Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

Liittynyt
31.08.2017
Viestejä
1 088
Jos huippari ei herää, niin ensimmäisenä tulee mieleen, joko huippari sökö/jumissa, tai kupu söko.

Jumissa voinut muuttua joko huipparin tai kuvun hajoamiseksi, eikä kuvauksen perusteella ole poissuljettu että molemmat on rikki.

Jos tee se itse korjaan, niin ensin varmistaa ja tarvittaessa korjata huippari.
Kävin eilen talon yläpohjassa ja toinen henkilö laittoi liesituulettimesta huipparin päälle --> selvästi kuului katon puolelta ääni ja voimistui sitä mukaa kun nopeutta lisäsi. Ja itseasiassa illemmalla alkoi humina käydä myös liesin juurella, joten josko siellä oli vaan paksu lumisade tukkinut sopivasti hormia katon puolelta tms. Eli taisikin olla vaan "talvi yllätti x" -efekti.

Jostain syystä kylläkään tuon takaiskuventtiilin läpät ei aukea kun liesituulettimen eli huipparin käynnistää, testasin ja katsoin liesin luota hormiin. En tiedä ovatko sitten aiemminkaan kunnolla auenneet, lieden käryt ainakin on imenyt ok.

Kannattaa myös huipparin sulake tarkistaa ennen kuin kiipeää katolle.
Sulakkeet tosiaan kävinkin tsekkaamassa myös.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 158
Kävin eilen talon yläpohjassa ja toinen henkilö laittoi liesituulettimesta huipparin päälle --> selvästi kuului katon puolelta ääni ja voimistui sitä mukaa kun nopeutta lisäsi. Ja itseasiassa illemmalla alkoi humina käydä myös liesin juurella, joten josko siellä oli vaan paksu lumisade tukkinut sopivasti hormia katon puolelta tms. Eli taisikin olla vaan "talvi yllätti x" -efekti.

Jostain syystä kylläkään tuon takaiskuventtiilin läpät ei aukea kun liesituulettimen eli huipparin käynnistää, testasin ja katsoin liesin luota hormiin. En tiedä ovatko sitten aiemminkaan kunnolla auenneet, lieden käryt ainakin on imenyt ok.
Eli kuulopahjalla vähän epäselvää pyörikö, mutta veikkaus että pyöri, tosin jos läpät ei auneet niin vähän epävarmaa.
Katolla ilmeisesti ei käyty, eli voi olla niin tukossa että ilma ei liiku, eli läpät ei aukea. Mutta puhalin pyörii. Tuohon väliin menee sitten se että puhalin pyörii huonosti.

Mutta ei, varma, mutta mahdollisesti kuputoimii.

Pakkasta ilmeisesti senverran vähän ja kun läpät toimii, niin ei perinteiseen tyyliin ole jäätynyt kosteasta keittiönilmasta, mutta ei sekään ihan pois suljettu.

Tosin nyt meni vähän ohi että millainen huippari siellä on, mutta oletus jotain liitteen kuvan tyylistä.
 

Liitteet

Zigh

Tittelitön
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 611
Kävin eilen talon yläpohjassa ja toinen henkilö laittoi liesituulettimesta huipparin päälle --> selvästi kuului katon puolelta ääni ja voimistui sitä mukaa kun nopeutta lisäsi. Ja itseasiassa illemmalla alkoi humina käydä myös liesin juurella, joten josko siellä oli vaan paksu lumisade tukkinut sopivasti hormia katon puolelta tms. Eli taisikin olla vaan "talvi yllätti x" -efekti.

Jostain syystä kylläkään tuon takaiskuventtiilin läpät ei aukea kun liesituulettimen eli huipparin käynnistää, testasin ja katsoin liesin luota hormiin. En tiedä ovatko sitten aiemminkaan kunnolla auenneet, lieden käryt ainakin on imenyt ok.
Kyllä se perhospelti pitäsi aueta jo ihan pienestä ilmavirrasta. Meillä jo pelkkä kovempi tuuli heiluttelee niitä läppiä (tosin välissä ei ole huipparin moottoria kun moottori on liesikuvussa ja pelti vasta sen jälkeen).

Mutta ei edelleenkään kuulosta siltä, että ongelma olisi ratkaistu jos kerta perhospelti ei aukea.
 

Eräilves

Turrien turri
Tukijäsen
Liittynyt
18.01.2019
Viestejä
2 077
Tälläinen 130 neliöinen omakotitalo lapin perukoilla, ja tuli kesällä tehtyä ilmanvaihto kuntoon. Ennen ei ollut poistoja kuin saunassa (piipun kautta), ja tuloräppänöitä ei missään.. eli rakenteitten läpi.

Nyt on koneellinen ilmanpoisto, ja mobair 2010:sillä / velco:n venttiileillä ilmantulo. Kesällä asennettu myös samalla mitsubishin RW35 ilppi.

Miettinyt tätä sähkön kulutusta nyt (useammalta kuukaudelta), kun on tuplaantunut entiseen verrattuna. Vaikka ilppikin on nyt, niin viekö ilmanvaihto x2 sähköä verrattuna siihen, kun sitä ei ennen ollut? :hmm:

Esim. Viime kuussa meni nyt 1500kwh, edelliseen vuoteen verrattuna esmes 680 kwh samassa kuussa.
 
Liittynyt
29.03.2017
Viestejä
1 405
Tälläinen 130 neliöinen omakotitalo lapin perukoilla, ja tuli kesällä tehtyä ilmanvaihto kuntoon. Ennen ei ollut poistoja kuin saunassa (piipun kautta), ja tuloräppänöitä ei missään.. eli rakenteitten läpi.

Nyt on koneellinen ilmanpoisto, ja mobair 2010:sillä / velco:n venttiileillä ilmantulo. Kesällä asennettu myös samalla mitsubishin RW35 ilppi.

Miettinyt tätä sähkön kulutusta nyt (useammalta kuukaudelta), kun on tuplaantunut entiseen verrattuna. Vaikka ilppikin on nyt, niin viekö ilmanvaihto x2 sähköä verrattuna siihen, kun sitä ei ennen ollut? :hmm:

Esim. Viime kuussa meni nyt 1500kwh, edelliseen vuoteen verrattuna esmes 680 kwh samassa kuussa.
Mittaa nuo laitteet vaikka yksitellen et mitä kulutus on? Johan tuo yks Mobair voi viedä aikalailla sähköä jos sille päälle sattuu.
 

Eräilves

Turrien turri
Tukijäsen
Liittynyt
18.01.2019
Viestejä
2 077
Mittaa nuo laitteet vaikka yksitellen et mitä kulutus on? Johan tuo yks Mobair voi viedä aikalailla sähköä jos sille päälle sattuu.
Kuulemma se ei ole pakko olla päällä, ainakin tässä olkkarissa. Antaa ilmalämpöpumpun hoitaa se lämmitys, eikös se paljon energiatehokkaampaa ole?

Periaatteessa eihän noitten lämmitysten tartte päällä olla, sitten toki tulee vua raakaa ilmaa sisään?
Olen viime kuun testannut ettei niissä lämmitys ole päällä, mutta ei näytä vaikutusta hirmusen olevan.

Edit. Myös varaavaa takkaa lämmitetty päivittäin.
 

Coanda

Tulinen kastike
Tukijäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
309
Kuulemma se ei ole pakko olla päällä, ainakin tässä olkkarissa. Antaa ilmalämpöpumpun hoitaa se lämmitys, eikös se paljon energiatehokkaampaa ole?

Periaatteessa eihän noitten lämmitysten tartte päällä olla, sitten toki tulee vua raakaa ilmaa sisään?
Olen viime kuun testannut ettei niissä lämmitys ole päällä, mutta ei näytä vaikutusta hirmusen olevan.

Edit. Myös varaavaa takkaa lämmitetty päivittäin.
Onko huipparin ilmamäärää mitattu? Jos paahtaa liikaa niin kyllähän siihen energiaa saa menemään.

Näetkö ILPin sovelluksesta paljonko se on ottanut energiaa kuukauden aikana? Kun nyt on mennyt 820 kWh/kk enemmän sähköä ja nettona vielä enemmän kun ILPin laskee mukaan, arvataan vaikka 300 kWh/kk eli nousu olisi 1120 kWh/kk.

Ilmatieteenlaitoksen mukaan lokakuu on ollut Sodankylässä kylmempi kuin viime vuonna (lämmitystarveluku 2022 465°Cvrk ja 2023 609°Cvrk, eli noin 31 % enemmän).

Tämä huomioiden nousu olisi 854 kWh. Tuo on tuntia kohden 1,17 kWh, eli tehontarpeen nousu on 1,17 kW.

Keskilämpötila on ollut -2,2°C.

Jos huonelämpötila on 21°C, niin ilma lämpenee keskimäärin noin 23 astetta.

Tuosta laskettuna ilmamäärän kasvu entiseen nähden olisi 1,17 kW/(23°C*1,2kg/m3*1 kJ/kg°C)=0,042 m3/s eli 42 l/s. Tuo kuulostaa ihan mahdolliselta korotukselta. Minimi-ilmamäärä 130 m2 asunnolle on noin 46 l/s.

Hyvin karrikoitu lasku ilman isompaa pohdintaa, mutta vaikuttaisi ihan mahdolliselta mikäli ilmamäärät ovat olleet hyvin pienet ja ovat nyt sopivat. Tai voivat olla nyt liiankin suuret.

Lämmitys kannattaa tosiaan tehdä ILPillä, eli sähkövastukset pois jos energiankulutus hirvittää.

Tuollainen muutostyö on itse asiassa nykyään asetusten vastainen, sillä energiatehokkuutta ei saa heikentää ja ilmanvaihtoa saneeratessa tulisi laittaa LTO sekaan.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 158
Tälläinen 130 neliöinen omakotitalo lapin perukoilla, ja tuli kesällä tehtyä ilmanvaihto kuntoon. Ennen ei ollut poistoja kuin saunassa (piipun kautta), ja tuloräppänöitä ei missään.. eli rakenteitten läpi.

Nyt on koneellinen ilmanpoisto, ja mobair 2010:sillä / velco:n venttiileillä ilmantulo. Kesällä asennettu myös samalla mitsubishin RW35 ilppi.

Miettinyt tätä sähkön kulutusta nyt (useammalta kuukaudelta), kun on tuplaantunut entiseen verrattuna. Vaikka ilppikin on nyt, niin viekö ilmanvaihto x2 sähköä verrattuna siihen, kun sitä ei ennen ollut? :hmm:

Esim. Viime kuussa meni nyt 1500kwh, edelliseen vuoteen verrattuna esmes 680 kwh samassa kuussa.
Lämmityskaudella ? mutta ei niinkään sen ulkopuolella?

Jos nyt ilmamäärät oikein, niin tulee mieleen että aiemmin ilmanvaihto on ollut pahasti alakanttiin.

Tosin voi olla kyse mukavuudesta, eli jos aiemmin lämmitettiin ILPillä, ynnä muilla ja nyt lämmitetään enemmän suoralla sähköllä, niin energian kulutus siirtyy sähköön, tähän voi vaikuttaa alentamalla tuloilman lämpötilaa.
 

Eräilves

Turrien turri
Tukijäsen
Liittynyt
18.01.2019
Viestejä
2 077
Lämmityskaudella ? mutta ei niinkään sen ulkopuolella?

Jos nyt ilmamäärät oikein, niin tulee mieleen että aiemmin ilmanvaihto on ollut pahasti alakanttiin.

Tosin voi olla kyse mukavuudesta, eli jos aiemmin lämmitettiin ILPillä, ynnä muilla ja nyt lämmitetään enemmän suoralla sähköllä, niin energian kulutus siirtyy sähköön, tähän voi vaikuttaa alentamalla tuloilman lämpötilaa.

Nokun ennenhän sitä ilmanvaihtoa ei oikeastaan ollut, kuten sanoin tuossa aikasemmin. Ei ollut kuin se saunassa oleva poisto piipussa, ja rakenteitten läpi ilmantulo..
Nyt on noita venttiilejä joista ilmaa tulee sentään. Ja ennen tätä kesää ei vielä ollut ilppiäkään, sitä ennen oli vaan sähköpattereilla + varaavalla takalla lämmitys. Kyllähän se lämpö tietenkin pysyi paremmin sisälläkin, kun mikään ei koneellisesti sitä poistanut :hmm:

Onko huipparin ilmamäärää mitattu? Jos paahtaa liikaa niin kyllähän siihen energiaa saa menemään.

Näetkö ILPin sovelluksesta paljonko se on ottanut energiaa kuukauden aikana? Kun nyt on mennyt 820 kWh/kk enemmän sähköä ja nettona vielä enemmän kun ILPin laskee mukaan, arvataan vaikka 300 kWh/kk eli nousu olisi 1120 kWh/kk.

Ilmatieteenlaitoksen mukaan lokakuu on ollut Sodankylässä kylmempi kuin viime vuonna (lämmitystarveluku 2022 465°Cvrk ja 2023 609°Cvrk, eli noin 31 % enemmän).

Tämä huomioiden nousu olisi 854 kWh. Tuo on tuntia kohden 1,17 kWh, eli tehontarpeen nousu on 1,17 kW.

Keskilämpötila on ollut -2,2°C.

Jos huonelämpötila on 21°C, niin ilma lämpenee keskimäärin noin 23 astetta.

Tuosta laskettuna ilmamäärän kasvu entiseen nähden olisi 1,17 kW/(23°C*1,2kg/m3*1 kJ/kg°C)=0,042 m3/s eli 42 l/s. Tuo kuulostaa ihan mahdolliselta korotukselta. Minimi-ilmamäärä 130 m2 asunnolle on noin 46 l/s.

Hyvin karrikoitu lasku ilman isompaa pohdintaa, mutta vaikuttaisi ihan mahdolliselta mikäli ilmamäärät ovat olleet hyvin pienet ja ovat nyt sopivat. Tai voivat olla nyt liiankin suuret.

Lämmitys kannattaa tosiaan tehdä ILPillä, eli sähkövastukset pois jos energiankulutus hirvittää.

Tuollainen muutostyö on itse asiassa nykyään asetusten vastainen, sillä energiatehokkuutta ei saa heikentää ja ilmanvaihtoa saneeratessa tulisi laittaa LTO sekaan.
Kyllähän tähän mietittiin sitä koneellista ilmanvaihtoa kokonaan (että olisi ollut vaikka valloxin kone hoitamassa ilmantulon / poiston), mutta muutama firma ei suostunut edes tarjousta antamaan, yksi antoi tarjouksen joka oli +15000€ koska on vaikea kohde putkistoille.. Sen takia ei siihen päädytty.


Ja tosiaan, vielä 2x pax calimaa on poistamassa ilmaa (toki minimi säädöllä nyt talvella). Toinen yläkerran tuulikaapissa, ja toinen alakerran makkarin vaatehuoneessa.
Ja pienemmällä teholla tietenkin tämä nyt onkin, kun yksin tällä hetkellä koiran kanssa vua oleskelee. Sitten tehostaa, jos vieraita on / kesäaikaan saa vaihtua tehokkaamminkin.

Edit. Mitsun melcloud sovelluksesta katsoin arvioidun kulutuksen viime kuulle, niin väittää 1.10-31.10 väliselle ajalle 345,2kwh.

Edit 2: Nyt on ainakin poistoilmalle valmiina putkistot sentään olemassa, jos jossain vaiheessa pystyisi sitten LTO koneen laittamaan tänne.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 158
Nokun ennenhän sitä ilmanvaihtoa ei oikeastaan ollut, kuten sanoin tuossa aikasemmin. Ei ollut kuin se saunassa oleva poisto piipussa, ja rakenteitten läpi ilmantulo..
Nyt on noita venttiilejä joista ilmaa tulee sentään. Ja ennen tätä kesää ei vielä ollut ilppiäkään, sitä ennen oli vaan sähköpattereilla + varaavalla takalla lämmitys. Kyllähän se lämpö tietenkin pysyi paremmin sisälläkin, kun mikään ei koneellisesti sitä poistanut :hmm:
Sori, kiitos.

Jos aiemmin ollut pelkkä saunanpoisto, niin se tuskin riittänyt kummoiseen, mainitsit myös muita tulipesiä, jotka myös poistoja.

Pohjoisessa tainnut olla pakkasiakin,

Mutta kuten tottesti, jos aiemmpi ilmanvaihto oli pahasti vajaa ja nyt on asiallinen, ja lämmität korvausilmaa suoralla sähköllä, niin se vaikuttaa suoraan sähkölaskuun ja luonollisesti säiden mukaan.

Jos ja kun noita muita lämmitysmuotoja, ILP, takka, niin kannattaa niillä lämmittää, eli säätää korvausilman lämpötilaa alemmaksi niissä rajoissa kun mukavuus sallii.

Se onko varaa ilmanvaihto pienentää, niin sitä kysyä suunnittelialta/toteuttajalta. jos kolkuttelee kipurajaa, niin tilapäisesti pahimilla hetkillä tähtää niihin alituksiin.

Edit, ilmeisesti vedetään jo pienimmällä, toki jos se minimi teho säädetty kesällä, niin talvella ilmamäärät voi olla toiset.
Mutta jos paikallinen kokenuttoimija niin eikohän kuviot olle tuttuja ja sen mukaan säädetty. Jos kuitekin tyypillinen rakenus.

Kyllähän tähän mietittiin sitä koneellista ilmanvaihtoa kokonaan (että olisi ollut vaikka valloxin kone hoitamassa ilmantulon / poiston), mutta muutama firma ei suostunut edes tarjousta antamaan, yksi antoi tarjouksen joka oli +15000€ koska on vaikea kohde putkistoille.. Sen takia ei siihen päädytty.
Voin kuvitella että tuntihommilla houkuttelevampi, mutta tilaajalle vielä sumuisempaa.

Tietämättä yhtään minkälainen kohde, niin iso merkitys sillä minkä näköistä sietää, olkkarin seinällä IV kone ja pintavetona harvaa miellyttää.

Ja ei se IV kone lämmöntalteenotolla ihan totaali ihmettä tee, ja pohjoisessa kaikki etelänkoneet ei pysty samaan hyötysuhteeseen.

Tuolla rahalla lämittää kovasti, tai sitten tuo rahan voi käyttää lämmitsyratkaisuihin, myös niin missä hyödynnetään sitä lämmintä poistoilmaa, ottamatta kantaa onko se kannattavaa.

ILP sinulla kuullostaa ihan hyvältä startilta yhdessä ilmavaihdon kuuntoolaittamisen kanssa.
 

Eräilves

Turrien turri
Tukijäsen
Liittynyt
18.01.2019
Viestejä
2 077
Sori, kiitos.

Jos aiemmin ollut pelkkä saunanpoisto, niin se tuskin riittänyt kummoiseen, mainitsit myös muita tulipesiä, jotka myös poistoja.

Pohjoisessa tainnut olla pakkasiakin,

Mutta kuten tottesti, jos aiemmpi ilmanvaihto oli pahasti vajaa ja nyt on asiallinen, ja lämmität korvausilmaa suoralla sähköllä, niin se vaikuttaa suoraan sähkölaskuun ja luonollisesti säiden mukaan.

Jos ja kun noita muita lämmitysmuotoja, ILP, takka, niin kannattaa niillä lämmittää, eli säätää korvausilman lämpötilaa alemmaksi niissä rajoissa kun mukavuus sallii.

Se onko varaa ilmanvaihto pienentää, niin sitä kysyä suunnittelialta/toteuttajalta. jos kolkuttelee kipurajaa, niin tilapäisesti pahimilla hetkillä tähtää niihin alituksiin.

Edit, ilmeisesti vedetään jo pienimmällä, toki jos se minimi teho säädetty kesällä, niin talvella ilmamäärät voi olla toiset.
Mutta jos paikallinen kokenuttoimija niin eikohän kuviot olle tuttuja ja sen mukaan säädetty. Jos kuitekin tyypillinen rakenus.


Voin kuvitella että tuntihommilla houkuttelevampi, mutta tilaajalle vielä sumuisempaa.

Tietämättä yhtään minkälainen kohde, niin iso merkitys sillä minkä näköistä sietää, olkkarin seinällä IV kone ja pintavetona harvaa miellyttää.

Ja ei se IV kone lämmöntalteenotolla ihan totaali ihmettä tee, ja pohjoisessa kaikki etelänkoneet ei pysty samaan hyötysuhteeseen.

Tuolla rahalla lämittää kovasti, tai sitten tuo rahan voi käyttää lämmitsyratkaisuihin, myös niin missä hyödynnetään sitä lämmintä poistoilmaa, ottamatta kantaa onko se kannattavaa.

ILP sinulla kuullostaa ihan hyvältä startilta yhdessä ilmavaihdon kuuntoolaittamisen kanssa.
Juu, pikkuhiljaa tätä koitetaan rempata. Mutta kyllä sen ilman laadussa huomaa selkeästi, kun ilma vaihtuu ainakin nyt virallisesti.


Kyllähän tässä lisää eristettäkin pitäisi laitella jossai vaiheessa kattoon, mutta odotan siihen asti kunnes tekee samalla kattorempan.. kun pellit kuitenkin pitää ottaa pois, ja puoltoista kerroksinen talo kyseessä.
Pilppiä miettinyt myös joskus, jos sitä sais hyödynnettyä niin että pystyisi lämminvesivaraajan vettä lämmittämää.

Tuota putkistoa jos haluaisi vetää tänne tuloilmalle ja esmes valloxin koneelle, niin pitäisi kattoa purkaa (joko sisältä tai ulkoa, muuten ei mahdu vetämään putkistoja ja eristeitä) / seinistä mennä sisätiloissa sitten läpi.
 

Proscribo

Kiitos.
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
982
Kai tuo nyt tuntuu sähkönkulutuksessa, kun täytyy alkaa lämmittämään kylmää ulkoilmaa ts. ei se niiden laitteiden sähkönkulutuksen syytä ole. Näillä tiedoilla siellä tuskin on ilma liikkunut merkittävästi mihinkään suuntaan aiemmin (ellei sitten ole säännöllisesti pidetty tulia takassa).
 

Eräilves

Turrien turri
Tukijäsen
Liittynyt
18.01.2019
Viestejä
2 077
Kai tuo nyt tuntuu sähkönkulutuksessa, kun täytyy alkaa lämmittämään kylmää ulkoilmaa ts. ei se niiden laitteiden sähkönkulutuksen syytä ole. Näillä tiedoilla siellä tuskin on ilma liikkunut merkittävästi mihinkään suuntaan aiemmin (ellei sitten ole säännöllisesti pidetty tulia takassa).
Kyllähän se vaikuttaa todellakin, ja tiesin sen että jonkun verran näkkyy. Ajattelin, että onkohan oikeassa suuruusluokassa vuan kulutus sitten.

Ei se ilmanvaihto todellakaan ole ollut riittävä aikaisemmin. Toki kaikkeenhan tottuu (oli vanhalla pariskunnalla, heidän mukaansa riittänyt hyvin), mutta halusin että ilma rupeaa "oikeasti" täällä vaihtumaa kuten pitäisikin.. Talvisin takassa on tulet joka päivä, ja monta kertaa viikossa myös saunassa.


Edit. On tänne putki ja ikkunaremppa tehty 2000 luvulla, ettei ne sentään ole enään sieltä 80 luvulta.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 358
Talo vuodelta 2002, Vantaan keskeltä. Alkuperäiset Jäspin lämminvesivaraaja ja LTO-laitteena MUH Ilmava 120. Toiminnassa ei sinällään kummassakaan vikaa, mutta vähän haluttaisi etukenoon jo uusia ennen kuin hajoavat.

Tarjouksia tullut pyydettyä ja aika moni firma on ehdotellut, että korvaisi yhdellä Nilanin E-sarjan laitteella molemmat laitteet. Onko tästä kokemuksia?
 
Liittynyt
22.10.2018
Viestejä
399
Talo vuodelta 2002, Vantaan keskeltä. Alkuperäiset Jäspin lämminvesivaraaja ja LTO-laitteena MUH Ilmava 120. Toiminnassa ei sinällään kummassakaan vikaa, mutta vähän haluttaisi etukenoon jo uusia ennen kuin hajoavat.

Tarjouksia tullut pyydettyä ja aika moni firma on ehdotellut, että korvaisi yhdellä Nilanin E-sarjan laitteella molemmat laitteet. Onko tästä kokemuksia?
Pitääköhän tuollainen millaista ääntä eli sopiiko asennettavaksi kodinhoitohuoneeseen? Mua harmittaa, että edellinen omistaja laittoi kylppäriin rempassa vaan uudet vastukset. Joku vastaava pieni PILP hoitamaan tuloilmaa, käyttävettä ja KPH lattiaa olis voinutkin maksaa itsensä hyvin takaisin. Olisko tuo kolmisentonnia tyyriimpi, kuin pelkkä IV-kone ja varaaja erikseen? Riippunee varmaan aika paljon lämpimän veden kulutuksesta, että kannattaako vaiko eikö. Riittääköhän tuossa talvella kovwmmilla pakkasilla tehot tuloilmaan ja veteen molempiin?
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 372
Vaihdoin yläkerran ikkunaan takaiskulla varustetun venttiilin. Aika harvakseltaan sieltä tulee ilmaa, muttei ainakaan väärään suuntaan kulje.



Tälläinen 130 neliöinen omakotitalo lapin perukoilla, ja tuli kesällä tehtyä ilmanvaihto kuntoon. Ennen ei ollut poistoja kuin saunassa (piipun kautta), ja tuloräppänöitä ei missään.. eli rakenteitten läpi.

Nyt on koneellinen ilmanpoisto, ja mobair 2010:sillä / velco:n venttiileillä ilmantulo. Kesällä asennettu myös samalla mitsubishin RW35 ilppi.

Miettinyt tätä sähkön kulutusta nyt (useammalta kuukaudelta), kun on tuplaantunut entiseen verrattuna. Vaikka ilppikin on nyt, niin viekö ilmanvaihto x2 sähköä verrattuna siihen, kun sitä ei ennen ollut? :hmm:

Esim. Viime kuussa meni nyt 1500kwh, edelliseen vuoteen verrattuna esmes 680 kwh samassa kuussa.
Esim. 25m3/h poistoa nollakelissä on ~0.180kWh. Tuohon päälle mobairien vastukset niin kuluuhan sitä sähköä.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 158
Vaihdoin yläkerran ikkunaan takaiskulla varustetun venttiilin. Aika harvakseltaan sieltä tulee ilmaa, muttei ainakaan väärään suuntaan kulje.
Tuo varmaan jatko aiemmalle
Tiivistin oven ja ilmaa tulee silloin räppänästä. Taitaa hormi vaan vetää turhan vähän vielä tässä kelissä.

Korvausilma tulee oven kautta toisesta räppänästä/alakerrasta. Ongelma tuossa on että ilma tulee väärästä päästä sisään.
Eli korvausilma venttiili ikkunan karmissa ?

Jos se on suoraan ulos, niin en keksi mitä hyötyä takaiskuventtiilistä, ilmaa siitä menee ulospäin lähinnä silloin jos huoneessa on ylipainetta, ja se taasen vaarallinen tilanne, jolloin se avoimena tasaisi paine-eroa, eli ilma menisi siitä turvallista reittiä. eikä rakenteisiin.

Jos ikkuna venttiili niin että kiertää lasien läpi, niin tuolla voi huurtumista , lasin hikoilua ehkä vähentää, mutta ei poista itse juuriongelmaa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 372
Tuo varmaan jatko aiemmalle


Eli korvausilma venttiili ikkunan karmissa ?

Jos se on suoraan ulos, niin en keksi mitä hyötyä takaiskuventtiilistä, ilmaa siitä menee ulospäin lähinnä silloin jos huoneessa on ylipainetta, ja se taasen vaarallinen tilanne, jolloin se avoimena tasaisi paine-eroa, eli ilma menisi siitä turvallista reittiä. eikä rakenteisiin.

Jos ikkuna venttiili niin että kiertää lasien läpi, niin tuolla voi huurtumista , lasin hikoilua ehkä vähentää, mutta ei poista itse juuriongelmaa.
Ilman on tarkoitus mennä ulos hormista eikä tuloventtiilistä. Painovoimaisella ilmanvaihdolla paine-eroa syntyy väkisinkin.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
272
Talon yhteyteen suunnitteilla uusi autotalli (26m2) ja varasto (15m2). Ilmanvaihto on ollut nyt mietinnässä. Perusratkaisu olisi painovoimainen ja sen tehostus huipparilla. Olen nähnyt myös kehuja Mitsubishi Lossnay IV-koneista (täälläkin). Hintahan olisi suunnilleen huipparin verran. Onko täällä jollain kyseinen kone käytössä? Onko Lossnay pelkästään vai onko myös reiät seinässä? Mitä mieltä olette että saako esim tuo isompi kone ilman tarpeeksi "kiertämään" tallissa? Sehän kuitenkin puhaltaa ja imee ilmaa yhdestä kohtaa. Painovoimaisen ilmanvaihdon kanavat laitetaan yleensä eri päihin tilaa. Tehostusta tarvitsisi ainakin siihen, että saa märän auton kuivamaan. Eli saako pelkällä Lossnayllä auton kuivaksi? Ja lämmityksenä on lattialämmitys (MLP).

Niin tämä tuli tosiaan mieleen Rakennusmessuilla, kovasti esittelijä siellä kehui laitetta hyväksi autotalliin.

 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 598
Talon yhteyteen suunnitteilla uusi autotalli (26m2) ja varasto (15m2). Ilmanvaihto on ollut nyt mietinnässä. Perusratkaisu olisi painovoimainen ja sen tehostus huipparilla. Olen nähnyt myös kehuja Mitsubishi Lossnay IV-koneista (täälläkin). Hintahan olisi suunnilleen huipparin verran. Onko täällä jollain kyseinen kone käytössä? Onko Lossnay pelkästään vai onko myös reiät seinässä? Mitä mieltä olette että saako esim tuo isompi kone ilman tarpeeksi "kiertämään" tallissa? Sehän kuitenkin puhaltaa ja imee ilmaa yhdestä kohtaa. Painovoimaisen ilmanvaihdon kanavat laitetaan yleensä eri päihin tilaa. Tehostusta tarvitsisi ainakin siihen, että saa märän auton kuivamaan. Eli saako pelkällä Lossnayllä auton kuivaksi? Ja lämmityksenä on lattialämmitys (MLP).

Niin tämä tuli tosiaan mieleen Rakennusmessuilla, kovasti esittelijä siellä kehui laitetta hyväksi autotalliin.

Huippari lienee ihan järkevä valinta, oma talli on painovoimaisella ilmanvaihdolla ja toimii, mutta mulla tallissa seisoo harrastepeli niin kosteusrasitus on pientä. Kosteudenpoistajaa oon kyllä syyskaudella käyttänyt.

Edit: Lisäillään sen verran, että kun skenaariossa on talleissa usein kostean/jäisen auton tuominen talliin jonka seurauksena vettä on lattialla, niin tollanen kosteudenpoistaja on ainakin lämmityskaudella kovaa ilmanvaihtoa parempi ratkaisu. Tollasella saadaan aika pienellä energialla kuitenkin pumpattua vesi siitä lattialta/huoneilmasta säiliöön ilman että yhtään ylimääräistä lämpöä pumppaillaan tehostetun ilmanvaihdon takia ulos, joten ihan energiakulujen takia jos tallia kuitenkin lämmitetään voi kosteuskuormitettuna aikana olla ihan fiksua jo kustannusmielessä tukeutua tollaseen kosteudenpoistajaan.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 158
Ilman on tarkoitus mennä ulos hormista eikä tuloventtiilistä. Painovoimaisella ilmanvaihdolla paine-eroa syntyy väkisinkin.
Se on tärkeää ettei hormista imetä. Mutta jos asuntoon syntyy ylipainetta, niin kumpi parempi, menee osa pihalle raitisilmaventtiilistä, vs rakenteisiin.

Toki se suunniteltu poistokanava(hormi) pitää saada toimiin.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 372
Se on tärkeää ettei hormista imetä. Mutta jos asuntoon syntyy ylipainetta, niin kumpi parempi, menee osa pihalle raitisilmaventtiilistä, vs rakenteisiin.

Toki se suunniteltu poistokanava(hormi) pitää saada toimiin.
Hormi toimii. Sen imu ei vaan oikein riitä imemään tuloilmaventtiilistä, koska alakerrasta tulee myös ilmaa.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 158
Hormi toimii. Sen imu ei vaan oikein riitä imemään tuloilmaventtiilistä, koska alakerrasta tulee myös ilmaa.
Jos tuloilman venttiili suoraan ulos, ja siitä virtaa ilmaa ulos, niin tila on ylipaineinen, jos tukit tuloilmaventtiilin, niin ylipaine kasvaa.

Ylipainetta yleensä vältellään, koska silloin se kostea ilma hakee reittiä rakenteista, menee sinne mistä helpommin pääsee.

Jos antaa sen ylipaineen mennä siitä venttiilistä pihalle, niin maalikkona ajatellen se on parempi vaihtoehto, kun se että painaa kosteuden seiniin/yläpohjaan.


Tuulisella säällä voi tulla niitä ilmiöitä että tuulee läpitalon, mutta onko sekään ongelma vs tukittu ?
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 372
Jos tuloilman venttiili suoraan ulos, ja siitä virtaa ilmaa ulos, niin tila on ylipaineinen, jos tukit tuloilmaventtiilin, niin ylipaine kasvaa.

Ylipainetta yleensä vältellään, koska silloin se kostea ilma hakee reittiä rakenteista, menee sinne mistä helpommin pääsee.

Jos antaa sen ylipaineen mennä siitä venttiilistä pihalle, niin maalikkona ajatellen se on parempi vaihtoehto, kun se että painaa kosteuden seiniin/yläpohjaan.


Tuulisella säällä voi tulla niitä ilmiöitä että tuulee läpitalon, mutta onko sekään ongelma vs tukittu ?
Se paine-ero on niin pieni ettei siitä ole haittaa. Venttiili auki ikkuna menee huuruun.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 158
Venttiili auki ikkuna menee huuruun.
Tuota vähän arvuuttelin aiemmin. Ensin venttiili seinässä, patterin takana, tai ylempänä, sitten ikkunan karmissa, ja nyt ikkunassa niin että ilma tulee ikkunalasien välistä.


Ok, eli venttiili on niin että ilma kiertää ikkunan välistä sisälle, ja ylipainetapauksessa ulos.

Ja kun ventiilin laittaa kiinni niin se sitten menee jostain muualta, ja vesi poissa silmistä.

Ja koska venttiili on "takaiskuventiili", niin alipainetapauksessa aukeaa ja se muihin reittehin kiertynyt vesi jää sinne, minne sitten olikaan jäänyt.
 
Liittynyt
01.02.2017
Viestejä
766
Tälläinen 130 neliöinen omakotitalo lapin perukoilla, ja tuli kesällä tehtyä ilmanvaihto kuntoon. Ennen ei ollut poistoja kuin saunassa (piipun kautta), ja tuloräppänöitä ei missään.. eli rakenteitten läpi.

Nyt on koneellinen ilmanpoisto, ja mobair 2010:sillä / velco:n venttiileillä ilmantulo. Kesällä asennettu myös samalla mitsubishin RW35 ilppi.

Miettinyt tätä sähkön kulutusta nyt (useammalta kuukaudelta), kun on tuplaantunut entiseen verrattuna. Vaikka ilppikin on nyt, niin viekö ilmanvaihto x2 sähköä verrattuna siihen, kun sitä ei ennen ollut? :hmm:

Esim. Viime kuussa meni nyt 1500kwh, edelliseen vuoteen verrattuna esmes 680 kwh samassa kuussa.
En aivan hahmottanut systeemiäsi. Onko ilmanvaihdon poistossa siis lämmön talteenotto vai pelkkä huippuimuri?
Jos on pelkkä huippari niin kyllähän se energiaa puhaltaa harakoille vaikka olis mitä muita kapineita.
Tosin ainahan sen huipparin kuuluisi olla päällä vaikka hitaimmalla vaikka se olisi vain liesituulettimen poisto kuten meillä.
Vallox Digit SE hoitaa muuten koneellisen ilmanvaihdon. Siinä on lämmön talteenotto.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 598
En aivan hahmottanut systeemiäsi. Onko ilmanvaihdon poistossa siis lämmön talteenotto vai pelkkä huippuimuri?
Jos on pelkkä huippari niin kyllähän se energiaa puhaltaa harakoille vaikka olis mitä muita kapineita.
Tosin ainahan sen huipparin kuuluisi olla päällä vaikka hitaimmalla vaikka se olisi vain liesituulettimen poisto kuten meillä.
Vallox Digit SE hoitaa muuten koneellisen ilmanvaihdon. Siinä on lämmön talteenotto.
Ei taida tuossa olla mitään LTO laitetta, vaan vedetty vaan poistohormi ja tehty tuloilmaventtiilit. Tuossahan kun ilmanvaihdon vauhti kasvaa, niin kulutus lisääntyy, koska lämpöä kiertää ulos enemmän. Mulla menee talvikaudella kyllä eteläsuomessakin ilpinkin kera toista tuhatta kilowattituntia sähköä, ja mulla on koneellinen ilmanvaihto LTO:lla, niin ei toi kulutus lapissa toimivalla ilmanvaihdolla kuulosta mitenkään järkyttävän isolta.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 372
Tuota vähän arvuuttelin aiemmin. Ensin venttiili seinässä, patterin takana, tai ylempänä, sitten ikkunan karmissa, ja nyt ikkunassa niin että ilma tulee ikkunalasien välistä.


Ok, eli venttiili on niin että ilma kiertää ikkunan välistä sisälle, ja ylipainetapauksessa ulos.

Ja kun ventiilin laittaa kiinni niin se sitten menee jostain muualta, ja vesi poissa silmistä.

Ja koska venttiili on "takaiskuventiili", niin alipainetapauksessa aukeaa ja se muihin reittehin kiertynyt vesi jää sinne, minne sitten olikaan jäänyt.
Ei mikään vesi mene minnekkään. Ikkunalasi kondensoi jos ilma menee väärään suuntaan.
 

Coanda

Tulinen kastike
Tukijäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
309
Ei mikään vesi mene minnekkään. Ikkunalasi kondensoi jos ilma menee väärään suuntaan.
Tietysti se menee, on ihan yleinen ongelma että yläkerroissa termisen paine-eron aiheuttama ylipaine puskee kosteaa sisäilmaa yläpohjan ja ulkoseinien rakenteisiin, jossa vesi sitten kondensoituu ja rakenteet kostuvat.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 598
Ei mikään vesi mene minnekkään. Ikkunalasi kondensoi jos ilma menee väärään suuntaan.
Luulen että käyttäjä pulatunnus tuossa spekuloi, että jos kerran taipumusta olis ilmalla kulkea yläkerran ikkunassa korvausilmaventtiilistä ulos, niin silloin se yläkerran tila on ylipaineinen ulkoilmaan verrattuna ainakin jossain määrin, jolloin on kyllä aivan aito mahdollisuus, että kosteutta kulkee pikkuhiljaa rakenteiden läpi ilman mukana. Onko tuossa nyt automaattisesti joku riskitilanne -> ei todennäköisesti, mutta hyvähän tuo on tiedostaa. Jos huippuimuri imee ilmaa, niin asiahan ratkeaa sen verran voimakkaalla imulla, että myös yläkerta alipaineistuu. Jos on käytössä pelkästään painovoimainen ilmanvaihto, niin silloin ei varmaankaan asialle tarvitse tehdä mitään, koska se paine-ero ei niin iso ole, että merkittävän voimakkaasti ilma pyrkisi rakenteiden läpi, jos kerran ilmanvaihdolle on olemassa poisto ja kulkureitti sinne.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 158
Ei mikään vesi mene minnekkään. Ikkunalasi kondensoi jos ilma menee väärään suuntaan.
Jos se vesi kondensoituu ikkunalasiin, ja sen reitin tukit niin sitten se kondensoituu jonnekkin muualle, mutta ei näy käyttäjälle.
Jos se raitisilma venttiili on takaiskuventtiili, ja se tukkii sen ikkunareitin ylipaineisena, niin sama, mutta se ero siinä että kun tila tulee alipaineiseksi, niin venttiili aukeaa ja se muualle kondensoitunut vesi ei kuivukkaan.

Rintsikka painovoimaissa se alkupeärinen ilmanvaihto on mitä on, mutta ongelmat tulee siinä kun vähän "parannellaan". Ensimmäinen oli se että polttopuun käyttö väheni, eli ilmanvaihto väheni rajusti, seuraava heikenneys oli se kun tehtiin ikkunaremontti, eli aluperin korvausilmaa oli tullut raoista ja puitapoltetamalla poistettu. Jos pönttouuneja purettiin, niin silloin lisää tukittuun poistokanavia. Sitten vedenkäyttö lisäänty, mm. suihku
Öljykattila sai lähdön, jolloin sekin typillisesti vähensi kellarin tuuletusta ja sen poistoa. Sitten vuosien saatossa on saattannut sisäilmän lämpötila nousta, se sinänsä lisää painovoimaisen tehokkuutta, mutta jos se on jo kuristetty olemattomaksi, niin lisää lähinnä veden määrää ilmassa.


Se on toki yksilöllistä millaisessa sisäilmassa alkaa oireileen, ja onko millaisia muita asioita jäänyt tekemättä tai tehty muita mokia, niin millaista vauriota syntyy.

Keskustelulla nyt tarkoitus kannustaa pohtii tilannetta.

Jos tarina lähti siitä liikkeelle että alakerrasta tulee huonoailmaa yläkertaan, niin ehkä se ongelma ei ole se että ilmaliikkuu sisällä (painovoimaisessa yleensä tarvitaa väljät reitit), vaan se huonoilma.

Ikkunoiden huurtuminen(* yleensä viestii ylipaineesta, jolloin usein yritetään korjata se juuriongelma, ei sitä mikä kertoo ongelmasta.

(*
Moderneissa kohteissa voi modernin ikkunat huurtua, ilman että kyse ylipaineesta.

Lukijana kohteesta on hyvin niukasti ja sitä saati hyvin tipottain, joten kommentit on ihan kuvitteellisesta tilanteesta.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 372
Luulen että käyttäjä pulatunnus tuossa spekuloi, että jos kerran taipumusta olis ilmalla kulkea yläkerran ikkunassa korvausilmaventtiilistä ulos, niin silloin se yläkerran tila on ylipaineinen ulkoilmaan verrattuna ainakin jossain määrin, jolloin on kyllä aivan aito mahdollisuus, että kosteutta kulkee pikkuhiljaa rakenteiden läpi ilman mukana. Onko tuossa nyt automaattisesti joku riskitilanne -> ei todennäköisesti, mutta hyvähän tuo on tiedostaa. Jos huippuimuri imee ilmaa, niin asiahan ratkeaa sen verran voimakkaalla imulla, että myös yläkerta alipaineistuu. Jos on käytössä pelkästään painovoimainen ilmanvaihto, niin silloin ei varmaankaan asialle tarvitse tehdä mitään, koska se paine-ero ei niin iso ole, että merkittävän voimakkaasti ilma pyrkisi rakenteiden läpi, jos kerran ilmanvaihdolle on olemassa poisto ja kulkureitti sinne.
Se ylipainehan on luokkaa 5 pascalia - mitä hormit vetävät. Painovoimainen iv. Sellainen tuulessa pyörivä tötterö voisi ehkä parantaa vetoa hormissa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 372
Jos se vesi kondensoituu ikkunalasiin, ja sen reitin tukit niin sitten se kondensoituu jonnekkin muualle, mutta ei näy käyttäjälle.
Jos se raitisilma venttiili on takaiskuventtiili, ja se tukkii sen ikkunareitin ylipaineisena, niin sama, mutta se ero siinä että kun tila tulee alipaineiseksi, niin venttiili aukeaa ja se muualle kondensoitunut vesi ei kuivukkaan.

Rintsikka painovoimaissa se alkupeärinen ilmanvaihto on mitä on, mutta ongelmat tulee siinä kun vähän "parannellaan". Ensimmäinen oli se että polttopuun käyttö väheni, eli ilmanvaihto väheni rajusti, seuraava heikenneys oli se kun tehtiin ikkunaremontti, eli aluperin korvausilmaa oli tullut raoista ja puitapoltetamalla poistettu. Jos pönttouuneja purettiin, niin silloin lisää tukittuun poistokanavia. Sitten vedenkäyttö lisäänty, mm. suihku
Öljykattila sai lähdön, jolloin sekin typillisesti vähensi kellarin tuuletusta ja sen poistoa. Sitten vuosien saatossa on saattannut sisäilmän lämpötila nousta, se sinänsä lisää painovoimaisen tehokkuutta, mutta jos se on jo kuristetty olemattomaksi, niin lisää lähinnä veden määrää ilmassa.


Se on toki yksilöllistä millaisessa sisäilmassa alkaa oireileen, ja onko millaisia muita asioita jäänyt tekemättä tai tehty muita mokia, niin millaista vauriota syntyy.

Keskustelulla nyt tarkoitus kannustaa pohtii tilannetta.

Jos tarina lähti siitä liikkeelle että alakerrasta tulee huonoailmaa yläkertaan, niin ehkä se ongelma ei ole se että ilmaliikkuu sisällä (painovoimaisessa yleensä tarvitaa väljät reitit), vaan se huonoilma.

Ikkunoiden huurtuminen(* yleensä viestii ylipaineesta, jolloin usein yritetään korjata se juuriongelma, ei sitä mikä kertoo ongelmasta.

(*
Moderneissa kohteissa voi modernin ikkunat huurtua, ilman että kyse ylipaineesta.

Lukijana kohteesta on hyvin niukasti ja sitä saati hyvin tipottain, joten kommentit on ihan kuvitteellisesta tilanteesta.
Puhtaampaa se ulkoa tuleva ilma olisi kuin muualta asunnosta tuleva. Ei tuohon vaan taida olla mitään ratkaisua.
Joka tapauksessa tuo lisätty venttiili parantaa ilmanvaihtoa verrattuna siihen ettei sitä olisi ollenkaan.
 
Liittynyt
01.02.2017
Viestejä
766
Ei taida tuossa olla mitään LTO laitetta, vaan vedetty vaan poistohormi ja tehty tuloilmaventtiilit. Tuossahan kun ilmanvaihdon vauhti kasvaa, niin kulutus lisääntyy, koska lämpöä kiertää ulos enemmän. Mulla menee talvikaudella kyllä eteläsuomessakin ilpinkin kera toista tuhatta kilowattituntia sähköä, ja mulla on koneellinen ilmanvaihto LTO:lla, niin ei toi kulutus lapissa toimivalla ilmanvaihdolla kuulosta mitenkään järkyttävän isolta.
Joo ei. Menee mullakin 27 000 kWh vuosi jos en lämmittäisi energiavaraajaa puulla lainkaan. Mietin vaan sitä että jos ilmanvaihto on yhden suoran putken varassa liesituulettimesta taivaalle on vähän problematiikkaa tehon säädössä sikäli jossei ettei märkätiloissa ole mitään erillistä tehostusta tarvittaessa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 372
Tietysti se menee, on ihan yleinen ongelma että yläkerroissa termisen paine-eron aiheuttama ylipaine puskee kosteaa sisäilmaa yläpohjan ja ulkoseinien rakenteisiin, jossa vesi sitten kondensoituu ja rakenteet kostuvat.
Ilma on sitä kuivempaa mitä suurempi paine-ero muodostuu.
 

Coanda

Tulinen kastike
Tukijäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
309
Ilma on sitä kuivempaa mitä suurempi paine-ero muodostuu.
En ymmärrä mitä tämä tarkoittaa. Ei se huoneilman kosteuskuorma mihinkään muutu vaikka paine-ero tai ilmavirrat kasvaisivat millaisiksi. Kastepiste on kuitenkin jossain kohdin rakennetta ja rintsikassa tuskin on toimivaa höyrynsulkukerrosta ennen eristeitä.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 158
Se ylipainehan on luokkaa 5 pascalia - mitä hormit vetävät. Painovoimainen iv. Sellainen tuulessa pyörivä tötterö voisi ehkä parantaa vetoa hormissa.
Ylipaine vaipanyli ? talossa missä korvausilmaventtiilit, ei yllätys että ikkunat huurtuu.

Jos joku iv heppu käynyt mittaamassa, niin varmaan on mielipidekkin tullut.

Ilma on sitä kuivempaa mitä suurempi paine-ero muodostuu.
En tiedä mikä ajatuksen kulku tuossa. Jos ajattelet että ilma on lämpimpää, niin lämpimämpi ilma sitoo enemmän vettä.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 158
Puhtaampaa se ulkoa tuleva ilma olisi kuin muualta asunnosta tuleva. Ei tuohon vaan taida olla mitään ratkaisua.
Joka tapauksessa tuo lisätty venttiili parantaa ilmanvaihtoa verrattuna siihen ettei sitä olisi ollenkaan.
Jos se tulee rakenteista, niin se toki huonoa, tai jos se tulee likaisistatiloista.
Mutta jos tulee raitisilma venttiileistä, niin hyvää se kai on, jos ulkona venttiilien kohdalla ole jotain kompostia

Kaksikerroksissa rakennuksissa ei ole lainkaan tavatonta että ilma kulkee kerrosten välillä.

Se me tiedetään että jossain kylpuhuoneessa on poisto, mutta muut alakerron poistot on jääneet salaisuudeksi.
Kylpyhuoneen poisto muistaakseni oli huono.

Se ylipainehan on luokkaa 5 pascalia - mitä hormit vetävät. Painovoimainen iv. Sellainen tuulessa pyörivä tötterö voisi ehkä parantaa vetoa hormissa.
Edit.
Siis hormin venttiilistä mitattuna, mittauspisteestä, meillä ei ole tietoa millainen venttiili, joten tuosta ei voi päätellä ilmamääriä. mutta se ei kerro ylipaineisuutta vaipanyli. jos merkki oikein, niin kertoo ilmavirtauksen suunnan.

Postasin joskus venttiiliehdotuksia , niin muistaakseni sellaisia että jos määriä haluaa haarukoida niin pelkkä paine ero hormiin kertoo etumerkillä lähinnä suunnan.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 598
En ymmärrä mitä tämä tarkoittaa. Ei se huoneilman kosteuskuorma mihinkään muutu vaikka paine-ero tai ilmavirrat kasvaisivat millaisiksi. Kastepiste on kuitenkin jossain kohdin rakennetta ja rintsikassa tuskin on toimivaa höyrynsulkukerrosta ennen eristeitä.
Talvella lämpötilaeron kasvaessa ulko ja sisäilman välillä myös paine-ero kasvaa, mutta samalla sisäilman kosteus kyllä jonkin verran laskee, kun ulkoilma on kuivaa eli kaikista rankimmille ajoille kastepisteen osalta myös se sisäilma on aavistuksen kuivempaa. Isoa ongelmaahan tuossa nyt ei jokatapauksessa useasti ole, aika harvoin kuulee, että vanhojen talojen isoimmat ongelmat olisivat yläkertojen rakenteiden kostuminen sisäilmankosteudesta vaan ne rakenteet kyllä sitten tuulettuvat ja kuivuvat. Toki villat voi olla tollasissa keisseissä esim ullakoilla suhteellisen tummia, mutta ei tuossa nyt yleensä mitään isoa ongelmaa silti ole.
Joo ei. Menee mullakin 27 000 kWh vuosi jos en lämmittäisi energiavaraajaa puulla lainkaan. Mietin vaan sitä että jos ilmanvaihto on yhden suoran putken varassa liesituulettimesta taivaalle on vähän problematiikkaa tehon säädössä sikäli jossei ettei märkätiloissa ole mitään erillistä tehostusta tarvittaessa.
Joo, noi vanhemmat painovoimaiset kämpät on toki omalta osaltaan hankalia, poistojahan nyt olisi hyvä sitten olla ainakin oma erillisensä märkätiloihin. Mulla nykii about 130 neliöinen, mutta tätä alkuperästä kommentoijaa todennäköisesti kertaluokkaa uudempi kämppä LTO ilmanvaihdolla ja ilpillä varustettuna sellasta about 15000kWh vuoteen, oon poltellut takkaa ajoittain ihan fiilispohjasesti talvipakkasilla. Asennutin itse ilpin muuttaessa aikanaan, edellisen omistajan kulutus oli suoralla sähköllä ollut n. 25000kwh
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 372
En ymmärrä mitä tämä tarkoittaa. Ei se huoneilman kosteuskuorma mihinkään muutu vaikka paine-ero tai ilmavirrat kasvaisivat millaisiksi. Kastepiste on kuitenkin jossain kohdin rakennetta ja rintsikassa tuskin on toimivaa höyrynsulkukerrosta ennen eristeitä.
Paine-ero kasvaa ulkolämpötilan laskiessa ja pakkaskelillä sisäilmakin on kuivempaa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 372
Ylipaine vaipanyli ? talossa missä korvausilmaventtiilit, ei yllätys että ikkunat huurtuu.

Jos joku iv heppu käynyt mittaamassa, niin varmaan on mielipidekkin tullut.


En tiedä mikä ajatuksen kulku tuossa. Jos ajattelet että ilma on lämpimpää, niin lämpimämpi ilma sitoo enemmän vettä.
Netistä löytyy taulukoita mitä luokkaa paine-ero on. Esim. 7m korkeuserolla ollaan tuossa 5 pascalin paikkeilla.
 

Coanda

Tulinen kastike
Tukijäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
309
Kyllä se asumisen kosteuslisä riittää seinän kastelemaan, vaikkei siihen ulkoa tulisikaan ilmankosteutta lisäksi.

Paine-ero 7 metrin hormissa on tietysti riippuvainen lämpötilasta, mutta jos puhutaan esimerkiksi perus talvitilanteesta eli -10°C/+21°C niin termisen paine-eron suuruus on noin 10 pascalia, jos en ihan väärin laskenut.
 

Eräilves

Turrien turri
Tukijäsen
Liittynyt
18.01.2019
Viestejä
2 077
En aivan hahmottanut systeemiäsi. Onko ilmanvaihdon poistossa siis lämmön talteenotto vai pelkkä huippuimuri?
Jos on pelkkä huippari niin kyllähän se energiaa puhaltaa harakoille vaikka olis mitä muita kapineita.
Tosin ainahan sen huipparin kuuluisi olla päällä vaikka hitaimmalla vaikka se olisi vain liesituulettimen poisto kuten meillä.
Vallox Digit SE hoitaa muuten koneellisen ilmanvaihdon. Siinä on lämmön talteenotto.

Juurikin näin. Ilman lämmön talteenottoa onpi.

Talvella lämpötilaeron kasvaessa ulko ja sisäilman välillä myös paine-ero kasvaa, mutta samalla sisäilman kosteus kyllä jonkin verran laskee, kun ulkoilma on kuivaa eli kaikista rankimmille ajoille kastepisteen osalta myös se sisäilma on aavistuksen kuivempaa. Isoa ongelmaahan tuossa nyt ei jokatapauksessa useasti ole, aika harvoin kuulee, että vanhojen talojen isoimmat ongelmat olisivat yläkertojen rakenteiden kostuminen sisäilmankosteudesta vaan ne rakenteet kyllä sitten tuulettuvat ja kuivuvat. Toki villat voi olla tollasissa keisseissä esim ullakoilla suhteellisen tummia, mutta ei tuossa nyt yleensä mitään isoa ongelmaa silti ole.

Joo, noi vanhemmat painovoimaiset kämpät on toki omalta osaltaan hankalia, poistojahan nyt olisi hyvä sitten olla ainakin oma erillisensä märkätiloihin. Mulla nykii about 130 neliöinen, mutta tätä alkuperästä kommentoijaa todennäköisesti kertaluokkaa uudempi kämppä LTO ilmanvaihdolla ja ilpillä varustettuna sellasta about 15000kWh vuoteen, oon poltellut takkaa ajoittain ihan fiilispohjasesti talvipakkasilla. Asennutin itse ilpin muuttaessa aikanaan, edellisen omistajan kulutus oli suoralla sähköllä ollut n. 25000kwh
Kosteus täällä olisi n. 10% luokkaa tai allekin talvella, jollei olisi ilmankostuttimia käytössä. Eli rapsakan kuivaa..

Poistot löytyy vessasta, kylppäristä, keittiöstä sekä isosta kellarista joka talon yhteydessä (nämä toisella puolen taloa kaikki). Sekä toiselta puolen kämppää päämakuuhuoneen vaatehuoneesta, sekä yläkerran tuulikaapista poisto myös (näissä kahdessa pax calimat).
Sitten ilman tulo on taas eri paikoissa vastapuolella taloa. Eli ilma kulkee väkisinkin sitten talon läpi.

Ja talo on vm -76, siulla taitaa hieman uudempi kämppä ollanna :smile:
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 158
Netistä löytyy taulukoita mitä luokkaa paine-ero on. Esim. 7m korkeuserolla ollaan tuossa 5 pascalin paikkeilla.
Ymmärsinkö oikein, sinulla yläkerran makkarissa 7m pitkä hormi poistokanavana ja taulokasta katsoit jollain random lämpötilaerolla että siinä kanavassa on venttiilin kohdalla 5Pa alipaine, eli joku 20c astetta sisllä ja jossain nollanpintaan ulkona ?
Pakkaa sekoittaa se että alakerrassa on jokin tuntematon koneellinen poisto + muita tuntemattomia poistoja.
Yläkerran poistot, tai rivien välistä arvottavasti ainoa poisto, ei riitä tekemään yläkertaa alipaineiseksi, viillellä plus keleillä, vaan ikkunat huurtuu.

-20 c asteen pakkasilla sitten tilanne entistä huonompi.
 
Liittynyt
21.10.2016
Viestejä
4 598
Kyllä se asumisen kosteuslisä riittää seinän kastelemaan, vaikkei siihen ulkoa tulisikaan ilmankosteutta lisäksi.

Paine-ero 7 metrin hormissa on tietysti riippuvainen lämpötilasta, mutta jos puhutaan esimerkiksi perus talvitilanteesta eli -10°C/+21°C niin termisen paine-eron suuruus on noin 10 pascalia, jos en ihan väärin laskenut.
Ihan mielenkiinnosta, onko mitään lähdettä tuolle rakenteiden kastumiselle painovoimaisen ilmanvaihdon omaavissa kämpissä? Ihan vaan näin käytännön tasolla tuli asiaa funtsittua, kun kerran tota vanhempaa rakennuskantaa kuitenkin aika paljon on, eikä esimerkiksi homeongelmista ole ton ilmiön takia kuitenkaan erityisen paljoa puhetta missään mediassa tms jos nyt verrataan vaikkapa joidenkin valesokkelikämppien ongelmiin.

Näkisin itse, että painovoimaisella ilmanvaihdolla ongelmallisin aika lienee tällaiset syyskelit, kun ollaan kuitenkin vielä plussan puolella ja ilmankosteus ulkona voi olla suhteellisen iso ja tähän yhtälöön samalla tulee sitten tuo painovoimaisen ilmanvaihdon pieni paine-ero, niin tuota kosteusrasitusta voi rakenteisiin koitua enemmänkin. Hyvänä esimerkkinä tuon painovoimaisen ilmanvaihdon hitaudesta nyt syyskeleillä on nimenomaan tämä petepelurin keissi, missä väärään suuntaan yläkerran ikkunaräppänässä kulkeva kostea ilma kondensoituu ikkunalasien väliin. Talvella vaikkakin paine-ero on laskennallisesti suurempi, on myöskin tuo ilmanvaihdon nopeus paljon isompi ja tällöin myöskin asumisen kosteusrasitus on pienempää suhteessa ilmanvaihdon määrään ja ilma on kuivempaa. Riippuu höyrynsulkuratkaisuista ja seinärakenteen komponenteista sitten muuten, että miten isolla kosteusaltistuksella rakenteet ovat. Esim hirsi ei kovin herkkä kosteusvaihteluille ole, mutta höyrynsuluton villaeristetty seinä sitten on taas herkkä.

Ihan hyvähän näitä asioita on toki pohtia etenkin kun nykymenolla talvet on lauhempia ja syysmäinen keli kestää pidempään.

Esimerkiksi mulla oli autotallissa tossa joku ehkä vajaa kuukausi takaperin kun yölämpötilat oli suht korkeita ja satoi paljon niin kosteaa, että painovoimaisesti ilma ei vaihtunut järin nopeasti ja jotain naulassa roikkuvia tekstiilejä meni homeeseen ihan siellä sisätiloissa. Toki mulla on tallissa höyrynsulut yms, ettei siinä rakenteet olleet varsinaisesti vaarassa, mutta ihan hyvä huomioida, että keliolosuhteet voi aiheuttaa monimutkaisiakin tilanteita.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 158
Ihan mielenkiinnosta, onko mitään lähdettä tuolle rakenteiden kastumiselle painovoimaisen ilmanvaihdon omaavissa kämpissä?
Tuota, tainnut niitä pahimpia esimerkkejä päästä ihan päivälehtiin asti, jos ei muuten niin riidelty kaupan jälkeen korvauksista ja vastuista.

Rintsikka mikä rakennettu hyvällä paikalle, lämmitettetty puulla näihin päiviin asti, katto ym jutut pidetty kunnossa, eikä ole tukittu korvausilma reittejä ja saunottu pyykattu pihasaunassa. ja tuuletettu säännöllisesti, vaikka suunniteltu elinikä ylitetty rajusti, niin voi olla ihan kunnossa.

Samoin rempat oikealla ajatuksella tehty, pidetty paikat kunnossa ja ne kosteat tilat tehty kunnolla jne, ja vaikka pönttöuunit ja keitto puuleidet poistettu, niin voi olla paremmassa kunnossa kuin edellinen, mutta voiko sitä kutsua painovoimaiseksi, koneellisia poistoja jokatapauksessa. ja jos jäänyt joku painovoimainen hormi, niin ei ehkä pilaa rakenteita, mutta ongelmallinen.


Sitten jos joku painovoimainen imanvaihto ja ne uunit purettu, tehty pesuhuone, ja pyykki telineet, niin se kai monien tekijöiden summa mikä siellä ensi mädäntynyt.

Monessä rintsikassa on yläkertaa täydennysrakennettu, joko siellä ei ole ollut mitään, tai ollut "kesähuone", niiden kanssa sitten kirjavaa menestystä. jos alakerrasta tulee likasta kosteaa ilmaa jolle ei ylhäällä poistoja ja se yläkerran rakentaminen muutenkin riskialtis, niin ongelmia kai voi odottaa.

Vuotavat kosteus sulut voi olla useammassa kerroksessa, ja aika usein kai sen "ullakkon" tuuletus on niukan puoleinen, ja ehkä sinne menee joku kanava sisältä, sitten voi olla että vesikaton alla kovin niukkaa vinosisäkattojen kohdalla, aluskatteet puuttuu jne. Tässä nyt hypin siihen että jos tuhoja tullut, niin se miksi, ei ne aina johdu huonostailmanvaihdosta, vaan joku muu ongelma voi olla nopeampi.

Ja painovoimaisessa, ja myös koneellisessa painesuhteet välillä väärinpäin, ja varsinkin painovoimaisen aikaiset kämpät ei ole tiiviitä, niin kannattaa välttää sellaista automatiikkaa joka ylipaineistaa, mutta ei alipaineista. (en tarkoita että korvausilmaa pitäisi rakenteista imeä, vaan sitä että sinne painettu kosteus ei jäisi rakenteisiin)

Edellä oleva siis maalikon mutuila.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 372
Ymmärsinkö oikein, sinulla yläkerran makkarissa 7m pitkä hormi poistokanavana ja taulokasta katsoit jollain random lämpötilaerolla että siinä kanavassa on venttiilin kohdalla 5Pa alipaine, eli joku 20c astetta sisllä ja jossain nollanpintaan ulkona ?
Pakkaa sekoittaa se että alakerrassa on jokin tuntematon koneellinen poisto + muita tuntemattomia poistoja.
Yläkerran poistot, tai rivien välistä arvottavasti ainoa poisto, ei riitä tekemään yläkertaa alipaineiseksi, viillellä plus keleillä, vaan ikkunat huurtuu.

-20 c asteen pakkasilla sitten tilanne entistä huonompi.
Rakennuksen paine-ero on nollakelissä luokkaa 5 pascalia jos se on 7m korkea, - mitä hormit vetävät.
Ikkunat eivät huurru, paitsi se yksi jos korvausilmaventtiili on auki.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
8 372
Kyllä se asumisen kosteuslisä riittää seinän kastelemaan, vaikkei siihen ulkoa tulisikaan ilmankosteutta lisäksi.

Paine-ero 7 metrin hormissa on tietysti riippuvainen lämpötilasta, mutta jos puhutaan esimerkiksi perus talvitilanteesta eli -10°C/+21°C niin termisen paine-eron suuruus on noin 10 pascalia, jos en ihan väärin laskenut.
Ei tuonne kosteaa ilmaa juurikaan mene, ne menevät ulos.
 

Coanda

Tulinen kastike
Tukijäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
309
Ihan mielenkiinnosta, onko mitään lähdettä tuolle rakenteiden kastumiselle painovoimaisen ilmanvaihdon omaavissa kämpissä? Ihan vaan näin käytännön tasolla tuli asiaa funtsittua, kun kerran tota vanhempaa rakennuskantaa kuitenkin aika paljon on, eikä esimerkiksi homeongelmista ole ton ilmiön takia kuitenkaan erityisen paljoa puhetta missään mediassa tms jos nyt verrataan vaikkapa joidenkin valesokkelikämppien ongelmiin.

Näkisin itse, että painovoimaisella ilmanvaihdolla ongelmallisin aika lienee tällaiset syyskelit, kun ollaan kuitenkin vielä plussan puolella ja ilmankosteus ulkona voi olla suhteellisen iso ja tähän yhtälöön samalla tulee sitten tuo painovoimaisen ilmanvaihdon pieni paine-ero, niin tuota kosteusrasitusta voi rakenteisiin koitua enemmänkin. Hyvänä esimerkkinä tuon painovoimaisen ilmanvaihdon hitaudesta nyt syyskeleillä on nimenomaan tämä petepelurin keissi, missä väärään suuntaan yläkerran ikkunaräppänässä kulkeva kostea ilma kondensoituu ikkunalasien väliin. Talvella vaikkakin paine-ero on laskennallisesti suurempi, on myöskin tuo ilmanvaihdon nopeus paljon isompi ja tällöin myöskin asumisen kosteusrasitus on pienempää suhteessa ilmanvaihdon määrään ja ilma on kuivempaa. Riippuu höyrynsulkuratkaisuista ja seinärakenteen komponenteista sitten muuten, että miten isolla kosteusaltistuksella rakenteet ovat. Esim hirsi ei kovin herkkä kosteusvaihteluille ole, mutta höyrynsuluton villaeristetty seinä sitten on taas herkkä.

Ihan hyvähän näitä asioita on toki pohtia etenkin kun nykymenolla talvet on lauhempia ja syysmäinen keli kestää pidempään.

Esimerkiksi mulla oli autotallissa tossa joku ehkä vajaa kuukausi takaperin kun yölämpötilat oli suht korkeita ja satoi paljon niin kosteaa, että painovoimaisesti ilma ei vaihtunut järin nopeasti ja jotain naulassa roikkuvia tekstiilejä meni homeeseen ihan siellä sisätiloissa. Toki mulla on tallissa höyrynsulut yms, ettei siinä rakenteet olleet varsinaisesti vaarassa, mutta ihan hyvä huomioida, että keliolosuhteet voi aiheuttaa monimutkaisiakin tilanteita.
Lähteenä ihan oma työkokemus ja silmät, useammin kuin kerran olen nähnyt aika pehmeitä hirsiä yläpohjan nurkassa, kun ilmavuodot ovat pikkuhiljaa sinne kosteutta työntäneet eikä puu ole päässyt koskaan oikein kuivumaan. Työskentelen suuren kaupungin rakennusvalvonnassa, joten pääsen näkemään aika paljon erilaisia realisoituneita ongelmia. Talvella ilman massavirta rakennuksen ja rakenteen läpi on tosiaan suurempi ja ilman kosteussisältö vastaavasti pienempi, mutta se varsinainen sisäilman kosteuslisän tuottama kosteuden massavirta ei muutu mihinkään. Kastepiste löytyy sitten sieltä rakenteesta ja sinne se hiljalleen kertyy. On tietysti rakenteista ja tapauksesta kiinni että aiheuttaako se ongelmaa vai ehtiikö kuivua jossain vaiheessa.
 
Liittynyt
10.01.2019
Viestejä
16 158
Rakennuksen paine-ero on nollakelissä luokkaa 5 pascalia jos se on 7m korkea, - mitä hormit vetävät.
Ikkunat eivät huurru, paitsi se yksi jos korvausilmaventtiili on auki.
Rakennus on 7 metriä korkea? eli yläkerran hormi ei kovin pitkä venttiilistä ? (2 kerroksinen talo, ei kellaria).

Painerolla tässä ilmeisesti tarkoitat laskennallista termistä paine-ero 7 metrin matkalla vajaan 20c asteen lämpötilaerossa, ei sitä mikä alipaine hormi venttiilillä on. Jos poistoventiiliissä alipaine ja ylhäällä ja se tarpeeksi väljä, niin se vesi ei menisi ikkunanväliin. ja alakerran koneellinen poisto alipaineistaa alakertaa, riippuen sen tehosta ja kuinka hyvin korvausilmat reitit toimii.


Oliko siellä yläkerrassa vain yksi huone ja yläkerrassa vain yksi poisto. Yläkertaan jotkin rappauset ja ylhäällä joku tasenne/pieni aula, jossa ei poistoa, eikä tuloa. Tuosta tasenteelta ovi tuonne makuuhuoneeseen, jossa siis yläkerran ainoa painovoimainen poisto

Onko nämä raput, tasanne lämmintä tilaa, vai jotain puoliviileetä ?


Ei tuonne kosteaa ilmaa juurikaan mene, ne menevät ulos.
Vettä kiertyy ikkunan väliin, tukitaan se, --- vesi poissilmistä, ei ongelmaa
Se vesi menee jonnekkin, jos se ei mene pihalle, niin jonnekkin.

Jos ikkunassa venttiili joka aukeaa alipaineessa, niin se vesi jää tehokkaammin sinne minne se meni ylipaineen aikana.
 
Viimeksi muokattu:
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
239 151
Viestejä
4 193 796
Jäsenet
70 686
Uusin jäsen
palutada

Hinta.fi

Ylös Bottom