Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

Että PILP:llä toteutuisi hyvä käyttöhyötysuhde, niin olisi hyvä että kiinteistössä olisi reilusti halvan polttopuun polttamista, esimerkiksi suuri leivinuuni ja puukiukaan saunomista useasti viikossa.
PILP prosessoi talon poistoilmanvaihdon lämpösisällön takaisin käyttöveden lämmöksi sekä mahdollisesti kiertovesilämmitykseen.
Jos vesimassa ei pysty vastaanottamaan lämpöä, niin uskoakseni työntävät ylijäämä lämmön ylilämpönä tuloilman mukana huoneistoon.

PILP:n valitessa on hyvä tiedostaa että silloin on jokseenkin PILP:n vanki, koska kun yksi osa-alue laitteesta rikkoontuu, niin silloin se vaikuttaa ilmanvaihtoon lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen.

Jos mahdollista, poisto- ja tuloilmanvaihtokanavat on lämpöhukkaa ja höyrysulkulävistyksiä välttääkseen hyvä asentaa höysysulun sisäpuolelle.
Saneerauksesss ehkä haastavaan mutta uutta taloa rakentaessa lähes itsestäänselvyys

Saneerauksessa on ihan validi systeemi laittaa PILP ilman tuloilmakanavia.

Energiatehokkuuden kannaltahan se on samantekevää missä paikassa se korvausilma lämmitetään.

Eräällä tutulla oli jokin niben pilp joka poistoilmalla lämmitti käyttöveden ja lattiakierron, korvausilma tuli kuitenkin perinteiseen tapaan suoraan raakana seinäventtiileistä. Oli tyytyväinen energiansäästöön.



Nyt vaan itsellä mietinnässä juurikin tuo asia että "yhdistelmä kone" joka rikkoutuessaan pysäyttää aika monta asiaa (käyttöveden teko ja ilmanvaihto)

Noissa on aika usein käsikäytettävä sähkövastus LVVssa. Ilmanvaihtohan ei ole kriittinen, eli tupa kyllä pärjää tovin ikkunatuuletuksellakin.


Mikähän mahtaisi olla vikana, kun huipparin tehonsäätö ei toimi? Puhallin tuntuisi pyörivän kokoajan minimiteholla tai ainakin tehon lisäys on korvakuulolla korkeintaan marginaalinen. Puhallin on siis kytketty liesituulettimeen, jossa näyttäis olevan tyristorisäädin. Liesituuletin ei ole alkuperäinen eli voiko olla, että huippuimuri ei ole yhteensopiva tyristorisäädön kanssa?

Onko se liesikupu ylipäätään kytketty siihen ilmanvaihdon huippariin? Ei ole kovin tavatonta että keittiörempan yhteydessä heivataan alkuperäinen passiivinen liesikupu, ja siihen laitetaan tilalle jotain muuta. Tuollainen huipparia ohjaamaan tarkoitettu laite on kuitenkin jo merkittävästi parempi kuin liesituuletin, jolla koitetaan työntää kokkauskäryt muihin huoneisiin.
 
Saneerauksessa on ihan validi systeemi laittaa PILP ilman tuloilmakanavia.

Energiatehokkuuden kannaltahan se on samantekevää missä paikassa se korvausilma lämmitetään.

Mitä tarkoittaa tämä samantekevyys, tarkoitatko sijaintia kanavan matkalla vai lämmönlähdettä?

Eräällä tutulla oli jokin niben pilp joka poistoilmalla lämmitti käyttöveden ja lattiakierron, korvausilma tuli kuitenkin perinteiseen tapaan suoraan raakana seinäventtiileistä. Oli tyytyväinen energiansäästöön.

Luulin vielä vuosi sitten että PILP tarkoittaa aina poisto&tulo IV konetta, jossa kompuralla siirretään lämpösisältö poistuvasta ilmasta vesimassaan, joka lämpö käytetään käyttöveteen ja lämmitysjärjestelmään.
Hetkellisen ylijäämälämmön PILP työntää ylilämpönä tuloilman mukaan asuntoon.

Sittemmin olen oppinut että onkin PILPpejä, joissa talteenotettua lämpöä ei käytetä lämmitysjärjestelmään.

Nyt tässä kertomanasi oppin että on olemassa PILP, joka ei toimi tuloilmakoneena, jolloin oletan että tässä tuttusi laitteessa pakosti poistoilman lämpö siirretään lämmitysjärjestelmän lämmöksi, muutoin pelkän käyttöveden lämmityksen hyöty ei perustelisi laitteen hyötyä
 
Joo ei vaan ole malli tiedossa eikä ollut mitään tyyppikilpeä ulkopuolella suoraan näkyvissä. En viitsinyt alkaa purkamaan ainakaan vielä, kun tää on taloyhtiö. Mutta näyttäisi joltain Vilpen tekeleeltä ja ainakin nykyisiä mallejaan ohjataan kyllä tyristorisäädöllä.

Miten se oireilisi, jos puhaltimen konkka olisi viallinen? Kun mietin sitä, kun tuntuisi järkeenkäyvältä, että tyristorisäädöllä olisi ongelmia voisi olla nimenomaan osakuormalla, mutta täydellä teholla pitäisi toimia paremmin, koska silloin signaalia ei tarvitsisi pilkkoa.

Seuraava steppi on kokeilla pihtimittarilla, että koittaako tuo säätöpiiri edes antaa enemmän virtaa kun puhallusnopeutta koittaa nostaa.
nykyvalikoimasta Vilpellä noi eco flow:t taitaa olla sellaisia ettei tyristorisäätö toimi.

 
Nyt vaan itsellä mietinnässä juurikin tuo asia että "yhdistelmä kone" joka rikkoutuessaan pysäyttää aika monta asiaa (käyttöveden teko ja ilmanvaihto)

Noissa on aika usein käsikäytettävä sähkövastus LVVssa. Ilmanvaihtohan ei ole kriittinen, eli tupa kyllä pärjää tovin ikkunatuuletuksellakin.

Tässä ei sovi vähätellä aihetta, kun on todennäköistä että koneelle tulee eteen remontin tarve joka vaatii 4000€, ja silloin on hyvä tiedostaa että tuo rahasumman sijoitus ei tuo uutta vaan vain korjaa tulleita vikoja.

Olen ollut vuoden sisään keskustelussa mukana, kun eräässä kotitaloudessa annoin kompura rikkoutuneen PILPin myötä konsultointia kokonaisratkaisuni näkemyksestä.
Pariskunta oli perinteisesti hermostuneita asiasta, kun asia ei kiinnostanut mutta olivat pakon edessä tilanteessa, kun lämpimän veden tuotto ja ilmanvaihdon normaali käyttö estyi.
Laitevalmistajalta saivat yli 4000€ tarjouksen kompurasta vaihtotöineen.
Minä tarjosin heille ulospääsyä PILPistä koska laite ei palvellut heidän talossa viettämäänsä elämäntapaa yhtä hyvin kun toiset ratkaisut.

No stressaava maallikko pariskunta teki kiire ratkaisun mikä on ilmeistä kun on päädytty PILP vankilaan, eli kiitoksena röyhkeän kalliista korjaus tarjouksesta päätyivät ostamaan noin 11000€:lla uuden PILPin.
 
Saneerauksessa on ihan validi systeemi laittaa PILP ilman tuloilmakanavia.

Energiatehokkuuden kannaltahan se on samantekevää missä paikassa se korvausilma lämmitetään.

Juu, ei. Mutuillut kahdella tavalla.
Pelkkä koneellinen poistoilma, korvau silma raakana ulkoa, johtaa usein korempaan huoneilman lämmitykseen jotta saavutetaan kohtuullinen mukavuus. vs se että lämitetty tuloilma.

Mutta se ei tee PILP kannattamattomaksi, se onko koneellinen tuloilma on markinaalista sen suhteen.

Jos on koneellinen ilmanvaihto ja pohtii lämmöntalteenotto konetta joka poistoilman lämmöllä lämittää tuloilmaa, ei muuta, vs poistoilma lämpöpumppu, niin menee vaikeammaksi, jälkimmäisellä saa käytettyä hukkalämpöä käyttöveden lämittämiseen. Onko hinnan arvoista. Ja leudolla lämmityskaudellakkin käppyröitä katsomatta potenttiaalia, onko hinnan arvoista.


Onko 80/90 luvun talo vai moderni matalaenergiatalo. Ensimmäisessä tarvitaan jokatapauksessa jotain energiatehokasta lämmitystä.
 
Onko se liesikupu ylipäätään kytketty siihen ilmanvaihdon huippariin? Ei ole kovin tavatonta että keittiörempan yhteydessä heivataan alkuperäinen passiivinen liesikupu, ja siihen laitetaan tilalle jotain muuta. Tuollainen huipparia ohjaamaan tarkoitettu laite on kuitenkin jo merkittävästi parempi kuin liesituuletin, jolla koitetaan työntää kokkauskäryt muihin huoneisiin.

On kytketty. Alunperin huipparia ohjattiin sellasella kuvulla, jossa oli neljä nopeusnappia, ts. muuntajasäädöllä. Huipparilla hoidetaan sekä yleisilmanvaihto että lieden höyryjen poisto. Kuvussa on venttiili, joka aukaistaan kokkaillessa.

nykyvalikoimasta Vilpellä noi eco flow:t taitaa olla sellaisia ettei tyristorisäätö toimi.


Joo noihin DC-moottorillisiin ei luonnollisestikaan käy. Mutta tässä on kyllä ihan AC-moottorilla oleva vehje.
 
Mitä tarkoittaa tämä samantekevyys, tarkoitatko sijaintia kanavan matkalla vai lämmönlähdettä?

Siis, jos korvausilma vaatii 1kw lömmitystehon, se vaatii 1kw lämmitystehoa, oli se tuloilmakanavassa tai suoraan huoneen lämmittimessä.

Luulin vielä vuosi sitten että PILP tarkoittaa aina poisto&tulo IV konetta, jossa kompuralla siirretään lämpösisältö poistuvasta ilmasta vesimassaan, joka lämpö käytetään käyttöveteen ja lämmitysjärjestelmään.
Hetkellisen ylijäämälämmön PILP työntää ylilämpönä tuloilman mukaan asuntoon.

Tuohan on lähinnä niiden nilanien ominaisuus/ongelma, kun kylmäaine kiertää tuloilmakanavan kennon läpi.

Sittemmin olen oppinut että onkin PILPpejä, joissa talteenotettua lämpöä ei käytetä lämmitysjärjestelmään.

Nyt tässä kertomanasi oppin että on olemassa PILP, joka ei toimi tuloilmakoneena, jolloin oletan että tässä tuttusi laitteessa pakosti poistoilman lämpö siirretään lämmitysjärjestelmän lämmöksi, muutoin pelkän käyttöveden lämmityksen hyöty ei perustelisi laitteen hyötyä

Mutuna sanoisin että suurinosa pilpeistä ei lämmitä tuloilmaa, ja esim nibessäkin se tuloilmalömmitetään ihan tavallisella nestepatterilla, jota pitää hoivata ettei jäädy.

Tässä ei sovi vähätellä aihetta, kun on todennäköistä että koneelle tulee eteen remontin tarve joka vaatii 4000€, ja silloin on hyvä tiedostaa että tuo rahasumman sijoitus ei tuo uutta vaan vain korjaa tulleita vikoja.

Olen ollut vuoden sisään keskustelussa mukana, kun eräässä kotitaloudessa annoin kompura rikkoutuneen PILPin myötä konsultointia kokonaisratkaisuni näkemyksestä.
Pariskunta oli perinteisesti hermostuneita asiasta, kun asia ei kiinnostanut mutta olivat pakon edessä tilanteessa, kun lämpimän veden tuotto ja ilmanvaihdon normaali käyttö estyi.
Laitevalmistajalta saivat yli 4000€ tarjouksen kompurasta vaihtotöineen.
Minä tarjosin heille ulospääsyä PILPistä koska laite ei palvellut heidän talossa viettämäänsä elämäntapaa yhtä hyvin kun toiset ratkaisut.

No stressaava maallikko pariskunta teki kiire ratkaisun mikä on ilmeistä kun on päädytty PILP vankilaan, eli kiitoksena röyhkeän kalliista korjaus tarjouksesta päätyivät ostamaan noin 11000€:lla uuden PILPin.

Vähän tuo "kaikki hajoo kerralla" ongelmahan on käytännössä kaikissa keskulämmityssysteemeissä, ellei niitä nyt tarkoituksellisesti rakenna erillislaitteista ja tee niihin jotain varasysteemejä.

Käytännössähän tosin jonkinlainen varakäyttösähkö löytyy yleensä noista integroiduistakin pöntöistä.

Juu, ei. Mutuillut kahdella tavalla.
Pelkkä koneellinen poistoilma, korvau silma raakana ulkoa, johtaa usein korempaan huoneilman lämmitykseen jotta saavutetaan kohtuullinen mukavuus. vs se että lämitetty tuloilma.

Mutta se ei tee PILP kannattamattomaksi, se onko koneellinen tuloilma on markinaalista sen suhteen.

Jos on koneellinen ilmanvaihto ja pohtii lämmöntalteenotto konetta joka poistoilman lämmöllä lämittää tuloilmaa, ei muuta, vs poistoilma lämpöpumppu, niin menee vaikeammaksi, jälkimmäisellä saa käytettyä hukkalämpöä käyttöveden lämittämiseen. Onko hinnan arvoista. Ja leudolla lämmityskaudellakkin käppyröitä katsomatta potenttiaalia, onko hinnan arvoista.


Onko 80/90 luvun talo vai moderni matalaenergiatalo. Ensimmäisessä tarvitaan jokatapauksessa jotain energiatehokasta lämmitystä.

Lähinnähän tuossa on kyse siitä paljonko siihen systeemin päivitykseen halutaan investoida. Isommalla investoinnilla ja remontilla saa paremman systeemin.

Toki jos kyseessä on perus kasariratkaisu, eli huippari, sähköinen lvv ja sähköpatterit seinillä, niin ilp on käytännössä ainoa nobrainer selkeä parannus, hyvällä säästösuhteella, seuraavakai auurin hukka tulee sen iv:n kautta, mutta sen taittaminen on jo hemmetisti työläämpää ja kalliimpaa.
 
Siis, jos korvausilma vaatii 1kw lömmitystehon, se vaatii 1kw lämmitystehoa, oli se tuloilmakanavassa tai suoraan huoneen lämmittimessä.
Näinhän LVI suunnittelija saattaa laiskan copypaste suunnittelunsa myötä perustella, mutta olen eri mieltä.
Tässähän siis käytännössä laajennetaan kanaviston verran sisätilojen yhteenlaskettua tilavuutta.

Siirtyy lämpö toki siis konvektiolla virtauksen mukana lämmittimeltä kanavaa pitkin huoneeseen, mutta kiitos taivaan ja maan luojalle, lähtenyt lämpösisältö ei kokonaisuudessaan siirry huoneisiin, koska lämpö siirtyy myös konduktiolla kanavistosta ullakolle.

Jos kanavat kiertävät ullakkoeristyksen kautta IV-koneelta huoneeseen, samalla höyrysulun puhkaisten, niin koneelta lähtevä 1kW lämpötehoa ei lämmityskaudella saavu sisätiloihin 1kW tehona

Ja vielä jos perustelen rakennusvaiheessa järkevyyttä välttää höyrysulun ulkopuoliset kanavat, niin yksi tekijä on että voidaan välttää ullakkokanaviston perinteinen 500-1000€ eristetarpeiden sekä x€ höyrysulun läpivientien ja asennusten summa.
Ullakolta poisjäävän ilmanvaihtokanaviston tilan ottava puhallusvilla ei tule maksamaan kokonaissäästön hyötyjä.

Vähän tuo "kaikki hajoo kerralla" ongelmahan on käytännössä kaikissa keskulämmityssysteemeissä, ellei niitä nyt tarkoituksellisesti rakenna erillislaitteista ja tee niihin jotain varasysteemejä.

Näin on jos rakentaa toisistaan riippuvaisuuksia.
Mutta sitten jos ei rakenna riippuvaisuuksia, niin postinkantajan ja sairaanhoitajan taloudessa ei tule myöhemmin vitutusta totealisesta että myöhemmässä elämäntilanteessa tulisi aloittaa pakon edessä tarpeettoman suurikuluinen remontti, kun kodin LVI on rakennettu asiakkaan näkökulma vähemmän rationaalisesti.

Ja en siis väitä sitä että ei löydy taloa johon PILP kävisi, vaan haluan illmentää sen että jos ollaan valmiita rakentamaan kiinteistö sekä valmiita toteuttamaan elämä PILP:lle soveltuvaksi, niin PILP voi olla vaihtoehdoista paras hoitamaan ilmanvaihto sekä lämmityksen osa osuus .
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
307 082
Viestejä
5 200 351
Jäsenet
83 018
Uusin jäsen
lihaa syövä heteromies

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom