- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 222
Eikö suon uudistuessa tilalle tule samanlainen suo joka sitoo päästöjä entiseen malliin. Samoin kuin metsä hakataan ja tilalle kasvaa uusi?
Jos se entinen turvesuo pystytään palauttamaan takaisin yhtä suureksi hiilinieluksi kuin se oli ennen kuivatusta, niin sitten sen turpeen polttamisen nettopäästöt ovat kaikki se hiili, mikä on ollut sidottuna siihen poltettuun turpeeseen, ja kaikki se hiili, mikä vapautuu kun se suo kuivataan. Eli vähintään tuo reilut 100g / MJ.
Taaskin metsän kohdalla tilanne on reilusti eri koska:
1. Valtaosa siitä hakatusta metsästä päätyy muualle kuin energianpolttoon.
2. Metsä sitoo sen oman hiilensä takaisin about 100 kertaa nopeammin kuin turvesuo. Hakkuuikäiset talousmetsät ovat noin 50-80 vuotta vanhoja, poltettava turve on noin 6000-8000 vuotta vanhaa.
Toisaalta turpeen nosto tulisi rajoittaa sille tasolle, että se ei ylitä kasvuvauhtia. (En ole etsinyt tietoa siitä, että onko turpeen poltto ollut kestävällä tasolla, enkä ihmettelisi vaikka näin ei olisi).
Se ongelma ei vieläkään ole se, että uudistuuko turve. Ongelma ei ole, että meiltä loppuisi turve. Ongelma on se, että kuten yllä olen jo ties kuinka monennen kerran sulle todennut, turpeen poltto aiheuttaa massiiviset hiilidioksidipäästöt.
Sä voit vääntää niin paljon kuin sua huvittaa siitä, että onko turve fossiilista tai ei, tai siitä, että käytetäänkö turvetta nopeammin kuin sitä syntyy. Mutta varsinaisen aiheen, eli ilmastonmuutoksen ja hiilidioksidipäästöjen, kannalta, tuo on täysin irrelevanttia. Se mikä merkkaa on ne nettopäästöt. Ja turvetta ei niiden osalta pysty mitenkään viherpesemään.
Viimeksi muokattu: