Pari kommenttia vanhempaan:
Kaikessa ilmastonmuutoskeskustelussa on aivan keskeistä hahmottaa hiilen luonnollinen kierto, johon ihmisen toiminta tuo oman pienen lisänsä:
It is the concentration of greenhouse gases in the atmosphere, rather than the emissions at a particular moment in time, which determines the temperature of the Earth. How the concentration of Carbon Dioxide changes is determined by the balance between the amount of carbon dioxide going in to...
www.metlink.org
Ei ilmakehä ole mikään hiilivarasto, johon ihmisen tuottama hiili tulee luonnollisen lisäksi, vaan hiili kiertää ilmakehässä n. viiden vuoden aikajänteellä ja ihmisen tuottama lisähiili on vain muutaman prosentin lisänoro tässä kierrossa.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kansantajuiset mallit 'ihminen on polttanut dinot vuosisadassa ja siksi CO2 on koholla' on fundamentaalisti kuutamolla. Tarvitaan aivan välttämättä syvällisempää analyysiä ja ikävästi läheskään kaikkia olennaisia prosesseja (mm. hiilen kierto merissä) ei vieläkään tunneta mitenkään liian hyvin.
Mitä aikajänteisiin tulee niin entäpä tuhansien vuosien aikajänne: boreaaliset suot. Missä on vanhat suot (ts. ennen jääkausia) ja niiden hiili ja mistä nykyisten soiden hiili on peräisin? Vanhaa turvetta on aika vähän ylipäänsä missään. Trooppiset suotkin on yleensä enintään kymmeniätuhansia vuosia vanhoja.
Betonilla muuten on sellainen ominaisuus, että sementin valmistus tuottaa CO2 mutta betonin karbonatisoituminen sitoo sitä. Vähänkään pidemmällä aikajänteellä sementin CO2-päästöt on vain lainassa ilmakehässä. Karbonatisoituminen pilaa käytössä olevat rakenteet mutta puretut rakenteet kannattaa murskata niin, että murske pääsee karbonatisoitumaan. Silloin sementistä tuleekin melko hiilineutraali. Kalkin/sementin polttoenergian CO2 ei toki saada takaisin.
Niinpä. Kasvava metsä toimii nieluna, vanha metsä "tasapainossa" ei ole nielu vaan pelkkä varasto. Sorakenttä ei ole nielu eikä varasto.
Olen samaa mieltä, että puurakentaminen on piipertelyä. Volyymit on väärää kertaluokkaa ja rakentamiseen tarvitaan verraten priimaa puutavaraa. Parempi olisi vaikka tilata sanoma- ja aikakauslehtiä ja arkistoida ne: mekaaniseksi massaksi kelpaa merkittävästi suurempi osa puuaineksesta kun sahatavaraksi. Metsäteollisuuden kapasiteettikin olisi oikealla hehtaarilla.
...
Jos hiili liikkuu äärimmäisen helposti muodosta toiseen, niin silloin ylijäämä kannattaa konvertoida pikaisesti niukkaliukoiseen karbonaattimuotoon ja varastoida.