• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Ilmastonmuutos

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja -SD-
  • Aloitettu Aloitettu
Intia, 1 339 000 000 ihmistä. 1,82 tonnia per henkilö.
Suomi, 5 559 521 ihmistä. 7,06 tonnia per henkilö.

E: Edelleenkään, kukaan täällä ei väitä etteikö Intian tulisi vähentää päästöjään. Turha vetää hernettä nenään, kun sanotaan että myös Suomen tulee vähentää päästöjään.

Ainakin mitä itse katsoin niin 2020 Intiassa asukkaita 1 166 079 217 ja päästöt 2 434 520 000 tonnia ja pinta-alaa löytyy 3 287 000 km2. Josta tulee päästöt/pinta-ala 740,65 tonnia km2.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen päästöt 48 300 000 tonnia, pinta-ala 338 440km2 ja asukkaita 5 533 793. Josta tulee päästöt/pinta-ala 142,7 tonnia km2. Näköjään pilkkuvirhe

Intia, 1 339 000 000 ihmistä. 1,82 tonnia per henkilö.

Suomi, 5 559 521 ihmistä. 7,06 tonnia per henkilö.



E: Edelleenkään, kukaan täällä ei väitä etteikö Intian tulisi vähentää päästöjään. Turha vetää hernettä nenään, kun sanotaan että myös Suomen tulee vähentää päästöjään.

Jos jokaisella on oikeus kuluttaa saman verran per henkilö niin miten se kompensoidaan kun muuta sata miljoonaa vähentää radikaalisti kulutusta ja reippaasti yli puolet pallosta nostaa päästöjä radikaalisti? Jokaisella on kuitenkin sinusta oikeus kuluttaa yhtä paljon
 
Viimeksi muokattu:
Et nyt ehkä ymmärtänyt. Mielestäni on aika absurdia väittää, että yksikään ihminen lisääntyisi sen takia, että hänen valtionsa saisi hypoteettisesti sillä lisää päästöoikeuksia.
Juuri noin sen ymmärsin, siis jos tarkoitit sitä mitä kirjoitit.
 
En tiedä kuuluuko tämä paremmin tänne vai Persu-ketjuun, ehkä molempiin, mutta:

”Tärkein on energiariippuvuuden katkaisu eli letkujen irrottaminen Venäjästä”, Halla-aho kirjoittaa.

”Korvaavia fossiilisen energian toimittajia tietysti löydetään, kun on pakko löytää, mutta jos ’vihreän siirtymän’ on tapahduttava, se tapahtukoon sitten tässä kohdassa, pakon edessä”, hän kirjoittaa.

Mukavaa nähdä että Halla-ahokin nostaa nyt esille tuota mitä itsekin olen useaan otteeseen täällä todennut. Vihreä siirtymä kannattaa tehdä jo ihan pelkästään senkin takia että rikotaan energiariippuvuutta Venäjän kaltaisiin valtioihin.
 
Halla-aho on toki oikeassa, mutta poliittinen ilmapiiri ei ole ollenkaan sitä mitä hän luultavasti kuvittelee. Nykyisellä hallituksella ei tehdä mitään rohkeita päätöksiä. Tai ylipäätään mitään isoja päätöksiä.
 
Halla-aho on toki oikeassa, mutta poliittinen ilmapiiri ei ole ollenkaan sitä mitä hän luultavasti kuvittelee. Nykyisellä hallituksella ei tehdä mitään rohkeita päätöksiä. Tai ylipäätään mitään isoja päätöksiä.

Ai siis nykyisellä hallituksella joka taisi ensimmäistä kertaa Suomen valtion historiassa myöntää aseellista apua toiselle valtiolle joka on Venäjän hyökkäyksen alla? Toki tämä menee nyt niin vahvasti offtopicciin että pitäisi siirtää "Kotimaan politiikka"-ketjuun mutta sanoisin että nykyistä hallitusta ei kyllä voi syyttää rohkeiden päätösten puutteesta.
 
Ai siis nykyisellä hallituksella joka taisi ensimmäistä kertaa Suomen valtion historiassa myöntää aseellista apua toiselle valtiolle joka on Venäjän hyökkäyksen alla? Toki tämä menee nyt niin vahvasti offtopicciin että pitäisi siirtää "Kotimaan politiikka"-ketjuun mutta sanoisin että nykyistä hallitusta ei kyllä voi syyttää rohkeiden päätösten puutteesta.

Perun puheeni jos saavat liityttyä Natoon. Silloin voisi jopa vihreä siirtymäkin onnistua, ja letkujen irroitus Venäjästä.
 
En tiedä miten Nato auttaisi Suomea päästövähennyksissä. Suomella varmasti onkin kykyä ja halua irtautua Venäjän tuontienergiasta ja sitä kautta siirtyä pois kyseisten energianmuotojen käytöstä. Saas nähdä onko muulla Euroopalla samanlaista tahtotilaa, maissa jossa maakaasu on oikeasti merkittävässä roolissa. Saksa varmasti vain lisää hiilen käyttöä ja muut maat varmaan siirtyisivät muualta tuodun nestemäisen maakaasun käyttöön niissä osin miten mahdollista.
 
En tiedä kuuluuko tämä paremmin tänne vai Persu-ketjuun, ehkä molempiin, mutta:



Mukavaa nähdä että Halla-ahokin nostaa nyt esille tuota mitä itsekin olen useaan otteeseen täällä todennut. Vihreä siirtymä kannattaa tehdä jo ihan pelkästään senkin takia että rikotaan energiariippuvuutta Venäjän kaltaisiin valtioihin.

Taitaa energia riippuvuus Venäjään ole tehty kuitenkin vihreän siirtymän lipun alla hyödyllisten hölmöjä säestyksellä. Ympäristö teot kuten ydinvoiman alas ajo , kotimaisen tuotannon täystuho tekemällä kauppasopimuksia valtioiden kanssa jotka ei täytä minkään luokan standardeja ja kilpailun vääristäminen suur yritysten eduksi jotka tuottaa saasteensa ja tuotteensa maissa joissa ihmiset hukkuu meidän paskaa ja tapetaan jos ei hymyile hukkuessaan. Korostan loppuun että nämä kaikki on ymmärtääkseni tehty vihreyttä liputtaen. Ne ihmiset jotka on politiikkaan on sotkeutuneet oppii nopeasti että kun kerrot tekeväsi eko teon niin et tule koskaan jäämään vastuuseen päätöksistä ei vaikka selvästi laskettavissa oleva tulos olisi ympäristölle ja ihmisille miten katastrofaalinen. Nordstream 2 hankkeeseen nyt vaikka tutustuu niin täysin avoimesti lahjuksia jaettu ympäri Itämerta ja joka ikinen vastaan ottaja tietää että kun ekoteko on mainittu niin et tule joutumaan koskaan vastuuseen.
 
Taitaa energia riippuvuus Venäjään ole tehty kuitenkin vihreän siirtymän lipun alla hyödyllisten hölmöjä säestyksellä. Ympäristö teot kuten ydinvoiman alas ajo ..
Jos et huomannut niin tänne juuri avattiin uusi ydinvoimala.
 
Olikos tämä voimala maailman kalleimpia rakennuksia koska? Olisiko ilman ns. "Vihreää liikettä" noita 50kpl pyörimässä jo vuonna 2000.

No, ydinvoimahan on paikallisine päästöineen suht vihreätä, mutta rakennuskustannukset, materiaalit sekä uraani (louhunta, rikastus ja jätteen hävittäminen )tekevät siitä suht epävihreää- ei verrattuna moneen muuhun, muttei se mikään taikatemppu ole.

Ja joo, sellaisen rakentaminen on pirun kallista. Sekä ympäristöä tuhoavaa.

Toisekseen, väitätkö että ilman "vihreää liikettä" suomessa olisi +50 ydinvoimalaa?
 
Ydinvoiman vaikeus ei ole missään viherryksessä vaan siinä että lupaviidakko on tehnyt pienien ja keskikokoisten reaktoreiden rakentamisen kannattamattomaksi.
 
Ydinvoiman vaikeus ei ole missään viherryksessä vaan siinä että lupaviidakko on tehnyt pienien ja keskikokoisten reaktoreiden rakentamisen kannattamattomaksi.
Eroaako pieni reaktori jotenkin keskikokoisesta? Miksei samantien vielä pienemmäksi?
edit: vielä lisätty
 
Ympäristö teot kuten ydinvoiman alas ajo , kotimaisen tuotannon täystuho tekemällä kauppasopimuksia valtioiden kanssa jotka ei täytä minkään luokan standardeja ja kilpailun vääristäminen suur yritysten eduksi jotka tuottaa saasteensa ja tuotteensa maissa joissa ihmiset hukkuu meidän paskaa ja tapetaan jos ei hymyile hukkuessaan. Korostan loppuun että nämä kaikki on ymmärtääkseni tehty vihreyttä liputtaen.
Ja minun ymmärtääkseni kaikkia mainitsemiasi asioita on tehty jo useamman kymmenen vuoden ajan, kun taas asioiden ympäristövaikutuksia on [enemmän tai vähemmän] aidosti alettu ajattelemaan vasta viimeisen 5-10 vuoden aikana (jos edes näin pitkän aikaa). Kenties olet oikeassa, että nyt viimeisimpänä trendinä on vain tajuttu että voidaan jatkaa samanlaisten päätösten tekoa vihreyden varjolla, mutta viestistäsi sain sellaisen kuvan ettei moista muka olisi tapahtunut ollenkaan mikäli vihreys ei olisi tullut kuvioihin?
 
Ja minun ymmärtääkseni kaikkia mainitsemiasi asioita on tehty jo useamman kymmenen vuoden ajan, kun taas asioiden ympäristövaikutuksia on [enemmän tai vähemmän] aidosti alettu ajattelemaan vasta viimeisen 5-10 vuoden aikana (jos edes näin pitkän aikaa). Kenties olet oikeassa, että nyt viimeisimpänä trendinä on vain tajuttu että voidaan jatkaa samanlaisten päätösten tekoa vihreyden varjolla, mutta viestistäsi sain sellaisen kuvan ettei moista muka olisi tapahtunut ollenkaan mikäli vihreys ei olisi tullut kuvioihin?
ihan hyvä pointti. kultaista keskitietä on aika vaikea löytää mikä se olisikaan ja kaikki sitten halua edes kulkea mutta taitaa koko etsintä olla kaapattu jo alku montuissa oman edun kähmijöiden haltuun. ympäristön suojelusta sen verran että tunnustan miettiväni miksi ei tätä maata voi muokata tasan sen näköseksi keitaaksi kun myynti esitteisiin on kirjattu. ja ottaen nimen omaan huomion sekä ihmisten tarpeen että ympäristön.
 
No, ydinvoimahan on paikallisine päästöineen suht vihreätä, mutta rakennuskustannukset, materiaalit sekä uraani (louhunta, rikastus ja jätteen hävittäminen )tekevät siitä suht epävihreää- ei verrattuna moneen muuhun, muttei se mikään taikatemppu ole.

Ja joo, sellaisen rakentaminen on pirun kallista. Sekä ympäristöä tuhoavaa.

Toisekseen, väitätkö että ilman "vihreää liikettä" suomessa olisi +50 ydinvoimalaa?
venäjä riippuvuus on itseluotu ongelma ja ainoastaan korruptiolla selitettävissä. ajatteleeko oikeasti yksikään tavan tallaaja suomessa että parempi kärrätä elintarvikkeet,tuotteet ja energia ulkomailta että voi jeesustella miten vihreitä ollaan. suomessa/pohjoismaissa/eu:ssa.mikä sitä on jarruttanut ja missä..
 

Metaanin määrä ilmakehässä kasvaa vauhdilla. 84-06 tasoista jo 15% korkeampi keskimäärin.

Arvuutellaan syyksi vain fossiilisten käyttöä. Jännä kun ei ollut arvailuissa mukana ikiroudan sulamisen vaikutuksia ollenkaan. Ehkei ne ole sitten vielä (onneksi) niin merkittävä lähde kuin fossiilisten tuotanto.
 

Metaanin määrä ilmakehässä kasvaa vauhdilla. 84-06 tasoista jo 15% korkeampi keskimäärin.

Arvuutellaan syyksi vain fossiilisten käyttöä. Jännä kun ei ollut arvailuissa mukana ikiroudan sulamisen vaikutuksia ollenkaan. Ehkei ne ole sitten vielä (onneksi) niin merkittävä lähde kuin fossiilisten tuotanto.
Siperiassakin alkaneet ikiroudassa metaanikuplat possahdella kiihtyvään tahtiin, mikä ei ole hyvä asia.
 
Tästä taisi olla puhetta muutama sivu sitten? Katsotaan miten ottaa tuulta alleen, varmasti hyvitysmalli ym. tulee kehittymään ajan saatossa mutta toivottavasti moiset hankkeet lisääntyvät. Osaavatko foorumin metsänomistajat kertoa, onko tuo 1000-3000€ per 10 ha millään tapaa tuntuva/motivoiva korvaus?

"Metsänhoitoyhdistykset aloittavat yhdessä jyväskyläläisen Green Carbon Finland Oy:n kanssa hiilipalvelun (siirryt toiseen palveluun) (mhy.fi), jonka kautta vapaaehtoisesti hiilijalanjälkeään kompensoivat suomalaiset yritykset voivat ostaa metsänomistajilta puuston lisäkasvua.
Lisäkasvu edellyttää metsän lannoittamista ja sitä, että metsää ei hakata ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen
.

GreenCarbon Finland on jo tehnyt kokeilumielessä noin 200 sopimusta hiilen sidonnasta metsiin. Sopimusten pinta-ala kattaa jo 3000 hehtaaria Suomessa. Pienin mahdollinen sopimukseen otettava pinta-ala on 10 hehtaaria ja siitä voi saada noin 1000-3000 euroa korvausta koko sopimuskauden aikana. "

 

Jo tuhansia vuosia ennen maanviljelyä metsästäjät polttivat metsään aukeita, joille kauriit tulivat laiduntamaan. Kohta raivattiin peltoja ja ihmisen mukana kulkevat kotieläimet talloivat metsien taimet. Sitten rakennettiin rautaruukkeja, höyrysahoja, laivoja ja rautateitä. Keksintö keksinnöltä ihminen tyhjensi metsää syvemmältä. Luonnontilaisesta metsästä tuli osa Euroopan menneisyyttä, satujen ja mielikuvitusolentojen maailma.


Eurooppa tuhansia vuosia sitten kasvoi monimuotoista metsää, jossa esiintyi kymmeniä puulajeja - pyökkiä, kastanjaa, jalavaa, vaahteraa, lehmusta ja valkopyökkiä. Puut saattoivat varttua rauhassa monisatavuotiaiksi. Vanhimmat puut olivat tuhatvuotisia tammia ja marjakuusia.

Manteretta hallitsivat laiduntavat kasvinsyöjät; alkuhärät, saksanhirvet, kuusipeurat, metsäkauriit, villisiat ja villihevoset.

Lahoavaa puuta oli moninkertaisesti verrattuna nykyisiin kasvatettuihin metsiin. Puut antoivat vielä sata vuotta kuolemansa jälkeen uutta elämää hitaasti kasvaville sienille, lahoa nakertaville kuoriaisille ja kaarnaa tökkiville linnuille.

Joet ja järvet olivat kirkkaampia, sillä sankkojen metsien juuristot sitoivat irtaimen saven ja hiekan tiukasti kiinni maahan.

Missä viimeiset Euroopan viimeiset ikimetsät sitten ovat? Jaroszewicz alkaa luetella. Puolan jalopuumetsät, Karpaattien pyökkimetsät, Unkarin rajaseutujen alavat metsät, Etelä-Uralin metsät... Euroopan aarniometsät voi oikeastaan luetella nimeltä yhden haastattelun aikana. Ja voisi pikemmin puhua puistoista kuin metsistä. Useimmat kohteet ovat muutamien kilometrien levyisiä laikkuja.

39-9238306221f15b93d25.jpg


Metsät on Euroopassa ajettu vuorille. Luonnontilaista metsää on säästynyt enimmäkseen alueilla jotka olivat kaukana kehityksen ja talouskasvun keskuksista.

Suomessa voisi erehtyä ajattelemaan, että Eurooppa on edelleen metsäinen manner. Humboldtin yliopiston tutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia Euroopan luonnontilaisista metsäalueista on Suomessa. Tästä tutkimuksesta tosin puuttuivat tiedot Ruotsin ja Venäjän metsistä.

Mutta Suomessakin luonnontilaista metsää on hyvin vähän, alle kolme prosenttia Suomen metsäpinta-alasta.
 

Jo tuhansia vuosia ennen maanviljelyä metsästäjät polttivat metsään aukeita, joille kauriit tulivat laiduntamaan. Kohta raivattiin peltoja ja ihmisen mukana kulkevat kotieläimet talloivat metsien taimet. Sitten rakennettiin rautaruukkeja, höyrysahoja, laivoja ja rautateitä. Keksintö keksinnöltä ihminen tyhjensi metsää syvemmältä. Luonnontilaisesta metsästä tuli osa Euroopan menneisyyttä, satujen ja mielikuvitusolentojen maailma.


Eurooppa tuhansia vuosia sitten kasvoi monimuotoista metsää, jossa esiintyi kymmeniä puulajeja - pyökkiä, kastanjaa, jalavaa, vaahteraa, lehmusta ja valkopyökkiä. Puut saattoivat varttua rauhassa monisatavuotiaiksi. Vanhimmat puut olivat tuhatvuotisia tammia ja marjakuusia.

Manteretta hallitsivat laiduntavat kasvinsyöjät; alkuhärät, saksanhirvet, kuusipeurat, metsäkauriit, villisiat ja villihevoset.

Lahoavaa puuta oli moninkertaisesti verrattuna nykyisiin kasvatettuihin metsiin. Puut antoivat vielä sata vuotta kuolemansa jälkeen uutta elämää hitaasti kasvaville sienille, lahoa nakertaville kuoriaisille ja kaarnaa tökkiville linnuille.

Joet ja järvet olivat kirkkaampia, sillä sankkojen metsien juuristot sitoivat irtaimen saven ja hiekan tiukasti kiinni maahan.

Missä viimeiset Euroopan viimeiset ikimetsät sitten ovat? Jaroszewicz alkaa luetella. Puolan jalopuumetsät, Karpaattien pyökkimetsät, Unkarin rajaseutujen alavat metsät, Etelä-Uralin metsät... Euroopan aarniometsät voi oikeastaan luetella nimeltä yhden haastattelun aikana. Ja voisi pikemmin puhua puistoista kuin metsistä. Useimmat kohteet ovat muutamien kilometrien levyisiä laikkuja.

39-9238306221f15b93d25.jpg


Metsät on Euroopassa ajettu vuorille. Luonnontilaista metsää on säästynyt enimmäkseen alueilla jotka olivat kaukana kehityksen ja talouskasvun keskuksista.

Suomessa voisi erehtyä ajattelemaan, että Eurooppa on edelleen metsäinen manner. Humboldtin yliopiston tutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia Euroopan luonnontilaisista metsäalueista on Suomessa. Tästä tutkimuksesta tosin puuttuivat tiedot Ruotsin ja Venäjän metsistä.

Mutta Suomessakin luonnontilaista metsää on hyvin vähän, alle kolme prosenttia Suomen metsäpinta-alasta.
Mikä on määritelmä tolle luonnontilaiselle metsälle? Ja onko sillä kuinka iso merkitys luonnon monimuotoisuudelle?
Ja mikä on luonnontilaisen ja jonkun toisen metsän merkitys hiilidioksidipäästöille? Siis vois kuvitella että luonnontilainen ja siis hoitamaton metsä maatuessaan päästää ilmastoon huomattavasti enemmän hiilidioksidia kuin hoidettu, josta otetaan se massa käyttöön ennen kun se maatuu yms.
 

EU:n hiilitullit ovat ottamassa tuulta siipien alle, mutta muissa maissa kehittyneissä maissa ollaan huolissaan siitä että "Euroopassa mennään liian lujaa" ja halutaan kansainvälistä koordinaatiota. Loputtomasti ei voida hitaita jenkkejä (ja muita) odotella, mutta kansainvälinen koordinaatio on tällaisessa asiassa ehdoton, koska rikollismaat kuten Kiina ja Intia tulevat varmasti sekoamaan perusteellisesti kun hiilitullit lyödään voimaan ja silloin kehittyneiden maiden tulee pitää yhteistä rintamaa.
 
Mutta ehkä Ukrainan sota sai ihmisten ahdistuksen tasapainon naksahtamaan uuteen asentoon, tai jotain? :hmm:
Eiköhän, mutta toisaalta taas nyt käytännössä kaikki ei fossiiliset energiamuodot ovat suhteellisesti halvempia kuin ennen sotaa ja samoiten poliittisesti vakaampia sijoituksia.
 
"
Suomen ympäristökeskus Syken uuden kirjallisuuskatsauksen mukaan hakkuiden lisääminen pienentää metsiin sitoutuvaa hiilen määrää merkittävästi ja kauan.
"
Tätä käytiin tässä ketjussakin läpi jo, muistaakseni turvekeskustelun yhteydessä. Että se puun hakkaaminen ei ole mikään yksinkertainen +- operaatio, vaan että se vaikuttaa myös metsän aluskasvillisuuden/maaperän rakenteeseen, ja sitä kautta sillä on vaikutusta hiilen sitoutumiseen maaperään.
 
Sähköiset palvelut eivät ehkä olekaan niin ympäristöystävällisiä kuin mitä on luultu. Internetin ja sitä tukevien järjestelmien hiilijalanjälki on jo lentoliikennettä suurempi ja arvioidaan että se kasvaa viidesosaan koko maailman energiankulutuksesta vuosikymmenen loppuun mennessä.


Laitan nyt tänne kun ei foorumin uutisosastolle kelvannut, ja en keksi parempaakaan paikkaa.
 
^Melkein avasin topiikin tiedonsiirtopuolelle energiankulutuksesta .. olisi kiva kuulla asiantuntijoiden kommemntteja kuinka se 4K leffan katsominen voi vastata energiankulutukselta saunan lämmitystä
 
Elisan mukaan mobiilidatan sähkönkulutus vuonna 2017 oli noin 0.2 kWh per gigatavu. Onhan tuo oikeastaan yllättävänkin suuri määrä. Tuohan tarkoittaisi että esimerkiksi bluray laatuisen elokuvan (~25 gt) striimaaminen kuluttaisi noin 5 kWh sähköä, eli sama kuin jos polttaisi hehkulamppua neljä vuorokautta putkeen. Vaikea sanoa että mikä kaikkea tuohon on nyt laskettu, mutta jos tuohon on laskettu ainoastaan sen mobiiliverkon sähkönkulutus niin todellinen kulutus on vielä suurempaa kun huomioidaan päätelaite, siellä toisessa päässä oleva konesali ja kaikki muu mitä siinä välillä mahdollisesti on.

Tuon lukeman mukaan siis jos vaikka siirtäisi jatkuvalla syötöllä dataa 100 mbps vauhtia, niin tunnissa kuluisi 9 kWh sähköenergiaa tai saman verran kuin litrassa bensaa on energiaa.

Aika uskomattoman suurelta tuo kuulostaa, mutta ei se kai mahdotonta ole.

 
Elisan mukaan mobiilidatan sähkönkulutus vuonna 2017 oli noin 0.2 kWh per gigatavu. Onhan tuo oikeastaan yllättävänkin suuri määrä. Tuohan tarkoittaisi että esimerkiksi bluray laatuisen elokuvan (~25 gt) striimaaminen kuluttaisi noin 5 kWh sähköä, eli sama kuin jos polttaisi hehkulamppua neljä vuorokautta putkeen. Vaikea sanoa että mikä kaikkea tuohon on nyt laskettu, mutta jos tuohon on laskettu ainoastaan sen mobiiliverkon sähkönkulutus niin todellinen kulutus on vielä suurempaa kun huomioidaan päätelaite, siellä toisessa päässä oleva konesali ja kaikki muu mitä siinä välillä mahdollisesti on.

Tuon lukeman mukaan siis jos vaikka siirtäisi jatkuvalla syötöllä dataa 100 mbps vauhtia, niin tunnissa kuluisi 9 kWh sähköenergiaa tai saman verran kuin litrassa bensaa on energiaa.

Aika uskomattoman suurelta tuo kuulostaa, mutta ei se kai mahdotonta ole.
Oletko varma että noin, vai oliko tuo kokonais kulutus jaettuna siirettyllä datamäärällä. Jolloin olisi vaikea päätellä paljonko sähkönkulutus lisääntyy, vai lisääntyykö olenkaan, jos päätät ladata sen leffan.

Nykyään tuo vastaavaluku taitaa olla puolet tuosta, vaikka konsernin kokonais kulutus ei ole laskenut, mutta datasiirtomäärät samassa ajassa tuplaantuneet (mutu heitto yleisestä kehityksestä samassa ajassa)


Edit: Tuossa sun linkissäkin konsernin sähkönkulutus oli vähän kasvanut, mutta tuo sun lukus oli romahtanut kolmessa vuodessa 0,7 Khw -> 0,2Kwh, vaikka siirtomäärät oli kasvaneet.
 
Viimeksi muokattu:

" Korvessa on käyty nyt reilun kolmen vuoden ajan ja alustavien tulosten mukaan avohakkuu on todella iso mylläys ravinteikkaalla turvesuolla ja samalla iso ilmastoriski. Samoja tuloksia on saatu aikaisemmin muun muassa Ilmatieteen laitoksen mittauksista. "

Ojitetut turvemetsät koitumassa valtaviksi päästölähteiksi, nyt kun aiheesta ymmärretään enemmän.
 

Ilmastopaneelin puheenjohtaja, emeritusprofessori Markku Ollikainen kertoo, että 2050-luvulla lumipäivät ovat harvinaisuus Uudenmaan seudulla. Turun lämpö taas koetaan jo Jyväskylässä asti.

– Tulee esiintymään useammin harmeja, joihin pitäisi alkaa varautua, Ollikainen sanoo.

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen vahvistaa, että hellejaksot lisääntyvät, voimistuvat ja pitkittyvät. Hän ei pidä lainkaan mahdottomana, että 40 astetta menee Suomessakin rikki tämän vuosisadan aikana.

– Ei todennäköisesti seuraavan vuosikymmenen aikana, mutta sitä lähestytään.

Sateiden lisääntyessä ja lämpötilan noustessa lumiset talvet vähenevät Etelä- ja Keski-Suomessa.

– Tällä hetkellä on ennustettu, että Pohjois-Suomessa lumitalvi säilyisi, mutta se lyhenee alku- ja loppupäistä, Korhonen kertoo.
 
Yli kymmenen vuotta suomen lämpöennätyksestä. Eikö ole jo pitkään lupailtu, että tulisi suomeenkin sitä lämmintä. Vuonna 1935 oli jo yli 33 asteen lämpöjä (jos silloisiin mittauksiin on luottaminen).
 
Yli kymmenen vuotta suomen lämpöennätyksestä. Eikö ole jo pitkään lupailtu, että tulisi suomeenkin sitä lämmintä. Vuonna 1935 oli jo yli 33 asteen lämpöjä (jos silloisiin mittauksiin on luottaminen).

Ei ilmastonmuutos sitä tarkoita, että koko ajan tulisi uusia ennätyksiä, vaan että keskimäärin lämmöt nousee. Ja onhan tässä ollut useampi vuosi lämpimiä kesiä putkeen, nyt taitaa olla kylmin kesä 2017 jälkeen.

Lisäksi ikävä kyllä talven lämmöt on noussut Suomessa enemmän kuin kesän.
 
Miltä näyttäisi maiden päästöt, jos lasketaan per BKT mukaan, per capita on vihreiden käyttämä mittari, koska se on heidän agendaan sopiva. Päästöt per BKT on mielestäni parempi, koska jos samalla määrällä päästöjä saa tuotettua enemmän, niin sehän on parempi kuin tuhlaavasti käytetyt päästöt.
 
Ei Suomi voi pelastaa koko maapalloa, edelleen olen sitä mieltä.

Totta kai meiltä voi ottaa oppia, mieluiten noi Aasian ja Afrikan maat.
 
Tämä oma viesti koskee nyt tavallaan kaikkia ympäristöasioita. En oikein muutakaan ketjua löytänyt.

En nyt ota kantaa siihen kuinka paljon tai vähän ihmisen toimilla on vaikutusta ilmastonmuutokseen, kun ole mitään dokumentteja tai tutkimuksia lukenut. Oma pointti on vaan tämä, että ei näille asioille oikeasti tulla koskaan mitään tekemään pientä näpertelyä lukuunottamatta, mukaan lukien muovin ja muun jätteen määrä ympäristössä jne. Vai kuinka moni olisi oikeasti valmis luopumaan esim. lentämisestä, autosta, lämmityksestä, tietokoneesta, kännykästä, lihansyönnistä ja hyväksymään jonkinlaiset rajoitukset väestönkasvuun? Tarkoitan maailmanlaajuisesti puhuttaessa. Ei varmaan kovin moni. En olisi itsekään halukas noihin toimenpiteisiin. Kai mä yritän vaan sanoa että vituiks meni ja väestönkasvu räjähti käsiin.
 
Tämä oma viesti koskee nyt tavallaan kaikkia ympäristöasioita. En oikein muutakaan ketjua löytänyt.

En nyt ota kantaa siihen kuinka paljon tai vähän ihmisen toimilla on vaikutusta ilmastonmuutokseen, kun ole mitään dokumentteja tai tutkimuksia lukenut. Oma pointti on vaan tämä, että ei näille asioille oikeasti tulla koskaan mitään tekemään pientä näpertelyä lukuunottamatta, mukaan lukien muovin ja muun jätteen määrä ympäristössä jne. Vai kuinka moni olisi oikeasti valmis luopumaan esim. lentämisestä, autosta, lämmityksestä, tietokoneesta, kännykästä, lihansyönnistä ja hyväksymään jonkinlaiset rajoitukset väestönkasvuun? Tarkoitan maailmanlaajuisesti puhuttaessa. Ei varmaan kovin moni. En olisi itsekään halukas noihin toimenpiteisiin. Kai mä yritän vaan sanoa että vituiks meni ja väestönkasvu räjähti käsiin.
Niin kauan kun elämme kapitalistisessa maailmassa ja väestönkasvu edesauttaa rahan päätymistä päättäville tahoille, siitä keskusteleminen tullaan hiljentämään.
 
Viimeksi muokattu:
Niin kauan kun elämme kapitalistisessa maailmassa ja väestönkasvu edesauttaa rahan päätymistä päättäville tahoille, siitä keskusteleminen tullaan hiljentämään.

Niinpä se voi olla. Arka aihe. Eikä mulla mitään ratkaisua ole ehdottaa ongelmaan. Liian myöhäistä jo muutenkin.
 

Metaanin määrä ilmakehässä kasvaa vauhdilla. 84-06 tasoista jo 15% korkeampi keskimäärin.

Arvuutellaan syyksi vain fossiilisten käyttöä. Jännä kun ei ollut arvailuissa mukana ikiroudan sulamisen vaikutuksia ollenkaan. Ehkei ne ole sitten vielä (onneksi) niin merkittävä lähde kuin fossiilisten tuotanto.
Siperiassakin alkaneet ikiroudassa metaanikuplat possahdella kiihtyvään tahtiin, mikä ei ole hyvä asia.

Toi saattaa johtua kyllä myös mun ilmavaivoista.

No vakavasti ottaen, miten ei vielä ole toimijaa joka erottaa metaanin ilmakehästä ja käyttää energiantuotantoon.
 

"
Eurooppaa koetteleva kuivuus saattaa olla pahin 500 vuoteen, ja sillä on huolestuttavia seurauksia
"
Mitä veikkaatte, joko alkaa 10 vuoden kuluessa (rikkaiden ja siirtolaisten) kansanvaellus pohjoismaihin kun osittain alkaa olla liian kuumaa ja kuivaa? Veikkaisin että jatkuvat kuivuusaallot alkavat pänniä aika äkkiä ihmisiä. Etenkin rikkailla on vara valita ja muuttaa paremmille seuduille, kuten Suomeen. Tänne voi rakentaa isolla rahalla mukavat oltavat. Luulen että köyhimpien lähtöhalukkuus on vielä laihaa kun vieraaseen maahan muutto ilman varoja on aikamoinen riski. Poislukien Afrikasta ja Lähi-idästä lähteneet.
 
Rikkailla on vettä ja kunnon ilmastoinnit. Eivät ne sen takia Suomeen ala muuttamaan. Toki hyvähän se olisi jos muuttaisivat.
 
Rikkailla on vettä ja kunnon ilmastoinnit. Eivät ne sen takia Suomeen ala muuttamaan. Toki hyvähän se olisi jos muuttaisivat.

Keskiluokalla viileä ilmasto voi hyvinkin olla yksi vetovoimatekijä. Ei kaikki etelässä pidä jatkuvista helteistä.
 

"
Eurooppaa koetteleva kuivuus saattaa olla pahin 500 vuoteen, ja sillä on huolestuttavia seurauksia
"
Mitä veikkaatte, joko alkaa 10 vuoden kuluessa (rikkaiden ja siirtolaisten) kansanvaellus pohjoismaihin kun osittain alkaa olla liian kuumaa ja kuivaa? Veikkaisin että jatkuvat kuivuusaallot alkavat pänniä aika äkkiä ihmisiä. Etenkin rikkailla on vara valita ja muuttaa paremmille seuduille, kuten Suomeen. Tänne voi rakentaa isolla rahalla mukavat oltavat. Luulen että köyhimpien lähtöhalukkuus on vielä laihaa kun vieraaseen maahan muutto ilman varoja on aikamoinen riski. Poislukien Afrikasta ja Lähi-idästä lähteneet.
Etelämantereelle voitas perustaa ilmastopakolaisille siirtomaa. Ei oo liian kuuma.

Sielä vissiin tuulee paljon. Tuulivoimalla voi sulattaa lunta niin saa juotavaa.

Toi saattaa johtua kyllä myös mun ilmavaivoista.

No vakavasti ottaen, miten ei vielä ole toimijaa joka erottaa metaanin ilmakehästä ja käyttää energiantuotantoon.
Johtuneeko siitä, että metaania ilmakehässä on vielä melkosesti vähemmän kun hiilidioksidia, eli 0,0001745 %
 
Tämä avasi silmäni. Kyllähän ilmasto on tärkeämpi kuin ihmisten maalaukset.

Ilmasto on myös tärkeämpi kuin elokuvat, joten kielletään elokuvien tekeminen ja esittäminen? Ei ole suinkaan mielenvikaista toimintaa tämä.
 
Luulis heidänkin arvostavan sitä, että öljyä käytetään öljyvärimaalauksien muodossa taiteeseen... mutta ei kyllä yllätä näiden idioottien järjenjuoksu. Varmaan liimaavat itsensä seuraavaksi kaupan kassoihin, kunhan ensin tajuavat muovipussienkin olevan öljystä tehtyjä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 229
Viestejä
4 501 368
Jäsenet
74 373
Uusin jäsen
elspa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom