Ilmastonmuutos

[King Im Jo]

Sähkö tuli ovesta ja vilkutti. Sitä saa ydinvoimasta, auringosta sekä vaikkapa tuulesta. Puun ja turpeen käyttö jossain Suomessa sähkön tekemiseen on nykyaikana puhdasta lyhytkatseista typeryyttä.

Niin ja ydinvoimaa toki tarttee lisää, mutta kun sitä ei sormia napsauttamalla ilmesty tosta noin vaan.
Auringon ja tuulen kanssa on ongelmia sen saatavuuden kanssa vaikka ne ovatkin hemmetin hyviä kunhan vaan tuulee tai paistaa se mollukka tuolla ylhäällä. Aina ei vaan tuule tai paista aurinko. Snadi probleema. Tohon toki joku energian varastointi ois pirun kova, mutta tällä hetkellä sellaista ei ole.
Pitää joskus katsoa sitä tän hetkistäkin tilannetta, vaikka katse olisikin tulevaisuudessa ja sen tuoman energian varastoinnin ja tuoton mahdollisuuksissa.

 

[KeljuK]

^Tän hetkistä tilannetta katsomalla kaikki on aina mennyt persiilleen ihmiskunnan historiassa. Ja siksi koska ei aina tuule tai paista aurinko, meillä on ydinvoimaa, vesivoimaa sekä yhteispohjoismaalainen yhteistyö näiden tasausten kanssa.

Just saatiin se OL3 pystyyn, siirtoverkkoja rakennetaan, niin jonkun turpeenpolton haikailu on puhdasta idiotismia.

 

[JCSH]

Siis samalla tavalla se kuusipuusta saatava energia tuottaa sitä skeidaa ilmastoon. Sen sykli on vain nopeampi.
En nyt ymmärrä miksi se turpeen käyttö on merkittävästi huonompi jos sitä ei ns ylikäytetä. Käyttää sen mitä kasvaa. Siinä vielä plussana se, että se mitä enemmän sitä käyttää niin enemmän pystyy tekemään puusta tuotteita joilla kohotetaan sitten taloutta.

Se turpeen määrän kasvu ei ole mitään windfallia mitä ihmiskunta voi käyttää iloisesti ilman ongelmia. Se, että turve sitoo hiiltä maaperään, on osa luonnon hiilikiertoa. Hiilikiertoa, jonka täytyy pysyä tasapainossa. Eli kun tietyt osat luonnosta puskevat hiiltä ilmakehään (esim. eläimet, tulivuoret jne.), niin sitten toiset osat luonnosta sitovat tuon hiilen takaisin maaperään. Turve on osa tuota jälkimmäistä, ja jos ihminen menee ja polttaa sen turpeen, niin tuo kiertokulku ei enää ole tasapainossa.
Jonka takia se turpeen polttaminen aiheuttaa aina massiiviset nettopäästöt.

Sitten voidaan erikseen siitä, että kuinka hiilineutraalia se puun polttaminen on. Joka on monimutkainen kysymys. Mutta turpeen kohdalla kyse ei ole monimutkaisesta asiasta, vaan erittäin suoraviivaisesta. Ja se on, että turve on yksi hiili-intensiivisimmistä energianlähteistä mitä meillä on käytössä.

 

[King Im Jo]

^Tän hetkistä tilannetta katsomalla kaikki on aina mennyt persiilleen ihmiskunnan historiassa. Ja siksi koska ei aina tuule tai paista aurinko, meillä on ydinvoimaa, vesivoimaa sekä yhteispohjoismaalainen yhteistyö näiden tasausten kanssa.

Just saatiin se OL3 pystyyn, siirtoverkkoja rakennetaan, niin jonkun turpeenpolton haikailu on puhdasta idiotismia.

Miksi se on idiotismia jos siitä on mahdollisuus saada energiaa, joka on pois puun poltosta ja sen puumassan voi sitten käyttää johonkin järkevämpään?
En todellakaan tarkoita sitä että tulevaisuus on turpeen poltossa tai mitään vastaavaa.
Se pieni määrä mikä TÄLLÄ hetkellä käytettäisiin energian tuotantoon ei tarkoita sitä että siihen pitää turvautua tulevaisuudessa.
Tässä se näkökulmien ongelma tuleekin. Nähdään vaan nää jonain joko/tai settinä.
Miksi ei voisi tällä hetkellä käyttää vaikka sitä turvetta jos se vaan jotenkin on järkevää millään mittarilla?
Tottakai tulevaisuudessa siitä on helvetin hyvä päästä eroon kuten kaikesta fossiilisesta, mutta kun ei nää hommat edelleenkään mene sormia napsauttamalla eteenpäin.
Tällä hetkellä mun näkökulmasta ois tärkeintä säästöt että saatais taloutta nousemaan niin ois massia laittaa investointeja varten tulevaisuutta ajatellen. Faktaa on se ettei läheskään kaikki investoinnit tuota sitä mitä siihen on laitettu, ja takkiin tulee, mutta niistä saadaan niitä millä tätä palloa rakennetaan hiilivapaammaksi ja muuta hienoa kakkaa. Me tarvittais oikeasti jokin energian varastointi jos meinataan pitää tuulta ja aurinkoa pääenergialähteenä.
Jos me tällä hetkellä tuhlataan massit johonkin sellaseen joka ei ole ratkaisu niin kusessa ollaan.

 

[King Im Jo]

Se turpeen määrän kasvu ei ole mitään windfallia mitä ihmiskunta voi käyttää iloisesti ilman ongelmia. Se, että turve sitoo hiiltä maaperään, on osa luonnon hiilikiertoa. Hiilikiertoa, jonka täytyy pysyä tasapainossa. Eli kun tietyt osat luonnosta puskevat hiiltä ilmakehään (esim. eläimet, tulivuoret jne.), niin sitten toiset osat luonnosta sitovat tuon hiilen takaisin maaperään. Turve on osa tuota jälkimmäistä, ja jos ihminen menee ja polttaa sen turpeen, niin tuo kiertokulku ei enää ole tasapainossa.
Jonka takia se turpeen polttaminen aiheuttaa aina massiiviset nettopäästöt.

Sitten voidaan erikseen siitä, että kuinka hiilineutraalia se puun polttaminen on. Joka on monimutkainen kysymys. Mutta turpeen kohdalla kyse ei ole monimutkaisesta asiasta, vaan erittäin suoraviivaisesta. Ja se on, että turve on yksi hiili-intensiivisimmistä energianlähteistä mitä meillä on käytössä.

Ymmärrän kyllä sen että turvetta voi ajatella sellasena joka suoraan sitoo sen hiilen maahan.
Mutta edelleen jos sitä turvetta käyttää vähemmän kuin sitä syntyy, niin se fakta ei siitä muutu että se sitoo enemmän kuin siitä tulee päästöä.
Väliaikaisena energialähteenä sitä on ihan ok käyttää.
Pitäskö kaikki tiettyjen osien hiilipäästöt laskea pelkästään turpeeseen? Mites kun ihmiskunta tuntuu lisääntyvän.. ei taida turve sitä kompensoida.

 

[KeljuK]

Miksi se on idiotismia jos siitä on mahdollisuus saada energiaa

Tottakai tulevaisuudessa siitä on helvetin hyvä päästä eroon kuten kaikesta fossiilisesta, mutta kun ei nää hommat edelleenkään mene sormia napsauttamalla eteenpäin.

Koska me ei tarvita sitä energiaa turpeesta yhtään mistään syystä. Ja niin on, eikä etene, mut etenee koko ajan kun ei tehdä typeryyksiä kuten polteta puuta tai turvettä sähköksi.

 

[King Im Jo]

Koska me ei tarvita sitä energiaa turpeesta yhtään mistään syystä. Ja niin on, eikä etene, mut etenee koko ajan kun ei tehdä typeryyksiä kuten polteta puuta tai turvettä sähköksi.

Jotenkin tuntuu naurettavalta unohtaa täysin yks mahdollinen energiamuoto ihan vaan siks koska se on mukamas typerää.
Kivihiiltäkin poltetaan aika ns. vitusti maailmalla, eikä sen poltosta ole näköjään ole tulossa loppua.
Samaa paskaa eri muodossa. Biomassaa aka hiiltä.

 

[KeljuK]

Jotenkin tuntuu naurettavalta unohtaa täysin yks mahdollinen energiamuoto ihan vaan siks koska se on mukamas typerää.
Kivihiiltäkin poltetaan aika ns. vitusti maailmalla, eikä sen poltosta ole näköjään ole tulossa loppua.
Samaa paskaa eri muodossa. Biomassaa aka hiiltä.

No kerro miksi me tarvitaan energiaa turpeesta kun sähköntuotannon kilowattituntihinta on keskimäärin alle 10snt. ?

 

[King Im Jo]

No kerro miksi me tarvitaan energiaa turpeesta kun sähköntuotannon kilowattituntihinta on keskimäärin alle 10snt. ?

En puhunut missään vaiheessa ton tuotannon hinnasta tai vastaavasta.
Pointti on edelleenkin se että en unohtais tota energiamuotoa. Ainakaan sen perusteella että se ei muka uusiutuisi.
En ole sanonut että sitä tarvittais just nyt.
Pidän järkevänä pitää lähes kaiken mahdollisuudet auki tohon energiatarpeeseen.
Omavaraisuus ois kova, ilman tätä pohjoismaalaista tai muuta yhteissettiä. Mitä jos yhtäkkiä ei olekkaan yhteistyötä?

 

[JCSH]

Ymmärrän kyllä sen että turvetta voi ajatella sellasena joka suoraan sitoo sen hiilen maahan.
Mutta edelleen jos sitä turvetta käyttää vähemmän kuin sitä syntyy, niin se fakta ei siitä muutu että se sitoo enemmän kuin siitä tulee päästöä.
Väliaikaisena energialähteenä sitä on ihan ok käyttää.
Pitäskö kaikki tiettyjen osien hiilipäästöt laskea pelkästään turpeeseen? Mites kun ihmiskunta tuntuu lisääntyvän.. ei taida turve sitä kompensoida.

Ei, sä nyt ymmärrät väärin sen miten maapallon hiilikierto toimii.
Se, että muut suot sitovat enemmän hiiltä kuin sen sun polttaman suon turve vapauttaa hiiltä ilmakehään ei auta yhtään sitä sun turpeen polttoa. Koska se muiden soiden kyky sitoa hiiltä tarvitaan osaksi sitä luonnon normaalia hiilikiertoa. Koska luonnossa on myös niitä hiilen lähteitä (ja niitä on paljon enemmän kuin ihmisen aiheuttamia), ja ne luonnon hiilinielut (kuten suot) tarvitaan tasapainottamaan noita hiilen lähteitä.

 

[King Im Jo]

Ei, sä nyt ymmärrät väärin sen miten maapallon hiilikierto toimii.
Se, että muut suot sitovat enemmän hiiltä kuin sen sun polttaman suon turve vapauttaa hiiltä ilmakehään ei auta yhtään sitä sun turpeen polttoa. Koska se muiden soiden kyky sitoa hiiltä tarvitaan osaksi sitä luonnon normaalia hiilikiertoa. Koska luonnossa on myös niitä hiilen lähteitä (ja niitä on paljon enemmän kuin ihmisen aiheuttamia), ja ne luonnon hiilinielut (kuten suot) tarvitaan tasapainottamaan noita hiilen lähteitä.

Ei, kyllä mä ymmärrän miten se hiilikierto toimii.
Olen lukenut muutakin kun pornolehtiä.
Jotenkin tuntuu että tässä todellakin nyt katsotaan täysin yhdestä kuplasta asioita(puolin ja toisin), eikä todellakaan edes haluta nähdä sitä kokonaisuutta mitä nää setit muodostaa.

 

[JCSH]

Ei, kyllä mä ymmärrän miten se hiilikierto toimii.
Olen lukenut muutakin kun pornolehtiä.
Jotenkin tuntuu että tässä todellakin nyt katsotaan täysin yhdestä kuplasta asioita(puolin ja toisin), eikä todellakaan edes haluta nähdä sitä kokonaisuutta mitä nää setit muodostaa.

No selvästikään et ymmärrä, kun jatkat turpeen päästöjen vähättelyä. Se turve on aikalailla pahinta mitä voidaan polttaa energiaksi. Ja se tulee siitä, että miten tuo hiilikierto toimii.

Toki voit puolustella turpeen polttamista muilla asioilla, kuten kotimaisuudella, mutta ilmastonmuutoksen kannalta se on pahimpia mahdollisia energianlähteitä.

 

[bonekuukkeli]

No kerro miksi me tarvitaan energiaa turpeesta kun sähköntuotannon kilowattituntihinta on keskimäärin alle 10snt. ?

Turve on tuotantovarmuudeltaan todella hyvää energiaa. Ja energiahinta on juuri NYT tuon, mutta oliko vielä vähän aikaa sitten? Silloin jo kärsittiin turpeen alasajosta.

 

[jrp]

Ero on siinä että meidän havupuiden sitomahiili on pois ilmakehästä, ja sen palaessa se palautuu sinne takaisin, (osa sitoutuu pysyvästi), eli nettona neutraali, ja se hiili jokatapauksessa vapautuu sinne ilmaan, kyse siis siitä käytetäänkö se hyväksi.

Mistä se turpeen sisältämä hiilidioksiidi sitten tulee jos ei ilmakehästä, samaa tavaraahan se on? Jos suon kasvu on suurempaa kuin sen käyttö, niin se on verrattavissa metsänkasvuun. Suon kohdalla harvennus tehdään vain pidemmällä aikavälillä.

Turpeen kohdalla se hiili on sidottu satoja/tuhansia vuosia sitten ja se ei ilmakehään muuten vapautuisi, joten nettona se on fosiilisiin verrattava päästö.

Eli aika muuttaa hiilidioksiidin rakennetta? En myöskään ostaisi väitettä, että turpeessa oleva hiilidioksiidi ei voisi vapautua ilman ihmisen toimia.

 

[JCSH]

Eli aika muuttaa hiilidioksiidin rakennetta? En myöskään ostaisi väitettä, että turpeessa oleva hiilidioksiidi ei voisi vapautua ilman ihmisen toimia.

Se voi vapautua osana sitä luonnon normaalia hiilikiertoa. Tai se voi siirtyä pitkäaikaisvarastoon (i.e. kivihiileksi). Se luonnon hiilikierto pitää tasapainon yllä (ainakin tuhansien/satojen tuhansien vuosien aikajänteellä).
Mutta pointtina kuitenkin se, että aina kun ihminen menee ja polttaa sitä turvetta, niin silloin rikotaan tuota luonnon omaa hiilikiertoa ja pusketaan ilmakehään hiiltä yli luonnon kestokyvyn.

 

[jrp]

Mutta pointtina kuitenkin se, että aina kun ihminen menee ja polttaa sitä turvetta, niin silloin rikotaan tuota luonnon omaa hiilikiertoa ja pusketaan ilmakehään hiiltä yli luonnon kestokyvyn.

Puunpoltossako tätä ei tapahdu?

 

[JCSH]

Puunpoltossako tätä ei tapahdu?

Jos kyse on siitä, että vain suoraan poltetaan metsää, niin kyllä rikotaan.

Jos kyse on siitä, että kaadetaan metsä, käytetään valtaosa saadusta puusta pitkäaikaisesti (esim. rakennuksissa), poltetaan ylimääräinen puuaines ja kasvatetaan uusi metsä vanhan tilalle (ja toistetaan sama kaava), niin sitä ei rikota läheskään niin paljon kuin jos poltetaan sitä turvetta. Ehkä jopa saadaan hommasta päästöjen kannalta hiilinegatiivista.

 

[jrp]

Jos kyse on siitä, että vain suoraan poltetaan metsää, niin kyllä rikotaan.

Jos kyse on siitä, että kaadetaan metsä, käytetään valtaosa saadusta puusta pitkäaikaisesti (esim. rakennuksissa), poltetaan ylimääräinen puuaines ja kasvatetaan uusi metsä vanhan tilalle (ja toistetaan sama kaava), niin sitä ei rikota läheskään niin paljon kuin jos poltetaan sitä turvetta. Ehkä jopa saadaan hommasta päästöjen kannalta hiilinegatiivista.

Eli kun metsää kasvaa enemmän kuin sitä käytetään, niin se on hiilinegatiivista ja kun suon kohdalla tapahtuu vastaavasti, niin se on hiilipositiivista.
Onkohan näiden laskuopissa sama kirja käytössä?

 

[JCSH]

Eli kun metsää kasvaa enemmän kuin sitä käytetään, niin se on hiilinegatiivista ja kun suon kohdalla tapahtuu vastaavasti, niin se on hiilipositiivista.
Onkohan näiden laskuopissa sama kirja käytössä?

Ei, vaan talousmetsästä voidaan saada hiilinegatiivinen, koska talousmetsä kasvaa nopeammin kuin vanha luonnonvarainen metsä. Jolloin siihen talousmetsään sitoutunut hiili voidaan laittaa muualle “varastoon” (esim. talojen rakenteisiin) ja sitten kasvattaa uusi metsä, joka taas laitetaan muualle “varastoon”. Ja niin edelleen.
Tuolloin voidaan ottaa se hehtaari metsää ja saadaan se sitomaan enemmän hiiltä kuin mitä se sitoisi jos se olisi luonnonvarainen.

Turpeen poltossa taaskin ei pysty tekeen mitään tuollaista, vaan se turpeen poltto aiheuttaa aina massiiviset nettopäästöt.

 

[ChatGPT]

..Jolloin siihen talousmetsään sitoutunut hiili voidaan laittaa muualle “varastoon” (esim. talojen rakenteisiin)...

Mikä on elinkaari esim. talolla, johon tuota puumateriaalia käytetään? 30, 50 vai jopa 100vuotta? Mitä sille rakennuksen puumateriaaliin sidotulle hiilelle sen jälkeen tapahtuu?

 

[JCSH]

Mikä on elinkaari esim. talolla, johon tuota puumateriaalia käytetään? 30, 50 vai jopa 100vuotta? Mitä sille rakennuksen puumateriaaliin sidotulle hiilelle sen jälkeen tapahtuu?

Niin, tuo riippuu siitä, että mikä se elinkaari on. Mutta vaikka se olisi vain sen 100 vuotta, ja sen jälkeen se palautuisi takaisin hiilikiertoon, niin tuossa voidaan silti sitoa enemmän hiiltä kuin sidottaisiin jos metsä olisi koko ajan luonnonvarainen.

Mutta kuitenkin, tuo metsien käyttö on kyllä hiilikierron kannalta iso kysymysmerkki. Ja voidaan kyllä tehdä ihan perusteltuja syitä sille, että myös puun energiakäytöstä pitäisi maksaa niitä päästömaksuja.
Mutta kyseessä on silti paljon parempi energian lähde ilmaston kannalta kuin se turpeen poltto.

 

[ChatGPT]

Niin, tuo riippuu siitä, että mikä se elinkaari on. Mutta vaikka se olisi vain sen 100 vuotta, ja sen jälkeen se palautuisi takaisin hiilikiertoon, niin tuossa voidaan silti sitoa enemmän hiiltä kuin sidottaisiin jos metsä olisi koko ajan luonnonvarainen.

Mutta kuitenkin, tuo metsien käyttö on kyllä hiilikierron kannalta iso kysymysmerkki. Ja voidaan kyllä tehdä ihan perusteltuja syitä sille, että myös puun energiakäytöstä pitäisi maksaa niitä päästömaksuja.
Mutta kyseessä on silti paljon parempi energian lähde ilmaston kannalta kuin se turpeen poltto.

Joskus suht kauan sitten tehtiin sentään pitkäikäisiä asumuksia, isältä pojalle ja tyttärille. Hirsitaloiksi kutsutaan. Kestää vuosisatoja.
En kyllä usko että esim. nykyajan "pullotalot", eli muovilla suljetut ja vuoratut puurunkoiset omakotitalot monimutkaisine ilmanvaihto ja energiansäästösysteimineen pääsee edes 50 vuoden ikään. Halvempi vaan pistää matalaksi/polttaa ja tehdä uusi taas uudemmalla hienolla älytekniikalla.

Mutta totta turiset, luonnonvarainen metsä ei ole hyvä asia hiilidioksiidipäästöjen kannalta. Onneksi on kuitenkin niitä niin paheksuttuja puupeltoja

 

[JCSH]

Mutta totta turiset, luonnonvarainen metsä ei ole hyvä asia hiilidioksiidipäästöjen kannalta. Onneksi on kuitenkin niitä niin paheksuttuja puupeltoja

No ei se nyt ihan noinkaan ole. Luonnonvarainen metsä on kyllä hyvä asia hiilidioksidipäästöjen kannalta. Ja se on erittäin hyvä asia muutenkin luonnon monimuotoisuuden kanssa, joka on myös erittäin tärkeää ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta.
Kotimaisissa talousmetsissä on sitten se ongelma, että valtaosa siitä puuaineksesta menee lyhytaikaisiin tuotteisiin, eli se päätyy sinne ilmakehään nopeasti. Puun käytössä on enemmänkin kyse siitä, että kun meidän tarvii jostain tehdä ne pakkaustuotteet ja jostain saada se energia, niin puu on vähemmän huono kuin monet muut vaihtoehdot.

 

[Gespard]

Näkyy hyvin tässä ketjussa kuinka koronan tapaan pseudotiede on se de facto joillekin tieteen sijaan. Tai siis oikeastaan ihan mikä vaan kunhan ei tarvitse myöntää olevansa väärässä.

 

[BNo1]

Tuosta käy ilmi kun hiilidioksidipitoisuus nousee niin nousee myös kulutus (kasvien kasvu), siis jos on tarpeeksi valoa, jota aurinko kyllä antaa riittävästi.
On ihan helppoa päätellä, että jos pitoisuus nousee kymmeniä prosentteja, niin on täysin mahdotonta että sen aiheuttaisi 5 prosentin lisäys.

Että tuo teoria toimii niin se tarkoittaa että johonkin samalle neliömetrille jossa on jo ennestään kasvistoa pitäisi syntyä hiilidioksidin kasvamisen suhteessa lisää kasveja?
Ottaen huomioon aavikoitumisen kasvun tai vaikkapa Amazonin sademetsien tuhon 1977 (3,955,870 km^2) -> 2022 (3,268,049 km^2) eli esim pelkästään Amazonista on tuhoutunut 687,821 neliökilometriä sademetsää ja se on korvattu laitumella tai pellolla niin voisi olettaa että kasviston yksinkertaistumisen takia kyky sitoa hiilidioksidia on heikentynyt. Vai oletko eri mieltä?
Esim jenkeissä aavikoituminen on varsin voimakasta veden tuhlaamisen ja ilmastonmuutoksen takia, eli kaikki se alue mikä aikanaan mahdollisti kasvien kasvun on hävinnyt, että systeemi pysyisi kuvittelemassasi tasapainossa niin jonnekkin pitää samassa suhteessa syntyä uutta kasvistoa, missä näin tuossa mittakaavassa? Minne on syntynyt esim 700 000 neliökilometriä uutta Amazonia?

 

[takomo]

Kaikkien fossiilisten muodostuminen on jatkuvasti meneillään oleva prosessi.
Ja missä on vanha turve? No se on sitä kivihiiltä.

Missä mahtaa olla Suomen kivihiiliesiintymät? Otaksuttavasti täällä on ollut turvevaroja ennen edellistä jääkautta mutta ylijääkautista turvetta ei taida olla ollenkaan.

Tässäkin on n. 1000-kertainen heitto aikaikkunoissa: jokseenkin kaikki turve on joitakin tuhansia vuosia vanhaa mutta fossiiliset polttoaineet on 50-100 miljoonaa vuotta vanhaa.

Kun Suomenkin suot on aktiivisia hiilinieluja, niin täytyy kysyä, että missä todellakin on vaikka viimeisen miljoonan vuoden aikana maailmalla muodostuneet turpeet? Jossain sitä pitäisi olla valtavat määrät.

Ero on siinä että meidän havupuiden sitomahiili on pois ilmakehästä, ja sen palaessa se palautuu sinne takaisin, (osa sitoutuu pysyvästi), eli nettona neutraali, ja se hiili jokatapauksessa vapautuu sinne ilmaan, kyse siis siitä käytetäänkö se hyväksi.

Turpeen kohdalla se hiili on sidottu satoja/tuhansia vuosia sitten ja se ei ilmakehään muuten vapautuisi, joten nettona se on fosiilisiin verrattava päästö.

Ei tässä ole eroa kuin aikajänteessä. On puunkin sitoma hiili pois kierrosta vuosisadan. Jos kiinnostava aikajänne on 20-30 vuotta, ei puun ja turpeen eri kohtelulle ole järin vahvoja perusteita.

Turpeen osalta iso kysymys on, missä määrin tyhjennetyn suon turpeenmuodostusta voidaan edistää teknisin ratkaisuin.

 

[jarppi83]

Että tuo teoria toimii niin se tarkoittaa että johonkin samalle neliömetrille jossa on jo ennestään kasvistoa pitäisi syntyä hiilidioksidin kasvamisen suhteessa lisää kasveja?
Ottaen huomioon aavikoitumisen kasvun tai vaikkapa Amazonin sademetsien tuhon 1977 (3,955,870 km^2) -> 2022 (3,268,049 km^2) eli esim pelkästään Amazonista on tuhoutunut 687,821 neliökilometriä sademetsää ja se on korvattu laitumella tai pellolla niin voisi olettaa että kasviston yksinkertaistumisen takia kyky sitoa hiilidioksidia on heikentynyt. Vai oletko eri mieltä?
Esim jenkeissä aavikoituminen on varsin voimakasta veden tuhlaamisen ja ilmastonmuutoksen takia, eli kaikki se alue mikä aikanaan mahdollisti kasvien kasvun on hävinnyt, että systeemi pysyisi kuvittelemassasi tasapainossa niin jonnekkin pitää samassa suhteessa syntyä uutta kasvistoa, missä näin tuossa mittakaavassa? Minne on syntynyt esim 700 000 neliökilometriä uutta Amazonia?

Nyt ollaan oikean aiheen äärellä: sen sijaan, että täällä näperrellään sillä, että voidaanko turvetta käyttää polttoaineena ja puuta nakata pesään pitäisi aavikot saada vihertämään uudestaan. Puhutaan makean veden puutteesta, mutta merivedestä kyllä saataisiin tehtyä makeaa vettä ihan helposti(samalla saataisiin kerättyä epäpuhtauksia meristä); lisäksi tähän käyttöön aurinkovoima olisi oikein pätevä. Minkäänlaisia teknisiä esteitä ei olisi, mutta kun sillä ei voi vastaavalla tavalla takoa rahaa vrt. "Vihreä siirtymä".

 

[Niamu]

Kenenkään ei tarvitse tehdä mitään, kun pilkotaan vaan tarkkailu tarpeeksi pieniin palasiin. Hieno keksintö jolla homma hoituu kuin itsekseen

Mitä lopuille ihmisille sitten tapahtuu jotka eivät väestöntiheyden ansiosta mahdu määrittelemääsi "palaseen"?

Ydinvoima on vain aika perhanan kallista.

Ei kai kustannuksilla nyt niin väliä ole kun nehän olivat sijoituksia tulevaisuuteen.

 

[Baldrick]

Mitä lopuille ihmisille sitten tapahtuu jotka eivät väestöntiheyden ansiosta mahdu määrittelemääsi "palaseen"?

Et sisäistänyt jujua. Se pilkotaan aina tarpeeksi pieneksi ettei juuri sen joukon teoilla ole väliä.

 

[Niamu]

Et sisäistänyt jujua. Se pilkotaan aina tarpeeksi pieneksi ettei juuri sen joukon teoilla ole väliä.

Ei vaan yleensä kuulen verrattavan vaikka Kiinaa ja suomea. Kun sanotaan että meitä on niin vähän niin ei sillä niin väliä. Vasta argumenttina joku heittää että pilkotaan kiina pieniin osiin niin sillä ei ole silloin mitään väliä.

Okei pilkotaan kiina vaikka suomen kokoisiin paloihin ja niitä tulee x määrä. Paskan määrä jaetaan kiinasta saatujen palasten määrällä Tällöinhän voidaan myös verrata paljonko per saman kokoinen ala tuottaa paskaa. Mitä veikkaan onko paskan määrä yhdessä kiinan palasessa isompi vai pienempi kuin vaikkapa suomen? Tällöin myös verrataan täysin saman kokoisia palasia keskenään.

 

[Pargaspoliisi]

Espanjassa hirmuhelteet jo huhtikuussa – edessä kuuma ja kuiva kesä, varoittavat ilmatieteilijät

Pääsiäisenä Malagassa rikottiin kaikkien aikojen huhtikuun lämpöennätys.

yle.fi

Paljonkohan on luvassa metsäpaloja tulevana kesänä? Vieläkös joku muistaa viime kesän?

 

[Baldrick]

Ei vaan yleensä kuulen verrattavan vaikka Kiinaa ja suomea. Kun sanotaan että meitä on niin vähän niin ei sillä niin väliä. Vasta argumenttina joku heittää että pilkotaan kiina pieniin osiin niin sillä ei ole silloin mitään väliä.

Okei pilkotaan kiina vaikka suomen kokoisiin paloihin ja niitä tulee x määrä. Paskan määrä jaetaan kiinasta saatujen palasten määrällä Tällöinhän voidaan myös verrata paljonko per saman kokoinen ala tuottaa paskaa. Mitä veikkaan onko paskan määrä yhdessä kiinan palasessa isompi vai pienempi kuin vaikkapa suomen? Tällöin myös verrataan täysin saman kokoisia palasia keskenään.

Miksi keskittyä joihinkin kansallisvaltioihin? Siksi että sillä saa tekosyyn omille toimille jotka tietää huonoiksi?

 

[David ":DA" Imodium]

Miksi keskittyä joihinkin kansallisvaltioihin? Siksi että sillä saa tekosyyn omille toimille jotka tietää huonoiksi?

Tämäpä se. Tasealueista kiukuttelu on se viimeinen homma joka neutralisoi oikean kehityksen.

 

[jrp]

Ei, vaan talousmetsästä voidaan saada hiilinegatiivinen, koska talousmetsä kasvaa nopeammin kuin vanha luonnonvarainen metsä. Jolloin siihen talousmetsään sitoutunut hiili voidaan laittaa muualle “varastoon” (esim. talojen rakenteisiin) ja sitten kasvattaa uusi metsä, joka taas laitetaan muualle “varastoon”. Ja niin edelleen.
Tuolloin voidaan ottaa se hehtaari metsää ja saadaan se sitomaan enemmän hiiltä kuin mitä se sitoisi jos se olisi luonnonvarainen.

Eli jälleen varmistuu, että aika on se mikä tekee hiilidioksiidista "pahaa".
Puunpolttoon ei tullut vastausta ja nuo puutalot kestävät ilmeisesti ikuisesti, tai jos eivät kestä, niin hirret pannaan varastoon kuten tähän saakka on tehty?
Jos rehellisiä ollaan, niin talousmetsää tuskin saadaan sitomaan enemmän hiiltä kuin luonnonvaraista metsää, vaikka joku yksittäinen tapaus lyhyellä aikavälillä saattaa löytyäkin.

Turpeen poltossa taaskin ei pysty tekeen mitään tuollaista, vaan se turpeen poltto aiheuttaa aina massiiviset nettopäästöt.

Turpeesta ei juuri majoja rakennella, tämä on selvä. Jos taas suota syntyy enemmän (näin väitetään) kuin niitä perataan, niin millä laskutoimituksella saat aikaan nettopäästöt? Vai onko niin, että suon kohdalla ei haluta tehdä samanlaisia laskutoimituksia kuin metsän suhteen.

 

[Niamu]

Miksi keskittyä joihinkin kansallisvaltioihin? Siksi että sillä saa tekosyyn omille toimille jotka tietää huonoiksi?

Miksi pitäisi keskittyä siihen että ilmasto toimet keskittyisivät tasapuolisesti kaikille tasaisesti? Kysytkö tuota ihan oikeasti tosissasi? Itse taas olen sitä mieltä että jos kaikki eivät kanna panostaan yhteisen hyvän eteen eipä ongelmia myöskään ratkaista. Itse voit toki keksiä tekosyitä miksi jonkun ei tarvitsisi tehdä niin paljon kuin toisen ja jatkaa sillä linjalla.

 

[JCSH]

Eli jälleen varmistuu, että aika on se mikä tekee hiilidioksiidista "pahaa".
Puunpolttoon ei tullut vastausta ja nuo puutalot kestävät ilmeisesti ikuisesti, tai jos eivät kestä, niin hirret pannaan varastoon kuten tähän saakka on tehty?
Jos rehellisiä ollaan, niin talousmetsää tuskin saadaan sitomaan enemmän hiiltä kuin luonnonvaraista metsää, vaikka joku yksittäinen tapaus lyhyellä aikavälillä saattaa löytyäkin.

Ei se ole aika, vaan se on se määrä. Kuinka paljon sitä hiilidioksidia päätyy ilmakehään enemmän, kuin mitä sitä päätyisi luonnollisesti.

Ne rakennukset eivät kestä ikuisesti, mutta ne kestävät pitkään. Ja ne luovat rinnakkaisen hiilivaraston sille puulle.
Vähän rautalankaa:

Meillä on hehtaari metsää. Sen puihin on sidottu 10 yksikköä hiiltä. Metsän puista 8 yksikköä menee taloihin joiden käyttöikä on 100 vuotta. 2 yksikköä poltetaan. Metsä kasvaa entiseen hiilimääräänsä 50 vuoden välein, sitoen 10 yksikköä hiiltä kasvaessaan. Talojen puut poltetaan kun talot poistetaan käytöstä.

Aika	Ilmakehän hiilimäärä	Rakennuksiin sidottu hiili
0	2 (+2)	8 (+8)
50	-6 (-10, +2)	16 (+8)
100	-6 (-10, +2, +8)	16 (-8, +8)
150	-6 (-10, +2, +8)	16 (-8, +8)

Eli rakennuksista syntyy rinnakkaisvarasto johon menee se 16 yksikköä hiiltä, johtaen siihen, että ilmakehän kokonaishiilen määrä laskee pitkällä juoksulla 6 yksiköllä.

Toki tässä tutkitaan vain sitä puihin sitoutunutta hiiltä, tuon lisäksi myös pitäisi ottaa huomioon se, miten metsän käyttö muuttaa sen metsän maaperän kykyä sitoa hiiltä. Että täydellinen laskelma tuo ei todellakaan ole.

Turpeesta ei juuri majoja rakennella, tämä on selvä. Jos taas suota syntyy enemmän (näin väitetään) kuin niitä perataan, niin millä laskutoimituksella saat aikaan nettopäästöt? Vai onko niin, että suon kohdalla ei haluta tehdä samanlaisia laskutoimituksia kuin metsän suhteen.

Kuten tuossa jo aiemmin pariin otteeseen selitin:

Se turpeen määrän kasvu ei ole mitään windfallia mitä ihmiskunta voi käyttää iloisesti ilman ongelmia. Se, että turve sitoo hiiltä maaperään, on osa luonnon hiilikiertoa. Hiilikiertoa, jonka täytyy pysyä tasapainossa. Eli kun tietyt osat luonnosta puskevat hiiltä ilmakehään (esim. eläimet, tulivuoret jne.), niin sitten toiset osat luonnosta sitovat tuon hiilen takaisin maaperään. Turve on osa tuota jälkimmäistä, ja jos ihminen menee ja polttaa sen turpeen, niin tuo kiertokulku ei enää ole tasapainossa.
Jonka takia se turpeen polttaminen aiheuttaa aina massiiviset nettopäästöt.

Sitten voidaan erikseen siitä, että kuinka hiilineutraalia se puun polttaminen on. Joka on monimutkainen kysymys. Mutta turpeen kohdalla kyse ei ole monimutkaisesta asiasta, vaan erittäin suoraviivaisesta. Ja se on, että turve on yksi hiili-intensiivisimmistä energianlähteistä mitä meillä on käytössä.

Ei, sä nyt ymmärrät väärin sen miten maapallon hiilikierto toimii.
Se, että muut suot sitovat enemmän hiiltä kuin sen sun polttaman suon turve vapauttaa hiiltä ilmakehään ei auta yhtään sitä sun turpeen polttoa. Koska se muiden soiden kyky sitoa hiiltä tarvitaan osaksi sitä luonnon normaalia hiilikiertoa. Koska luonnossa on myös niitä hiilen lähteitä (ja niitä on paljon enemmän kuin ihmisen aiheuttamia), ja ne luonnon hiilinielut (kuten suot) tarvitaan tasapainottamaan noita hiilen lähteitä.

 

[pulatunnus]

Eli käytetään metsät koska ne uudistuvat nopeammin. Ainut vaan että niiden käyttöä rajotetaan eu tasolla kohta suht paljon. Tai sitten maksetaan siitä sakkoa tms.

En kommentoinut käyttämisestä, vaan sen ilmastovaikutuksesta. Metsän biomassaa käyttö kannattaa optimoida hyödyn mukaan, ja ilmastonmuutoksen torjunnassa sille paljon muutakin käyttöä kuin polttaminen. Sitä metsien biomassaa voidaan käyttää ensin hyödykkeinä, ja vasta sen jälkeen energiana.

Sakoilla varmaan viittaat sopimuksiin joita suomi tehnyt, niiden kritisointi aiheellista, mutta turvetta polttamalla aiheutat vielä isomman netto päästön, ja sitäkautta isommat "sakot".

En todellakaan meinaa että pitäs kaikki turve tai puusto laittaa energiaks, vaan vähän jokaista vois vähän käyttää, jolloin se prosentuaalinen osuus noista hilliseteistä ja ympäristön kusemisesta jäis melko minimaaliseks.
Kun ei nyt tällä hetkellä ole sitä parempaakaan keksitty.

Turve käytettävissä olevista ehkä yksi surkeimmista ilmastollisesti, hiilikin on parempi, ja sitä parempi on maakaasu.

Polttoturve voi jossain mittakaavassa olla joissain voimalaitoksissa jollain prosentilla olla prosessia parantava, mutta eiköhän niitäkin laitoksia ole saneerattu.

Turpeen nosto voi jopa aiheuttaa nosto suolla muita ilmastopäästöjä ja suo jossa nostosuoritettu ei välttämättä jatkossa ole yhtä hyvä nielu kuin ennen nostoa. Tosin nykyään tutkitaan ja pohditaan miten soiden nielua voisi parantaa.

Koska nykyisellään nieluilla ei ole omistajalleen arvoa niin kyse lähinnä kiinnostuksesta tai muiden rahoittamista kokeiluista. Jos nieluja aletaan arvostaan, niin sitten siihen kannattaa investoida.

Mistä se turpeen sisältämä hiilidioksiidi sitten tulee jos ei ilmakehästä, samaa tavaraahan se on? Jos suon kasvu on suurempaa kuin sen käyttö, niin se on verrattavissa metsänkasvuun. Suon kohdalla harvennus tehdään vain pidemmällä aikavälillä.

Turpeen sitoma hiili on sidottu satoja/tuhansia vuosia sitten, eli perinteisiin fosiilisiin verrattava.

Eli turve kilpailee hiilen, maakaasun, maaöljyn jne kanssa, mutta ei pärjää niille. Varsinkin maakaasun hiilihyötysuhde per tuotettu lämpö yksikkö on paljon parempi. Lisäksi prosessit käyttökelpoisempia ja ilman vaivaa päästöt muilta osin puhtaita.

Maakaasu Suomessa putinin toilailujen takia nyt vähän haasteellinen ja sen hinta kova.

Eli aika muuttaa hiilidioksiidin rakennetta? En myöskään ostaisi väitettä, että turpeessa oleva hiilidioksiidi ei voisi vapautua ilman ihmisen toimia.

Polttoturveen poltosta vapautunut hiili vapautuu nimenomaan ihmisen toimesta. Voi toki olla jotain metsäpaloja missä turvettakin palaa, mutta ihmisen polttoturpeen nosto ei niitä paloja taida vähentää , ainakaan siinä määrin mitä ihminen sen poltolla aiheuttaa. Taitaa jopa olla niin että niitä turvepaloja syntyy enemmän nimenomaan ihmisen toimesta. (joskus turpeenostosoilla syttynyt tulipaloja, joillen syttymis syy joka ihmisen aiheuttama tai se että ihmisen toimet lisännyt syttymysherkkyyttä)

Suo ei automaattisesti ole nielu, ja sen valmistelu turpeennostoon, voi jo itsessään vapauttaa ilmastokaasuja, vaikka ei ole kuutiotakaan turvetta poltettu. Poltto sitten sen päälle.

 

[akse]

myös puun energiakäytöstä pitäisi maksaa niitä päästömaksuja.

Jos ne jämät jätetään maatumaan metaaniksi niin kuka siitä maksaa jne.

 

[pulatunnus]

Ei tässä ole eroa kuin aikajänteessä. On puunkin sitoma hiili pois kierrosta vuosisadan. Jos kiinnostava aikajänne on 20-30 vuotta, ei puun ja turpeen eri kohtelulle ole järin vahvoja perusteita.

Ei kyse ole aikajänteestä (*, vaan siitä ilmastovaikutuksesta.

Turpeenpoltossa vapautat uutta hiiltä ilmakehään, ei verrannollista hiilen, maaöljyn, maakaasun polttoon.

Meikäläisen havupuun poltossa on kyse ilmakehästä sidotun hiilen vapauttamisesta takaisin.

Sademetsän polttaminen on verrattavissa fosiilisten polttamiseen.

Havu aarniometsän polttamisessa aletaan osittain lähenee rajaa, osa hiilenvarastoitumisesta on tapahtunut useita sukupolvia sitten, osa tuoreempaa, mutta ei sekään ole turpeeseen verrattavaa, van enemmän aikataulu kysymys koska se hiilivapautetaan ja miten se hyödynnetään. Jos sen pinta-alan käyttö muuttuu hiilineutraaliksi, niin samalla poistuu pysyvää nielua.

Metsiemme tilapäisille varastolla on myös isommassa kuvassa lyhytaikainen merkitys. Koska fossiilipäästöt ovat mitä ovat ja niiden kompensointiin on käytetty tilapäisiä varastoja, niin ne on korvattava uusilla. Silti voi olla tehokasta vapauttaa tilapäisiä varastoja jos niillä korvataan fossiilisia päästöjä. (jalosteilla voidaan jopa korvata fosiilisia päästöjä aiheuttavia tuotteita , ja tuotteet voidaan lopuksi käyttää korvaamaan fosiilista energiaa)

Spoileri: (*

Jos metsän kasvatus tehokasta, eikä kasvateta yli-ikäiseksi, niin se varastoitu hiili on nyky ilmastosta sidottua hiiltä, pelivaraa tuo se pysyvästi sidottu osuus, ja se että se vapautuun sinne kuitenkin myöhemmin. (ja huomioida että polttoversiossa se sidonta enimmäkseen on tapahtunut puun elinkaaren loppupuolikkaalla)
Jos maan käyttö ei muutu, vaan uudistetaan, niin sidonta alkaa uudestaan. Isompi pitkäaikainen metsä omistaja tyypillisesti pitää lohkoja erikasvuvaiheessa. Tilapäisten varastojen koko on lähinnä kausivaihtelua

Turpeenkohdalla on kyse fosiilisesta päästöstä,
Sitten jos olisi kyse suosta josta nostamalla turvetta lisättäisiin kyseisen suon lyhyen ajan hiilensidontakykyä, niin siitä on vielä pitkämatka siihen että se nostettu turve kannattaa polttaa, meillä on turpeelle parempaakin käyttöä.
Nykyisellään ei ole vielä tuollaista, vaan mennään sillä tasolla missä pyritään parantaan joidenkin soiden hiilensidonta kykyä

 

[Baldrick]

Miksi pitäisi keskittyä siihen että ilmasto toimet keskittyisivät tasapuolisesti kaikille tasaisesti? Kysytkö tuota ihan oikeasti tosissasi? Itse taas olen sitä mieltä että jos kaikki eivät kanna panostaan yhteisen hyvän eteen eipä ongelmia myöskään ratkaista. Itse voit toki keksiä tekosyitä miksi jonkun ei tarvitsisi tehdä niin paljon kuin toisen ja jatkaa sillä linjalla.

Tasapuolisesti maksukyvyn mukaan. Tuo on aika mielenkiintoinen näkökulma, että pari sukupolvea saastuttaneilla ja luonnonvaroja varastaneilla länsimaalaisilla olisi joku synnyinoikeus korkeaan elintasoon ja muiden pitäisi nälkää nähden pystyä samaan.

 

[akse]

Tasapuolisesti maksukyvyn mukaan. Tuo on aika mielenkiintoinen näkökulma, että pari sukupolvea saastuttaneilla ja luonnonvaroja varastaneilla länsimaalaisilla olisi joku synnyinoikeus korkeaan elintasoon ja muiden pitäisi nälkää nähden pystyä samaan.

Joo o. Olemme toki syyllisiä siihen mitä aiemmat sukupolvet on tehneet.

Ihan ok jos kehitysmaat alkavat käyttää orjatyövoimaa (kai käyttävätkin). Kun länsimaatkin joskus niin teki jne.

 

[Baldrick]

Joo o. Olemme toki syyllisiä siihen mitä aiemmat sukupolvet on tehneet.

Ihan ok jos kehitysmaat alkavat käyttää orjatyövoimaa (kai käyttävätkin). Kun länsimaatkin joskus niin teki jne.

Kuka syyllisyydestä on puhunut? Olet vähän kuin pankkiryöstäjän poika joka valittaa, kun saaliista pitäisi osa palauttaa.

Typerintähän hommassa on se, että omavaraisuus uusiutuvalla energia on täällä fiksu asia ja Venäjän sekä muiden paskamaiden pahin painajainen.

Olikin selvä ajatusvirhe. Ei saaliista tarvitse palauttaa vaan rakentaa sillä vähän aurinko-, tuuli- ja ydinvoimaa.

 

[Joku_242]

Tasapuolisesti maksukyvyn mukaan. Tuo on aika mielenkiintoinen näkökulma, että pari sukupolvea saastuttaneilla ja luonnonvaroja varastaneilla länsimaalaisilla olisi joku synnyinoikeus korkeaan elintasoon ja muiden pitäisi nälkää nähden pystyä samaan.

Onhan se selvä homma, että tällä ylikansoittuneella pallolla ei kenelläkään ole "oikeutta" mukavaan elintasoon. Eli jos semmoista kaipaa, pitää olla röyhkeyttä ottaa se ja heivata tunnontuskat sivuun.

 

[jrp]

Ei se ole aika, vaan se on se määrä. Kuinka paljon sitä hiilidioksidia päätyy ilmakehään enemmän, kuin mitä sitä päätyisi luonnollisesti.

Eli suon sitoma hiilidioksiidi ei ole luonnollista?

Ne rakennukset eivät kestä ikuisesti, mutta ne kestävät pitkään. Ja ne luovat rinnakkaisen hiilivaraston sille puulle.
Vähän rautalankaa:

Aika on suhteellinen käsite eikä rautalanka sitä muuta. Rakennusten elinikä saattaa olla pitkä jos mittapuuna käytetään ihmisikää. Ihmisikä ei kuitenkaan ole kovin pitkä vaikka sitä verrattaisiin pelkkään ihmisen historiaan.

Että täydellinen laskelma tuo ei todellakaan ole.

Ei tässä mitään täydellistä laskelmaa ole kaivattu, vaan tietoa miksi kasvavan suon sitomaa hiilidioksiidia on niin vaikea hyväksyä.

 

[JCSH]

Ei tässä mitään täydellistä laskelmaa ole kaivattu, vaan tietoa miksi kasvavan suon sitomaa hiilidioksiidia on niin vaikea hyväksyä.

Mutta se suo ei enää kasva siinä vaiheessa kun se on kuivattu ja sen turpeet on poltettu sinne ilmakehään. Ja vaikka siihen istutetaan metsää, niin sen metsä ei tule vuosituhansiin sitomaan niin paljon hiiltä kuin mitä siitä suosta poltettiin ilmakehään turpeen muodossa.

 

[Niamu]

Tasapuolisesti maksukyvyn mukaan. Tuo on aika mielenkiintoinen näkökulma, että pari sukupolvea saastuttaneilla ja luonnonvaroja varastaneilla länsimaalaisilla olisi joku synnyinoikeus korkeaan elintasoon ja muiden pitäisi nälkää nähden pystyä samaan.

Mielenkiintoinen näkökulma että muualla kuin länsimaissa ei olisi saastutettu ja raiskattu luonnonvaroja. Mihin perustat väitteesi? Miksi länsimaalaisilla olisi oikeus korkeaan elintasoon ja muiden pitäisi nähdä nälkää? Aikaisemminhan sanoin että jokaisella maalla olisi oikeus saastuttaa omaan pinta alaansa aivan yhtä paljon kuin naapurimaansa tai vaikkapa aivan toisella puolella oleva maa. Jos jokaista maata kohdellaan aivan tasapuolisesti paskan määrässä niin miksi se olisi huono juttu? Mikä tasapuolisessa kohtelussa maiden välillä tekee siitä paskaa? Onko tasa-arvo myöskin paskaa sinun mielestäsi?

 

[KiLLPaTRiCK]

Voihan sitä paskaa suoltaa suustaan ja kirjoittaa myös tänne.
Mutta aika harva kommentoija on kirjoittanut, että elää luonnosta tyylin Linkola. Joka ei itsekään pystynyt elämään omien oppiensa mukaan vaan teki lapsia ja lääkitsi itseään, kun sairaus iski myöhemmällä iällä.
Näissä ilmasto vouhotuksissa huomaa lähes aina sen, että jonkun muun pitäisi tehdä jotain, mutta itse elää kuten aina ennenkin.

Ihan vaan näin heittona ja tietenkin ilman mitään tieteellistä tai tilastollista merkitystä, minulla useampi tuttava töissä, joka kovasti vouhottaa näistä ilmastojutuista ja yrittää jopa syödä kasvillista (toki silloin tällöin hairahtuu, jos on jotain oikein hyvää lihaa tarjolla, mutta ei mielestään tee mitää väärää vaan on kasvissyöjä)
Mutta he myös matkustavat lentäen koko perheen kera monta kertaa vuodessa ihan vaan, kun on tärkeää välillä olla lämpimässä, välillä kaupunki lomalla, välillä missä tahansa, kun pitää sille kersallekin näyttää missä Venetsian kondoolit ajelee ja mahdollisesti ottaa selfieitä joka paikassa.

 

[Niamu]

Voihan sitä paskaa suoltaa suustaan ja kirjoittaa myös tänne.
Mutta aika harva kommentoija on kirjoittanut, että elää luonnosta tyylin Linkola. Joka ei itsekään pystynyt elämään omien oppiensa mukaan vaan teki lapsia ja lääkitsi itseään, kun sairaus iski myöhemmällä iällä.
Näissä ilmasto vouhotuksissa huomaa lähes aina sen, että jonkun muun pitäisi tehdä jotain, mutta itse elää kuten aina ennenkin.

Siis itse olit sitä mieltä että on aivan perseestä että kaikilla mailla olisi aivan samat päästötavoitteet ja saisivat itse päättää miten asiansa hoitaa kunhan niihin tavoitteisiin päästää. Itse taas pidit sitä vaihtoehtoa parempana että toisten ei tarvitsisi tehdä mitään ja toisten taas tarvitsisi. Nyt jotenkin käänsit asian aivan toisinpäin että minä olisin tarkoittanut että ei pitäisi tehdä mitään.

Voitko perustella tarkemmin että miten joku luistaa päästötavoitteista jos ne on jokaiselle maalle identtiset? Eli jokaisen maan paskan määrä olisi käytännössä sama. Maat saisivat vain itse päättää miten he sen toteuttavat.

Ihan vaan näin heittona ja tietenkin ilman mitään tieteellistä tai tilastollista merkitystä, minulla useampi tuttava töissä, joka kovasti vouhottaa näistä ilmastojutuista ja yrittää jopa syödä kasvillista (toki silloin tällöin hairahtuu, jos on jotain oikein hyvää lihaa tarjolla, mutta ei mielestään tee mitää väärää vaan on kasvissyöjä)
Mutta he myös matkustavat lentäen koko perheen kera monta kertaa vuodessa ihan vaan, kun on tärkeää välillä olla lämpimässä, välillä kaupunki lomalla, välillä missä tahansa, kun pitää sille kersallekin näyttää missä Venetsian kondoolit ajelee ja mahdollisesti ottaa selfieitä joka paikassa.

Lisää tuohon vielä että ajaa sillä sähköautolla joka vaihdetaan uuteen joka toinen vuosi niin saadaan tyypillinen moraalipostaaja joka pelastaa maailman ja elää mukamas vihreillä arvoilla.

 

[Gespard]

jokaiselle maalle identtiset?

Vanuatu ja kiina saa molemmat yhtä ison potin, mitä järkeä tässä nyt on?

 

[Niamu]

Vanuatu ja kiina saa molemmat yhtä ison potin, mitä järkeä tässä nyt on?

Jos luit yhtään aikaisemmin niin jokaisen päästöt perustuisi pinta-alaan. Yksinkertaistettuna jos maa A on 1000km2 kokoinen ja toinen maa B on 10000km2 saa maa B myös kuluttaa paskaa 10 kertaa enemmän kuin maa A.