Ok, lähinnä pohdin asiaa kun lukee, että kestää jäätymistä ja kun laastipaljunkin kohdalla kerrotaan miten on pakkasenkestävä, mutta yhtäällä yllä kerrotaan miten menee palju per vuosi ja reunat ratkeaa kun on jäätynyt maahan kiinni.
Kuvasta tuli mieleen, että liikuttaako jää maatelinettä/pumppua? Jäät tuppaa elämään.
Arvoitus se on, mutta kokeile jotain semmosia mitä laitetaan pyykinpesukoneiden alle. Kumitassuja yms.
Eikös noiden värinänvaimennusjousten pitäisi olla jo parempi kuin vaimennuskumit? Vai siirtyykö se värinä rakenteisiin jotakin toista kautta?Olisiko kellään ideoita millä vähentää ulkoyksiköstä tulevaa värinää? Ulkoyksikkö on omakotitalon parvekkeella, asennettu maatelineeseen jousien päälle. Normaali tilassa ei mitään ylimääräistä ääntä tai värinää kuulu, mutta kovilla pakkasilla kierrosten noustessa tuntuu kuin talo olisi rakennustyömaalla. Talo on puutalo ja parvekkeen lattia on valettu betonista, alapuolella sijaitsee suihkutilat ja sauna.
Olen miettinyt jotain vaimennuskumia tms. noiden jalkojen alle, mutta miten toiminee pakkasessa ja miten paljon se muutenkaan vaimentaa värinöitä.
Aikanaan vanhan ilpin kanssa sulamisvedet valuivat muualtakin kuin pohjan aukoista. Tämä teki sen, että jääpuikkoja muodostui ulkoyksikön ja seinätelineen väliin tehden niistä "yhtä puuta" ja jyrinä oli sen mukainen. Eihän tässä ole siitä kyse?Olisiko kellään ideoita millä vähentää ulkoyksiköstä tulevaa värinää? Ulkoyksikkö on omakotitalon parvekkeella, asennettu maatelineeseen jousien päälle. Normaali tilassa ei mitään ylimääräistä ääntä tai värinää kuulu, mutta kovilla pakkasilla kierrosten noustessa tuntuu kuin talo olisi rakennustyömaalla. Talo on puutalo ja parvekkeen lattia on valettu betonista, alapuolella sijaitsee suihkutilat ja sauna.
Olen miettinyt jotain vaimennuskumia tms. noiden jalkojen alle, mutta miten toiminee pakkasessa ja miten paljon se muutenkaan vaimentaa värinöitä.
Ei toi pumpun sulatusjää mitään liikuta, maan routiminen kyllä sit jonkin verran. Kerran tota maatelineen asentoa vähän hienosäädin muutama vuosi sitten, mutta eipä tolle pidemmän päälle tarvitse mitään tehdä. En itseasiassa edes muista oonko koskaan aiemmin käynyt tota pumpun jäätilannetta edes ihmettelemässä, ehkä sillon ekana talvena kun toi oli käytössä kävin vilkasemassa, mutta mitään erikoisia muistikuvia ei ole asiasta joten ei varmaan mitään erikoista ainakaan ollut silloinkaan. Toki helpottaa, kun pumppu on sellasessa paikassa talon nurkalla ettei sinne tarvitse talvisin liikkua.
Kannattaa varmaan tyypata jotain tärinävaimentimia ton maatelineen alle. Noita on kyllä varmasti pakkasellakin toimivia jotain sylomer tms tuotteita. Kylmällä noi kaikki laakerivälykset yms kasvaa, niin tollasia resonointeja tulee ja jos sattuu huonolla tuurilla osumaan sellasille taajuuksille mihin toi runko vastaa niin se vielä pahentaa sitä runkomelua. En usko, että on mitenkään tekemätön paikka.Olisiko kellään ideoita millä vähentää ulkoyksiköstä tulevaa värinää? Ulkoyksikkö on omakotitalon parvekkeella, asennettu maatelineeseen jousien päälle. Normaali tilassa ei mitään ylimääräistä ääntä tai värinää kuulu, mutta kovilla pakkasilla kierrosten noustessa tuntuu kuin talo olisi rakennustyömaalla. Talo on puutalo ja parvekkeen lattia on valettu betonista, alapuolella sijaitsee suihkutilat ja sauna.
Olen miettinyt jotain vaimennuskumia tms. noiden jalkojen alle, mutta miten toiminee pakkasessa ja miten paljon se muutenkaan vaimentaa värinöitä.
Rakenteet. Tikkaat jäi eiliseltä kun kävin välikatossa.
Tuohon ei kerry jäätä eikä jääpuikkoja, ei ainakaan siinä määrin että vaikuttaisi ääneen.
Tommosia testasin, tuli sekä kuivausrummun että pesukoneen mukana ja toiset jouti testiin. Ei mainittavaa hyötyä, omasta mielestäni lisäsi tuon telineen elämistä pakkasella.
Tämmöstä olen vähän itsekin miettinyt, tarjontaa tuntuu olevan aika paljon ja hinnatkin vaihtelee laidasta laitaan.
Alunperin asennus oli suunniteltu kumien varaan, mutta totesi jo asentaessa, että ei kannata
Silloin kun masiina resonoi niin kumien tarpeen voi pikaisesti testata nostamalla kahteen pekkaan koko keksinnön irti maasta. Jos hiljenee niin kumit ostoon. Jotain mattoa paksusti tassujen alle voi olla ihan yhtä hyvä patentti. Jos ei hiljene niin tökkii vaan kaikkia paikkoja että mistä se tärinä menee rakenteisiin tai mikä siellä parvekkeella tärisee taloa vasten.
Jos kämpässä on toimivat salaojat, niin se vesi valuu siinä salaojasorassa salaojaputkeen mikäli sen laskee alleen. Toki sitä jäätä valuu myös poispäin seinästä, mutta tuota sulamisvettä ei kannata pelätä pelkästään sen takia, että vesi on märkää vaan noissa paljuratkaisuissa ne ensisijaiset hyödyt on ilpin lähistön jäätön maa kulkemista ajatellen tai jonkun riskirakenteen suojelu.-ei sitä vettä / lunta mahda kertyä sinne "rästään" alla olevalle paljun kokoiselle paikalle niin paljon yhteen kohtaan mitä tuo ilppi sinne syöksee jäätä sisuksistaan vähän väliä
-harvoin sitä vettäkään Suomessa tulee niin paljon vajaan puolen neliön kokoiselle alalle mitä palju tuottaa viikossa parissa eli 65 litraa
Ei tolle periaatteessa mitään rajaa ole. Hyötysuhde marginaalisesti heikkenee kun putkivedon pituus kasvaa, mutta muutaman metrin vedolla tuskin mitenkään merkittävästi. Meillä on vedetty olkkarin oven päällä olevan sisäyksikön ja olkkarin vieressä olevan makuuhuoneen nurkan takana olevalle ulkoyksikölle putkivedot ton makkarin seinän pituuden verran talon kulman taakse eli joku ehkä 5-6 metriä putkivetoa ja hyvin pelittää pumppu.
Kiitos vinkistä, nämä olivat vieläpä tarjouksessa
keväällä 
hoitaa jään sulamisen, joka etelä/länsi seinällä.
Tätä meinasin kysyä heti luettuani sanan "varastolaatikko". Harmi. Tuo olisi kivemman mallinen kuin laastipalju, koska ei reikäkahvojen avulla tulisi täyteen asti ellei ihan kukkuralle saakka pääse pakkasessa unohtumaan. Sellainen joustavampi palju on kestänyt jo pari talvea lyödä toistuvasti maahan ja sotkea pohjaa metsurinsaappaalla.Ensimmäisen pakkasjakson jälkeen ensimmäinen lyönti halkaisi koko laatikon, eli lienee muoviseos muuttunut tuotannossa tässä välissä
Joo. Jos ulkoyksikön valutusala oletetaan vaikkapa 400*500 mm kokoiseksi, sehän on vasta 0,2 m^2. Jos siihen kertyy viikossa tuo 65 litraa, mikä ei siis ole lähelläkään maksimia, tämä vastaisi 325 millimetrin sateita viikossa. Sellainen olisi melkoinen monsuuni ja vastaisi Suomessa monin paikoin yli puolta vuotuisesta sademäärästä.-harvoin sitä vettäkään Suomessa tulee niin paljon vajaan puolen neliön kokoiselle alalle mitä palju tuottaa viikossa parissa eli 65 litraa
Laitteesta ja asennuksesta riippuen näyttäisi oikein hyvältä. Oman ulkoyksikön alla kun ei ole mitään ohjaavia pintoja, tarvitaan hieman leveämpi. Suuri osa tavarasta tulee reunoilta.
Ei ollut paikallisella Hankkijalla, mutta oli siellä sellainen "lämmitettävä palju", kokokin sopiva. Hinta vain 199€. Ei jäätyis ollenkaan
Ei ollut paikallisella Hankkijalla, mutta oli siellä sellainen "lämmitettävä palju", kokokin sopiva. Hinta vain 199€. Ei jäätyis ollenkaan
Heh.. Menee ilmalämpön sähkönsäästön hyödyt, kun lämmitellään paljuja.
Tarpeeksi iso palju vaan niin voi talonväki käydä kylpemässä samalla rahalla.
kalliita? kaksi edullisempaa pumppua parempi, sulattavat eri aikaan mm. Jos vaan mahdollista asentaa kaksi. Eivätkä hajoa samaan aikaan.
Sopiiko Daikin pohjolaan?
Vaikea sanoa tuon linkin perusteella, kun eivät kerro mitään tietoja tuotteestaan.Sopiiko Daikin pohjolaan?
Hyvä kuulla jotain oikeita käyttökokemuksiakin!
Jos tuossa on sisäyksiköt samassa huoneessa, niin silloin ei tosiaan ole multisplitistä minkäänlaista etua.. Tai oikeastaan ylipäätään kahdesta koneesta, muuten kuin tietysti tehon kasvu, normaalisti tosin laitetaan vaan yksi tehokkaampi kone, jos lämmitetään jotain hallia tms isoa tilaa.Hyvä kuulla jotain oikeita käyttökokemuksiakin!
Yksikin ulkoyksikkö siis saattaa riittää, mutta kahdella ulkoyksiköllä saa toki enemmän lämmitystehoa.
Voihan ne ulkoyksiköt laittaa vaikka lähes vierekkäin samalle seinälle. Mielellään siis jonnekin "piiloon". Aina ei toki mahdollista.
Esim täällä on saman kokoiset Panasonic ja Daikin. Tosin Pana on 1.2kW vaan ja Daikin maksimit 2.8kW luokkaa. Lisäksi ei ole nyt Panasonic edes päällä.
Täälläkin saisi suojakourut olla ruskeat, mutta Pana oli laitettu valkoisella kourulla. Tosin olisi voinut jonkun euron maksaa uusista kouruista tuohon Panasoniciin. Ei tullut mieleen se vaihtoehto, kun asennettiin syksyllä 2024.
Kahden laitteen plussana tosiaan, että sulatukset tulee melkein aina eri aikaan. Ja ulkoyksikkö pääsee pienemmällä kuormalla, joka kanssa vaikuttaa sulatuksiin.
Omasta mielestä Daikin toimii oikein hyvin, 1981 talo, 120m2. Seinäjoki. Ei ole ollut ainakaan vielä mitään kiinnostusta lämmittää takkaa.
Totta. Tuo Daikin taitaa olla tehokkaammasta päästä pumppuja. Vanhempi Panasonic taitaa olla sitä keveintä 25 sarjaa ja muutenkin vanha pumppu jo.
Jos on vesikiertoinen lattialämmitys, niin itse ainakin laittaisin ehdottomasti VILPin.Meillä harkinnassa ILP. Nyt suorasähkölämmitys 2008 valmistunut yksikerros-okt (145m2) vesikierrolla. Asunnossa myös viilentävä PILP, mutta pöljästi lämmittää vain käyttöveden poistoilmalla. Nyt menee näillä pakkasilla 60-70 kwh/vrk ylläpitosähköön, joista suurin osa lattialämmitykseen (menoveden lämmöt 0-kelillä 26 astetta ja siitä aste lisää aina kun ulkolämmöt tippuu 5. Toinen makkari tiloista ehkä viilein, koska sille menevä lattialämmitysputki ovat kaavion mukaan pisimmän lenkin päässä. Aprikoinut, että pilpillä lämmittäessä, voisi näistä kuristaa tukilta kierron minimiin ja päästää reilummalla virtauksella tähän viileään makkariin+märkätiloihin. Kulutuksen vaikuttaa varmasti aivan liian isot ikkunat joista selkeästi hohkaa kylmää. Tiivisteet vaihdettu muutama vuosi sitten, samoin yläpohjaan lisätty puhallusvillaa.
Kuvassa ajateltu sijoituspaikka punaisella, ajatuksia?
Koko järjestelmän uusiminen ei vielä ajankohtaista. ILP tulisi vaan rinnalle avittamaan.
Tuhersin kauan pumppujen hankinnan kanssa (vanhan väsyneen mitsun tilalle). Tuli daikinin tarjous-kampanja niin 2 pumppua tuli sitten. Ekat 2 kk oli kämpässä liian kuuma, säädöt hakusessa ja muutenkin oli lämmin loppuvuosi 2025. Laitoin pois lämpötilakompensoinnit ja tarveohjauksen, niin toimii mielestäni nyt "oikein". En noista oikein saanut kiinni, että mitä tapahtuu. Hannes katkoi sähköt useampaan kertaan, niin tuntuu että ainakin toinen pumppu sekosi ja lakkasi lämmittämästä. IVO-buutti auttoi (ehkä?).
Asennuspaikka imho nyt parempi kuin alunperin, mutta näköjään tuo jäävesi osaa levitä useamman neliön alueelle. Ei nyt haittaa toki, kun pumput on 4-5m päässä sokkelista.
Tammikuun COP sovelluksesta katsottuna ~3. Pörssisähkön kanssa ihan ok "säästö".
Pumput alla kuvassa. Julkisivu + terassin alta. Ja tärinät välittyvät fennoskandian laatan kautta kaikille teille muillekin. =8)
Heh, terassi on joku 90m2 minkä alla ovat. Ja se on osin alta kokonaan auki ulkoilmaan ilman mitään ritilöitä, niin tuulee kyllä ihan hyvin. Kuvasta ei näy, mutta ovat ~metrin irti seinäsäleiköstä, niin mahtuu mm. huoltamaan.
Tuhersin kauan pumppujen hankinnan kanssa (vanhan väsyneen mitsun tilalle). Tuli daikinin tarjous-kampanja niin 2 pumppua tuli sitten. Ekat 2 kk oli kämpässä liian kuuma, säädöt hakusessa ja muutenkin oli lämmin loppuvuosi 2025. Laitoin pois lämpötilakompensoinnit ja tarveohjauksen, niin toimii mielestäni nyt "oikein". En noista oikein saanut kiinni, että mitä tapahtuu. Hannes katkoi sähköt useampaan kertaan, niin tuntuu että ainakin toinen pumppu sekosi ja lakkasi lämmittämästä. IVO-buutti auttoi (ehkä?).
Asennuspaikka imho nyt parempi kuin alunperin, mutta näköjään tuo jäävesi osaa levitä useamman neliön alueelle. Ei nyt haittaa toki, kun pumput on 4-5m päässä sokkelista.
Tammikuun COP sovelluksesta katsottuna ~3. Pörssisähkön kanssa ihan ok "säästö".
Pumput alla kuvassa. Julkisivu + terassin alta. Ja tärinät välittyvät fennoskandian laatan kautta kaikille teille muillekin. =8)
Itsellä ilp valinnassa " painoi" että laitteet on ainakin koottu euroopassa, ulkoyksikkö painaa sen ~+40 kiloa (jotain rautaa siellä on?) ja takuu 5 vuotta.Tilasin viime keväänä toisen Daikinin nykyisen kaveriksi ja tuli kyllä yllärinä kuinka paljon isompi toi ulkoyksikkö on tuossa uudessa vaikka pitäisi olla tehoa aika paljon vähemmän kuin olemassa olevassa. Tuli samanlainen illuusio kuin painavan elektroniikan kanssa, tuntuu laadukkaammalta ilman mitään oikeata syytä.
Siis jos sulla on siellä nyt EC9, niin on ihan järkevää laittaa sinne VILP lattiakiertoon. Tuo ei ole mikään koko järjestelmän uusiminen, vaan sen sähkökattilan rinnalle kytketään vaan esim monoblock vilp, ja sammutetaan EC9:n lämmitin.
