io-techin lakimiehet hoi.

Onpas upea keissi kaikenkaikkiaan. 640 euroa yksittäisen linssin vaihdosta 3 vuotta vanhoihin laseihin. Ei kuulosta ihan hirveän kohtuulliselta summalta, mutta ainahan sitä saa pyytää.

Ja päätöksessä sivuutetaan kokonaan tuo Työtapaturma- ja ammattitautilaki, ja vedotaan pariin muuhun lakiin joiden perusteella ei tosiaan olla korvausvelvollisia. Vähän kuin kieltäytyisin maksamasta veroja sillä perusteella että tieliikennelain mukaan ei tarvii maksaa veroja.

Tuo lopulta maksettu korvaussumma kuulostaa tosin ihan kohtuulliselta, ehkä jopa yläkanttiin olevalta. Joten sikäli tuossa on ehkä oikeus ja kohtuus toteutunut.

Näin kakkuloiden (2-tehosten) käyttäjänä voin ihan kokemuksella sanoa näistä että sen uuden linssin hionta vanhaan raamiin maksaa reilusti ekstraa, jopa tuplaten sen mitä se kustantaisi kun ottaisi vain uudet lasit kokonaan. Ei se ole mitään "pistetään tosta pala lasia/muovia koneeseen ja arvot kohilleen" hommaa, vaan hiojan pitää saada TARKAT mitat siitä raamistakin (näitä muuten ei mihinkään tallenneta kun hommaat lasit) ja siltikin menee "käsitöiksi."

nimim. omat linssit maksaa ~900€/pari , halpaa ko se kuulusa makkara.
 
@Pavosen Heska kirjoitti mun mielestä hyvin.

Oma vähän vastaavanlainen tapaus. Kaverin (susi)koiran kanssa pelleilin ja koira osui siinä telmiessä kakkuloihin. Kaveri tietysti heti "pelästyi" ja lupasi että hänen vakuutukseen menee jne. Totesin että ihan oma vika, kun lasit päässä koiran kanssa temuan. Leuka rintaan ja vakuutusyhtiöön puhelu :)
 
@Pavosen Heska kirjoitti mun mielestä hyvin.

Oma vähän vastaavanlainen tapaus. Kaverin (susi)koiran kanssa pelleilin ja koira osui siinä telmiessä kakkuloihin. Kaveri tietysti heti "pelästyi" ja lupasi että hänen vakuutukseen menee jne. Totesin että ihan oma vika, kun lasit päässä koiran kanssa temuan. Leuka rintaan ja vakuutusyhtiöön puhelu :)

Tässä ketjun tapauksessa on vaan se (ei-niin) pieni ero, että vahinko tapahtui työnteon yhteydessä eikä vapaa-ajalla. Työnantajan piikkiin tuon siis pitäisi mielestäni (ja muutaman muunkin mielestä) Suomen lain puitteissa mennä.
 
On kyllä kaiken kaikkiaan hienosti perusteltu päätös. :D Tuon vahingonkorvauslain 2:2 § ja 3:1 § eivät liity oikeastaan mitenkään tuohon tilanteeseen, koska ensimmäisen mukaan vahingonkorvausvastuussa olisi vahingon aiheuttaja ja jälkimmäisessä työnantaja, jos työntekijä laiminlyönnillään tai huolimattomuudellaan aiheuttaisi vahingon, mutta selvästi tapauksessa ei ollut kyse siitä. Sen sijaan vahingonkorvauslain 1 §:n mukaan, jota tässä päätöksessä ei edes mainittu, sanotaan, että vahingonkorvauslaki ei kuitenkaan koske sellaisen vahingon korvausta, joista säädetään jossain muussa laissa toisin. Ja nimenomaan tuon työtapaturma- ja ammattitautilain 54 §:ssä on hyvin selkeästi sanottu, että työtapaturmassa rikkoutuneet työntekijät silmälasit on työnantajan korvattava. Vahingonkorvauslaki on ymmärtääkseni yleislaki ja työtapaturma- ja ammattitautilaki erityislaki, jolloin erityislakia sovelletaan yleislain sijasta.

Sikäli myös hauskaa, että kaupunki on katsonut, ettei sillä ole vahingonkorvausvelvollisuutta, mutta myöntänyt silti 200 euroa korvauksia. Liekö sitten johtuu siitä, että korvauksen hakija ei ole vedonnut muuhun kuin vahingonkorvauslakiin ja työsopimuslakiin?

Perustelut nimenomaan liittyvät tuohon päätökseen (lainasin Valtzua, vaikka samoilla linjoilla oli toki muitakin). Hakija on hakennut vahingonkorvausta ja kyseisillä lainkohdilla perustellaan, että työnantaja ei ole vahingonkorvauslain perusteella korvausvelvollinen. Vastaavasti korvausvelvollisuutta ei ole myöskään työsopimuslaista löytyvän vahingonkorvausvelvollisuuden perusteella. Olisivat siis voineet suoraan näiden perusteella jättää maksamatta halutessaan.

Aivan toinen asia on sitten tuo työtapaturma- ja amattitautilaki. Tässä kyseisessä tapauksessa hakija ei ole vedonnut siihen, joten luonnollisestikaan päätöksessä ei oteta kantaa siihen - samoin kuin ei oteta kantaa kaikkiin muihinkaan mahdollisiin lainkohtiin tai sopimuksiin, missä erikseen säädellään korvausvastuista.

Aivan vastaava päätös on esimerkiksi seuraava: Vahingonkorvausvaatimus työntekijän rikkoutuneista silmälaseista

Ja kuten molemmissa perusteluissa on, niin korvaukset on myönnetty "kohtuussyistä". Vahingonkorvausvaatimukselle ei siis ole perusteita, mutta kun molemmissa tapauksissa kustannukset jäisivät käytännössä hakijan kontolle, niiin korvaavat vapaaehtoisesti tästä huolimatta (toisessa kohtuullistettuna eli osittain) ja kustannukset sälytetään sinne, minne ne jollain tavalla moraalisesti kuuluvat.

Kun tuohon työtapaturma- ja ammattitautilain 54 §:ään on niin usein tässä viitattu, niin kurkataanpa nyt sitäkin lakia samalla. Sen määritelmissä (2 §) viitataan vahinkoon ja edelleen 15 §:ssä vahinkotapahtumaan, jonka perusteena on työtapaturma tai ammattitauti. Tapaturmalla taasen takoitetaan "ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden" (17 §). Eli kun 54 §:n mukaan "Vahingoittuneelle korvataan hänen käytössään olleet vahinkotapahtuman yhteydessä särkyneet silmälasit, --", niin osoittaaksen korvausvelvollisuuden pitää näyttää toteen (tässä tapauksessa) työtapaturma, minkä määrityksenä on vamman syntyminen, ja sen perusteella korvataan nämä vahinkotapahtuman yhteydessä särkyneet silmälasit.

Jos palataan edellisiin päätöksiin, niin annettujen tietojen perusteella kummassakaan tapauksessa ei ole ollut henkilövahinkoja. Näin ollen työtapaturmasta aiheutuneelle korvausvelvollisuudelle ei olisi myöskään ollut perusteita.

Vahingonkorvauslain perusteella: "Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu." (2 luku 1 § 1 mom.). Tässä jää nyt aina tarkasteltavaksi tuo "tuottamuksesta", mutta esimerkiksi Mopin tapauksessa asialla ei ole niin merkitystäkään kun oletusarvoisesti ei pitänyt vahingon aiheuttajaa (pallon heittänyttä) korvausvelvollisena. Samassa laissa on toki edempänä lievennyksiä alaikäisyyden, varallisuustason sun muun suhteen, joiden perusteella korvausmäärää arvioidaan.

Vaikka ei nyt lakitekstiä seuraava esimerkki olekaan, niin kapungin lakimies lienee vilkaissut usempaakin pykälää, ennen kuin vastaavat suuntaviivat on kirjattu suoraan Turun kaupungin sivuilla perusopetuksen alla: Esinevahingot ja niiden korvaaminen

Edellisten perusteella onkin aika selvä, minkä takia on varsin merkityksellistä oliko kyse tapaturmasta (vamma aiheutunut -> vastuu työnantajalla, jonka vakuutus korvaa myös silmälasit samassa yhteydessä) vai jostain muusta, jolloin vastuullinen voi olla joku muu yksityinen, vakuutusta ei ole, vahingonkorvausvelvollisuus ei ole välttämättä täysimääräinen ja vaikka olisikin niin korvausta ei välttämättä koskaan saa.
 
Heheh, kaverille tulikin sitten haaste. Odotusaika kevyet 10kk! Alunperin testamentinmoittijoita oli 10 kpl, tässä on jäänyt 7 moittijaa pois ja jäljellä 3 kpl.
Oikeasti kanteessa on satuiltu ihan höpöjä, siis kirjoitettu ihan suoraan valheita. Heitä edustava lakimies löytyy Suomi24.n perintöpalstalta ja sanotaanko, ettei mitään positiivista ole hänestä kirjoitettu.. Ilmeisesti lakimiehen pääprioriteetti on saada lypsettyä asiakkaalta vain rahat pois, vaikka sokeakin näkee ettei ole mitään mahdollisuutta voittaa juttua, sen takia varmaan ne 7 muuta eivät jatkaneet moittimista.

Kaveri kirjoittaa vastinetta, mutta tässä arvuutellaan myös, että riittääkö pelkkä totuus vai pitääkö vastaavasti satuilla omia juttuja, ikäänkuin vähän värittää kirkkaammalla värillä?

Kantaja vetoaa omaan terveydentilaansa, ettei ole voinut käydä hoitamassa testamentin tehnyttä henkilöä (kaikissa papereissa oli ilmeisesti merkitty lähiomaiseksi) vaikka todellisuudessa veti vain herneet nenän kautta aivoihinsa, kun sai tietää ettei ole saamassa mitään omaisuutta testamentin kautta itselleen. Sen jälkeen meni 4 vuotta ilman mitään kontaktia, vaikka asui alle puolen kilometrin päässä ja nyt vetoaa johonkin terveyden tilaansa.. Toisaalta eihän sillä pitäisi olla mitään merkitystä koko hommassa. Testamentissa ei ole muotovirhettä ja kotihoidon muistiinpanoissa ei ole mitään ihmeellisyyksiä.



Kaverini on kiltisti odotellut, mistään ei ole kuulunut mitään. Kävi viime viikolla käräjäoikeudessa kysymässä ja siellä ollut sihteeri vähän pyöritteli silmiään, että miksei asia ole jo selvä. Viime viikolla sihteerin sanojen mukaan tältä moitteen jättäneeltä osapuolelta oli HELMIKUUSSA pyydetty lisätietoja ja eivät olleet lähettäneet mitään. Siitä sitten kelataan tähän SYYSKUUHUN ja sihteeri pyysi lähettämään sähköpostia tuomarille. Tämä tehtiin viikonloppuna ja tuomari vastasi nyt tiistaina, että "lienette vastaajana tässä tapauksessa". Kantajalle on annettu kaksi viikkoa aikaa vastata lisätietopyyntöön, joka jälkeen teille lähetään haaste ja annatte oman vastineenne siinä annettuihin kysymyksiin.

Tässä on kaverini hieman ulalla. Ikäänkuin tässä on joko a) unohdettu hoitaa paperit eteenpäin 8kk.n odottelun aikana tai sitten b) lisätietokysely on lähetetty tosiaan helmikuussa ja sitten unohdettu haaste johonkin paperipinoon?

Joku on ryssinyt, ilmeisesti tuomari tai sihteeri?
Miksi pitäisi 8kk.n jälkeen kysyä samat lisätiedot uudestaan, mitä ei oltu alunperinkään toimitettu edellisen pyynnön jälkeen? Kaveri pystyi maksamaan ensimmäisen osan perintöverosta, seuraavassa on eräpäivä 3vko.n päästä ja se menee ulosottoon. Pankista ei yllättäin saa lainaa tämmöiseen.
 
Katsoin yksityiskohtia vähän taaksepäin. Kyseesä siis ei ole edes rintaperillinen, eikä ole oikein mitään järkevää syytä testamentin muotoseikkoihin puuttua. Täytyy olla sekä todella idiootti kantaja että todella ahne asianajaja sattunut löytämään toisensa. Mitenköhän tuollaisessa ihan roskajutussa siviilioikeudessa, saako omia
asianajokuluja huuhaakanteen nostajalta?
 
Kyllähän testamenttiriidassa häviäjä joutuu maksamaan vastapuolenkin oikeudenkäyntikulut noin niinku lähtökohtana ja kulut pitää muistaa vaatia. Kannattaa omissa vastauksissa ja käyttäytymisessä aina pysyä oikein kuivasti totuudessa, silloin kantajan valheet näyttävät entistäkin nolommilta. Kyllä tuomari näkee huuhaan läpi ja satuilu vaan ärsyttää. Mutta mikä siinä kanteessa on siis perusteena? Miksi sitä testamenttia nyt väitetään pätemättömäksi tai siis millä se väite perustellaan? Tämä kiinnostaa ihan siksi kun kuulostaa koko juttu niin älyttömältä.
 
Lakimiehille tai muuten vaan kokemusta omaavalle techiläiselle kysymys kotivakuutuksen korvauksen suuruudesta. Sattui vesivahinko kämpässä ja lattia meni kolmesta huoneesta uusiksi. Kotivakuutus iffissä. Remontti kesti 3 päivää jonka asuin ystävän luona. Kuulin että vakuutusyhtiö maksaa ns. Kertakorvauksen päivistä jonka remontti kestää, enkä siis voinut kämpässäni asua remontin aikana. Remontti kesti 3 päivää ja iffiltä sanoivat laittavansa maksuun nuo kolme päivää. N. Viikkoon ei mitään rahoja kuulunut niin soitin tänään iffiin ja kyselin rahojen perään. Sanoivat päätöksen olevan ok ja rahat laitetaan maksuun johon kysyin minkälaisesta summasta on kyse? Vastasivat että 500€=kuukausi kertakorvaus hinta Vantaan alueella joka sitten jaetaan 31pvä:llä eli n.16€/pvä, voiko tämä pitää paikkansa??? Onko jokin laki mikä tätä korvaus summaa säätelee vai voiko vakuutusyhtiö itse määrittää mitä maksaa? Itse en saa tuolla 16€ / päivä edes polttoaine kuluja katettua sijaiskämpälle. Vakuutusyhtiötä vaihdan varmasti, mutta haluaisin kysyä onko tämä tosiaan korvaus taso kotivakuutuksessa?
 
Lakimiehille tai muuten vaan kokemusta omaavalle techiläiselle kysymys kotivakuutuksen korvauksen suuruudesta. Sattui vesivahinko kämpässä ja lattia meni kolmesta huoneesta uusiksi. Kotivakuutus iffissä. Remontti kesti 3 päivää jonka asuin ystävän luona. Kuulin että vakuutusyhtiö maksaa ns. Kertakorvauksen päivistä jonka remontti kestää, enkä siis voinut kämpässäni asua remontin aikana. Remontti kesti 3 päivää ja iffiltä sanoivat laittavansa maksuun nuo kolme päivää. N. Viikkoon ei mitään rahoja kuulunut niin soitin tänään iffiin ja kyselin rahojen perään. Sanoivat päätöksen olevan ok ja rahat laitetaan maksuun johon kysyin minkälaisesta summasta on kyse? Vastasivat että 500€=kuukausi kertakorvaus hinta Vantaan alueella joka sitten jaetaan 31pvä:llä eli n.16€/pvä, voiko tämä pitää paikkansa??? Onko jokin laki mikä tätä korvaus summaa säätelee vai voiko vakuutusyhtiö itse määrittää mitä maksaa? Itse en saa tuolla 16€ / päivä edes polttoaine kuluja katettua sijaiskämpälle. Vakuutusyhtiötä vaihdan varmasti, mutta haluaisin kysyä onko tämä tosiaan korvaus taso kotivakuutuksessa?
Itse olen joutunut kuukaudeksi evakkoon vesivahingon seurauksena. Remontin ilmoitettiin kestävän 4 viikkoa, joten vuokrasin vastaavan kokoisen asunnon remontin ajalle. Kotivakuutus oli Pohjolassa ja vakuutus korvasi sijaisasunnon vuokran kokonaisuudessaan. Lisäksi ilmoitin muutosta aiheutuneina kuluina seuraavia:
  • Peräkärryn vuokra
  • Kilometrikorvaukset
  • Palkka omalle työlle 10€/h
Vesivahingon seurauksena tuhoutui myös irtaimistoa, jonka vakutuusyhtiö myös korvasi. Oma vastuu taisi olla 150e, joka vähennettiin loppusummasta. Asunnossa kävi myös terveystarkastaja, jonka tekemän raportin liitin korvaushakemukseen.
 
Onko jokin laki mikä tätä korvaus summaa säätelee vai voiko vakuutusyhtiö itse määrittää mitä maksaa? Itse en saa tuolla 16€ / päivä edes polttoaine kuluja katettua sijaiskämpälle. Vakuutusyhtiötä vaihdan varmasti, mutta haluaisin kysyä onko tämä tosiaan korvaus taso kotivakuutuksessa?

Vakuutusehdot määrittävät mitä korvataan. Kai olet ne lukenut, toivottavasti jo siinä vaiheessa kun olet vakuutuksen ostanut?

Sovitko vakuutusyhtiön kanssa asiasta ennen sijaiskämpän hankkimista? Mitkä ne sijaiskämpän kulut ja kuljetuskustannukset olivat (joista sovit etukäteen ja toimititit kuitin jälkikäteen)? Asuit ystävän luona, joten arvattavasti kuluja ei ollut. Miksi oletat saavasi rahaa silloin?

Vakuutuksesta maksetaan tyypillisesti todellisia kuitilla osoitettuja kuluja, eikä jotain random-rahasummaa, vaikka kuluja ei olisi. Eli jos olet vaikka punkannut tuttavan/perheen/tms. luona, eikä siitä ole aiheutunut kuluja, niin ei siitä silloin luonnollisestikaan mitään makseta. If:n ehtojen mukaan voit kuitenkin saada jonkinlaisen kertakorvauksen tilanteessa, jossa todellisia kuluja ei ole, joten arvaan, että tässä on kyse sellaisesta. Kaikkien yhtiöiden ehdoissa tällaista kuititonta "ylimääräistä" kertakorvausta ei ole lainkaan, esim. LähiTapiolalla et olisi saanut penniäkään.

Ylimääräisistä matkustuskuluista olisi ollut aiheellista tehdä laskelma ja toimittaa se yhtiöön, ilmeisesti et ole niin tehnyt? Nekin olisi pitänyt tuoda ilmi jo etukäteen. Silloin olisit saanut korvauksena ne -15%, etkä tätä kertakorvausta.

Alla relevantti kohta If:n vakuutusehdoista:

6.1.3.1 Asumiskäytön keskeytyminen

Vakuutuksesta korvataan vain kohtuulliset ja välttämättömät ylimääräiset asumis-, kuljetus-, varastointi- ja muut vastaavanlaiset kustannukset. Vakuutuksesta korvataan ylimääräiset kulut sellaisesta tilapäisasunnosta, jossa vakuutetut kohtuudella pystyvät asumaan, ottaen huomioon vakuutettujen elämäntilanne ja asumiskäytön keskeytysaika. Vakuutuksesta ei korvata ruokailukustannuksia. Korvauksena maksetaan enintään 85 % edellä mainituista, vakuutuksenantajan kanssa etukäteen sovituista, todellisista kustannuksista. Vaihtoehtoisesti asumiskäytön keskeytymisestä maksettava korvaus voidaan sopia myös kertakorvauksena, jolloin vakuutetun ei tarvitse toimittaa selvitystä todellisista ylimääräisistä kustannuksista. Korvausta asumiskäytön keskeytymisestä maksetaan enintään yhdeltä (1) vuodelta.

Tyypillisesti korvausta saisi esim. siten, että soitat vahingon tapahduttua vakuutusyhtiön hätäpalveluun ja kerrot vahingosta. Siinä yhteydessä tuot ilmi, ettei ole paikkaa missä asua. Vakuutusyhtiö kertoo yhteistyökumppaninsa, jonne voit mennä asumaan, tai voit ehdottaa omaa ehdotustasi. Tyypillisesti kaupungeissa Forenom tai vastaava. Tai hotelli jos muuta ei ole. Sitten toimitat jälkikäteen kuitin aiheutuneista kuluista ja saat korvauksen vähennettynä -15%:lla. Tai jos kyse on vakuutusyhtiön yhteistyökumppanista, raha voi liikkua suoraankin.
 
Viimeksi muokattu:
Vakuutusyhtiöt nyt ei valitettavasti maksa korvauksia henkisestä haitasta, mielipahasta ja harvemmin myöskään oman ajan käytöstä tai selvittelystä ellet satu omistamaan/olemaan töissä yrityksessä joka siitä voi laskuttaa.

Mielestäni tuo 16€/pvä eli 500€/kk on ihan relevantti korvaus vai missä päin asunto sijaitsee? Tuntuu ehkä vähältä jos asunto 100m2 Hki keskustassa, ja asui tuon aikaa kaverin vastaavassa asunnossa.
 
En tiennyt että kaikki kulut pitää ilmoittaa yhtiölle ja hakea erikseen, luulin että tuo kertakorvaus sisältää kaiken haitan mitä asumisen keskeytymisestä tulee, yhtiö pesee kätensä hommasta ja saat itse hoitaa katon pääsi päälle. Asunto sijaitsee Vantaalla.

Ongeelle, kyse on asumisenkeskeytymisestä=en voi asua asunnossa=aiheutuu haittaa elämiseen/arkeen, siksi oletin saavani korvausta tästä ihan sama missä asun ja tuo 16€/pvä on mielestäni aika hupaisa korvaus em. asiasta.

Kaverilla sattui aikanaan massiivinen putkirikko taloyhtiössä ja kämppä oli rempassa muistaakseni jotain 1.5-2kk. Yhtiö ilmoitti kaverille "voit mennä hotelliin asumaan ja he maksaa tai asut remontin keskellä ja he maksaa kertakorvauksen remontin ajalta" summa oli kuulemma +2000€. Kaveri käveli kämpässä "pitkospuita" pitkin kuivauksen aikana ja otti hillot. Tämä case oli vertailu kohtana omassa vahingossa siksi ihmettelin korvauksen pienuutta. Tein myös itse aika paljon hommia täällä enne remonttia esim. tyhjensi kiinteät kaapistot, siirsin kaikki kamat toiseen huoneeseen yms. en tiedä olisiko minun tarvinnut mutta tein kuitenkin.


Ensi kerralla olen taas viisaampi ja menen lähimpään hotelliin asumaan ja vakuutusyhtiö hoitaa kaiken muun.
 
Ensi kerralla olen taas viisaampi ja menen lähimpään hotelliin asumaan ja vakuutusyhtiö hoitaa kaiken muun.
Eipä kannata sitten myöskään olettaa, että vakuutusyhtiö maksaa hotellia. Vakuutusyhtiöltä pitää kysyä, että missäs asun remontin ajan ja mennä sen mukaan eikä alkaa ominpäin hotellia varailemaan ja kuvitella, että vakuutusyhtiö hoitaa.
 
Eipä kannata sitten myöskään olettaa, että vakuutusyhtiö maksaa hotellia. Vakuutusyhtiöltä pitää kysyä, että missäs asun remontin ajan ja mennä sen mukaan eikä alkaa ominpäin hotellia varailemaan ja kuvitella, että vakuutusyhtiö hoitaa.

Juuri näin. Vakuutusyhtiöillä on myös omia väistöasuntoja, joihin voivat majoittaa. Tein äskettäin yhden keittiöremontin vesivahingon jälkeen ja asukas poikkesi siinä päivänä eräänä ja kertoi saaneennsa juuri tällaisen remontin ajaksi. Piti kovasti merinäköalasta :)
 
Eipä kannata sitten myöskään olettaa, että vakuutusyhtiö maksaa hotellia. Vakuutusyhtiöltä pitää kysyä, että missäs asun remontin ajan ja mennä sen mukaan eikä alkaa ominpäin hotellia varailemaan ja kuvitella, että vakuutusyhtiö hoitaa.

Toki näin mutta ifiltä kysyin jälkikäteen olisinko voinut yöpyä esim. hotelli vantaassa heidän piikkiin niin vastaus oli myöntävä, tosin 15% olisi joutunut maksamaan laskusta itse. Tässäkin kai yhtiö kohtaisia eroja niinkuin flyinganteron viestistä käy ilmi.

Itse olen joutunut kuukaudeksi evakkoon vesivahingon seurauksena. Remontin ilmoitettiin kestävän 4 viikkoa, joten vuokrasin vastaavan kokoisen asunnon remontin ajalle. Kotivakuutus oli Pohjolassa ja vakuutus korvasi sijaisasunnon vuokran kokonaisuudessaan. Lisäksi ilmoitin muutosta aiheutuneina kuluina seuraavia:
  • Peräkärryn vuokra
  • Kilometrikorvaukset
  • Palkka omalle työlle 10€/h
Vesivahingon seurauksena tuhoutui myös irtaimistoa, jonka vakutuusyhtiö myös korvasi. Oma vastuu taisi olla 150e, joka vähennettiin loppusummasta. Asunnossa kävi myös terveystarkastaja, jonka tekemän raportin liitin korvaushakemukseen.

Yhtiö vaihtuu toiseen joka tapauksessa kunhan saan op:sta kokonaistarjouksen kaikista vakuutuksista, omalla kohdalla if ei pysty popin eikä op:n kanssa hinnassa (eikä laadussa) tällä hetkellä kilpailemaan.
 
Yhtiö vaihtuu toiseen joka tapauksessa kunhan saan op:sta kokonaistarjouksen kaikista vakuutuksista, omalla kohdalla if ei pysty popin eikä op:n kanssa hinnassa (eikä laadussa) tällä hetkellä kilpailemaan.

Kannattaa sitten (tällä kertaa) lukea ne vakuutusehdotkin, eikä tuijottaa pelkkään hintaan. POP-vakuutukselta saat sitten vastaavassa tilanteessa vain 10 €/vrk kun If:llä sait sen 16 €/vrk. OP:llä ei ole tällaista ollenkaan, vaan korvataan vain todelliset kulut. :) Kilpailuttaminen toki kannattaa, mutta siinä voi mennä metsään, jos vertaa vain hintaa.
 
Kannattaa sitten (tällä kertaa) lukea ne vakuutusehdotkin, eikä tuijottaa pelkkään hintaan. POP-vakuutukselta saat sitten vastaavassa tilanteessa vain 10 €/vrk kun If:llä sait sen 16 €/vrk. OP:llä ei ole tällaista ollenkaan, vaan korvataan vain todelliset kulut. :) Kilpailuttaminen toki kannattaa, mutta siinä voi mennä metsään, jos vertaa vain hintaa.


Tähän asti on vakuutuksissa ollut suurin kriteeri hinta ja se on nytkin aika tärkeä osa valintaa (op-pohjola). Olen aina ottanut laaja kotivakuutuksen ja olettanut sen korvaavan myös laajasti vahingon sattuessa mutta ilmeisesti asia ei ole näin. Luetko itse joka kerta kun uusit vakuutukset sen "raamatun" missä on vakuutusyhtiön ehdot? Itse en ole lukenut ikinä kokonaan tuota. Ensi kerralla kun vahinko sattuu niin en ota tuota kertakorvausta vaan menen hotelliin tai vakuutusyhtiön osoittamaan sijaisasuntoon enkö ressaa sen enempää, myös asunnon tyhjennyksen ja remontti valmistelut jätän ammattilaisten tehtäväksi. omasta mielestäni tuo kertakorvaus pitäisi olla lähellä hotelliyön hintaa ja asiakas saa valita meneekö hotelliin tms. vai ottaako kertakorvauksen (hotelliyön hinta) ja järjestää itse majoituksensa. Tämän tyylinen kertakorvaus on tuttu mm. autovakuutus puolelta. Olen myös erimieltä tuosta summasta mistä kertakorvaus lasketaan. Mistä saat kerrostalo kaksion Vantaalta 500€/kk=summa jaettuna 31pvä:llä=pvä hinta, Korson Mikkolasta mikä on Vantaan ghetto? Jos kertakorvaus olisi esim. 85% hotelliyön hinnasta niin tämäkin säästetty 15% olisi vakuutusyhtiölle pelkkää voittoa ja tämäkin asiakas olisi ollut tyytyväinen mutta kun ei.
 
No, sanotaanko näin että jos haluat tietynlaisen vakuutuksen joka korvaa tilanteessa x määrän y niin kannattaa lukea se "raamattu" niiltä osin missä tuota käsitellään. Muuten voipi ensi kerrallakin harmitella kun ei tulekkaan massia lapaseen niinkuin luulet ja pääset olemaan taas tyytymätön.
 
No, sanotaanko näin että jos haluat tietynlaisen vakuutuksen joka korvaa tilanteessa x määrän y niin kannattaa lukea se "raamattu" niiltä osin missä tuota käsitellään. Muuten voipi ensi kerrallakin harmitella kun ei tulekkaan massia lapaseen niinkuin luulet ja pääset olemaan taas tyytymätön.


Nythän kyse oli siitä ettei iffin asiakaspalvelija osannut kertoa minulle mitä mahdollisuuksia minulla on tilapäis asumisen suhteen remontin aikana. 16€ Korvaus on edelleen mielestäni naurettava siitä hyvästä että asiakas hoitaa itse oman asumisensa remontin ajan. Toinen asiakaspalvelija sanoi "nämä käytiin läpi puhelussa" johon minä eipä muuten käyty, ja if:n puheluthan nauhoitetaan. Tämä nyt tuli kantapään kautta opittua että if:n laaja kotivakuutus 90000€ asti ei ole paskankaan arvoinen laajuuden suhteen. Ensi kerralla vakuutusyhtiö maksaa kaiken mahdollisen enkä itse tee mitään muuta kun siirryn itse osoitettuun paikkaan asumaan, hotelliin tai asuntoon ei ghetto alueelta. Yritin googlettaa asumisen keskeytyminen korvaus niin en löytänyt minkäänlaista hinnastoa eikä iffin asikaspalvelijakaan osannut perustella miksi summa on Vantaalla 500€/kk kasion ollessa kyseessä, "he nyt vaan ovat määrittäneet tämän" ja tuollahan ei asuta kuukautta kun Mikkolassa yksiössä nistien keskellä. En sitten tidä olisiko siinä vakuutuehto nivaskassa mainittu millä alueella mitäkin maksetaan. Huomenna vakuukset siirtyy Op:en ja if jää historiin.
 
Nythän kyse oli siitä ettei iffin asiakaspalvelija osannut kertoa minulle mitä mahdollisuuksia minulla on tilapäis asumisen suhteen remontin aikana. 16€ Korvaus on edelleen mielestäni naurettava siitä hyvästä että asiakas hoitaa itse oman asumisensa remontin ajan. Toinen asiakaspalvelija sanoi "nämä käytiin läpi puhelussa" johon minä eipä muuten käyty, ja if:n puheluthan nauhoitetaan. Tämä nyt tuli kantapään kautta opittua että if:n laaja kotivakuutus 90000€ asti ei ole paskankaan arvoinen laajuuden suhteen. Ensi kerralla vakuutusyhtiö maksaa kaiken mahdollisen enkä itse tee mitään muuta kun siirryn itse osoitettuun paikkaan asumaan, hotelliin tai asuntoon ei ghetto alueelta. Yritin googlettaa asumisen keskeytyminen korvaus niin en löytänyt minkäänlaista hinnastoa eikä iffin asikaspalvelijakaan osannut perustella miksi summa on Vantaalla 500€/kk kasion ollessa kyseessä, "he nyt vaan ovat määrittäneet tämän" ja tuollahan ei asuta kuukautta kun Mikkolassa yksiössä nistien keskellä. En sitten tidä olisiko siinä vakuutuehto nivaskassa mainittu millä alueella mitäkin maksetaan. Huomenna vakuukset siirtyy Op:en ja if jää historiin.

Niin ihan sitä minä vain että tavaa nyt sen op:n ehdoista jo valmiiksi itsellesi tärkeät asiat läpi, niin ei tartte sitten mietaana olla jos siellä onkin jotain joka ei sun mielestä olekkaan hyvä. Pääset silleen vähemmällä kuin jälkikäteen suuttumalla. Noissa kun on ihan oikeasti paljonkin eroa yhtiöiden välillä.
 
Asunto-osake, uudiskohde, valmis (ei siis enää rakennusaikainen kohde, muutama asunto jo myyty), markkinoidaan niin että myyntihinta ja asunnon velaton hinta on sama. Yhtään tilinpäätöstä ei ole vielä tehty (tarkastettu isännöitsijältä) eikä jostain syystä talous-sunnitelmaa (käsitin että se olisi pakollinen).

Käsitin, että rakennusaikaiset lainat/kulut voidaan vielä muuntaa (=muutetaan) yhtiölainaosuuksiksi sen jälkeen kun tilinpäätös tehdään ja kun on jo ostanut ns. "yhtiölaina velattoman asunnon". Onko tämä ihan lain puitteissa menevää toimintaa ja voiko tosiaan tulla vielä yhtiölainaa päälle rakennusaikaisista kuluista, rakennuttajan lainoista tai lainoista joita otettu kiinteistöön?
 
Viimeksi muokattu:
Saathan sinä ennen kaupantekoa sen as.oy:n taseen nähtäväksi ja sieltähän se taloudellinen tilanne (eli tässä tapauksessa velka) selviää?

Sille velalle voi sitten tehdä mitä as.oy:n hallitus päättää. Yleensä maksaa pois kerralla tai lainoittaa ja maksaa vuosien kuluessa. Yleisin tapa on hyvittää se osakkaille osakekohtaisesti.
 
Saathan sinä ennen kaupantekoa sen as.oy:n taseen nähtäväksi ja sieltähän se taloudellinen tilanne (eli tässä tapauksessa velka) selviää?

Sille velalle voi sitten tehdä mitä as.oy:n hallitus päättää. Yleensä maksaa pois kerralla tai lainoittaa ja maksaa vuosien kuluessa. Yleisin tapa on hyvittää se osakkaille osakekohtaisesti.

Kyseessä uusi pieni asunto-osakeyhtiö, josta on vasta vain muutama asunto myyty. Yhtiökokouksia ei ole vielä pidetty, joten mistä sen taseen tietää. Isännöitsijä ihmetteli miksei rakennusaikaisia kuluja ole ilmoitettu vielä, vaikka niitä on odotettu jo puoli vuotta. Pointti oli, että onko ihan ok myydä uudiskohdetta sellaiseen hintaan, että ostaja voisi olettaa sen olevan velaton. Varsinkin kun niitä myydään ja välitetään samaan myynti- ja velattomaan hintaan. Sitten tuleekin asunnon myynti/velattoman hinnan lisäksi saman verran parin kk päästä yhtiölainaa rakennusaikaisista lainoista/kuluista.
 
En usko että siinä mitään lakia rikotaan, mutta aika typerä ostaja on jos ostaa asunnon as.oy:stä selvittämättä tuollaista "pikkujuttua" ja tekee kaupat ilman virallisia asiakirjoja?
Eihän tuollainen kauppa edes onnistu paitsi käteisellä, koska pankki viimeistään kyseiset asiakirjat haluaa lainaa myöntäessä.
 
No kyllä se aika harhaanjohtavalta ja omituiselta vaikuttaa ja että olisi vielä laillista, jos välittäjä myy asuntoa velattomana ja se ei sitä olekaan. En siis tiedä voiko noin edes tehdä lain puitteissa, että myydään velattomana ja sitten lätkäistäänkin hirveä yhtiölaina rakennusaikaisista kuluista päälle hetken päästä. Kyseessä siis uusi osakeyhtiö josta myyty vain pari asuntoa. Välittäjän kai kuuluu antaa oikeat tiedot. Harmi että on perjantai, niin ei voi kysyä suoraan kiinteistölakimieheltä onko tuollainen edes mahdollista.
 
No kysytään sitten näin päin:
Mistä päättelen että siihen asuntoon kohdistuu velkaa eikä velaton hinta ja paperit paikkansa pidä vai onko tämä vain omaa mutuilua?
Jos kerran yleisesti myynnissä oleva kohde niin laita toki linkki tänne niin voidaan muutkin mutuilla asiaa samoin lähtötiedoin?
 
No kysytään sitten näin päin:
Mistä päättelen että siihen asuntoon kohdistuu velkaa eikä velaton hinta ja paperit paikkansa pidä vai onko tämä vain omaa mutuilua?
Jos kerran yleisesti myynnissä oleva kohde niin laita toki linkki tänne niin voidaan muutkin mutuilla asiaa samoin lähtötiedoin?

Niin, itsellä heräsi epäilys asiasta, koska soitin isännöitsijälle ja ei ollut tasetta tai tilinpäätöstä ja ihmetteli miksei ole rakennusaikaisia kuluja tjsp. toimitettu. Jälkimmäisen puuttuminen on kai ok, koska niin uusi kohde, tullut myyntiin tänä vuonna. Tässä juuri kysyin mikä on laillista ja mikä ei ja voiko lain puitteissa siirtää tai ilmestyä sitä rakennusaikaista velkaa jostain yhtäkkiä ja onko tällainen tilanne melko normaalia uudiskohteessa. En haluaisi laittaa kohteen linkkiä tähän. Syystä että jos kaikki onkin ok, niin ostan asunnon. Riittänee että useampi asunto myytävänä uudiskohteessa, pari myyty ja myynti- ja velaton hinta on ilmoitettu samaksi kaikissa. Välitysketju markkinoi asuntoja.
 
Ei liity ketjuun eikä ongelmaasi, mutta olen vain utelias. Mikä saa ihmisen ostamaan uuden ja vasta valmistuneen asunnon uudesta asunto-osakeyhtiöstä? Jonkun ne täytyy ostaa, mutta itse en uskaltaisi. Joku 5-15v vuotta vanha olisi houkutteleva, kun siinä on rakennus testattu, yhtiö on toiminnassa ja sillä on historiaa. Silti uusien asuntojen hinnat on korkeammat kuin vähän vanhempien.
 
En ole lakimies, tuli mieleen joku muutaman kuukauden takainen juttu, missä porukka oli ostanut keskeneräisestä kerrostalosta asuntoja. Rakentajalle tuli konkka, ostajille ihan pikkuisen lisäkuluja, eli hemmetisti maksettavaa lisää.
Siinä casessa oli kaikki melko väärin. Jos nyt oikein muistan niin toinen yhtiö osti sen keskeneräisen, ja alkoi rakentamaan loppuun. Mutta rahat pois ja konkkaan tyyli.
 
Ei liity ketjuun eikä ongelmaasi, mutta olen vain utelias. Mikä saa ihmisen ostamaan uuden ja vasta valmistuneen asunnon uudesta asunto-osakeyhtiöstä? Jonkun ne täytyy ostaa, mutta itse en uskaltaisi. Joku 5-15v vuotta vanha olisi houkutteleva, kun siinä on rakennus testattu, yhtiö on toiminnassa ja sillä on historiaa. Silti uusien asuntojen hinnat on korkeammat kuin vähän vanhempien.

Sanotaanko näin, että kyseessä on melko uniikkeja loft-tyylisiä asuntoja kuitenkin vanhemmassa rakennuksessa, joka on peruskorjattu ja käyttötarkoitus muutettu. Hyvä sijainti tämän takia ja isot huoneet. Hintataso neliölle kalliimpi kuin muut asunnot alueella, mutta ei nyt mikään älytön hinta. Tietenkin homman pitää olla kunnossa ja jos jotain hämärää on, niin en osta. Tällä hetkellä vaikuttaa niin selvältä että jotain ei ole kunnossa ja en hyväksynyt (sitovaa) ostotarjousta. Nyt sitten mielenkiinnosta haluan selvittää millaisia riskejä voi olla jo valmiissa uudiskohteissa ostajalle ja onko turhaa stressiä.

Sitovassa ostotarjouksessa lukee/luki näin:

"
Ehdot

Velaton kauppahinta
Velaton kauppahinta on xxx xxx euroa.
"
 
Viimeksi muokattu:
Jos kerran vanha as.oy kyseessä niin en ihmettele. Tästä syystä näitä on hyvin mahdoton arvioida tai antaa mitään ohjeita kun tietoa pimitetään ja jaetaan ripotellen. Oikea henkilö ottaa yhteyttä tässä tapauksessa on varmasti se välittäjä, ei isännöitsijä.
 
Jos kerran vanha as.oy kyseessä niin en ihmettele. Tästä syystä näitä on hyvin mahdoton arvioida tai antaa mitään ohjeita kun tietoa pimitetään ja jaetaan ripotellen. Oikea henkilö ottaa yhteyttä tässä tapauksessa on varmasti se välittäjä, ei isännöitsijä.

Kyseessä siis uusi asunto-osakeyhtiö, mutta vanha rakennus joka muutettu asunnoiksi. Tiedot tarkistettu välittäjältä toistamiseen, sekä isännöitsijältä. Kaikki saattaa olla ihan ok tässä.ä casessa. Ehkä turhaa panikointia, mutta parempi olla tarkkana.
 
Ei liity ketjuun eikä ongelmaasi, mutta olen vain utelias. Mikä saa ihmisen ostamaan uuden ja vasta valmistuneen asunnon uudesta asunto-osakeyhtiöstä? Jonkun ne täytyy ostaa, mutta itse en uskaltaisi. Joku 5-15v vuotta vanha olisi houkutteleva, kun siinä on rakennus testattu, yhtiö on toiminnassa ja sillä on historiaa. Silti uusien asuntojen hinnat on korkeammat kuin vähän vanhempien.
Mä olen ostanut 2 uutta asuntoa (2000 ja 2005). Yhden rivarin ja yhden erillistalon. Molemmat myyty 4v ikäisinä reilulla voitolla. Varsinkin erillistalon kohdalla tehtiin aika reippaasti muutoksia (esim. Hifilaitteiden kaiutinpiuhoille putket kenteisiin, videotykille samoin. Kaikki pinnat pääsi valitsemaan (laatat, parketit, seinien värit). Lisättiin pistorasioita, jätettiin keittö pois ja tilattiin oma. Toi nyt aika ääriesimerkki, mutta kyllä se muutosmahdollisuus on monille aika tärkeää.
 
Jos se asunto on jo vastavalmistunut, ei kai siihen enää mitään pintoja ja muutoksia voi tehdä.
 
Isännöitsijä on tyhjentänyt vanhempieni varaston ja en tiedä, mitä voisin tehdä.

Varasto alunperin kuului meidän naapurillemme yli 20-vuotta sitten ja he olivat ottaneet meidän varastomme käyttöön ja pyysivät meitä käyttämään heidän varastoa.
Useampi naapuri on muuttanut edellisen naapurin tilalle ja kellään ei ole ollut ongelmaa käyttää meidän varastoa. Nyt uusi naapuri oli ottanut yhteyttä isännöitsijään, kun oli ihmetellyt miksei varastot mene numerojärjestyksessä. Olen myös monta kertaa uusilta naapureilta kysynyt "saanko siirtää tavarat tuohon omaan varastoon" ja jokainen on vuoron perään sanonut, "juuri sain tavarani sinne ja ei enää jaksaisi siirrellä".

Varaston oveen oli jätetty naapurin mukaan pieni muistilappu, jossa oli kuulema lukenut: "siirtäkää tavarat viikon kuluessa tai ne siirretään".
Isännöitsijä oli antanut huoltoyhtiölle luvan murtaa varaston lukon ja tyhjentänyt vanhempieni varaston jätelavalle ja siellä jätelavalla kaikki tavarat olivat kastuneet ja muuttunut käyttökelvottomiksi suurimmilta osin.

Normaalisti isännöitsijän olisi pitänyt ilmoitustaululle jättää lappu varaston tyhjentämisestä ja ulko-ovelle.
Näin ei kuitenkaan käynyt ja ei voi olettaa ihmisen päivittäin varastossa käyvän.

Matkaa jätelavalle oli noin 7km. Menimme pelastamaan mitä voimme sieltä henkilöautolla ja suurinosa tavaroista oli ehtinyt kastua ja viettää lumenpeitossa pari päivää.
Isännöitsijä/huoltoyhtiö ei suostunut toimittamaan tavaroita samantien takaisin ja käskivät itse hakea tavarat sieltä ja aikaa kului selvittää mihin tavaramme olivat päätyneet.

Varaston arvo omien laskelmien mukaan on noin: 2480€ , sisältäen että
-merkki talvivaatteille annetaan euron kirppisarvoa
-merkkki kesävaatteille annetaan euron kirppisarvoa
-Perintötavarat alimitoitetaan ilman tunnearvoa vastaavankaltaisilla tavaroilla
-Polkupyörän vanteet ja työkaluni alihinnoittelin
-Pari tietokoneen näyttöä alihinnoittelin ja toisessa olisi ollut vielä takuuta
-Kengät alihinnoittelin euron kirppisarvoon
-Urheiluvaatetukset ja urheiluvälineet alihinnoitin
-Asiakirjoille en laskenut arvoa
-kaapistoa ja kattokruunua...
-mattoja, ym
-ym (en tähän viitsi luetella kaikkea).

Sinne jätelavalle oli riepoteltu asiakirjoja ja tutkintotodistuksia,
joita kerättiin sen mukaan mitä voitiin talteen ja muutamat luistimet, koska mitään muuta ei saanut otettua talteen.

Vanhempani laittoivat korvauspyynnön isännöitsijälle ja halusivat vain 800€.

Isännöitsijä ei suostunut ja vastasi näin:

irtainvarasto nro X, joka kuuluu asunnolle X on ollut tietämättämme käytössänne.
Teillä on ollut useita vuosia aikaa vaihtaa tavaranne asuntoonne kuuluvaan irtainvarastoon. Olisitte voinut ilmoittaa asiasta huollolle tai taloyhtiöön jolloin olisimme voineet ohjeistaa teitä vaihtamaan irtainvarasto viipymättä. Toistan aikaisemmin antamamme taloyhtiömme päätöksen asiaan liittyen: Taloyhtiöllämme ei ole korvausvelvollisuuta väärässä irtainvarastossa olleiden tavaroiden poistamisesta. Olemme ohjeistaneet huollon tiedottamaan asiasta ja pyytäneet tyhjentämään varaston, mikäli sitä ei ole määräaikaan mennessä tyhjennetty.


Huolto on toiminut ohjeidemme mukaisesti.
Yleinen ohje mm. vakuutusyhtiöiltä on, että irtainvarastoissa ei tule säilyttää mitään arvokasta tavaraa.



Itseäni suututtaa menettää tavarat isännöitsijän pelleilyn vuoksi ja että asiakirjat on riepoteltu pitkin katua ja jätelavan ympärille osittain. (Tuuli puhaltanut).
Vanhempani eivät halunneet vaatia enempää kuin 800€, koska haluavat olla ystävällisiä. Vanhempani yrittävät vielä kerran pyytää 800€ ja sitten luulen että he jättävät asian sikseen, koska eivät halua haastaa riitaa.

Minua ei ystävällisyys kiinnosta isännöitsijän kohdalla, koska hän on aikaisemminkin käyttäytynyt epäasiallisesti minua kohtaan.
Suurinosa tavaroistamme oli jätelavalla mennyt rikki.

Kysynkin siis teiltä, mitä asialle voin tehdä?

Jos en olisi huomannut naapuria pari viikkoa sitten lauantaina käyvän varastossa useaan kertaan, niin en olisi tienny tapahtumasta mitään.
Tavaramme muutoin olisivat menneet huomaamattamme hävitykseen.

Lisättäkööt, että tavaroissa oli selkeästi merkitty meidän asuinosoite ja yhteystiedot melkein jokaiseen laatikkoon. Ettei voi olla epäselvää kenen tavaroita varastossa on.
 
En ole lakimies, mutta todistustaakka tuossa varmasti on puolin ja toisin. Jos vain todella varaston oveen on laitettu lappu eikä postissa lähetetty tiedoksiantoa kotiin, niin isännöitsijän kannattanee tarkastaa että vastuuvakuutus on voimassa ja kunnossa. Kyllähän tuossa nyt pitäisi antaa kohtuullinen aika siirtää ne tavarat ja varmistaa että asukas saa siitä tiedon.
 
En ole lakimies, mutta todistustaakka tuossa varmasti on puolin ja toisin. Jos vain todella varaston oveen on laitettu lappu eikä postissa lähetetty tiedoksiantoa kotiin, niin isännöitsijän kannattanee tarkastaa että vastuuvakuutus on voimassa ja kunnossa. Kyllähän tuossa nyt pitäisi antaa kohtuullinen aika siirtää ne tavarat ja varmistaa että asukas saa siitä tiedon.

Isännöitsijä voisi hyvin mennä kahden todistajan kanssa viemään paperit postiluukkuun, jolloin heidän vastuu jää tähän. Tai kirjattuna kirjeenä
 
En ole lakimies, mutta todistustaakka tuossa varmasti on puolin ja toisin. Jos vain todella varaston oveen on laitettu lappu eikä postissa lähetetty tiedoksiantoa kotiin, niin isännöitsijän kannattanee tarkastaa että vastuuvakuutus on voimassa ja kunnossa. Kyllähän tuossa nyt pitäisi antaa kohtuullinen aika siirtää ne tavarat ja varmistaa että asukas saa siitä tiedon.

Ei ole mitenkään tiedotettu kuin jätetty varaston oveen pienen pieni muistilappu pelkästään ja alettu viikon päästä toimimaan. Varastossa ei ole käyty pariin viikkoon.
En tiedä miten asiassa toimia ja mitä tehdä. Äidillä ei ole kotivakuutusta voimassa, koska oli unohtanut maksaa laskun puolisen vuotta sitten.

Aikaisemmin kaikista tapahtumista on tiedotettu suuresti ilmoitustauluun ja oville ja jaettu laput jos ollut talkoot tai pyörävarastoa tarkistetaan tai jos tehdään pihatöitä tai remonttia tulossa, siksi on hyvin outoa ettei tässä tapauksessa mitään tehty.

Isännöitsijä on myöntänyt sähköpostissa ja vetoaa tietämättömyyteen ettei tiennyt varaston olleen käytössämme... Todellisuudessa isännöitsijä ei koskaan käy kiinteistössä ja hoitaa asiansa heikosti.
 
Isännöitsijä on tyhjentänyt vanhempieni varaston ja en tiedä, mitä voisin tehdä.

Varasto alunperin kuului meidän naapurillemme yli 20-vuotta sitten ja he olivat ottaneet meidän varastomme käyttöön ja pyysivät meitä käyttämään heidän varastoa.
Useampi naapuri on muuttanut edellisen naapurin tilalle ja kellään ei ole ollut ongelmaa käyttää meidän varastoa. Nyt uusi naapuri oli ottanut yhteyttä isännöitsijään, kun oli ihmetellyt miksei varastot mene numerojärjestyksessä. Olen myös monta kertaa uusilta naapureilta kysynyt "saanko siirtää tavarat tuohon omaan varastoon" ja jokainen on vuoron perään sanonut, "juuri sain tavarani sinne ja ei enää jaksaisi siirrellä".

Varaston oveen oli jätetty naapurin mukaan pieni muistilappu, jossa oli kuulema lukenut: "siirtäkää tavarat viikon kuluessa tai ne siirretään".
Isännöitsijä oli antanut huoltoyhtiölle luvan murtaa varaston lukon ja tyhjentänyt vanhempieni varaston jätelavalle ja siellä jätelavalla kaikki tavarat olivat kastuneet ja muuttunut käyttökelvottomiksi suurimmilta osin.

Normaalisti isännöitsijän olisi pitänyt ilmoitustaululle jättää lappu varaston tyhjentämisestä ja ulko-ovelle.
Näin ei kuitenkaan käynyt ja ei voi olettaa ihmisen päivittäin varastossa käyvän.

Matkaa jätelavalle oli noin 7km. Menimme pelastamaan mitä voimme sieltä henkilöautolla ja suurinosa tavaroista oli ehtinyt kastua ja viettää lumenpeitossa pari päivää.
Isännöitsijä/huoltoyhtiö ei suostunut toimittamaan tavaroita samantien takaisin ja käskivät itse hakea tavarat sieltä ja aikaa kului selvittää mihin tavaramme olivat päätyneet.

Varaston arvo omien laskelmien mukaan on noin: 2480€ , sisältäen että
-merkki talvivaatteille annetaan euron kirppisarvoa
-merkkki kesävaatteille annetaan euron kirppisarvoa
-Perintötavarat alimitoitetaan ilman tunnearvoa vastaavankaltaisilla tavaroilla
-Polkupyörän vanteet ja työkaluni alihinnoittelin
-Pari tietokoneen näyttöä alihinnoittelin ja toisessa olisi ollut vielä takuuta
-Kengät alihinnoittelin euron kirppisarvoon
-Urheiluvaatetukset ja urheiluvälineet alihinnoitin
-Asiakirjoille en laskenut arvoa
-kaapistoa ja kattokruunua...
-mattoja, ym
-ym (en tähän viitsi luetella kaikkea).

Sinne jätelavalle oli riepoteltu asiakirjoja ja tutkintotodistuksia,
joita kerättiin sen mukaan mitä voitiin talteen ja muutamat luistimet, koska mitään muuta ei saanut otettua talteen.

Vanhempani laittoivat korvauspyynnön isännöitsijälle ja halusivat vain 800€.

Isännöitsijä ei suostunut ja vastasi näin:

irtainvarasto nro X, joka kuuluu asunnolle X on ollut tietämättämme käytössänne.
Teillä on ollut useita vuosia aikaa vaihtaa tavaranne asuntoonne kuuluvaan irtainvarastoon. Olisitte voinut ilmoittaa asiasta huollolle tai taloyhtiöön jolloin olisimme voineet ohjeistaa teitä vaihtamaan irtainvarasto viipymättä. Toistan aikaisemmin antamamme taloyhtiömme päätöksen asiaan liittyen: Taloyhtiöllämme ei ole korvausvelvollisuuta väärässä irtainvarastossa olleiden tavaroiden poistamisesta. Olemme ohjeistaneet huollon tiedottamaan asiasta ja pyytäneet tyhjentämään varaston, mikäli sitä ei ole määräaikaan mennessä tyhjennetty.


Huolto on toiminut ohjeidemme mukaisesti.
Yleinen ohje mm. vakuutusyhtiöiltä on, että irtainvarastoissa ei tule säilyttää mitään arvokasta tavaraa.



Itseäni suututtaa menettää tavarat isännöitsijän pelleilyn vuoksi ja että asiakirjat on riepoteltu pitkin katua ja jätelavan ympärille osittain. (Tuuli puhaltanut).
Vanhempani eivät halunneet vaatia enempää kuin 800€, koska haluavat olla ystävällisiä. Vanhempani yrittävät vielä kerran pyytää 800€ ja sitten luulen että he jättävät asian sikseen, koska eivät halua haastaa riitaa.

Minua ei ystävällisyys kiinnosta isännöitsijän kohdalla, koska hän on aikaisemminkin käyttäytynyt epäasiallisesti minua kohtaan.
Suurinosa tavaroistamme oli jätelavalla mennyt rikki.

Kysynkin siis teiltä, mitä asialle voin tehdä?

Jos en olisi huomannut naapuria pari viikkoa sitten lauantaina käyvän varastossa useaan kertaan, niin en olisi tienny tapahtumasta mitään.
Tavaramme muutoin olisivat menneet huomaamattamme hävitykseen.

Lisättäkööt, että tavaroissa oli selkeästi merkitty meidän asuinosoite ja yhteystiedot melkein jokaiseen laatikkoon. Ettei voi olla epäselvää kenen tavaroita varastossa on.
Rikosilmoitus vahingonteosta. Vaikka tavarat ovat olleet väärässä paikassa, ei se tietenkään oikeuta tuhoamaan niitä.
 
Isännöitsijä voisi hyvin mennä kahden todistajan kanssa viemään paperit postiluukkuun, jolloin heidän vastuu jää tähän. Tai kirjattuna kirjeenä

Ja asukas olisi voinut siirtää tavaransa ajoissa. Miten kuuluu asiaan, ellei sarkasmia. Jos isännöitsijä todella selittäisi riitatilanteessa, että laitoin lapun vaan varaston oveen viikoksi ja sillä selvä, niin lienee aika heikoilla. Parastahan olisi jos saisi kirjallisena isännöitsijän myöntämään miten on toiminut, esim. email. Sitten aina parempi riitatilanteessa jos koittaa sovitella sitä (mitä kai yritetty) ja olla asiallinen, vaikka miten vituttaisi.
 
Kiinteistöliiton blogissa lakimies(nainen) Kiinteistöliitto - Apua tätä tavaran määrää! kirjoittaa:

"Koska yhtiö ei voi käyttää omankädenoikeuttaan tavaroiden poistamiseksi, tulee sen ensin toimittaa osakkaille/asukkaille kehotus poistaa yhtiön tiloissa asiattomasti olevat tavarat ja merkitsemään käytössä olevat määräpäivään mennessä. Ilmoituksessa on syytä mainita uhka tavaroiden poisviennistä/hävittämisestä. Suositeltava määräaika on vähintään kaksi viikkoa. Mikäli yhtiön tiloihin kehotuksesta huolimatta jää vielä sinne kuulumattomia tavaroita, tulee jäljelle jäänyt omaisuus ennen poisvientiä/hävittämistä luetteloida ja kuvata."
 
Kerrotaan nyt omasta kokemuksesta hieman vastaava tapaus (koitan vähän ympäripyöreästi laittaa, ettei asianomistajat/asiasta tietävät vedä hernettä nenään tms jos sattuvat tämän lukemaan):

Kaupungin omistama huoneisto, asukkaan poistuttua tavaraa jäi asuntoon ja häkkivarastoon.
Asunto meni myyntiin ja kiinteistönvälittäjä kertoi, että varastokoppi on vielä täynnä roinaa ja myös sekin pitää kaupungin toimesta tyhjätä ennen myyntiä.
Varastokopeissa ei ollut numerointia, mutta taloyhtiössä pitkään asunut kertoi että kyllä kyseinen koppi on siihen asuntoon kuuluva.
No sen tavarat laitettiin peräkärryille ja sieltä varikon jätelavalle.
Ite roinahan oli sellaista mitä yleensä kertyy koppiin kun vuosikymmeniä asutaan samassa paikassa eli talvitakki 80 luvulta, perinteisen sukset vuosimallia -76 ym. Useita vuosikertoja käsityölehtiä (joissa oli nimitarrat, mutta ne eivät olleet asukkaan tai naapurin nimillä) jne.
Mutta koska oli pieni haisu, että onkohan nyt kyseessä oikea koppi (pieni paikkakunta, näishän tunnetaan suht hyvin ihmiset) niin osa tavaroista vaikutti siltä, että ei kyl kuulu asunnon vuokralaiselle niin laitettiin sivuun jonkin verran tavaraa jolla voisi olla edes jotain (tunne)arvoa eli esim mitali piirinmestaruuskisoista jne.

Ja olihan se varastokoppi 70+ pariskunnan tavaroita täynnä, kuten nohevimmat jo hokas :)
Asia valkeni parin viikon kuluttua ja oikeiden omistajien perilliset nosti asiasta metelin, käräjäoikeudella jne uhkailtiin. Hieman rauhoituttuaan ja nuo sivuun laitetut tavarat saatuaan takas asia painettiin ns villaisella.
Tapahtuneelle ei enää muuta voinut niin terve järki voitti, rahallista arvoa suhteellisen vähän.

Ylläolevaan tapaukseen tämä keissi ei auta mitään, mutta kerroinpa silti kun niin sopivasti liippasi.
 
Kaupungin omistamaa asuntoa ei voi myydä. Ovat vuokra-asuntoja. Muuten tarina lienee totta.
Kyl meillä täällä ainakin on paljon kaupungin omistamia osakkeita ihan normaaleissa asunto-osakeyhtiöissä, kaupunki tuki paikkakunnille rakentavia gryndereitä ostamalla jokaisesta uudesta taloyhtiöstä yhden huoneiston.
 
OT

Kaupungin omistamaa asuntoa ei voi myydä. Ovat vuokra-asuntoja. Muuten tarina lienee totta.
Sori, oon pöhnäs, mutta pakko tökkiä vielä tikulla silmään. Ite oon asunut kaupungin vuokrataloyhtiössä, joka on muutettu normaaliksi asunto-osakeyhtiöksi ja osakkeet myity vuokralaisille. Eli sun olettama on aivan päin honkia. Jotta kaupugin omistamaa asuntoa ei muka voisi myidä ;-)

OT
 
OT


Sori, oon pöhnäs, mutta pakko tökkiä vielä tikulla silmään. Ite oon asunut kaupungin vuokrataloyhtiössä, joka on muutettu normaaliksi asunto-osakeyhtiöksi ja osakkeet myity vuokralaisille. Eli sun olettama on aivan päin honkia. Jotta kaupugin omistamaa asuntoa ei muka voisi myidä ;-)

OT
Niin, se on eri asia. Kaupungin "omistama asunto" on yleisesti vuokra-asunto. Kommentoija olisi voinut sanoa että se on muutettu omistusasunnoksi.
Tämä OT aiheesta on tässä.
 
Olin kesällä isyyslomalla 18pv, josta sain normaalin palkan. Syksyllä päätin tehdä Kelaan ilmoituksen isyyslomasta, että työnantaja saisi kompensaatiota. Nyt pomo selvittikin, että alan TESn mukaan työantajan pitää korvata ainoastaa 5pv ja nyt pomo haluaa pidättää palkastani ylimääräiset päivät. Onko tämä ihan laillista, että jälkikäteen ottaa palkasta rahat?
 
On, mutta sovi pidempi takaisinperintäaika työnantajan kanssa.
Eli useasta eri palkkajaksosta aina vähän kerrallaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 156
Viestejä
4 485 424
Jäsenet
74 176
Uusin jäsen
Nahkapaska

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom