Ilmastonmuutos

[Spotty]

CO2 päästöjen vaikutukset ovat globaaleja vain jos ajatellaan että jokin suure muuttuu. Vaikutukset eivät ole globaaleja jos ajatellaan hyötyjä ja haittapuolia.

Mitä tarkoitat tai mitä ajat tällä takaa? En nyt saanut punaisesta langasta kiinni. Päästöillä on vai ei ole globaaleja vaikutuksia?

 

[root]

Mitä tarkoitat tai mitä ajat tällä takaa? En nyt saanut punaisesta langasta kiinni. Päästöillä on vai ei ole globaaleja vaikutuksia?

On globaaleja vaikutuksia. Tarkoitin sitä, että vaikutus vaikkapa Suomessa pelkästään meidän kannalta katsottuna ilmastonmuutoksen vaikutus voi olla positiivinen tai neutraali. Kun taas jossain tietyllä alueella vaikutus voi olla hyvinkin negatiivinen. Toki tarkoitus on, että kaikkien pitää muutosta torjua tasapuolisesti. Kyseessä olisi ensimmäinen asia, joka ihmiskunnassa on koskaan tehty tasapuolisesti. Siis jos se onnistuisi. Mihin en usko.

 

[JaniKari]

Eihän mikään mene ikinä tasapuolisesti. Tälläkin foorumilla on vaikka kuinka monta kaveria kilvan keksimässä miksi juuri hänen ei tarvitse tehdä mitään. Onneksi kaikki eivät ole gaussin käyrän reunoilla.

 

[Spotty]

Tarkoitin sitä, että vaikutus vaikkapa Suomessa pelkästään meidän kannalta katsottuna ilmastonmuutoksen vaikutus voi olla positiivinen tai neutraali. Kun taas jossain tietyllä alueella vaikutus voi olla hyvinkin negatiivinen.

En kyllä oikein keksi näkökulmaa, jossa hallitsemattoman ilmastonmuutoksen lopputulos olisi Suomen kannalta positiivinen, tai edes neutraali. Mitä muussa maailmassa tapahtuu, vaikuttaa kuitenkin suorasti tai epäsuorasti myös Suomeen. Toki yksittäisen ihmisen näkökulmasta mikä tahansa lopputulos voi olla positiivinen, esimerkiksi lajikato ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen Suomessa voivat olla positiivinen seikka ihmisestä, jota nämä asiat vain eivät kiinnosta.

 

[JCSH]

CO2 päästöjen vaikutukset ovat globaaleja vain jos ajatellaan että jokin suure muuttuu. Vaikutukset eivät ole globaaleja jos ajatellaan hyötyjä ja haittapuolia. Sitten jos väität että päästöjen joskus tulevaisuudessa aiheuttama ihmisten muuttoliike tekee vaikutuksista globaaleja, niin samaa voi väittää esimerkkinä käyttämästäni juomaveden saastuttamisesta.

Sä nyt siirrät maalitolppia.

Kyse oli siitä että ilmastonmuutoksen kannalta on yhdentekevää että missä ne päästöt syntyvät. Joo, jotku alueet kärsivät enemmän ilmastonmuutoksesta kuin toiset, mutta ilmastonmuutokset vaikutukset Suomeen ovat samat riippumatta siitä että pusketaanko se CO2 ilmakehään Suomessa vai Kiinassa. Ja vastaavasti ei merkkaa että missä ne kompensaatiotoimet tehdään (olettaen että pysytään Maassa) koska ne vaikuttavat siihen samaan ilmankehään.
Eli jos mä päästän Suomessa ilmaan tonnin CO2 ja sitten sitoutan sen CO2 takaisin Ugandassa, tuo kumoaa sen tonnin päästöjä yhtä hyvin kuin jos sitoisin sen takaisin Suomessa.

Taaskin jos kylvän ongelmajätettä maaperään Suomessa ja sitten puhdistan maata Ugandassa niin tuo ei kumoa tuota ongelmajätteen kylvöä Suomessa. Se on vielä siellä maaperässä tekemässä haittoja.

Eli nuo kaksi asiaa mitä ehdotit analogioiksi eivät todellakaan ole sitä.

 

[root]

Sä nyt siirrät maalitolppia.

Kyse oli siitä että ilmastonmuutoksen kannalta on yhdentekevää että missä ne päästöt syntyvät. Joo, jotku alueet kärsivät enemmän ilmastonmuutoksesta kuin toiset, mutta ilmastonmuutokset vaikutukset Suomeen ovat samat riippumatta siitä että pusketaanko se CO2 ilmakehään Suomessa vai Kiinassa. Ja vastaavasti ei merkkaa että missä ne kompensaatiotoimet tehdään (olettaen että pysytään Maassa) koska ne vaikuttavat siihen samaan ilmankehään.
Eli jos mä päästän Suomessa ilmaan tonnin CO2 ja sitten sitoutan sen CO2 takaisin Ugandassa, tuo kumoaa sen tonnin päästöjä yhtä hyvin kuin jos sitoisin sen takaisin Suomessa.

Taaskin jos kylvän ongelmajätettä maaperään Suomessa ja sitten puhdistan maata Ugandassa niin tuo ei kumoa tuota ongelmajätteen kylvöä Suomessa. Se on vielä siellä maaperässä tekemässä haittoja.

Eli nuo kaksi asiaa mitä ehdotit analogioiksi eivät todellakaan ole sitä.

Kyllä, olet oikeassa. Voitit. Mun olisi pitänyt tietää sellainen paikka maapallolta, mihin ilmastonmuutos ei satu vaikuttamaan mittaustarkkuuden rajoissa. On hyvin mahdollista että sellainenkin paikka löytyy.

 

[pulatunnus]

Hevosella pitäisi mennä metsään ja metsän hakkaaminen pitäisi tehdä pokasahalla ja kirveellä. Ei tommosella.

Tuollainen kuuluu ihan muuhun kuin ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Toki ajatuksiasi puoltavat käyttävä ilmastonmuutosta keppihevosena asiansa eteenpäinviemiseen, mutta siinä tehdään hallaan ilmastonmuutoksen torjunnan osalta.

Mutta koska koko maailman pitäisi mennä kehityksessä ja ajassa taaksepäin 60 vuotta,

Ei, tuo ei kuulu ketjuun.

 

[JCSH]

Kyllä, olet oikeassa. Voitit. Mun olisi pitänyt tietää sellainen paikka maapallolta, mihin ilmastonmuutos ei satu vaikuttamaan mittaustarkkuuden rajoissa. On hyvin mahdollista että sellainenkin paikka löytyy.

Ei tuokaan mitenkään muuttaisi asiaa. Niin kauan kun kyseessä on sama ilmakehä niin on yhdentekevää mistä ne päästöt sinne tulee ja missä se hiili sidotaan takaisin pois ilmakehästä.

 

[root]

Ei tuokaan mitenkään muuttaisi asiaa. Niin kauan kun kyseessä on sama ilmakehä niin on yhdentekevää mistä ne päästöt sinne tulee ja missä se hiili sidotaan takaisin pois ilmakehästä.

Näinhän se on. Kun tarpeeksi kauan odottaa niin kaasumolekyylit sekoittuvat pohjoisnavalta etelänavalle. Näköjään pitää mennä 4 miljoonaa vuotta taaksepäin, jotta etelänavalla päästään yhtä korkeaan CO2 pitoisuuteen.

 

[taxman]

Metsän voi ajatella parilla tavalla.

Meidän alueilla kasvava metsä sitoo sekä pysyvästi että varastoi tilapäisesti.

Pysyvä on pysyvää (riski toki), eli se hiili on pois kierrosta ja sinänsä käypä kopensaatio esim fosiili päästöille.
Tilapäinen on taasen vain lainaa, eli tuossa ajatusleikissä laina pitää maksaa takaisin siinä vaiheessa kun se tilapäinen sidonta vapautuu ja siksi ei ole käypä fosiilisen päästön kompensointi.

Ehdotettu polttaminen on lähinnä vain sidotun hiilen vapauttaminen, eli kulottaminen ei ole järkevää, vaan järkevämpää käyttää se foosiilisen raaka-aineen korvikkeena.

Kai ymmärrät, että et vastannut kysymykseen?

 

[pulatunnus]

Kai ymmärrät, että et vastannut kysymykseen?

En.
Ilmeisesti vastaus ei ollut ymmärettävä, tai oli kysymys ymmäretty väärin.

Huh itsekin voi hyvällä omallatunnolla jatkaa öljylämmityksen käyttöä kun on metsää omistuksessa. Moottoripyörät ja vanhat autot menee samaan syssyyn kun olen kompensoinut päästöjäni. Tämä oli ilouutinen tähän sunnuntai aamuun.

Jos aikomuksesi on tosiaan öljyllä tuottamasi co2 sito puuhuun niin sittenhän se on ok. Epäilen tosin että olet myymässä puuhun keräämäsi co2 heti kun metsä on siinä kunnossa. Silloin et valitettavasti voi laskea metsää kompensoimaan öljy co2.

Onko tosiaan niin, että päästökompensaatiometsä kasvaa ikuisesti? Vai miten ihmeessä selität näiden erilaisen käsittelyn?

Ilmeisesti en ymmärtänyt kysymystä.

Arvotaan uudelleen.
Puu, siis ne puut mitä täällä Suomessa metsissä kasvaa, ei kasva ikuisesti. Eli niihin puhuin sidottua hiiltä vapautuu aikanaan enemmän tai vähemmän. Polttamalla vapautuu nopeasti ja paljon.

Eli ei voi myydä nieluna sitä hiiltä joka myöhemmin vapauttaa, esim pitämällä metsä luonnontilaisena ja antaa puiden lahota. tai ääripäänä hakata puut ja myydä ne hiilineutraalinan polttopuuna.

Se hiili mikä sitoutuu pysyvästi niin sen voi myydä nieluna, huomioitava että nimenomaan se nettonielu (huomioitava myös ne päästöt jotka syntyy kasvattamisesta ja metsästä muuten) Metsä sitoo hiiltä muuhunkin kuin siihen puunronkoon (mikä on väliaikainen varasto).

Historiallisesti katsoen metsä voi kasvaa vuosisatoja/tuhansia, ja sen sitoma hiilimäärä kumulatiivisesti kasvaa, vaikka eri vaiheissa hiiltä voi vapautua enemmän kuin sitoutuu.

Tosin ilmastonmuutos voi olla riski tälle nielulle ja voi heikentää sidontaa tai se voi jopa alkaa vapauttaa aiemmin sidottua


(Tässä kuviteltu lähinnä suomalaisesta metsää, ja tosiasillisesti metsänomistaja ei voi kaupata nettonielua, pahimillaan voi käydä päinvastoin ja voi joutu jopa hankkimaan päästöoikeuksiaa jos vapauttaa keräämäänsä hiiltä)

Jos lähdet istuttaan aivan uutta metsää, niin siinä onkin laskemista. koska on kiire niin ei voi kovin paljoa etupeltoon myydä tulevaisuuden odotuksia ja miten se lasket, tämän päivän kilon päästä, jos se tosiasillisesti niellään 20v päästä, niin nieltävä on sitten enemmän. Jos olet 20v sitten metsittänyt ja nyt päässyt nielun puolelle niin periaatteessa tuotteena olisi pysyvänielu että, väliaikainen hiilivarasto, esim niille uusille istutuksille.


Ns sadametsät on sitten eriasia.

 

[taxman]

En.
Ilmeisesti vastaus ei ollut ymmärettävä, tai oli kysymys ymmäretty väärin.



Ilmeisesti en ymmärtänyt kysymystä.

Arvotaan uudelleen.
Puu, siis ne puut mitä täällä Suomessa metsissä kasvaa, ei kasva ikuisesti. Eli niihin puhuin sidottua hiiltä vapautuu aikanaan enemmän tai vähemmän. Polttamalla vapautuu nopeasti ja paljon.

Eli ei voi myydä nieluna sitä hiiltä joka myöhemmin vapauttaa, esim pitämällä metsä luonnontilaisena ja antaa puiden lahota. tai ääripäänä hakata puut ja myydä ne hiilineutraalinan polttopuuna.

Se hiili mikä sitoutuu pysyvästi niin sen voi myydä nieluna, huomioitava että nimenomaan se nettonielu (huomioitava myös ne päästöt jotka syntyy kasvattamisesta ja metsästä muuten) Metsä sitoo hiiltä muuhunkin kuin siihen puunronkoon (mikä on väliaikainen varasto).

Historiallisesti katsoen metsä voi kasvaa vuosisatoja/tuhansia, ja sen sitoma hiilimäärä kumulatiivisesti kasvaa, vaikka eri vaiheissa hiiltä voi vapautua enemmän kuin sitoutuu.

Tosin ilmastonmuutos voi olla riski tälle nielulle ja voi heikentää sidontaa tai se voi jopa alkaa vapauttaa aiemmin sidottua


(Tässä kuviteltu lähinnä suomalaisesta metsää, ja tosiasillisesti metsänomistaja ei voi kaupata nettonielua, pahimillaan voi käydä päinvastoin ja voi joutu jopa hankkimaan päästöoikeuksiaa jos vapauttaa keräämäänsä hiiltä)

Jos lähdet istuttaan aivan uutta metsää, niin siinä onkin laskemista. koska on kiire niin ei voi kovin paljoa etupeltoon myydä tulevaisuuden odotuksia ja miten se lasket, tämän päivän kilon päästä, jos se tosiasillisesti niellään 20v päästä, niin nieltävä on sitten enemmän. Jos olet 20v sitten metsittänyt ja nyt päässyt nielun puolelle niin periaatteessa tuotteena olisi pysyvänielu että, väliaikainen hiilivarasto, esim niille uusille istutuksille.


Ns sadametsät on sitten eriasia.

Tämän kanssa voi olla ihan samaa mieltä: hiilinieluna ei voi myydä metsän kasvua, koska metsän kaatamista ei varmasti estetä tästä ikuisuuteen.

Metsän istuttaminen ei siis toimi hiilinieluna. Kuitenkin moni päästökompensaation myyjä käyttää rahat nimenomaan puiden istuttamiseen. Tällöin kyseessä on vain pika-apu eikä lopullinen kompensaatio (paitsi siltä osin, kun hiili jää maaperään pysyvästi).

 

[pulatunnus]

Metsän istuttaminen ei siis toimi hiilinieluna. Kuitenkin moni päästökompensaation myyjä käyttää rahat nimenomaan puiden istuttamiseen. Tällöin kyseessä on vain pika-apu eikä lopullinen kompensaatio (paitsi siltä osin, kun hiili jää maaperään pysyvästi).

Luonollisesti siltä osin mikä on pysyvää. Jos ostetaan nimenomaan pysyviänieluja.

Pysyvässä nielussa on toki riskit ja jos mennään ihan tosissaan niin se riski lasketaan mukaan.

Suomen metsä nieluja pitäisi ihan pätevinä, ja se että metsänomistaja myisi todellista nielua niin ihan pätevänä kauppatavara, siinä missä joku sademetsän omistaja. Toki se todellisen nielun laskeminen on jossain määrin pehmeää , mutta oleellista että on riittävän uskottava missä ei myydä mahdollista tulevaa, vaan todennäköistä toteutunutta minkä voidaan olettaa säilyvän. - ns vakuutus.

Alkava metsänistutus ei aluksi ole kummoinenkaan nielu, voi olla jopa päästö kunnes kumulatiivisesti niellyt, tuskin on kenenkää mielestä haittaa jos näihin saadaan investointeja etupainotteisesti
Siinä tuskin ongelmaa jos myydään nielua sen verran etupeltoon, että se oikeuden myyntihetkellä on vielä vain varastoitunutta, kunhan ei myydä enempää kun tullaan pysyvästi sitomaan. Vähän epäselvää, yritän rautalankaa.

Joku toimija on istuttaa metsää, siitä syntyy päästöjä, mutta projekti etenee suotuista ja metsä kasvaa ja on varastoinut perustamisen aikaiset päästöt. Nyt metsä varastoi puumassaan hiiltä, vaikka se myöhemmin vapautuu, niin nyt voisi myydä pysyvää nielua, korkeintaan sen verran mitä metsä tulee sitomaan pysyvästi lähitulevaisuudessa ja korkeintaan sen verran mitä nettovarastoa on tähän mennessä kiertynyt.

Siinä tuote mikä on hetkellisen ja pitkäaikasein ilmastovaikutuksen osalta täysin korvaava esim fosiilisen hiilipästön osalta.

Vaihtoehtoisesti voisi lainata hiilivaraston verran päästöoikeuksia, siksi aikaa kun metsä hakataan ja myydään neutraalina eteenpäin.

Edit:
Toki on riski että nielu vuotaa, en sitä pidä ongelmana jos riittävällä tarkkuudella se pystytään laskemaan. Jos ja kun nielut ei ole yhdessä ja samassa "säiliössä" niin jonkin vuotaminen ei ole lainkaan ongelma.

Kuitenkin moni päästökompensaation myyjä käyttää rahat

Aiempi oli lähinnä nollasumma päästökauppaa.

Mutta tässä vaiheessa kun nollapäästöt ei ole vielä tätäpäivää, niin on muitakin tapoja laskea, kuten ei se tavallinen päästökauppakaan mitää nollasumma kauppaa ole.


Kopensaatio vo olla myös sitä että ohjataan raha sinne missä se tehokkaimmin vähentää päästöjä. Eli jos minä ajalen bensalla, koska sähköauto ei ole minulle tehokas välinen, mutta jos maksan Villelle vähän rahaa, niin Ville voi ostaa tarpeeksi isoakkuisen sähköauton ja kotilaturin, jolloin Ville vaihtaa polttiksen sähkikseen ja minä jatkan polttiksella, ja me jaamme ns päästöt. eli Ville ottaa puolet kontolleen ja minä puolitan omat, jos vielä maksan Matille, niin sama homma, Matti ottaa sen toisen jäljelle jääneen puolikkaan päästöistä, tadaa, olen päästötön autoilia. (tiettyjä oletuksia).

Jännäksi menee seuraavassa.

Mutta jos ostan Risto metsänomistajalta päästöoikeuksia , niin päästöt ei vähenä. (*

(*

Spoileri: (*

Jos Riston metsät sitoo samanmäärän maksoin tai en.

 

[rodder]

Kannattaakin keskittyä omiin tekemisiinsä koska niitä voi valvoa helposti. Tosin jos olet rikas niin miksi ei käyttäisi rahoja hyvään.

Niinkuin esim johonkin ilmastoHömppään? Siitä rahan painamisesta vielä niin eihän nyt muutama sata miljardia muuta asiaa juuri miksikään. Ilmastonmuutos voidaan torjua rahalla, ainakin näin meille uakotellaan, joten miksi ei laulateta printtereitä ja pelastetaan pallo, kaikki voittaa?

 

[JaniKari]

Rahalla saa työtä. Ilmaston muutoksen hillintä vaatii paljon työtä. Ilmeisesti tämäkin on uutinen joillekin.

 

[Spotty]

Niinkuin esim johonkin ilmastoHömppään? Siitä rahan painamisesta vielä niin eihän nyt muutama sata miljardia muuta asiaa juuri miksikään. Ilmastonmuutos voidaan torjua rahalla, ainakin näin meille uakotellaan, joten miksi ei laulateta printtereitä ja pelastetaan pallo, kaikki voittaa?

Lähes poikkeuksetta "ilmastohömppä" on hyvä kohde johon käyttää rahoja. Toisille ihmisille uhanalaisten eläinlajien suojelu on ilmastohömppää, pohjaveden laadun suojelu on ilmastohömppää, ruoan tuotannon takaaminen on ilmastohömppää, lähimetsän säilyttäminen virkistystarkoitukseen on ilmastohömppää.

Siinä samaa mieltä, että rahaa ilmastonmuutoksen torjuntaan hillintään maailmassa kyllä riittäisi. Koronapandemia sen osoitti, yht'äkkiä jokaiselta valtiolta löytyikin miljardeja-satoja miljardeja elvytystoimiin ja erilaisiin yritystukiin ilman kahta ajatusta. Kun aikaisempina vuosina on julkaistu ties miten monta laskelmaa/tutkimusta siitä, kuinka tietyllä (koronatukia pienemmällä) rahasummalla voitaisiin saada suuri vaikutus. Kaikki ohitettiin olan kohautuksella "liian kallista, ei rahaa voida vaan painaa." Samat rahasummat voitaisiin ilman mitään ongelmaa pumpata markkinoille energiatukien yms. muodossa. Kykyä toimia kyllä siis olisi, mutta kun sillä ei vielä saa vaaleissa tarpeeksi ääniä..

 

[jrp]

Rahalla saa työtä. Ilmaston muutoksen hillintä vaatii paljon työtä. Ilmeisesti tämäkin on uutinen joillekin.

Työ (ainakin tuottava sellainen) taas aiheuttaa lähes poikkeuksetta päästöjä, joka ei myöskään pitäisi olla uutinen.

Siinä samaa mieltä, että rahaa ilmastonmuutoksen torjuntaan hillintään maailmassa kyllä riittäisi. Koronapandemia sen osoitti, yht'äkkiä jokaiselta valtiolta löytyikin miljardeja-satoja miljardeja elvytystoimiin ja erilaisiin yritystukiin ilman kahta ajatusta. Kun aikaisempina vuosina on julkaistu ties miten monta laskelmaa/tutkimusta siitä, kuinka tietyllä (koronatukia pienemmällä) rahasummalla voitaisiin saada suuri vaikutus. Kaikki ohitettiin olan kohautuksella "liian kallista, ei rahaa voida vaan painaa." Samat rahasummat voitaisiin ilman mitään ongelmaa pumpata markkinoille energiatukien yms. muodossa. Kykyä toimia kyllä siis olisi, mutta kun sillä ei vielä saa vaaleissa tarpeeksi ääniä..

Ongelma tulee siinä, että Koronatukien odotetaan pitävän talouden edes jollain tapaa toiminnassa, ilmastonmuutokseen ohjatut rahat toimisivat tässä suhteessa huomattavasti huonommalla hyötysuhteella. Ongelma on siis markkinatalous. Epäilen, että ihminen ei saa tekoja aikaan niin kauan kuin maailma pyörii rahan ja ikuisen kasvun ympärillä. Silti ei tule mieleen korvaavaa systeemiä joka toimisi paremmin noin yleisesti.

 

[pulatunnus]

Niinkuin esim johonkin ilmastoHömppään?

Ei hömppään vaan ihan aitoihin asioihin, jos välitöntä haluaa.
Mutta keskipitkällä ajalla sijoittaminen myös riskipitoisempiin hankkeisiin investointi voi olla kannattavaa.

Siitä rahan painamisesta vielä niin eihän nyt muutama sata miljardia muuta asiaa juuri miksikään. Ilmastonmuutos voidaan torjua rahalla, ainakin näin meille uakotellaan, joten miksi ei laulateta printtereitä ja pelastetaan pallo, kaikki voittaa?

Raha on käypä vaihdonväline.

Työ (ainakin tuottava sellainen) taas aiheuttaa lähes poikkeuksetta päästöjä, joka ei myöskään pitäisi olla uutinen.

Ei myöskään ole uutinen että tuottava työ voi olla nettona aidosti hiilineutraalia, tai jopa nielu.
Toki tänäpäivänä on paljon töitä jotka ovat päästöjä, toki se ei tarkoita etteikö ne voisi olla neutraaleja.

Nimenmaan päästöllinen työ/tuotanto on se joka nähdään riskinä kannattavuuden kannalta.

 

[Pakana76]

Päästökaupasta puhuttaessa tulee aina mieleen "undercover economist" Tim Harford, joka kirjassaan kertoi, kuinka osallistuessaan hiilikompensoituun ilmastotapahtumaan Kaliforniassa, ilmoitti saapuneensa kivihiilikäyttöisellä höyrylaivalla Australiasta, mutta vaimo oli pilannut tämänkin yrityksen torjua ilmastokriisiä paljastamalla, että saapuivat molemmat fillarilla parin kilsan päästä.

Miksi pitää aina vain nollata, miksei samantien tavoitella negatiivisiä hiilipäästöjä noissa kokouksissa?

 

[Gespard]

Miksi pitää aina vain nollata, miksei samantien tavoitella negatiivisiä hiilipäästöjä noissa kokouksissa?

Hyvä kysymys. Luultavasti siksi koska pelkkä lisääntyminen taitaa vetää jo plussalle melkein kaikilta. Ja se into siihen lisääntymiseen on niin suuri että kohta on pallo täynnä meitä.

Ehkä sitten jos joskus väestömäärän kasvu loppuu voidaan haaveilla yksilötasolla realistisesti negatiivisesta saldosta. Tällä hetkellä pelkkää sanahelinää.

 

[rodder]

Ei hömppään vaan ihan aitoihin asioihin, jos välitöntä haluaa.
Mutta keskipitkällä ajalla sijoittaminen myös riskipitoisempiin hankkeisiin investointi voi olla kannattavaa.

Voi olla tai olla olematta. Itse en koe mielekkääksi/järkeväksi sijoittaa rahaa ilmastonmuutoksen torjuntaan ellei kyseessä ole joku megatrendi tms. Josta kohtuu varmasti saa tuottoa. Oletko itse sijoittanut tähän "ilmastohömppään?

Raha on käypä vaihdonväline.

Toki joo ja aina sitä kinutaan kun on ilmastonmuutoksesta kyse, muodot, termit ja paketit vaan vaihtelee.

 

[rodder]

Lähes poikkeuksetta "ilmastohömppä" on hyvä kohde johon käyttää rahoja. Toisille ihmisille uhanalaisten eläinlajien suojelu on ilmastohömppää, pohjaveden laadun suojelu on ilmastohömppää, ruoan tuotannon takaaminen on ilmastohömppää, lähimetsän säilyttäminen virkistystarkoitukseen on ilmastohömppää.

Uhanalaisien lajien katoaminen johtuu käsittääkseni siitä, että ihminen hakkaa metsiä ja valtaa lisää elintilaa. Oliko niin että puolet maapallon metsistä on hakattu vs. Ennen teollistunista. Borneon metsistä on hakattu 90% (lukema Attenborough doggarista) onhan tämä ihan selvää että vaikutukset on massiivisia. Pohjavettä on suht helppo suojella se ei vaadi massiivisia rahavirtoja vaan perus maalaisjärki riittää. Pohjavedethän on Suomessa kohtuu hyvässä kunnossa? Suomen metsät kasvaa kovempaa vauhtia mitä niitä hakataan. Metsäthän Suomessa ovat aika pitkälti viljeltyjä "metsäpeltoja" mutta niitä kuitenkin on paljon vs. Muu Eurooppa. Väittäisin että suomalaiset ovat kohtuu luontoystävällistä porukkaa ja siksi Suomen luonto onkin maailman kuulu puhtaudestaan sekä kauneudestaan.

 

[Herra Ankka]

Suomen metsät kasvaa kovempaa vauhtia mitä niitä hakataan. Metsäthän Suomessa ovat aika pitkälti viljeltyjä "metsäpeltoja" mutta niitä kuitenkin on paljon vs. Muu Eurooppa.

Biodiversiteetistä puhuttaessa metsän laatu merkitsee todella paljon. Samoin eri metsätyyppien kirjo. Puupelto on parempi kuin ei metsää ollenkaan, mutta biodiversiteetin suojelun osalta olisi meilläkin paljon parannettavaa.

 

[Spotty]

Väittäisin että suomalaiset ovat kohtuu luontoystävällistä porukkaa ja siksi Suomen luonto onkin maailman kuulu puhtaudestaan sekä kauneudestaan.

Menee offtopiciksi, mutta minä väitän että suomalaisten "luontoystävällisyys" ei ole mitään muuta kuin sitä, että harvaan asutussa maassa vain sattuu olemaan tilaa metsälle Myös maan puhtaus johtuu siitä, ettei 5 miljoonaa ihmistä yksinkertaisesti saa tämän kokoista maata saastutettua tehokkaasti.

Kuten sanoitkin, metsä mitä suomesta löytyy on 99 prosenttisesti talousmetsää, joka ei ole olemassa sen takia, että suomalaiset arvostaisivat luontoa vaan sen takia että siitä joskus saadaan rahaa. Kyllähän täällä malminetsintälupia myönnetään luonnonsuojelualueille ja kaivoksia yritetään perustaa aivan niiden viereen, salametsästetään milloin mitäkin ja taisi Vapo Oy vuonna 2019 melkein hakata erään aarniometsänkin mutta peruuntui huonon julkisuuden takia.

 

[Gespard]

Kaivos kyllä tulee, sanoo yhtiö – Taistelu arvokkaasta Viiankiaapa-suosta jatkuu Sodankylässä

Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijan mukaan on "ilmeinen riski", että hallituksen linjaama kaivosvero vain lisää kaivosten kannatusta kunnissa.

suomenkuvalehti.fi

Suomalaista luonnonsuojelua on se että mm. rakennetaan kaivoksia moninkertaisesti suojellun suon alle.

Kyllä nämä ns. koskemattomat luontoresurssit alkavat olla vähissä Suomessakin. Talousmetsää tosiaan suurin osa ja suotkin meinasivat mennä kaikki. Edellytyksiä kyllä on suojella ja vähentää niitä päästöjäkin, mutta ei se tahto taviksilla kummoinen ole.

 

[brainsurgery]

Kaivos kyllä tulee, sanoo yhtiö – Taistelu arvokkaasta Viiankiaapa-suosta jatkuu Sodankylässä

Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijan mukaan on "ilmeinen riski", että hallituksen linjaama kaivosvero vain lisää kaivosten kannatusta kunnissa.

suomenkuvalehti.fi

Suomalaista luonnonsuojelua on se että mm. rakennetaan kaivoksia moninkertaisesti suojellun suon alle.

Kyllä nämä ns. koskemattomat luontoresurssit alkavat olla vähissä Suomessakin. Talousmetsää tosiaan suurin osa ja suotkin meinasivat mennä kaikki. Edellytyksiä kyllä on suojella ja vähentää niitä päästöjäkin, mutta ei se tahto taviksilla kummoinen ole.

Me tavikset kato kompensoidaan metsittämällä muita maita.

 

[KeljuK]

Suomalaista luonnonsuojelua on se että mm. rakennetaan kaivoksia moninkertaisesti suojellun suon alle.

Kyllä nämä ns. koskemattomat luontoresurssit alkavat olla vähissä Suomessakin. Talousmetsää tosiaan suurin osa ja suotkin meinasivat mennä kaikki. Edellytyksiä kyllä on suojella ja vähentää niitä päästöjäkin, mutta ei se tahto taviksilla kummoinen ole.

Puhumattakaan siitä mitä on tehty patoamalla suurin osa suomen joista. Toki, "puhdasta" ja tarpeellista sähköä, mut ei paljoa ajateltu mitä kaloille tapahtuu. Eikä vielä nykyäänkään ole kalojen reittejä uudelleenohjattua niin että nousukalat lisääntyisivät ennen patoaikaa tasolle.

 

[baggio]

Kalat nyt ovat lähinnä ihmiselle erityisen mieluinen nyanssi. Pahemmin jokiluontoekosysteemejä on tuhonnut jokien valjastaminen valtatieksi ja viemäriksi tukinuitossa ja sellunkeitossa, ja meret ja järvet taas on pilannut tehomaataloudesta valunut paska. Samalla kun brassaillaan puhtaalla luonnolla, niin on hyvä muistaa että meillä on maailman saastunein meri ja maailman saastunein tutkittu joenpohja.

En jälkiviisastele, etteikö noin olisi aikanaan pitänyt tehdä, onhan tämä rahallinen vaurautemme vähintäänkin ok verrattuna maasta elämiseen. Mutta nyt meillä on mahdollisuus ja velvollisuus tehdä parempia valintoja jatkossa.

 

[rodder]

Biodiversiteetistä puhuttaessa metsän laatu merkitsee todella paljon. Samoin eri metsätyyppien kirjo. Puupelto on parempi kuin ei metsää ollenkaan, mutta biodiversiteetin suojelun osalta olisi meilläkin paljon parannettavaa.

Joo mutta verrattuna muuhun Eurooppaan Suomi on kai aika hyvin hoitanut asiansa tämän suhteen?

 

[rodder]

Menee offtopiciksi, mutta minä väitän että suomalaisten "luontoystävällisyys" ei ole mitään muuta kuin sitä, että harvaan asutussa maassa vain sattuu olemaan tilaa metsälle Myös maan puhtaus johtuu siitä, ettei 5 miljoonaa ihmistä yksinkertaisesti saa tämän kokoista maata saastutettua tehokkaasti.

Kuten sanoitkin, metsä mitä suomesta löytyy on 99 prosenttisesti talousmetsää, joka ei ole olemassa sen takia, että suomalaiset arvostaisivat luontoa vaan sen takia että siitä joskus saadaan rahaa. Kyllähän täällä malminetsintälupia myönnetään luonnonsuojelualueille ja kaivoksia yritetään perustaa aivan niiden viereen, salametsästetään milloin mitäkin ja taisi Vapo Oy vuonna 2019 melkein hakata erään aarniometsänkin mutta peruuntui huonon julkisuuden takia.

Jeps aina voidaan jossitella mikä tilanne olisi jos suomalaisia olisi esim. 50miljoonaa mutta nyt meitä on vain se noin 5.5miljoonaa ja Suomessa on puhdas luonto ja metsää kasvaa enemmän kuin sitä hakataan. Miksi se on niin vaikea todeta että Suomi on hoitanut metsänhoitonsa, luontonsa, vesistönsä yms. paljon paremmin kuin kaikki tai lähes kaikki Euroopan maat?

 

[Spotty]

Joo mutta verrattuna muuhun Eurooppaan Suomi on kai aika hyvin hoitanut asiansa tämän suhteen?

Miksi pitäisi verrata muuhun Eurooppaan? Miksei verrata siihen minkälainen biodiversiteetin kuuluisi olla Suomessa. Eihän se luonnon pahoinvointi muualla lisää luonnon hyvinvointia Suomessa.
(Naapuri kaatoi 2 tynnyrillistä öljyä jokeen, minä vain yhden - tein siis ympäristöteon.)

Väittäisin että suomalaiset ovat kohtuu luontoystävällistä porukkaa ja siksi Suomen luonto onkin maailman kuulu puhtaudestaan sekä kauneudestaan.

Menee offtopiciksi, mutta minä väitän että suomalaisten "luontoystävällisyys" ei ole mitään muuta kuin sitä, että harvaan asutussa maassa vain sattuu olemaan tilaa metsälle Myös maan puhtaus johtuu siitä, ettei 5 miljoonaa ihmistä yksinkertaisesti saa tämän kokoista maata saastutettua tehokkaasti.

Kuten sanoitkin, metsä mitä suomesta löytyy on 99 prosenttisesti talousmetsää, joka ei ole olemassa sen takia, että suomalaiset arvostaisivat luontoa vaan sen takia että siitä joskus saadaan rahaa. Kyllähän täällä malminetsintälupia myönnetään luonnonsuojelualueille ja kaivoksia yritetään perustaa aivan niiden viereen, salametsästetään milloin mitäkin ja taisi Vapo Oy vuonna 2019 melkein hakata erään aarniometsänkin mutta peruuntui huonon julkisuuden takia.

Jeps aina voidaan jossitella mikä tilanne olisi jos suomalaisia olisi esim. 50miljoonaa mutta nyt meitä on vain se noin 5.5miljoonaa ja Suomessa on puhdas luonto ja metsää kasvaa enemmän kuin sitä hakataan. Miksi se on niin vaikea todeta että Suomi on hoitanut metsänhoitonsa, luontonsa, vesistönsä yms. paljon paremmin kuin kaikki tai lähes kaikki Euroopan maat?

Ohitit koko viestini pointin; sinä väität, että Suomen luonnon tilasta on jotenkin kiittäminen suomalaisia ja suomalaisten aktiivisia toimia. Minä väitän, että suomalaiset itse tekevät luonnon eteen juuri sen minimin, mitä muidenkin maiden asukkaat eikä täällä piitata luontoarvoista sen enempää kuin muuallakaan (ks. esimerkit yllä olevista postauksista).
Ja ymmärtääkseni yrität tällä vielä perustella näkökantaa, ettei suomalaisten tule tehdä esimerkiksi ilmastonmuutoksen eteen mitään (korjaa jos ymmärsin väärin).

Miksi on niin vaikea hyväksyä, ettei se oma kansa ole yhtään sen ansioituneempi kuin muutkaan kansat (ja vaikka olisikin, mitä sitten?). Tarkoittaisiko se vihdoin sen myöntämistä, että täälläkin tulisi tehdä asioita paremmin, mistä taas seuraisi - auta armias - että itsekin pitäisi tehdä jotain?

E:

Biodiversity & Habitat | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

EPI:n Biodiversity & Habitat -kategoriassa Suomi on sijalla 47 ja edellä on mm. Puola, Botswana, Liettua, Belgia, Viro, Zimbabwe, Latvia, Slovenia, Tsekit, Romania, Slovakia...

Terrestrial biome protection (global weights) | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Terrestrial biome protection (maailmanlaajuinen painotus) -kategoriassa sijalla 99. Edellä mm. Bulgaria, Tsekit, Unkari, Italia, Kreikka...
Species Habitat Index -kategoriassa sijalla 139. Lukuisia Euroopan maita edellä.

Tarvitseeko minun jatkaa?

 

[jrp]

Ohitit koko viestini pointin; sinä väität, että Suomen luonnon tilasta on jotenkin kiittäminen suomalaisia ja suomalaisten aktiivisia toimia. Minä väitän, että suomalaiset itse tekevät luonnon eteen juuri sen minimin, mitä muidenkin maiden asukkaat eikä täällä piitata luontoarvoista sen enempää kuin muuallakaan (ks. esimerkit yllä olevista postauksista).
Ja ymmärtääkseni yrität tällä vielä perustella näkökantaa, ettei suomalaisten tule tehdä esimerkiksi ilmastonmuutoksen eteen mitään (korjaa jos ymmärsin väärin).

Väärin. Suomalaiset ovat tehneet luonnon eteen enemmän kuin muut maat, tai oikeastaan jättäneet tekemättä. Lisääntyminen on selvästi heikompaa kuin useimmissa muissa maissa, eikä suurta muutosta ole odotettavissa. Luonnon kannalta tämä on suuri asia. Yksi sottapytty sotkee vähemmän kuin kaksi.

 

[Herra Ankka]

Väärin. Suomalaiset ovat tehneet luonnon eteen enemmän kuin muut maat, tai oikeastaan jättäneet tekemättä. Lisääntyminen on selvästi heikompaa kuin useimmissa muissa maissa, eikä suurta muutosta ole odotettavissa. Luonnon kannalta tämä on suuri asia. Yksi sottapytty sotkee vähemmän kuin kaksi.

Onko tämä jonkin suomalaisuuteen kuuluvan erityispiirteen ansiota, vai johtuuko leveysasteesta? Vertaa Ruotsiin ja Norjaan.

 

[jrp]

Onko tämä jonkin suomalaisuuteen kuuluvan erityispiirteen ansiota, vai johtuuko leveysasteesta? Vertaa Ruotsiin ja Norjaan.

Onko sillä merkitystä. Ilmasto kiittää ja kumartaa.

 

[Spotty]

Väärin. Suomalaiset ovat tehneet luonnon eteen enemmän kuin muut maat, tai oikeastaan jättäneet tekemättä. Lisääntyminen on selvästi heikompaa kuin useimmissa muissa maissa, eikä suurta muutosta ole odotettavissa. Luonnon kannalta tämä on suuri asia. Yksi sottapytty sotkee vähemmän kuin kaksi.

Argumentissasi ei ole pohjaa. Yksi suomalainen (lapsi tai aikuinen) kuluttaa moninkertaisesti enemmän resursseja ja tuottaa moninkertaisesti enemmän päästöjä kuin kymmenen ihmistä (lasta tai aikuista) mistä tahansa kehitysmaasta.

 

[Gespard]

Biodiversiteetti laskee Suomessakin hurjaa vauhtia, jos ei nyt unohdettaisi sitä. Sillä trimmatulla ja steriilillä talousmetsällä ei ole paljon väliä jos katsotaan tulevaisuuteen ja otetaan myös huomioon että tihentynyt puunkorjuun tahti Suomessa tuottaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä.

Päällepäin tilanne voi vaikuttaa hyvältä, mutta huonompaa kohti mennään koko ajan.

 

[jrp]

Argumentissasi ei ole pohjaa. Yksi suomalainen (lapsi tai aikuinen) kuluttaa moninkertaisesti enemmän resursseja ja tuottaa moninkertaisesti enemmän päästöjä kuin kymmenen ihmistä (lasta tai aikuista) mistä tahansa kehitysmaasta.

Entä sitten kun tulee se yhdestoista, puhumattakaan vielä useammasta. Tätä ei tarvitse edes pitää teoriana.

 

[rodder]

Miksi pitäisi verrata muuhun Eurooppaan? Miksei verrata siihen minkälainen biodiversiteetin kuuluisi olla Suomessa. Eihän se luonnon pahoinvointi muualla lisää luonnon hyvinvointia Suomessa.
(Naapuri kaatoi 2 tynnyrillistä öljyä jokeen, minä vain yhden - tein siis ympäristöteon.)

No mihin maahan/alueeseen olisi mielestäsi parempi verrata suomen luonnon tilaa kuin Eurooppa? Minkälainen sen biodiversiteetin pitäisi ola suomessa, koko Suomi koskematonta ikimetsää?

Ohitit koko viestini pointin; sinä väität, että Suomen luonnon tilasta on jotenkin kiittäminen suomalaisia ja suomalaisten aktiivisia toimia. Minä väitän, että suomalaiset itse tekevät luonnon eteen juuri sen minimin, mitä muidenkin maiden asukkaat eikä täällä piitata luontoarvoista sen enempää kuin muuallakaan (ks. esimerkit yllä olevista postauksista).
Ja ymmärtääkseni yrität tällä vielä perustella näkökantaa, ettei suomalaisten tule tehdä esimerkiksi ilmastonmuutoksen eteen mitään (korjaa jos ymmärsin väärin).

Se on ihan sama miten paljon tehdään asioiden eteen töitä, eikös lopputulos ole se tärkein? Jos Suomen panoksella luonto yms. on paremmassa kunnossa kun lähes kaikissa muissa Euroopan maissa niin mikä mättää?

Miksi on niin vaikea hyväksyä, ettei se oma kansa ole yhtään sen ansioituneempi kuin muutkaan kansat (ja vaikka olisikin, mitä sitten?). Tarkoittaisiko se vihdoin sen myöntämistä, että täälläkin tulisi tehdä asioita paremmin, mistä taas seuraisi - auta armias - että itsekin pitäisi tehdä jotain?

Eli mielestäsi Suomen luonnon tilanne ei ole Suomalaisten aikaansaannosta? Ketä on tehnyt Suomen luonnon, järvien yms. puhtaudesta maailman kuulun, kerro mikä maa tai mikä kansa?

Tarvitseeko minun jatkaa?

Saat jatkaa hourailuasi ihan vapaasti älä anna mun estää. Olemme eri mieltä asioista. Minun mielestä Suomessa on puhdas luonto ja täällä kansa on hoitanut asioita sillä tavalla että luonto on siinä kunnossa kuin se on. Sinä olet tästä erimieltä ja se on ihan ok.

 

[Spotty]

Se on ihan sama miten paljon tehdään asioiden eteen töitä, eikös lopputulos ole se tärkein? Jos Suomen panoksella luonto yms. on paremmassa kunnossa kun lähes kaikissa muissa Euroopan maissa niin mikä mättää?

Juuri linkkasin sinulle aiheesta, jos vaivautuisit katsomaan niin huomaat Euroopan maista suomi on viimeisten joukosta mitä tulee luonnon suojeluun. Mutta et kuitenkaan vaivaudu, niin lainaan omia sanojani:

"EPI:n Biodiversity & Habitat -kategoriassa Suomi on sijalla 47 ja edellä on mm. Puola, Botswana, Liettua, Belgia, Viro, Zimbabwe, Latvia, Slovenia, Tsekit, Romania, Slovakia... "
"Terrestrial biome protection (maailmanlaajuinen painotus) -kategoriassa sijalla 99. Edellä mm. Bulgaria, Tsekit, Unkari, Italia, Kreikka..."
"Species Habitat Index -kategoriassa sijalla 139. Lukuisia Euroopan maita edellä."

Biodiversity & Habitat | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Terrestrial biome protection (global weights) | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Saat jatkaa hourailuasi ihan vapaasti älä anna mun estää. Olemme eri mieltä asioista. Minun mielestä Suomessa on puhdas luonto ja täällä kansa on hoitanut asioita sillä tavalla että luonto on siinä kunnossa kuin se on. Sinä olet tästä erimieltä ja se on ihan ok.

Et nyt oikein ymmärrä, tilastot eivät ole mielipideasioita. Oma on asiasi, jos haluat ohittaa epämukavat totuudet ja jatkaa pää hiekassa elämistä, mutta älä sekoita mielipiteitä ja tilastoja keskenään.

 

[Gespard]

Ja tuossa biodiversiteetin taulukossa nimenomaan lukee 10 vuoden muutos ja Suomella se on -1.2. Monilla mailla on plussaakin tullut reilusti. Suomi taantuu vain.

 

[Hellsinki]

Argumentissasi ei ole pohjaa. Yksi suomalainen (lapsi tai aikuinen) kuluttaa moninkertaisesti enemmän resursseja ja tuottaa moninkertaisesti enemmän päästöjä kuin kymmenen ihmistä (lasta tai aikuista) mistä tahansa kehitysmaasta.

Noiden kehitysmaalaisten avustamiseen käytetty energia ku lasketaan niin epäilen väitettäsi. Kaivoja porataan että saadaan vettä, kunnes ne pilaa ne ekalla karjalaumalla, Laivalasteittain ruokaa/krääsää toiselle puolelle maapalloa. Avustaminen pitäisi yksinkertaisesti lopettaa

 

[bonekuukkeli]

Paha sanoa. Ehkä joillain mailla on enemmän pinta-alaa, huonommassa kunnossa metsät tms. niin tarvitsevatkin enemmän toimia? Niitähän tuolla tunnutaan vain laskevan:

"Countries’ actions toward retaining natural ecosystems and protecting the full range of biodiversity within their borders."

Pieni maa jossa asiat ovat jo kunnossa, ei lisätoimia paljoa tarvi.

 

[rodder]

Juuri linkkasin sinulle aiheesta, jos vaivautuisit katsomaan niin huomaat Euroopan maista suomi on viimeisten joukosta mitä tulee luonnon suojeluun. Mutta et kuitenkaan vaivaudu, niin lainaan omia sanojani:

"EPI:n Biodiversity & Habitat -kategoriassa Suomi on sijalla 47 ja edellä on mm. Puola, Botswana, Liettua, Belgia, Viro, Zimbabwe, Latvia, Slovenia, Tsekit, Romania, Slovakia... "
"Terrestrial biome protection (maailmanlaajuinen painotus) -kategoriassa sijalla 99. Edellä mm. Bulgaria, Tsekit, Unkari, Italia, Kreikka..."
"Species Habitat Index -kategoriassa sijalla 139. Lukuisia Euroopan maita edellä."

Biodiversity & Habitat | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Terrestrial biome protection (global weights) | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Vouhotat pelkästä metsien diversiteetistä. Mites ne muut kohdat tuolla sivulla? Kuinka monessa Suomi on top 5?

Environmental Health | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Air Quality | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

PM2.5 exposure | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Household solid fuels | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Sanitation & Drinking Water | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Unsafe sanitation | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Unsafe drinking water | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Heavy Metals | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Lead exposure | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Waste Management | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Controlled solid waste | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Climate Change | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Wastewater treatment | Environmental Performance Index

epi.yale.edu

Et nyt oikein ymmärrä, tilastot eivät ole mielipideasioita. Oma on asiasi, jos haluat ohittaa epämukavat totuudet ja jatkaa pää hiekassa elämistä, mutta älä sekoita mielipiteitä ja tilastoja keskenään.

Joo totta. Aina löytyy joku tilasto mihin voi tarkertua. Itse katson mielummin kokonaisuutta.

 

[Spotty]

Noiden kehitysmaalaisten avustamiseen käytetty energia ku lasketaan niin epäilen väitettäsi. Kaivoja porataan että saadaan vettä, kunnes ne pilaa ne ekalla karjalaumalla, Laivalasteittain ruokaa/krääsää toiselle puolelle maapalloa. Avustaminen pitäisi yksinkertaisesti lopettaa

Epäile toki, mutta esitä mieluusti jotain muutakin kuin mutuilua tuon tueksi, jos haluat että otan sinut tosissani.

Paha sanoa. Ehkä joillain mailla on enemmän pinta-alaa, huonommassa kunnossa metsät tms. niin tarvitsevatkin enemmän toimia? Niitähän tuolla tunnutaan vain laskevan:

"Countries’ actions toward retaining natural ecosystems and protecting the full range of biodiversity within their borders."

Pieni maa jossa asiat ovat jo kunnossa, ei lisätoimia paljoa tarvi.

Huomaa sanat "retaining (säilyttää) ja "protecting (suojella)". Ei ole siis puhe lisätoimista, vaan siitä kykeneekö maa edes pitämään luonnon tilaa ennallaan.
Kuten Gespardikin sanoi, jos Suomi olisi "pieni maa jossa asiat ovat jo kunnossa" ei 10 vuoden muutos olisi negatiivinen.

 

[Spotty]

Vouhotat pelkästä metsien diversiteetistä. Mites ne muut kohdat tuolla sivulla? Kuinka monessa Suomi on top 5?

Vouhotan biodiversiteetistä, koska aloit keskustelemaan siitä. Pahoitteluni, etten ottanut biodiversiteettiä koskevissa viesteissäni kantaa "Unsafe sanitation" -indeksiin.

Ymmärrät myös varmaan, että keskustelu koski luonnon hyvinvointia ja luonnonsuojelua. Lähes kaikki linkkaamasi indeksit kuvaavat ihmisten terveyteen liittyviä seikkoja ja ovat epäoleellisia tämän keskustelun kannalta.

Joo totta. Aina löytyy joku tilasto mihin voi tarkertua. Itse katson mielummin kokonaisuutta.

Onhan tuo kätevää, kun voi omasta "kokonaisuudestaan" jättää huomiotta ne totuudet, jotka ovat itselle epämukavia.

 

[bonekuukkeli]

Epäile toki, mutta esitä mieluusti jotain muutakin kuin mutuilua tuon tueksi, jos haluat että otan sinut tosissani.

Huomaa sanat "retaining (säilyttää) ja "protecting (suojella)". Ei ole siis puhe lisätoimista, vaan siitä kykeneekö maa edes pitämään luonnon tilaa ennallaan.
Kuten Gespardikin sanoi, jos Suomi olisi "pieni maa jossa asiat ovat jo kunnossa" ei 10 vuoden muutos olisi negatiivinen.

Onhan nuo ihan höpötilastoja. Suomen alapuolella löytyy Norjaa ja Ruotsiakin. Kunnon tutkimuksia katsoessa kuitenkin aina todetaan juurikin täällä metsien hoidon/määrän olevan ensiluokkaista. Eli kyllä nuo tuollaiset "miten paljon tekee metsän eteen" tapahtuman laskemistilastot antavat melko pahasti vääristynytttä signaalia todellisesta tilanteesta. Muut maat siellä pelastavat viimeisiä puitaan, kun täällä pohjoismaissa suurin osa pinta-alasta on metsän peitossa. Juu, meillä on pieni negatiivinen luku siellä ja metsiä hyödynnetään. Esim. Ruotsilla 7.6 ja Norjalla 3.8 mutta silti tulevat tilastossa vielä meidän perässä biodiversiteetin suhteen. Piiperot olisi varmaan tyytyväisiä vasta sitten, kun täältä ei kaadettaisi yhtään puuta. On se hyvä että kuitenkin Tanskalla menee muutaman puunsa kanssa paremmin kuin meillä.

 

[Spotty]

Onhan nuo ihan höpötilastoja. Suomen alapuolella löytyy Norjaa ja Ruotsiakin. Kunnon tutkimuksia katsoessa kuitenkin aina todetaan juurikin täällä metsien hoidon/määrän olevan ensiluokkaista. Eli kyllä nuo tuollaiset "miten paljon tekee metsän eteen" tapahtuman laskemistilastot antavat melko pahasti vääristynytttä signaalia todellisesta tilanteesta. Muut maat siellä pelastavat viimeisiä puitaan, kun täällä pohjoismaissa suurin osa pinta-alasta on metsän peitossa. Juu, meillä on pieni negatiivinen luku siellä ja metsiä hyödynnetään. Esim. Ruotsilla 7.6 ja Norjalla 3.8 mutta silti tulevat tilastossa vielä meidän perässä biodiversiteetin suhteen. Piiperot olisi varmaan tyytyväisiä vasta sitten, kun täältä ei kaadettaisi yhtään puuta. On se hyvä että kuitenkin Tanskalla menee muutaman puunsa kanssa paremmin kuin meillä.

Voit vaikka aluksi höpötilastojen kumoamiseksi linkata ihan oikeatakin tietoa. Mitä tulee "kunnon tutkimuksiin"; metsien hoidolla ja määrällä (E: jos määrä = talousmetsää) ei myöskään ole mitään tekemistä biodiversiteetin hyvinvoinnin lisääntymisen kannalta. Lähes aina päinvastoin, hoidettu metsä on kaukana luonnontilaisesta ja myös sen biodiversiteetti on usein kaukana hyvästä. Tästähän tämä keskustelu lähtikin, jos luet aiempia viestejä.

Miten Tanskan puut liittyvät tähän, jokaisella luontotyypillä on oma biodiversiteettinsä.

 

[Kaaaapo]

e: eipä mitään.

 

[bonekuukkeli]

Voit vaikka aluksi höpötilastojen kumoamiseksi linkata ihan oikeatakin tietoa. Mitä tulee "kunnon tutkimuksiin"; metsien hoidolla ja määrällä (E: jos määrä = talousmetsää) ei myöskään ole mitään tekemistä biodiversiteetin hyvinvoinnin lisääntymisen kannalta. Lähes aina päinvastoin, hoidettu metsä on kaukana luonnontilaisesta ja myös sen biodiversiteetti on usein kaukana hyvästä. Tästähän tämä keskustelu lähtikin, jos luet aiempia viestejä.

Miten Tanskan puut liittyvät tähän, jokaisella luontotyypillä on oma biodiversiteettinsä.

Jos Tanskan puilla ei ole mitään väliä, niin mitä väliä tuolla koko tilastolla on, jos maiden sijoituksella ei ole merkitystä? Kovasti tuota tilastoa kuitenkin tunnuit arvossa pitävän, mutta hyvä tietää. Eli tilasto kuvaa vain sitä, että minkä verran maat panostavat omien metsien monimuotoisuuteen ja suojeluun. OK, valtaosalla maista on kuitenkin järkyttävä määrä matkaa/eivät tule ikinä saavuttamaan sitä, mitä meillä on. Se on totta, ettei puun sijainnilla ole väliä ja kaikki teot ovat arvokkaita. Mutta rajansa kaikella, mitä yksi maa asioiden suhteen voi tehdä. Liian kovien toimien vuoksi tehtaat katoavat tästä maasta ja tuotantojen siirtyessä muihin maihin kokonaissaasteet vain lisääntyvät. Mielestäni olisi järkevämpää näyttää mallia siinä, miten rakennetaan puhdasta teollisuutta.

 

[Gespard]

Jos Tanskan puilla ei ole mitään väliä, niin mitä väliä tuolla koko tilastolla on, jos maiden sijoituksella ei ole merkitystä? Kovasti tuota tilastoa kuitenkin tunnuit arvossa pitävän, mutta hyvä tietää. Eli tilasto kuvaa vain sitä, että minkä verran maat panostavat omien metsien monimuotoisuuteen ja suojeluun. OK, valtaosalla maista on kuitenkin järkyttävä määrä matkaa/eivät tule ikinä saavuttamaan sitä, mitä meillä on. Se on totta, ettei puun sijainnilla ole väliä ja kaikki teot ovat arvokkaita. Mutta rajansa kaikella, mitä yksi maa asioiden suhteen voi tehdä. Liian kovien toimien vuoksi tehtaat katoavat tästä maasta ja tuotantojen siirtyessä muihin maihin kokonaissaasteet vain lisääntyvät. Mielestäni olisi järkevänpää näyttää mallia siinä, miten rakennetaan puhdasta teollisuutta.

Sinällään ihan totta mitä sanot. Mutta se pointti mikä taisi mennä ohi on että Suomella ei ole mitään ylpeiltävää siinä että on paljon tehokäytössä olevaa talousmetsää. Tilanne oli vielä parempi joskus 80-luvulla. Ikävä kyllä nykyaikana puuston keski-ikä on tippunut huomattavasti nuoremmaksi tehostetun metsätalouden takia. Tällä on aika dramaattisia vaikutuksia koko maalle.

Eli jos ilmastonmuutoksesta halutaan huolestua niin kannattaisi samalla huolestua siitä onko meillä kohta enää kansallispuistojen lisäksi mitään suojeltavaa tai ylpeyden aihetta.