Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

Että PILP:llä toteutuisi hyvä käyttöhyötysuhde, niin olisi hyvä että kiinteistössä olisi reilusti halvan polttopuun polttamista, esimerkiksi suuri leivinuuni ja puukiukaan saunomista useasti viikossa.
PILP prosessoi talon poistoilmanvaihdon lämpösisällön takaisin käyttöveden lämmöksi sekä mahdollisesti kiertovesilämmitykseen.
Jos vesimassa ei pysty vastaanottamaan lämpöä, niin uskoakseni työntävät ylijäämä lämmön ylilämpönä tuloilman mukana huoneistoon.

PILP:n valitessa on hyvä tiedostaa että silloin on jokseenkin PILP:n vanki, koska kun yksi osa-alue laitteesta rikkoontuu, niin silloin se vaikuttaa ilmanvaihtoon lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen.

Jos mahdollista, poisto- ja tuloilmanvaihtokanavat on lämpöhukkaa ja höyrysulkulävistyksiä välttääkseen hyvä asentaa höysysulun sisäpuolelle.
Saneerauksesss ehkä haastavaan mutta uutta taloa rakentaessa lähes itsestäänselvyys

Saneerauksessa on ihan validi systeemi laittaa PILP ilman tuloilmakanavia.

Energiatehokkuuden kannaltahan se on samantekevää missä paikassa se korvausilma lämmitetään.

Eräällä tutulla oli jokin niben pilp joka poistoilmalla lämmitti käyttöveden ja lattiakierron, korvausilma tuli kuitenkin perinteiseen tapaan suoraan raakana seinäventtiileistä. Oli tyytyväinen energiansäästöön.



Nyt vaan itsellä mietinnässä juurikin tuo asia että "yhdistelmä kone" joka rikkoutuessaan pysäyttää aika monta asiaa (käyttöveden teko ja ilmanvaihto)

Noissa on aika usein käsikäytettävä sähkövastus LVVssa. Ilmanvaihtohan ei ole kriittinen, eli tupa kyllä pärjää tovin ikkunatuuletuksellakin.


Mikähän mahtaisi olla vikana, kun huipparin tehonsäätö ei toimi? Puhallin tuntuisi pyörivän kokoajan minimiteholla tai ainakin tehon lisäys on korvakuulolla korkeintaan marginaalinen. Puhallin on siis kytketty liesituulettimeen, jossa näyttäis olevan tyristorisäädin. Liesituuletin ei ole alkuperäinen eli voiko olla, että huippuimuri ei ole yhteensopiva tyristorisäädön kanssa?

Onko se liesikupu ylipäätään kytketty siihen ilmanvaihdon huippariin? Ei ole kovin tavatonta että keittiörempan yhteydessä heivataan alkuperäinen passiivinen liesikupu, ja siihen laitetaan tilalle jotain muuta. Tuollainen huipparia ohjaamaan tarkoitettu laite on kuitenkin jo merkittävästi parempi kuin liesituuletin, jolla koitetaan työntää kokkauskäryt muihin huoneisiin.
 
Saneerauksessa on ihan validi systeemi laittaa PILP ilman tuloilmakanavia.

Energiatehokkuuden kannaltahan se on samantekevää missä paikassa se korvausilma lämmitetään.

Mitä tarkoittaa tämä samantekevyys, tarkoitatko sijaintia kanavan matkalla vai lämmönlähdettä?

Eräällä tutulla oli jokin niben pilp joka poistoilmalla lämmitti käyttöveden ja lattiakierron, korvausilma tuli kuitenkin perinteiseen tapaan suoraan raakana seinäventtiileistä. Oli tyytyväinen energiansäästöön.

Luulin vielä vuosi sitten että PILP tarkoittaa aina poisto&tulo IV konetta, jossa kompuralla siirretään lämpösisältö poistuvasta ilmasta vesimassaan, joka lämpö käytetään käyttöveteen ja lämmitysjärjestelmään.
Hetkellisen ylijäämälämmön PILP työntää ylilämpönä tuloilman mukaan asuntoon.

Sittemmin olen oppinut että onkin PILPpejä, joissa talteenotettua lämpöä ei käytetä lämmitysjärjestelmään.

Nyt tässä kertomanasi oppin että on olemassa PILP, joka ei toimi tuloilmakoneena, jolloin oletan että tässä tuttusi laitteessa pakosti poistoilman lämpö siirretään lämmitysjärjestelmän lämmöksi, muutoin pelkän käyttöveden lämmityksen hyöty ei perustelisi laitteen hyötyä
 
Joo ei vaan ole malli tiedossa eikä ollut mitään tyyppikilpeä ulkopuolella suoraan näkyvissä. En viitsinyt alkaa purkamaan ainakaan vielä, kun tää on taloyhtiö. Mutta näyttäisi joltain Vilpen tekeleeltä ja ainakin nykyisiä mallejaan ohjataan kyllä tyristorisäädöllä.

Miten se oireilisi, jos puhaltimen konkka olisi viallinen? Kun mietin sitä, kun tuntuisi järkeenkäyvältä, että tyristorisäädöllä olisi ongelmia voisi olla nimenomaan osakuormalla, mutta täydellä teholla pitäisi toimia paremmin, koska silloin signaalia ei tarvitsisi pilkkoa.

Seuraava steppi on kokeilla pihtimittarilla, että koittaako tuo säätöpiiri edes antaa enemmän virtaa kun puhallusnopeutta koittaa nostaa.
nykyvalikoimasta Vilpellä noi eco flow:t taitaa olla sellaisia ettei tyristorisäätö toimi.

 
Nyt vaan itsellä mietinnässä juurikin tuo asia että "yhdistelmä kone" joka rikkoutuessaan pysäyttää aika monta asiaa (käyttöveden teko ja ilmanvaihto)

Noissa on aika usein käsikäytettävä sähkövastus LVVssa. Ilmanvaihtohan ei ole kriittinen, eli tupa kyllä pärjää tovin ikkunatuuletuksellakin.

Tässä ei sovi vähätellä aihetta, kun on todennäköistä että koneelle tulee eteen remontin tarve joka vaatii 4000€, ja silloin on hyvä tiedostaa että tuo rahasumman sijoitus ei tuo uutta vaan vain korjaa tulleita vikoja.

Olen ollut vuoden sisään keskustelussa mukana, kun eräässä kotitaloudessa annoin kompura rikkoutuneen PILPin myötä konsultointia kokonaisratkaisuni näkemyksestä.
Pariskunta oli perinteisesti hermostuneita asiasta, kun asia ei kiinnostanut mutta olivat pakon edessä tilanteessa, kun lämpimän veden tuotto ja ilmanvaihdon normaali käyttö estyi.
Laitevalmistajalta saivat yli 4000€ tarjouksen kompurasta vaihtotöineen.
Minä tarjosin heille ulospääsyä PILPistä koska laite ei palvellut heidän talossa viettämäänsä elämäntapaa yhtä hyvin kun toiset ratkaisut.

No stressaava maallikko pariskunta teki kiire ratkaisun mikä on ilmeistä kun on päädytty PILP vankilaan, eli kiitoksena röyhkeän kalliista korjaus tarjouksesta päätyivät ostamaan noin 11000€:lla uuden PILPin.
 
Saneerauksessa on ihan validi systeemi laittaa PILP ilman tuloilmakanavia.

Energiatehokkuuden kannaltahan se on samantekevää missä paikassa se korvausilma lämmitetään.

Juu, ei. Mutuillut kahdella tavalla.
Pelkkä koneellinen poistoilma, korvau silma raakana ulkoa, johtaa usein korempaan huoneilman lämmitykseen jotta saavutetaan kohtuullinen mukavuus. vs se että lämitetty tuloilma.

Mutta se ei tee PILP kannattamattomaksi, se onko koneellinen tuloilma on markinaalista sen suhteen.

Jos on koneellinen ilmanvaihto ja pohtii lämmöntalteenotto konetta joka poistoilman lämmöllä lämittää tuloilmaa, ei muuta, vs poistoilma lämpöpumppu, niin menee vaikeammaksi, jälkimmäisellä saa käytettyä hukkalämpöä käyttöveden lämittämiseen. Onko hinnan arvoista. Ja leudolla lämmityskaudellakkin käppyröitä katsomatta potenttiaalia, onko hinnan arvoista.


Onko 80/90 luvun talo vai moderni matalaenergiatalo. Ensimmäisessä tarvitaan jokatapauksessa jotain energiatehokasta lämmitystä.
 
Onko se liesikupu ylipäätään kytketty siihen ilmanvaihdon huippariin? Ei ole kovin tavatonta että keittiörempan yhteydessä heivataan alkuperäinen passiivinen liesikupu, ja siihen laitetaan tilalle jotain muuta. Tuollainen huipparia ohjaamaan tarkoitettu laite on kuitenkin jo merkittävästi parempi kuin liesituuletin, jolla koitetaan työntää kokkauskäryt muihin huoneisiin.

On kytketty. Alunperin huipparia ohjattiin sellasella kuvulla, jossa oli neljä nopeusnappia, ts. muuntajasäädöllä. Huipparilla hoidetaan sekä yleisilmanvaihto että lieden höyryjen poisto. Kuvussa on venttiili, joka aukaistaan kokkaillessa.

nykyvalikoimasta Vilpellä noi eco flow:t taitaa olla sellaisia ettei tyristorisäätö toimi.


Joo noihin DC-moottorillisiin ei luonnollisestikaan käy. Mutta tässä on kyllä ihan AC-moottorilla oleva vehje.
 
Mitä tarkoittaa tämä samantekevyys, tarkoitatko sijaintia kanavan matkalla vai lämmönlähdettä?

Siis, jos korvausilma vaatii 1kw lömmitystehon, se vaatii 1kw lämmitystehoa, oli se tuloilmakanavassa tai suoraan huoneen lämmittimessä.

Luulin vielä vuosi sitten että PILP tarkoittaa aina poisto&tulo IV konetta, jossa kompuralla siirretään lämpösisältö poistuvasta ilmasta vesimassaan, joka lämpö käytetään käyttöveteen ja lämmitysjärjestelmään.
Hetkellisen ylijäämälämmön PILP työntää ylilämpönä tuloilman mukaan asuntoon.

Tuohan on lähinnä niiden nilanien ominaisuus/ongelma, kun kylmäaine kiertää tuloilmakanavan kennon läpi.

Sittemmin olen oppinut että onkin PILPpejä, joissa talteenotettua lämpöä ei käytetä lämmitysjärjestelmään.

Nyt tässä kertomanasi oppin että on olemassa PILP, joka ei toimi tuloilmakoneena, jolloin oletan että tässä tuttusi laitteessa pakosti poistoilman lämpö siirretään lämmitysjärjestelmän lämmöksi, muutoin pelkän käyttöveden lämmityksen hyöty ei perustelisi laitteen hyötyä

Mutuna sanoisin että suurinosa pilpeistä ei lämmitä tuloilmaa, ja esim nibessäkin se tuloilmalömmitetään ihan tavallisella nestepatterilla, jota pitää hoivata ettei jäädy.

Tässä ei sovi vähätellä aihetta, kun on todennäköistä että koneelle tulee eteen remontin tarve joka vaatii 4000€, ja silloin on hyvä tiedostaa että tuo rahasumman sijoitus ei tuo uutta vaan vain korjaa tulleita vikoja.

Olen ollut vuoden sisään keskustelussa mukana, kun eräässä kotitaloudessa annoin kompura rikkoutuneen PILPin myötä konsultointia kokonaisratkaisuni näkemyksestä.
Pariskunta oli perinteisesti hermostuneita asiasta, kun asia ei kiinnostanut mutta olivat pakon edessä tilanteessa, kun lämpimän veden tuotto ja ilmanvaihdon normaali käyttö estyi.
Laitevalmistajalta saivat yli 4000€ tarjouksen kompurasta vaihtotöineen.
Minä tarjosin heille ulospääsyä PILPistä koska laite ei palvellut heidän talossa viettämäänsä elämäntapaa yhtä hyvin kun toiset ratkaisut.

No stressaava maallikko pariskunta teki kiire ratkaisun mikä on ilmeistä kun on päädytty PILP vankilaan, eli kiitoksena röyhkeän kalliista korjaus tarjouksesta päätyivät ostamaan noin 11000€:lla uuden PILPin.

Vähän tuo "kaikki hajoo kerralla" ongelmahan on käytännössä kaikissa keskulämmityssysteemeissä, ellei niitä nyt tarkoituksellisesti rakenna erillislaitteista ja tee niihin jotain varasysteemejä.

Käytännössähän tosin jonkinlainen varakäyttösähkö löytyy yleensä noista integroiduistakin pöntöistä.

Juu, ei. Mutuillut kahdella tavalla.
Pelkkä koneellinen poistoilma, korvau silma raakana ulkoa, johtaa usein korempaan huoneilman lämmitykseen jotta saavutetaan kohtuullinen mukavuus. vs se että lämitetty tuloilma.

Mutta se ei tee PILP kannattamattomaksi, se onko koneellinen tuloilma on markinaalista sen suhteen.

Jos on koneellinen ilmanvaihto ja pohtii lämmöntalteenotto konetta joka poistoilman lämmöllä lämittää tuloilmaa, ei muuta, vs poistoilma lämpöpumppu, niin menee vaikeammaksi, jälkimmäisellä saa käytettyä hukkalämpöä käyttöveden lämittämiseen. Onko hinnan arvoista. Ja leudolla lämmityskaudellakkin käppyröitä katsomatta potenttiaalia, onko hinnan arvoista.


Onko 80/90 luvun talo vai moderni matalaenergiatalo. Ensimmäisessä tarvitaan jokatapauksessa jotain energiatehokasta lämmitystä.

Lähinnähän tuossa on kyse siitä paljonko siihen systeemin päivitykseen halutaan investoida. Isommalla investoinnilla ja remontilla saa paremman systeemin.

Toki jos kyseessä on perus kasariratkaisu, eli huippari, sähköinen lvv ja sähköpatterit seinillä, niin ilp on käytännössä ainoa nobrainer selkeä parannus, hyvällä säästösuhteella, seuraavakai auurin hukka tulee sen iv:n kautta, mutta sen taittaminen on jo hemmetisti työläämpää ja kalliimpaa.
 
Siis, jos korvausilma vaatii 1kw lömmitystehon, se vaatii 1kw lämmitystehoa, oli se tuloilmakanavassa tai suoraan huoneen lämmittimessä.
Näinhän LVI suunnittelija saattaa laiskan copypaste suunnittelunsa myötä perustella, mutta olen eri mieltä.
Tässähän siis käytännössä laajennetaan kanaviston verran kiinteistön sisätilojen yhteenlaskettua tilavuutta sekä lämmönluovutus pinta-alaa.

Siirtyy lämpö toki siis konvektiolla virtauksen mukana lämmittimeltä kanavaa pitkin huoneeseen, mutta kiitos taivaan ja maan luojalle, lähtenyt lämpösisältö ei kokonaisuudessaan siirry huoneisiin, koska lämpö siirtyy myös konduktiolla kanavistosta ullakolle.

Jos kanavat kiertävät ullakkoeristyksen kautta IV-koneelta huoneeseen, samalla höyrysulun puhkaisten, niin koneelta lähtevä 1kW lämpötehoa ei lämmityskaudella saavu sisätiloihin 1kW tehona

Ja vielä jos perustelen rakennusvaiheessa järkevyyttä välttää höyrysulun ulkopuoliset kanavat, niin yksi tekijä on että voidaan välttää ullakkokanaviston perinteinen 500-1000€ eristetarpeiden sekä x€ höyrysulun läpivientien ja asennusten summa.
Ullakolta poisjäävän ilmanvaihtokanaviston tilan ottava puhallusvilla ei tule maksamaan kokonaissäästön hyötyjä.

Vähän tuo "kaikki hajoo kerralla" ongelmahan on käytännössä kaikissa keskulämmityssysteemeissä, ellei niitä nyt tarkoituksellisesti rakenna erillislaitteista ja tee niihin jotain varasysteemejä.

Näin on jos rakentaa toisistaan riippuvaisuuksia.
Mutta sitten jos ei rakenna riippuvaisuuksia, niin postinkantajan ja sairaanhoitajan taloudessa ei tule myöhemmin vitutusta toteaamisesta että myöhemmässä elämäntilanteessa tulisi aloittaa pakon edessä tarpeettoman suurikuluinen remontti, kun kodin LVI on rakennettu asiakkaan näkökulmasta vähemmän rationaalisesti.

Ja en siis väitä sitä että ei löydy taloa johon PILP kävisi, vaan haluan illmentää sen että jos ollaan valmiita rakentamaan kiinteistö sekä valmiita toteuttamaan elämä PILP:lle soveltuvaksi, niin PILP voi olla vaihtoehdoista paras hoitamaan ilmanvaihto sekä lämmityksen osa osuus .
 
Viimeksi muokattu:
Näinhän LVI suunnittelija saattaa laiskan copypaste suunnittelunsa myötä perustella, mutta olen eri mieltä.
Tässähän siis käytännössä laajennetaan kanaviston verran kiinteistön sisätilojen yhteenlaskettua tilavuutta sekä lämmönluovutus pinta-alaa.

Siirtyy lämpö toki siis konvektiolla virtauksen mukana lämmittimeltä kanavaa pitkin huoneeseen, mutta kiitos taivaan ja maan luojalle, lähtenyt lämpösisältö ei kokonaisuudessaan siirry huoneisiin, koska lämpö siirtyy myös konduktiolla kanavistosta ullakolle.

Jos kanavat kiertävät ullakkoeristyksen kautta IV-koneelta huoneeseen, samalla höyrysulun puhkaisten, niin koneelta lähtevä 1kW lämpötehoa ei lämmityskaudella saavu sisätiloihin 1kW tehona

Heh, joo, ei tosiaan kukaan ota laskelmassa huomioon kanavasta konvektiona villan läpi vuotavaa energiaa. Mutuna sanoisin että tuon vaikutus on pienempi kuin sen suoraan seinän läpi raakana tulevan ilman viluttamisen aiheuttama yleislämpötilan nosto, joka todennäköisesti tapahtuu.

Voihan ne kanavat tietysti vetää myös pintavetona, mutta hyvin harvinaista asunnoissa.
Ja vielä jos perustelen rakennusvaiheessa järkevyyttä välttää höyrysulun ulkopuoliset kanavat, niin yksi tekijä on että voidaan välttää ullakkokanaviston perinteinen 500-1000€ eristetarpeiden sekä x€ höyrysulun läpivientien ja asennusten summa.

Olen joskus ihmetellyt tuota iv kanavien eristystä puhallusvillan sisällä. Sen levyvillan eristysarvo verrattuna siihen puhallusvillaan on käytännössä sama. Se että 5cm puhallusvillaa korvataan 5cm levyvillalla, joka maksaa enemmän materiaalina sekä työnä, on ihan järjetöntä, kun vastineeksi ei saada mitään konkreettista hyötyä. Jos sen saman rahan käyttäisi lisäämällä koko katon alalle 5cm lisää puhallusvillaa, ulisi putket paremmin eristetty, ja koko katto vuotaisi vähemmän energiaa.

Sen jäähdytysputkiston solukumieristyksen vielä jotenkin tajuan.

Näin on jos rakentaa toisistaan riippuvaisuuksia.

Voihan toki jokaisen systeemin tehdä täysin erillisenäkin, mutta onko siinä sitten taloudellisessa mielessä mitään järkeä?

Ja en siis väitä sitä että ei löydy taloa johon PILP kävisi, vaan haluan illmentää sen että jos ollaan valmiita rakentamaan kiinteistö sekä valmiita toteuttamaan elämä PILP:lle soveltuvaksi, niin PILP voi olla vaihtoehdoista paras hoitamaan ilmanvaihto sekä lämmityksen osa osuus .

Kyllä sulla on jotenkin viallinen PILP, jos se edellyttää jotain elämäntapamuutoksia.
 
Voihan toki jokaisen systeemin tehdä täysin erillisenäkin, mutta onko siinä sitten taloudellisessa mielessä mitään järkeä?
Noin yleistäen, jos erillisenä tekeminen lisää kustannuksia, (tilaa, hintaa, työtä, hyötysuhde jne), niin samaa mieltä, jos muistaa kuitenkin vikaantumis siedon, ettei paikat jäädy jne. suora sähkö + "takka".
 
Terve,
Olisi tarkoitus rempata 98-vuoden rivariasunnon keittiö kokonaisuudessaan. Asunnon ilmanvaihto hoituu tällä hetkellä alkuperäisellä talotuulettimella. Onko tässä oikein muita vaihtoehtoja ilman suurempia iv-puolen rakenteellisia muutoksia kuin asentaa esim. alla olevien linkkien mukaisia kanavatuuletin+liesikupu -paketteja?

Talotuuletin Piilo

Swegonin paketti

Valloxin kanavatuuletin ja sille yhteensopiva liesikupu

Liesikuvulle varattu 600mm leveä tila keittiössä. Tuntuu että vähänkään modernimman näköisiä vaihtoehtoja tuntuu aika vähänlaisesti olevan tarjolla.
 
Terve,
Olisi tarkoitus rempata 98-vuoden rivariasunnon keittiö kokonaisuudessaan. Asunnon ilmanvaihto hoituu tällä hetkellä alkuperäisellä talotuulettimella. Onko tässä oikein muita vaihtoehtoja ilman suurempia iv-puolen rakenteellisia muutoksia kuin asentaa esim. alla olevien linkkien mukaisia kanavatuuletin+liesikupu -paketteja?

Talotuuletin Piilo

Swegonin paketti

Valloxin kanavatuuletin ja sille yhteensopiva liesikupu

Liesikuvulle varattu 600mm leveä tila keittiössä. Tuntuu että vähänkään modernimman näköisiä vaihtoehtoja tuntuu aika vähänlaisesti olevan tarjolla.

Ennen kuin osaan mietiskellä ratkaisun kokonaisuutta, niin kysyn:

Maksatko sähkölaskussasi valtaosan asuntosi lämmityksestä?
Osallistuuko taloyhtiö nyt ilmanvaihtoratkaisusi uudistus kustannuksiin?
Osallistuuko taloyhtiö jatkossa itse valitsemasi ilmanvaihtoratkaisun huoltokustannuksiin?
 
Viimeksi muokattu:
Ennen kuin osaan mietiskellä ratkaisun kokonaisuutta, niin kysyn:

Maksatko sähkölaskussasi valtaosan asuntosi lämmityksestä?
Osallistuuko taloyhtiö nyt ilmanvaihtoratkaisusi uudistus kustannuksiin?
Osallistuuko taloyhtiö jatkossa itse valitsemasi ilmanvaihtoratkaisun huoltokustannuksiin?

Sähkölämmitteinen asunto eli kyllä (ILP:llä hoituu käytännössä 90% lämmitys)
Taloyhtiö ei osallistu, osakkaan oma muutostyö.
Huoltokustannuksista, todennäköisesti taloyhtiö ei osallistu jos ei laita ihan perus mallin vehkeitä.
 
Noin yleistäen, jos erillisenä tekeminen lisää kustannuksia, (tilaa, hintaa, työtä, hyötysuhde jne), niin samaa mieltä, jos muistaa kuitenkin vikaantumis siedon, ettei paikat jäädy jne. suora sähkö + "takka".
Monesti unohdetaan et mitä enemmän osia sitä enemmän mahdollisia ongelmia. Toi suora sähkö + takka on kyl simppeli ja toimii.
 
Heh, joo, ei tosiaan kukaan ota laskelmassa huomioon kanavasta konvektiona villan läpi vuotavaa energiaa. Mutuna sanoisin että tuon vaikutus on pienempi kuin sen suoraan seinän läpi raakana tulevan ilman viluttamisen aiheuttama yleislämpötilan nosto, joka todennäköisesti tapahtuu.

Sinällään ei ole minulla kiinnostuksen kohteena huoneen ulkoseinän lämmönsiirtyminen, kun minulla on ennemmin agenda että tulisi päästä laiskasta näköalattomasta LVI-suunnittelusta eroon, jossa tuotetaan kiinteistön höyrysulun ulkopuolisella tulo&poisto kanavoinnilla tarpeetonta lämpöhukkaa sekä tarpeettomia asennuskuluja tekeviä- sekä vuotopotentiaalisia höyrysulun läpivientejä

Voihan ne kanavat tietysti vetää myös pintavetona, mutta hyvin harvinaista asunnoissa.

Voi kyllä vetää pinnassa, niinkuin sähkötkin voi vetää pinnassa, mutta mikä tähän olisi tarve?

Alla olevan kuvan tavoin olen toteuttanut aula-alueilla.
KHH, tekninen tila, suihku sekä sauna ovat alakaton tilankäytöltään yleisesti oikein hyvät ilmanvaihdolle.
MHH, WC, OH jne. menee sitten tapauskohtaisesti, ongelmattomasti myöskin.
Näitä ei pääse toteuttamaan kuin tutuille, koska maallikko rakennuttajat arastelevat tehdä mitään eri tavalla kuin copypaste pientalo LVI-suunnittelija kertoo.

Kiinteistö missä on höyrysulun sisäpuoliset ilmanvaihtokanavat, sähkönsyöttö jos katkeaa ukkosen, energiakriisin tai sodan myötä.
Asukas avaa kaikkien huoneiden ovet ja käy laittamassa IV-koneen raitisilman ottoon ja ulospuhallukseen tulppaukset ja jatkaa puu-uunin lämmittelyä, joka tuottaa taloon myös ilmanvaihdon.
Sammuneen ilmanvaihdon myötä, kostea sisäilma ei pyri ullakkokanavien sisälle, koska ullakkokanavia ei ole tässä kiinteistössä olemassa.

Höyrysulun ulkopuolisessa kanavistosta voi olla tarve tulpata noiden edellämainittujen lisäksi myös kaikki venttiilit, että kovalla pakkasella ei kondensiovettä tipu huonetilaan.

Höyrysulun ulkopuolisista putkista on tullut rakennusvaiheessa maksettua enemmän eristyksineen, että tavoittaa ylimääräisen lämpöhukan tuottamana energiankäyttökuluiltaan suuremman ilmanvaihdon sekä kriisinkestävyydeltään huonomman kiinteistön.

On myös hyvin tavallista että höyrysulun ulkopuolelle asentaessa ilmanvaihtokanaviston, asentaja rikkoo polviaan ja päätään, sekä rei'ittää höyrysulkua ja jättää roskia ullakolle.

file_000000007ccc71f4a10e4b10b5b2cd3f~2.jpg

Olen joskus ihmetellyt tuota iv kanavien eristystä puhallusvillan sisällä. Sen levyvillan eristysarvo verrattuna siihen puhallusvillaan on käytännössä sama. Se että 5cm puhallusvillaa korvataan 5cm levyvillalla, joka maksaa enemmän materiaalina sekä työnä, on ihan järjetöntä, kun vastineeksi ei saada mitään konkreettista hyötyä. Jos sen saman rahan käyttäisi lisäämällä koko katon alalle 5cm lisää puhallusvillaa, ulisi putket paremmin eristetty, ja koko katto vuotaisi vähemmän energiaa.

Minulla on tämä kanssa hieman läpikäymättä, mutta jos siirtymä tapahtuisi laajemmin höyrysulun sisäpuolisiin ilmanvaihto kanaviin, niin ilmanvaihdon lämpöeristeen ajattelu energiatehokkuuden näkökulmasta jäisi vielä vähemmälle.

Voihan toki jokaisen systeemin tehdä täysin erillisenäkin, mutta onko siinä sitten taloudellisessa mielessä mitään järkeä?

Olemme menossa kohti tulevaisuutta, emme kohti menneisyyttä.
PILP taipuu huonommin siihen että ilmanvaihto tiputetaan tulevaisuuden ohjauksessa minimille jos huoneissa ei ole kuormaa ilmanlaadulle.
PILP taipuu huonommin siihen jos talossa ei ole lämmönlähdettä antamaan PILP:lle lämpöä siirrettäväksi takaisin kiinteistöön.

Molemmissa näissä skenaariossa PILP lähenee sähkölämmitintä. Toki siis tuollaisissakin käytössä löytyy se kiinteistö jossa PILP on se vertailtavista paras lämmitysjärjestelmä.

PILP ei ole niin hyvä tasaamaan ostetun sähköenergian hintapiikkejä, niin kuin muut kompuratekniikat, jotka tuovat energian omatoimisesti kiinteistön ulkopuolelta.
PILP ei tuo kompuralla energiaa kiinteistön ulkopuolelta itse, vaan se tulee asujan kantamana polttopuuna tai auringon säteet jotka paistavat kiinteistön sisään tai sähkövastus joka lämmittää kiinteistön huonetilassa.
Kyllä sulla on jotenkin viallinen PILP, jos se edellyttää jotain elämäntapamuutoksia.

Kun asiasisältöni tuossa lainauksessa lukee toistamiseen, niin ymmärtää että mainitsin asian jollain muulla tavoin kuin esim "PILP ei toimi ellei käyttäjä tee elämäntapamuutosta"

Onko sirossa juhla-asussa vika jos käyttäjä ei mahdu siihen?
Onko tehdastekoisessa urheiluautossa vika jos mökkitiellä osuu pohja maahan?


Olen ollut kolmessa PILP asennuksessa mukana:
-15v sitten käytännön osaavalle insinöörille tuli omaan taloon PILP. Hän tiesi mitä halusi ja tykkäsi polttaa paljon oman metsän polttopuuta. Elämäntapamuutosta ei tarvittu
-alle kymmenen vuotta vanhasta talosta halusi PILPstä eroon juuri talon ostaneet, kun ymmärsivät että se ei palvele heitä lämmittimenä eikä ilmanvaihtona, niinkuin erillislaitteet palvelevat.
-tutulle tuli muutaman vuoden ikäinen, vähän käytetty PILP reilusti alle 1000€:lla, kun löydettiin sellainen sopivasti.
Tällöin se oli loistava ratkaisu, koska ostohinta oli niin alhainen ja uudenkoneen kylkeen voi rakentaa home assistant käskytyksiä.
 
Viimeksi muokattu:
Olemme menossa kohti tulevaisuutta, emme kohti menneisyyttä.
PILP taipuu huonommin siihen että ilmanvaihto tiputetaan tulevaisuuden ohjauksessa minimille jos huoneissa ei ole kuormaa ilmanlaadulle.
PILP taipuu huonommin siihen jos talossa ei ole lämmönlähdettä antamaan PILP:lle lämpöä siirrettäväksi takaisin kiinteistöön.

Molemmissa näissä skenaariossa PILP lähenee sähkölämmitintä. Toki siis tuollaisissakin käytössä löytyy se kiinteistö jossa PILP on se vertailtavista paras.

PILP ei ole niin hyvä tasaamaan ostetun energian hinta piikkejä, niin kuin muuta kompuratekniikat, jotka tuovat energian omatoimisesti kiinteistön ulkopuolelta.
PILP ei tuo energiaa kiinteistön ulkopuolelta itse, vaan se tulee asujan kantamana polttopuuna tai auringon säteet jotka paistavat kiinteistön sisään.

....

(tulo poisto) PILP ajatus ymmärtääkseni pohjaa siihen että matalaenergia taloissa siitä poistoilmasta pumpulla saa irti energiaa paremmin kuin pelkällä ulko ilmalämpumpulla. Mutta jos mietitään sitä kautta (vuodenaikaa) missä noin on, niin aika hyvällä hyötysuhteella sieltä ulkoilmastakin saa energiaa. Ja tosiaan vaatii ne lämmönlähteet.

Toinen missä ilmeisesti ajatus, että ilmanvaihdon poistosta saadaa pakkasilla enemmän energiaa talteen, vs joku ristikenno.

Mutta jos jossain noita oikeasti ynnätty, niin onko niitä saatu kannattavaksi, ilman jotain tuki, luokitus etu juttuja ?

Monella varmaan tulee mieleen että otetaan se lämpö poistoilmasta että ulkoilmasta samalla vehkeellä, menee jo aika viritelmäksi jos poistoon listään ulkoilmaa tarpeen mukaan, jotkut tiettävästi laittanee ihan ILP ulkoyksikön poiston eteen, tai no epäilen että jäänyt puheiksi.


Edit:
Jäähdytyskaudella noissa kohteissa tainnut olla vielä ne aurinkopanelit.
 
(tulo poisto) PILP ajatus ymmärtääkseni pohjaa siihen että matalaenergia taloissa siitä poistoilmasta pumpulla saa irti energiaa paremmin kuin pelkällä ulko ilmalämpumpulla. Mutta jos mietitään sitä kautta (vuodenaikaa) missä noin on, niin aika hyvällä hyötysuhteella sieltä ulkoilmastakin saa energiaa. Ja tosiaan vaatii ne lämmönlähteet.

Toinen missä ilmeisesti ajatus, että ilmanvaihdon poistosta saadaa pakkasilla enemmän energiaa talteen, vs joku ristikenno.

Mutta jos jossain noita oikeasti ynnätty, niin onko niitä saatu kannattavaksi, ilman jotain tuki, luokitus etu juttuja ?

Monella varmaan tulee mieleen että otetaan se lämpö poistoilmasta että ulkoilmasta samalla vehkeellä, menee jo aika viritelmäksi jos poistoon listään ulkoilmaa tarpeen mukaan, jotkut tiettävästi laittanee ihan ILP ulkoyksikön poiston eteen, tai no epäilen että jäänyt puheiksi.


Edit:
Jäähdytyskaudella noissa kohteissa tainnut olla vielä ne aurinkopanelit.
Toi PILP juttu on kyl mielenkiintonen, mut tuntuu et se on aika kapee se tilanne missä se oikeesti kannattaa. Monella se on vaan joku projekti, ei oikeeta hyötyä. Sitä mä ihmettelen et onks noita oikeesti laskettu ilman jotain tukiaisii.
 
Toi PILP juttu on kyl mielenkiintonen, mut tuntuu et se on aika kapee se tilanne missä se oikeesti kannattaa. Monella se on vaan joku projekti, ei oikeeta hyötyä. Sitä mä ihmettelen et onks noita oikeesti laskettu ilman jotain tukiaisii.

Kannattaa lähes aina myyjälle.
Ostajan näkökulman kannattavuus jää usein pohtimatta perinpohjaisesti.
Ostajalle kannattaa että saa ilmanvaihtoa ja saa lämmitystä, mutta kannattaako vertailuissa muihin ratkaisuihin.
Ostajalle saattaa kannattaa perustamiskustannukset, mutta kannattaako käyttökustannukset ajan funktiona, on tapauskohtaista.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta jos jossain noita oikeasti ynnätty, niin onko niitä saatu kannattavaksi, ilman jotain tuki, luokitus etu juttuja ?

Voisin näin abstraktisti simuloida, että tarpeeksi pienen kuutiometrin kiinteistö laadukkaalla ulkovaipparakenteella, tuottaa tarpeeksi pienen lämpöhukan
Ja
Omasta metsästä harrastuksena polttopuiden tekeminen
Ja
Runsaasti puukiukaan lämmittämistä kuuluu asukkaan tahtotilaan, mielellään vielä niin että elämäntapamuutosta ei tarvita 😉


Jos huonetilojen lämmitystarve ja lämpimän käyttöveden kulutus ovat tarpeeksi vähäistä, niin voi olla niinkin että PILP on siihen tilanteeseen ratkaisuna kallis verrattuna muihin ratkaisuihin.
 
Viimeksi muokattu:
Sinällään ei ole minulla kiinnostuksen kohteena huoneen ulkoseinän lämmönsiirtyminen, kun minulla on ennemmin agenda että tulisi päästä laiskasta näköalattomasta LVI-suunnittelusta eroon, jossa tuotetaan kiinteistön höyrysulun ulkopuolisella tulo&poisto kanavoinnilla tarpeetonta lämpöhukkaa sekä tarpeettomia asennuskuluja tekeviä- sekä vuotopotentiaalisia höyrysulun läpivientejä

Tuo höyrynsulun vuoto ei kyllä mikään käytännön ongelma ole. Toki ne putkien läpiviennit voi sählätä, mutta todennäköisyys niiden sähläämiseen on pienempi kuin siihen että siellä on vaan jokapuolella paljon pieniä vuotoja, joista se vuoto yleensä muodostuu.


Voi kyllä vetää pinnassa, niinkuin sähkötkin voi vetää pinnassa, mutta mikä tähän olisi tarve?

Alla olevan kuvan tavoin olen toteuttanut aula-alueilla.
KHH, tekninen tila, suihku sekä sauna ovat alakaton tilankäytöltään yleisesti oikein hyvät ilmanvaihdolle.
MHH, WC, OH jne. menee sitten tapauskohtaisesti, ongelmattomasti myöskin.
Näitä ei pääse toteuttamaan kuin tutuille, koska maallikko rakennuttajat arastelevat tehdä mitään eri tavalla kuin copypaste pientalo LVI-suunnittelija kertoo.

Tuohan ei ole vain IV suunnittelusta kiinni, vaan se koko talon pohja pitäisi suunnitella tuon kanaviston tarpeisiin. Käytännössä niitä pohjan suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä on niin paljon että IV kanavat saavat yleensä joustaa. Viemäri on oikeastaan ainoa jonka takia voi joutua tekemään pohjassa kompromisseja, tai sitten pumppaamo.

Kiinteistö missä on höyrysulun sisäpuoliset ilmanvaihtokanavat, sähkönsyöttö jos katkeaa ukkosen, energiakriisin tai sodan myötä.
Asukas avaa kaikkien huoneiden ovet ja käy laittamassa IV-koneen raitisilman ottoon ja ulospuhallukseen tulppaukset ja jatkaa puu-uunin lämmittelyä, joka tuottaa taloon myös ilmanvaihdon.
Sammuneen ilmanvaihdon myötä, kostea sisäilma ei pyri ullakkokanavien sisälle, koska ullakkokanavia ei ole tässä kiinteistössä olemassa.

Höyrysulun ulkopuolisessa kanavistosta voi olla tarve tulpata noiden edellämainittujen lisäksi myös kaikki venttiilit, että kovalla pakkasella ei kondensiovettä tipu huonetilaan.

Joskus luokkaa +20v sitten meillä oli pakkasilla melkein 2vrk kestänyt sähkökatko, eikä iv kanavat mitään kondensoineet, vaikka talossa oli vielä vain n.10cm puhallusvilla kanavien yläpuolella.. Jos kaikkialla sitäkään. Myöhemmin lisättiin puhallusvillaa ja korjattiin tuulenohjaimet, kun villa oli paikoin todella ohuelti. ts. ei ne kanavat vettä ala kondensoimaan, ainakaan niin että se lattialle tiputtelisi.


Höyrysulun ulkopuolisista putkista on tullut rakennusvaiheessa maksettua enemmän eristyksineen, että tavoittaa ylimääräisen lämpöhukan tuottamana energiankäyttökuluiltaan suuremman ilmanvaihdon sekä kriisinkestävyydeltään huonomman kiinteistön.

On myös hyvin tavallista että höyrysulun ulkopuolelle asentaessa ilmanvaihtokanaviston, asentaja rikkoo polviaan ja päätään, sekä rei'ittää höyrysulkua ja jättää roskia ullakolle.

file_000000007ccc71f4a10e4b10b5b2cd3f~2.jpg

Tuollaiseen rakenteeseenhan oli se jokin kaupallinenkin ratkaisu, jossa venttiileille tuli aina 2kpl n. 50mm putkea, jolloin talon rakennetta ei ole tarvetta korottaa/huonekorkeutta laskea.



Olemme menossa kohti tulevaisuutta, emme kohti menneisyyttä.
PILP taipuu huonommin siihen että ilmanvaihto tiputetaan tulevaisuuden ohjauksessa minimille jos huoneissa ei ole kuormaa ilmanlaadulle.
PILP taipuu huonommin siihen jos talossa ei ole lämmönlähdettä antamaan PILP:lle lämpöä siirrettäväksi takaisin kiinteistöön.

Se ilmavirran vähentäminen kyllä pienentää pilpin tehoa, mutta samalla se myös vähentää lämmityksen tehontarvetta, niin että tuo vähennetty ilmanvaihto ei merkittävä ongelma ole. Toki jos ilmanvaihdon pysäyttää kokonaan pysähtyy pilppikin.

PILP ei ole niin hyvä tasaamaan ostetun sähköenergian hintapiikkejä, niin kuin muut kompuratekniikat, jotka tuovat energian omatoimisesti kiinteistön ulkopuolelta.
PILP ei tuo kompuralla energiaa kiinteistön ulkopuolelta itse, vaan se tulee asujan kantamana polttopuuna tai auringon säteet jotka paistavat kiinteistön sisään tai sähkövastus joka lämmittää kiinteistön huonetilassa.

Joo, luonnollisesti, koska teho on niin paljon pienempi. Hintapiikkejä kiertelevä järjestelmähän edellyttää ylimääräistä tehoa, jota pilp ei oikein rakenteellisesti voi merkittävästi tuottaa.


Kun asiasisältöni tuossa lainauksessa lukee toistamiseen, niin ymmärtää että mainitsin asian jollain muulla tavoin kuin esim "PILP ei toimi ellei käyttäjä tee elämäntapamuutosta"


Olen ollut kolmessa PILP asennuksessa mukana:
-15v sitten käytännön osaavalle insinöörille tuli omaan taloon PILP. Hän tiesi mitä halusi ja tykkäsi polttaa paljon oman metsän polttopuuta. Elämäntapamuutosta ei tarvittu
-alle kymmenen vuotta vanhasta talosta halusi PILPstä eroon juuri talon ostaneet, kun ymmärsivät että se ei palvele heitä lämmittimenä eikä ilmanvaihtona, niinkuin erillislaitteet palvelevat.
-tutulle tuli muutaman vuoden ikäinen.vähän löytetty PILP reilusti alle 1000€:lla, kun löydettiin sellainen sopivasti.

No onhan tuo ennenkin todettu että pilpiin ovat tyytymättömimpiä ne joilla ei pilpiä ole.

No ei mullakaan ole, mutta olen muutaman grynderin taloja ollut rakentamassa, ja pari niistä käyttää nilan ec9 konetta. Tää sama kone jota pilpittömät pitää kaikkein huonoimpana vaihtoehtona pilpiksi. Talon ostaneet asukkaat sen sijaan ovat olleet tyytyväisiä, erityisesti keskusjäähdytykseen, joka on kyllä hieno ominaisuus, sanoi ilppimiehet mitä vaan.

Luonnollisesti grynderi päätyy tuohon siksi että se on edullinen kokonaisuus, eikä mikään kalliimpi ratkaisu tuottaisi yhtään sen parempaa myyntihintaa.. No maalämmstä voisi saada paremman hinnan, mutta ei niin paljoa parempaa mitä se maksaa. Myös se että asukkaiden sähkönkulutus on jäänyt jokonkin 10MWh/vuosi luokkaan ei kyllä oikein perustele tarvetta mihinkään merkittävästi arvokkaampaan lämmitysjärjestelmään tuollaisessa tavallisessa hieman yli 100m2 okt:ssa.

Tietysti jos kone hajoaa..tai koneesta hajoaa esim piirikortti, niin koko järjestelmä on pimeänä, mutta noissakin saa LVV pakko-ohjattua sähkölle, ja talon lämmitettyä puilla, kiukaalla ja uunilla, kuten se nyt muutenkin tehdään jos päälämmityslähde hajoaa.


(tulo poisto) PILP ajatus ymmärtääkseni pohjaa siihen että matalaenergia taloissa siitä poistoilmasta pumpulla saa irti energiaa paremmin kuin pelkällä ulko ilmalämpumpulla. Mutta jos mietitään sitä kautta (vuodenaikaa) missä noin on, niin aika hyvällä hyötysuhteella sieltä ulkoilmastakin saa energiaa. Ja tosiaan vaatii ne lämmönlähteet.

Toinen missä ilmeisesti ajatus, että ilmanvaihdon poistosta saadaa pakkasilla enemmän energiaa talteen, vs joku ristikenno.

Yleensä pakkasen kiristyessä se hyötysuhde kääntyy suoran LTO kennon eduksi, sen teho kun kasvaa luontaisesti lämpötilaeron kasvaessa. Yleensä se tuotto kääntyy LTO kennon eduksi jossain -2...-7˚C paikkeilla, riippuen tietysti pilpin mitoituksesta. Tuohon kun yhdistää alueen keskilämpötilan, niin se pilp onkin ihan fiksu vekotin, erityisesti eteläsuomessa.

Käytännössähän PILP ei missään tilanteessa ole ainakaan merkittävästi parempi kuin VILP (saati MLP), vaan jää heikommaksi käytännössä aina, mutta itse laitteisto on huomattavasti edullisempi, ja jos se kalliimpi laitteisto ei elinkaarensa aikana säästä hintaeron vertaa energiakuluissa, sille kalliimmalle hinnalle ei ole perusteita, ja jos PILP suora sähkölämmitysvastus ottaa esim 2000kWh vuodessa, ja tuon saisi VILPillä putoamaan 1000kWh, niin kyllähän tuota parempaa systeemiä on vähän huono perustella.


Monella varmaan tulee mieleen että otetaan se lämpö poistoilmasta että ulkoilmasta samalla vehkeellä, menee jo aika viritelmäksi jos poistoon listään ulkoilmaa tarpeen mukaan, jotkut tiettävästi laittanee ihan ILP ulkoyksikön poiston eteen, tai no epäilen että jäänyt puheiksi.


Edit:
Jäähdytyskaudella noissa kohteissa tainnut olla vielä ne aurinkopanelit.

Poistoventtiili on useimmiten katolla, ulkoyksiköt ei. Lisäksi poistoilma on yleensä erittäin kosteata, joka ei ole eduksi.

Jäähdytyskaudella ainakin noissa huoneilmaa jäähdyttävissä ilpeissä saa mielihyvää siitä että energia laitetaan lämpimään käyttöveteen, eikä työnnetä ulos. Rahallinen merkitus tuolla on tietysti aika pieni.
 
Tuo höyrynsulun vuoto ei kyllä mikään käytännön ongelma ole. Toki ne putkien läpiviennit voi sählätä, mutta todennäköisyys niiden sähläämiseen on pienempi kuin siihen että siellä on vaan jokapuolella paljon pieniä vuotoja, joista se vuoto yleensä muodostuu.

Höyrysulun läpivientien vuodot ei ole tiedostettu käytännön ongelma asujalle, koska usein iv-asentaja ne saneerauksessa vasta huomaa, ja maallikko ei ole ymmärtänyt niiden tuottamaa negatiivista vaikutusta.

Todennäköisyys läpiviennitömään ratkaisun vuotamiseen on pienempi kuin läpiviennillisessä ratkaisussa.

Kierresaumakanavassa ja sen liitoksissa on myös ominainen vuoto, joka toimii kiinteistön ilmasisällön vuotona siellä höyrysulun ulkopuolisessa kanavassa.

Tuohan ei ole vain IV suunnittelusta kiinni, vaan se koko talon pohja pitäisi suunnitella tuon kanaviston tarpeisiin. Käytännössä niitä pohjan suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä on niin paljon että IV kanavat saavat yleensä joustaa. Viemäri on oikeastaan ainoa jonka takia voi joutua tekemään pohjassa kompromisseja, tai sitten pumppaamo.

Minulle on annettu tulevan talon valmiit LVI-suunnitelmat eteeni, jonka olen uudestaan suunnitellut ilman että talosta on tarvinnut muita suunnitelmia uusia.
Ainoastaan tuo aula-alueen kattoa on laskettu noin 60mm enemmän, sekä KHH kattoon on tullut tarkastusluukut rungon putkihaarojen puhdistusluukuille, jotka on toteutettu kattopaneloijan toimesta samalla nätillä panelilla.

Joskus luokkaa +20v sitten meillä oli pakkasilla melkein 2vrk kestänyt sähkökatko, eikä iv kanavat mitään kondensoineet, vaikka talossa oli vielä vain n.10cm puhallusvilla kanavien yläpuolella.. Jos kaikkialla sitäkään. Myöhemmin lisättiin puhallusvillaa ja korjattiin tuulenohjaimet, kun villa oli paikoin todella ohuelti. ts. ei ne kanavat vettä ala kondensoimaan, ainakaan niin että se lattialle tiputtelisi.

Tuossa tapauksessa siis ei alkaneet kondensoimaan, jossain kiinteistössä voi sähkökatkon aikana tiputtaa vettä ajan funktiona.
Se mikä on varmaa, että höyrysulun ulkopuoliset kanavat tuottavat enemmän lämpöhukkaa kuin höyrysulun sisäpuoliset.

Tuollaiseen rakenteeseenhan oli se jokin kaupallinenkin ratkaisu, jossa venttiileille tuli aina 2kpl n. 50mm putkea, jolloin talon rakennetta ei ole tarvetta korottaa/huonekorkeutta laskea.
Vallox bluesky.
On se olemassa ja kaikkea muutakin ylihintaista "ostostv" tavaraa on olemassa.
Noin yleistävästi sanoen täytyy olla näköalaton tietoisuus, jos blueskyn toteaa paremmaksi ratkaisuksi uuteen kiinteistöön kuin standardi mitoituksella oleva putkijärjestelmä.
Virtausvastusta tuottava kokoojalaatikko ratkaisu, jota on työllistävämpi nuohota, kuin kutsumuksella rakennettu kierresaumakanavisto.
 
Viimeksi muokattu:
Vallox bluesky.
On se olemassa ja kaikkea muutakin ylihintaista "ostostv" tavaraa on olemassa.
Noin yleistävästi sanoen täytyy olla näköalaton tietoisuus, jos blueskyn toteaa paremmaksi ratkaisuksi uuteen kiinteistöön kuin standardi mitoituksella oleva putkijärjestelmä.
Virtausvastusta tuottava kokoojalaatikko ratkaisu, jota on työllistävämpi nuohota, kuin kutsumuksella rakennettu kierresaumakanavisto.
50millisellä putkella ilmanvaihto kuullostaa maalikon korvaan toivottomalta, jos sinne vedetään parikymmentä tuollaista, jokin matalan kohdan läpi, niin tulee mieleen kanttikanava.
 
50millisellä putkella ilmanvaihto kuullostaa maalikon korvaan toivottomalta, jos sinne vedetään parikymmentä tuollaista, jokin matalan kohdan läpi, niin tulee mieleen kanttikanava.
Putki on ulkomitaltaan 75mm, jonka seinämävahvuus on 6mm, eli sisähalkaisija on 63mm,
Eli 100mm ilmanvaihtoputki vastaa poikkipinta-alaltaan 2,52 kertaisesti 63mm sisämittaista bluesky putkea.

Eli kaksi bluesky putkea ei tavoita 100mm putken poikkipinta-alaa, jota en jaksa uskoa että blueskyn alempi virtausvastus kompensoi hyödyillä.
Sekä tämän lisäksi blusky monimutkainen ja tavallisesta poikkeava järjestelmä, joka saattaa tuottaa myös käyttäessä ja huoltaessa negatiivisia yllätyksiä.

Sen idean hyväksyn että saneerauksessa oikein tilaniukassa paikassa bluesky voi olla hyvä valinta, mutta en suosittele, kun hintatason tiedän, ja tiedän että nuohoojalle ja tulevilla talon omistajille tulee yllätyksiä kun bluesky putkea on piilossa.
 
Viimeksi muokattu:
Höyrysulun läpivientien vuodot ei ole tiedostettu käytännön ongelma asujalle, koska usein iv-asentaja ne saneerauksessa vasta huomaa, ja maallikko ei ole ymmärtänyt niiden tuottamaa negatiivista vaikutusta.

Kyllähän ne vuodot tulee esiin talon vuotomittauksessa, joka nykyään jo jokseenkin jokaisessa kunnassa vaaditaan.. Toki säädöksethän täyttyvät ihan toivottomalla harakanpesällä.

Todennäköisyys läpiviennitömään ratkaisun vuotamiseen on pienempi kuin läpiviennillisessä ratkaisussa.

Kierresaumakanavassa ja sen liitoksissa on myös ominainen vuoto, joka toimii kiinteistön ilmasisällön vuotona siellä höyrysulun ulkopuolisessa kanavassa.

Nuo alkaa jo mennä tarpeettomaan viilaamiseen jokin kierresaumakanavan teoreettinen vuoto on täysin epäolennainen, kun käytännössä mittalaitteiden tarkkuus ei enää riitä ilmanvaihdon säätöön, jos talo on hyvin tiivistetty.

Minulle on annettu tulevan talon valmiit LVI-suunnitelmat eteeni, jonka olen uudestaan suunnitellut ilman että talosta on tarvinnut muita suunnitelmia uusia.
Ainoastaan tuo aula-alueen kattoa on laskettu noin 60mm enemmän, sekä KHH kattoon on tullut tarkastusluukut rungon putkihaarojen puhdistusluukuille, jotka on toteutettu kattopaneloijan toimesta samalla nätillä panelilla.

Kyllähän se joissain pohjissa toimii noin, ja mikäs se on itselle tai kaverille puuhatessa, mutta vieraalle kun tekee, niin moniko on valmis ottamaan vastuun itselleen. Sinne kun sattuu asiakkaaksi se bisnesvalittaja, niin siinä sitten maksat korvauksia, kun talo ei ole suunnitelman mukaan tehty, sehän on täysin epäolennaista onko se toimiva vai ei.

Tuossa tapauksessa siis ei alkaneet kondensoimaan, jossain kiinteistössä voi sähkökatkon aikana tiputtaa vettä ajan funktiona.
Se mikä on varmaa, että höyrysulun ulkopuoliset kanavat tuottavat enemmän lämpöhukkaa kuin höyrysulun sisäpuoliset.

Luonnollisesti, kun eristettä on vähemmän päällä.

Vallox bluesky.
On se olemassa ja kaikkea muutakin ylihintaista "ostostv" tavaraa on olemassa.
Noin yleistävästi sanoen täytyy olla näköalaton tietoisuus, jos blueskyn toteaa paremmaksi ratkaisuksi uuteen kiinteistöön kuin standardi mitoituksella oleva putkijärjestelmä.
Virtausvastusta tuottava kokoojalaatikko ratkaisu, jota on työllistävämpi nuohota, kuin kutsumuksella rakennettu kierresaumakanavisto.

joo, en mä tuota ikinä livenä ole nähnyt.

Yleensä kuitenkin noissa rahalla tehtävissä kohteissa se asennuksen helppous, eli edullisuus, ja yleinen yksinkertaisuus menee ohi noista teoreettisista vuodoista ja eduista. Tuossa alaslasketussa katossakin tulee kuitenkin kahteen kertaan tehtäväksi katon koolaus ja sen materiaalit, vaikkei se nyt putkarin kannalta sen työläämpi olisikaan.
 
50millisellä putkella ilmanvaihto kuullostaa maalikon korvaan toivottomalta, jos sinne vedetään parikymmentä tuollaista, jokin matalan kohdan läpi, niin tulee mieleen kanttikanava.
Siellä menee siis joka venttiilille oma putkensa, jolloin siellä yhdessä putkiparissa liikkuu vain yhden venttiilin läpi virtaava ilma.

Perinteiseen tapaan tehdyssä systeemissä yhdessä putkessa on vaan t-haaralla venttiilit, niin että putken alkupäässä menee kaikkien venttiilien tarvitsema ilmamäärä. Usein IV koneelta lähtee naksun tai kaksi paksumpi putki, joka sitten matkalla supistuu.
 
Höyrysulun läpivientien vuodot ei ole tiedostettu käytännön ongelma asujalle, koska usein iv-asentaja ne saneerauksessa vasta huomaa, ja maallikko ei ole ymmärtänyt niiden tuottamaa negatiivista vaikutusta.
Kyllähän ne vuodot tulee esiin talon vuotomittauksessa, joka nykyään jo jokseenkin jokaisessa kunnassa vaaditaan.. Toki säädöksethän täyttyvät ihan toivottomalla harakanpesällä.

Eli päästään siis takaisin siihen mitä mainitsin ylempänä☝️
Säädökset eivät ole yhtä korkealla tasolla mitä kutsumuksella varustettu asentaja on kyvykäs toteuttamaan.

Nuo alkaa jo mennä tarpeettomaan viilaamiseen jokin kierresaumakanavan teoreettinen vuoto on täysin epäolennainen, kun käytännössä mittalaitteiden tarkkuus ei enää riitä ilmanvaihdon säätöön, jos talo on hyvin tiivistetty.

Puhutaan vertailusta, ja keskustelua voi seurata maallikot, joten en halua piilottaa tosiasioita, mistä pienistäkin tekijöistä erot muodostuvat.
Minua kiinnostaa ammattiylpeys ja alan eteenpäin vieminen tapauksissa jossa on mahdollista.
 
Mieluummin kusen muuntajaan kuin alan värkkäämään 1½-krs taloon sellaiset alaslaskut tai ristikot että sinne mahtuu 200/250mm kanavat "runkolinjoiksi" ja riittävän kokoiset äänenvaimentimet...
 
Mieluummin kusen muuntajaan kuin alan värkkäämään 1½-krs taloon sellaiset alaslaskut tai ristikot että sinne mahtuu 200/250mm kanavat "runkolinjoiksi" ja riittävän kokoiset äänenvaimentimet...
Muuntajaan kuseminen ja alaslaskujen toteuttamatta jääminen voi olla hyvinkin totta, mutta karsastan hieman suunnittelijan laiskuutta sekä asentajan kyvyttömyyttä, jos tehtävissä oleva kokonaisuus jää tekemättä, ja sellaista ei haluta ymmärtää että toteuttamisen jälkeen tapahtuvan aika puhuu pelkästään höyrysulun sisällä olevan kanaviston puolesta.

Minun ajatusmaailmassa kiinteistön LVIS ratkaisut tehdään ensisijaisesti käyttäjää ja omistajaa varten, mutta tunnistan urakoitsijoita ja asentajia, jotka haluavat mielellään ratkaisujen olevan ensisijaisesti sellaisia jotka tukevat urakointia.
 
Siellä menee siis joka venttiilille oma putkensa, jolloin siellä yhdessä putkiparissa liikkuu vain yhden venttiilin läpi virtaava ilma.

Perinteiseen tapaan tehdyssä systeemissä yhdessä putkessa on vaan t-haaralla venttiilit, niin että putken alkupäässä menee kaikkien venttiilien tarvitsema ilmamäärä. Usein IV koneelta lähtee naksun tai kaksi paksumpi putki, joka sitten matkalla supistuu.
Mietin sitä putkienmäärää, ja jos on ahdas kohta niin kanttikanavaa.
Mieluummin kusen muuntajaan kuin alan värkkäämään 1½-krs taloon sellaiset alaslaskut tai ristikot että sinne mahtuu 200/250mm kanavat "runkolinjoiksi" ja riittävän kokoiset äänenvaimentimet...

Koteloo, ja on se ihan tavanomaista että vedetään siellä kylmällä puolella, ne sisäkuutiot on arvokkaita, joita ei halua tuhlata. ja lisäksi sitten ihan muut haasteet.

Tärkeintä saada hyvä ilmanvaihto ja asumismukavuus, ja kunnossa pysyvä rakennus.

Aemmin joku taisi mainita että ilmastointi(kierre) putki ei ole vesitiivis, ei ole, vettä nähnyt hyörysulun sisäpuolellakkin.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
307 224
Viestejä
5 202 523
Jäsenet
83 038
Uusin jäsen
nikke26

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom