niin kannattaa lukea se "raamattu" niiltä osin missä tuota käsitellään. Muuten voipi ensi kerrallakin harmitella kun ei tulekkaan massia lapaseen niinkuin luulet ja pääset olemaan taas tyytymätön.
     
  30. oongee

    oongee

    Viestejä:
    101
    Rekisteröitynyt:
    08.05.2019
    Tottakai. Tapoihini ei kuulu ostaa sikaa säkissä.
     
  31. rodder

    rodder

    Viestejä:
    248
    Rekisteröitynyt:
    03.01.2017

    Nythän kyse oli siitä ettei iffin asiakaspalvelija osannut kertoa minulle mitä mahdollisuuksia minulla on tilapäis asumisen suhteen remontin aikana. 16€ Korvaus on edelleen mielestäni naurettava siitä hyvästä että asiakas hoitaa itse oman asumisensa remontin ajan. Toinen asiakaspalvelija sanoi "nämä käytiin läpi puhelussa" johon minä eipä muuten käyty, ja if:n puheluthan nauhoitetaan. Tämä nyt tuli kantapään kautta opittua että if:n laaja kotivakuutus 90000€ asti ei ole paskankaan arvoinen laajuuden suhteen. Ensi kerralla vakuutusyhtiö maksaa kaiken mahdollisen enkä itse tee mitään muuta kun siirryn itse osoitettuun paikkaan asumaan, hotelliin tai asuntoon ei ghetto alueelta. Yritin googlettaa asumisen keskeytyminen korvaus niin en löytänyt minkäänlaista hinnastoa eikä iffin asikaspalvelijakaan osannut perustella miksi summa on Vantaalla 500€/kk kasion ollessa kyseessä, "he nyt vaan ovat määrittäneet tämän" ja tuollahan ei asuta kuukautta kun Mikkolassa yksiössä nistien keskellä. En sitten tidä olisiko siinä vakuutuehto nivaskassa mainittu millä alueella mitäkin maksetaan. Huomenna vakuukset siirtyy Op:en ja if jää historiin.
     
  32. outonaapuri

    outonaapuri Pro Tukijäsen Köyhä

    Viestejä:
    1 784
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    Niin ihan sitä minä vain että tavaa nyt sen op:n ehdoista jo valmiiksi itsellesi tärkeät asiat läpi, niin ei tartte sitten mietaana olla jos siellä onkin jotain joka ei sun mielestä olekkaan hyvä. Pääset silleen vähemmällä kuin jälkikäteen suuttumalla. Noissa kun on ihan oikeasti paljonkin eroa yhtiöiden välillä.
     
  33. vrds

    vrds

    Viestejä:
    422
    Rekisteröitynyt:
    14.12.2016
    Asunto-osake, uudiskohde, valmis (ei siis enää rakennusaikainen kohde, muutama asunto jo myyty), markkinoidaan niin että myyntihinta ja asunnon velaton hinta on sama. Yhtään tilinpäätöstä ei ole vielä tehty (tarkastettu isännöitsijältä) eikä jostain syystä talous-sunnitelmaa (käsitin että se olisi pakollinen).

    Käsitin, että rakennusaikaiset lainat/kulut voidaan vielä muuntaa (=muutetaan) yhtiölainaosuuksiksi sen jälkeen kun tilinpäätös tehdään ja kun on jo ostanut ns. "yhtiölaina velattoman asunnon". Onko tämä ihan lain puitteissa menevää toimintaa ja voiko tosiaan tulla vielä yhtiölainaa päälle rakennusaikaisista kuluista, rakennuttajan lainoista tai lainoista joita otettu kiinteistöön?
     
    Viimeksi muokattu: 25.10.2019
  34. Jebaus

    Jebaus

    Viestejä:
    939
    Rekisteröitynyt:
    23.02.2017
    Saathan sinä ennen kaupantekoa sen as.oy:n taseen nähtäväksi ja sieltähän se taloudellinen tilanne (eli tässä tapauksessa velka) selviää?

    Sille velalle voi sitten tehdä mitä as.oy:n hallitus päättää. Yleensä maksaa pois kerralla tai lainoittaa ja maksaa vuosien kuluessa. Yleisin tapa on hyvittää se osakkaille osakekohtaisesti.
     
  35. vrds

    vrds

    Viestejä:
    422
    Rekisteröitynyt:
    14.12.2016
    Kyseessä uusi pieni asunto-osakeyhtiö, josta on vasta vain muutama asunto myyty. Yhtiökokouksia ei ole vielä pidetty, joten mistä sen taseen tietää. Isännöitsijä ihmetteli miksei rakennusaikaisia kuluja ole ilmoitettu vielä, vaikka niitä on odotettu jo puoli vuotta. Pointti oli, että onko ihan ok myydä uudiskohdetta sellaiseen hintaan, että ostaja voisi olettaa sen olevan velaton. Varsinkin kun niitä myydään ja välitetään samaan myynti- ja velattomaan hintaan. Sitten tuleekin asunnon myynti/velattoman hinnan lisäksi saman verran parin kk päästä yhtiölainaa rakennusaikaisista lainoista/kuluista.
     
  36. Jebaus

    Jebaus

    Viestejä:
    939
    Rekisteröitynyt:
    23.02.2017
    En usko että siinä mitään lakia rikotaan, mutta aika typerä ostaja on jos ostaa asunnon as.oy:stä selvittämättä tuollaista "pikkujuttua" ja tekee kaupat ilman virallisia asiakirjoja?
    Eihän tuollainen kauppa edes onnistu paitsi käteisellä, koska pankki viimeistään kyseiset asiakirjat haluaa lainaa myöntäessä.
     
  37. vrds

    vrds

    Viestejä:
    422
    Rekisteröitynyt:
    14.12.2016
    No kyllä se aika harhaanjohtavalta ja omituiselta vaikuttaa ja että olisi vielä laillista, jos välittäjä myy asuntoa velattomana ja se ei sitä olekaan. En siis tiedä voiko noin edes tehdä lain puitteissa, että myydään velattomana ja sitten lätkäistäänkin hirveä yhtiölaina rakennusaikaisista kuluista päälle hetken päästä. Kyseessä siis uusi osakeyhtiö josta myyty vain pari asuntoa. Välittäjän kai kuuluu antaa oikeat tiedot. Harmi että on perjantai, niin ei voi kysyä suoraan kiinteistölakimieheltä onko tuollainen edes mahdollista.
     
  38. Jebaus

    Jebaus

    Viestejä:
    939
    Rekisteröitynyt:
    23.02.2017
    No kysytään sitten näin päin:
    Mistä päättelen että siihen asuntoon kohdistuu velkaa eikä velaton hinta ja paperit paikkansa pidä vai onko tämä vain omaa mutuilua?
    Jos kerran yleisesti myynnissä oleva kohde niin laita toki linkki tänne niin voidaan muutkin mutuilla asiaa samoin lähtötiedoin?
     
  39. vrds

    vrds

    Viestejä:
    422
    Rekisteröitynyt:
    14.12.2016
    Niin, itsellä heräsi epäilys asiasta, koska soitin isännöitsijälle ja ei ollut tasetta tai tilinpäätöstä ja ihmetteli miksei ole rakennusaikaisia kuluja tjsp. toimitettu. Jälkimmäisen puuttuminen on kai ok, koska niin uusi kohde, tullut myyntiin tänä vuonna. Tässä juuri kysyin mikä on laillista ja mikä ei ja voiko lain puitteissa siirtää tai ilmestyä sitä rakennusaikaista velkaa jostain yhtäkkiä ja onko tällainen tilanne melko normaalia uudiskohteessa. En haluaisi laittaa kohteen linkkiä tähän. Syystä että jos kaikki onkin ok, niin ostan asunnon. Riittänee että useampi asunto myytävänä uudiskohteessa, pari myyty ja myynti- ja velaton hinta on ilmoitettu samaksi kaikissa. Välitysketju markkinoi asuntoja.
     
  40. Muumi

    Muumi

    Viestejä:
    160
    Rekisteröitynyt:
    24.12.2016
    Ei liity ketjuun eikä ongelmaasi, mutta olen vain utelias. Mikä saa ihmisen ostamaan uuden ja vasta valmistuneen asunnon uudesta asunto-osakeyhtiöstä? Jonkun ne täytyy ostaa, mutta itse en uskaltaisi. Joku 5-15v vuotta vanha olisi houkutteleva, kun siinä on rakennus testattu, yhtiö on toiminnassa ja sillä on historiaa. Silti uusien asuntojen hinnat on korkeammat kuin vähän vanhempien.
     
  41. Myrkky

    Myrkky

    Viestejä:
    4 737
    Rekisteröitynyt:
    17.10.2016
    En ole lakimies, tuli mieleen joku muutaman kuukauden takainen juttu, missä porukka oli ostanut keskeneräisestä kerrostalosta asuntoja. Rakentajalle tuli konkka, ostajille ihan pikkuisen lisäkuluja, eli hemmetisti maksettavaa lisää.
    Siinä casessa oli kaikki melko väärin. Jos nyt oikein muistan niin toinen yhtiö osti sen keskeneräisen, ja alkoi rakentamaan loppuun. Mutta rahat pois ja konkkaan tyyli.
     
  42. vrds

    vrds

    Viestejä:
    422
    Rekisteröitynyt:
    14.12.2016
    Sanotaanko näin, että kyseessä on melko uniikkeja loft-tyylisiä asuntoja kuitenkin vanhemmassa rakennuksessa, joka on peruskorjattu ja käyttötarkoitus muutettu. Hyvä sijainti tämän takia ja isot huoneet. Hintataso neliölle kalliimpi kuin muut asunnot alueella, mutta ei nyt mikään älytön hinta. Tietenkin homman pitää olla kunnossa ja jos jotain hämärää on, niin en osta. Tällä hetkellä vaikuttaa niin selvältä että jotain ei ole kunnossa ja en hyväksynyt (sitovaa) ostotarjousta. Nyt sitten mielenkiinnosta haluan selvittää millaisia riskejä voi olla jo valmiissa uudiskohteissa ostajalle ja onko turhaa stressiä.

    Sitovassa ostotarjouksessa lukee/luki näin:

    "
    Ehdot

    Velaton kauppahinta
    Velaton kauppahinta on xxx xxx euroa.
    "
     
    Viimeksi muokattu: 25.10.2019
  43. Jebaus

    Jebaus

    Viestejä:
    939
    Rekisteröitynyt:
    23.02.2017
    Jos kerran vanha as.oy kyseessä niin en ihmettele. Tästä syystä näitä on hyvin mahdoton arvioida tai antaa mitään ohjeita kun tietoa pimitetään ja jaetaan ripotellen. Oikea henkilö ottaa yhteyttä tässä tapauksessa on varmasti se välittäjä, ei isännöitsijä.
     
  44. vrds

    vrds

    Viestejä:
    422
    Rekisteröitynyt:
    14.12.2016
    Kyseessä siis uusi asunto-osakeyhtiö, mutta vanha rakennus joka muutettu asunnoiksi. Tiedot tarkistettu välittäjältä toistamiseen, sekä isännöitsijältä. Kaikki saattaa olla ihan ok tässä.ä casessa. Ehkä turhaa panikointia, mutta parempi olla tarkkana.
     
  45. Honzo

    Honzo

    Viestejä:
    681
    Rekisteröitynyt:
    06.02.2017
    Mä olen ostanut 2 uutta asuntoa (2000 ja 2005). Yhden rivarin ja yhden erillistalon. Molemmat myyty 4v ikäisinä reilulla voitolla. Varsinkin erillistalon kohdalla tehtiin aika reippaasti muutoksia (esim. Hifilaitteiden kaiutinpiuhoille putket kenteisiin, videotykille samoin. Kaikki pinnat pääsi valitsemaan (laatat, parketit, seinien värit). Lisättiin pistorasioita, jätettiin keittö pois ja tilattiin oma. Toi nyt aika ääriesimerkki, mutta kyllä se muutosmahdollisuus on monille aika tärkeää.
     
  46. Muumi

    Muumi

    Viestejä:
    160
    Rekisteröitynyt:
    24.12.2016
    Jos se asunto on jo vastavalmistunut, ei kai siihen enää mitään pintoja ja muutoksia voi tehdä.
     
  47. mikitys73

    mikitys73

    Viestejä:
    91
    Rekisteröitynyt:
    18.06.2017
    Isännöitsijä on tyhjentänyt vanhempieni varaston ja en tiedä, mitä voisin tehdä.

    Varasto alunperin kuului meidän naapurillemme yli 20-vuotta sitten ja he olivat ottaneet meidän varastomme käyttöön ja pyysivät meitä käyttämään heidän varastoa.
    Useampi naapuri on muuttanut edellisen naapurin tilalle ja kellään ei ole ollut ongelmaa käyttää meidän varastoa. Nyt uusi naapuri oli ottanut yhteyttä isännöitsijään, kun oli ihmetellyt miksei varastot mene numerojärjestyksessä. Olen myös monta kertaa uusilta naapureilta kysynyt "saanko siirtää tavarat tuohon omaan varastoon" ja jokainen on vuoron perään sanonut, "juuri sain tavarani sinne ja ei enää jaksaisi siirrellä".

    Varaston oveen oli jätetty naapurin mukaan pieni muistilappu, jossa oli kuulema lukenut: "siirtäkää tavarat viikon kuluessa tai ne siirretään".
    Isännöitsijä oli antanut huoltoyhtiölle luvan murtaa varaston lukon ja tyhjentänyt vanhempieni varaston jätelavalle ja siellä jätelavalla kaikki tavarat olivat kastuneet ja muuttunut käyttökelvottomiksi suurimmilta osin.

    Normaalisti isännöitsijän olisi pitänyt ilmoitustaululle jättää lappu varaston tyhjentämisestä ja ulko-ovelle.
    Näin ei kuitenkaan käynyt ja ei voi olettaa ihmisen päivittäin varastossa käyvän.

    Matkaa jätelavalle oli noin 7km. Menimme pelastamaan mitä voimme sieltä henkilöautolla ja suurinosa tavaroista oli ehtinyt kastua ja viettää lumenpeitossa pari päivää.
    Isännöitsijä/huoltoyhtiö ei suostunut toimittamaan tavaroita samantien takaisin ja käskivät itse hakea tavarat sieltä ja aikaa kului selvittää mihin tavaramme olivat päätyneet.

    Varaston arvo omien laskelmien mukaan on noin: 2480€ , sisältäen että
    -merkki talvivaatteille annetaan euron kirppisarvoa
    -merkkki kesävaatteille annetaan euron kirppisarvoa
    -Perintötavarat alimitoitetaan ilman tunnearvoa vastaavankaltaisilla tavaroilla
    -Polkupyörän vanteet ja työkaluni alihinnoittelin
    -Pari tietokoneen näyttöä alihinnoittelin ja toisessa olisi ollut vielä takuuta
    -Kengät alihinnoittelin euron kirppisarvoon
    -Urheiluvaatetukset ja urheiluvälineet alihinnoitin
    -Asiakirjoille en laskenut arvoa
    -kaapistoa ja kattokruunua...
    -mattoja, ym
    -ym (en tähän viitsi luetella kaikkea).

    Sinne jätelavalle oli riepoteltu asiakirjoja ja tutkintotodistuksia,
    joita kerättiin sen mukaan mitä voitiin talteen ja muutamat luistimet, koska mitään muuta ei saanut otettua talteen.

    Vanhempani laittoivat korvauspyynnön isännöitsijälle ja halusivat vain 800€.

    Isännöitsijä ei suostunut ja vastasi näin:

    irtainvarasto nro X, joka kuuluu asunnolle X on ollut tietämättämme käytössänne.
    Teillä on ollut useita vuosia aikaa vaihtaa tavaranne asuntoonne kuuluvaan irtainvarastoon. Olisitte voinut ilmoittaa asiasta huollolle tai taloyhtiöön jolloin olisimme voineet ohjeistaa teitä vaihtamaan irtainvarasto viipymättä. Toistan aikaisemmin antamamme taloyhtiömme päätöksen asiaan liittyen: Taloyhtiöllämme ei ole korvausvelvollisuuta väärässä irtainvarastossa olleiden tavaroiden poistamisesta. Olemme ohjeistaneet huollon tiedottamaan asiasta ja pyytäneet tyhjentämään varaston, mikäli sitä ei ole määräaikaan mennessä tyhjennetty.


    Huolto on toiminut ohjeidemme mukaisesti.
    Yleinen ohje mm. vakuutusyhtiöiltä on, että irtainvarastoissa ei tule säilyttää mitään arvokasta tavaraa.



    Itseäni suututtaa menettää tavarat isännöitsijän pelleilyn vuoksi ja että asiakirjat on riepoteltu pitkin katua ja jätelavan ympärille osittain. (Tuuli puhaltanut).
    Vanhempani eivät halunneet vaatia enempää kuin 800€, koska haluavat olla ystävällisiä. Vanhempani yrittävät vielä kerran pyytää 800€ ja sitten luulen että he jättävät asian sikseen, koska eivät halua haastaa riitaa.

    Minua ei ystävällisyys kiinnosta isännöitsijän kohdalla, koska hän on aikaisemminkin käyttäytynyt epäasiallisesti minua kohtaan.
    Suurinosa tavaroistamme oli jätelavalla mennyt rikki.

    Kysynkin siis teiltä, mitä asialle voin tehdä?

    Jos en olisi huomannut naapuria pari viikkoa sitten lauantaina käyvän varastossa useaan kertaan, niin en olisi tienny tapahtumasta mitään.
    Tavaramme muutoin olisivat menneet huomaamattamme hävitykseen.

    Lisättäkööt, että tavaroissa oli selkeästi merkitty meidän asuinosoite ja yhteystiedot melkein jokaiseen laatikkoon. Ettei voi olla epäselvää kenen tavaroita varastossa on.
     
  48. vrds

    vrds

    Viestejä:
    422
    Rekisteröitynyt:
    14.12.2016
    En ole lakimies, mutta todistustaakka tuossa varmasti on puolin ja toisin. Jos vain todella varaston oveen on laitettu lappu eikä postissa lähetetty tiedoksiantoa kotiin, niin isännöitsijän kannattanee tarkastaa että vastuuvakuutus on voimassa ja kunnossa. Kyllähän tuossa nyt pitäisi antaa kohtuullinen aika siirtää ne tavarat ja varmistaa että asukas saa siitä tiedon.
     
  49. kurkimies

    kurkimies

    Viestejä:
    2 475
    Rekisteröitynyt:
    21.08.2017
    Isännöitsijä voisi hyvin mennä kahden todistajan kanssa viemään paperit postiluukkuun, jolloin heidän vastuu jää tähän. Tai kirjattuna kirjeenä
     
  50. mikitys73

    mikitys73

    Viestejä:
    91
    Rekisteröitynyt:
    18.06.2017
    Ei ole mitenkään tiedotettu kuin jätetty varaston oveen pienen pieni muistilappu pelkästään ja alettu viikon päästä toimimaan. Varastossa ei ole käyty pariin viikkoon.
    En tiedä miten asiassa toimia ja mitä tehdä. Äidillä ei ole kotivakuutusta voimassa, koska oli unohtanut maksaa laskun puolisen vuotta sitten.

    Aikaisemmin kaikista tapahtumista on tiedotettu suuresti ilmoitustauluun ja oville ja jaettu laput jos ollut talkoot tai pyörävarastoa tarkistetaan tai jos tehdään pihatöitä tai remonttia tulossa, siksi on hyvin outoa ettei tässä tapauksessa mitään tehty.

    Isännöitsijä on myöntänyt sähköpostissa ja vetoaa tietämättömyyteen ettei tiennyt varaston olleen käytössämme... Todellisuudessa isännöitsijä ei koskaan käy kiinteistössä ja hoitaa asiansa heikosti.