Ilmalämpöpumput eli ILPit

Tuleeko ulkoyksikkö parvekkeella aina "oman asunnon seinään", jos vaihtoehtona olisi myös paksu betoninen väliseinä oman ja naapurin parvekkeen välissä?
 
Tuleeko ulkoyksikkö parvekkeella aina "oman asunnon seinään", jos vaihtoehtona olisi myös paksu betoninen väliseinä oman ja naapurin parvekkeen välissä?

Tämä on varmaankin taloyhtiön päätös, joten isännöitsijä lienee oikea osoite kysyä. Minä sain rivariyhtiön päätyasunnossa luvan laittaa talon päätyyn kun kysyin.
 
Onko noista ottotehojen jumppaamisesta haittaa laitteelle?

Laitoin tuossa klo 09 tarveohjauksen 40%, huomannut että talvella myös hieman jumppaa ottotehoa. Tyytyväinen kyllä ollut talven ja nyt kesän pumpun toimintaan. Mietityttää, että onko hyväksi pumpulle tuo ottotehon sahaaminen. Tuo on ns. pätkäkäyntiä?

Pumppuna: Daikin Perfera 40 Nepura
-> Pumpussa käytössä jäähdytys 23c, puhallin 2/5 ja säädetty asetuksista, että puhallin ei sammu koskaan jäähdytyksellä.

Ottotehot:
ottoteho.png

Lämpötilat pumpun luona (keltainen daikinin lämpötila- ja sininen oma erillinen lämpötila-anturit):
lämpötila.png
 
Nyt on ollut niin pitkä hellejakso että 35 neliön yksiössä alkaa teho loppumaan kesken 4v vanhasta Toshiba Seiyasta, 2.5 kW pitäisi speksien mukaan olla jäähdytystehoa tuossa. 22 pyynti ja sisällä heittelee siinä 24-25 välillä ja sisäyksikön tuuletin käy aika kovalla.
Kämpässä on kaikki ikkunat eteläseinustalla niin aika kovaa saa kyllä taistella aurinkoa vastaan tuo vehje vaikka onkin kaihtimet kaikissa ikkunoissa.
Pitänee tilata tuohon viilennyskauden jälkeen ensimmäinen huolto, kenno näyttää silmämääräisesti suht puhtaalta mutta puhallinrumpuun on kyllä kertynyt varsin paksu kerros paskaa.
Eiköhän se ole vaan propelli paskainen eikä jaksa puhaltaa. Itsellä oli samaa pari vuotta sitten kun kämpän lämmöt alkoi nousta. Propelli oli melkein tukossa ja kun sen putsasin niin johan alkoi taas viileyttä tuleemaan. Sillä on aika iso merkitys että se ilma myös puhalletaan sieltä pois.
Alkuun voi vaikka jollain tikulla kärsivällisesti ritilän välistä putsaa suurimmat paskat ropelista niin huomaa kun alkaakin kylmää tulemaan.
 
Mitähän lie tapahtunut, vuosi sitten asennettua Mitsun MSZ-FT25VGK niin nyt oli pimeenä töistä kotiin tullessa. Eilisillasta asti ollu kuivauksella ja sulake menny pois päältä syystä tai toisesta. Ei kai tuo auta seurata, että toistuuko lähiaikoina.
 
Mitähän lie tapahtunut, vuosi sitten asennettua Mitsun MSZ-FT25VGK niin nyt oli pimeenä töistä kotiin tullessa. Eilisillasta asti ollu kuivauksella ja sulake menny pois päältä syystä tai toisesta. Ei kai tuo auta seurata, että toistuuko lähiaikoina.
Katso tuleeko tavara ulos sieltä kondenssiputkesta. Äkkiä voisi arvata, että ei tule ja vesi kertyy väärään paikkaan.
 
tulipa mieleen kun parveke on aika kuuma paikka vaikka laseja avaa, se on silti kuuma paikka kun alalasit aiheuttaa ilman pyörteilyä, että auttaisiko tuon kondenssiveden johdattaminen ulkoyksikköön jolloin se auttaisi jäähdyttämään kennoa? Onko tätä kukaan kokeillut hyötysuhteen parantamiseen. Tuli mieleen noista vanhoista Subaruista missä oli vesisuihku välijäähylle:)
 
Itse laitoin taas kuivauksen kummastakin päälle, kun pari päivää vettä tullu ja ukkostellun, ja helkuti hiostava viidakon keli.
Näyttävästi mitsu rw35 pystyy säätämään sitä kuivauksenkin lämpötilaa, mutta sitten on pakko käyttää sovellusta. Kaukosäätimen kautta ei pysty säätämään.
 
Pidätkö siis Daikinissa kuivausta aina päällä näillä keleillä?
Periaatteessahan tuon kuivauksen kannattaa Daikinissa pitää jatkuvasti päällä. Eli ei juuri kuivaa, jos lämpötila onkin jo liian alhainen.

Eli asetus nollaantuu, kun vaihtaa jonkun toisen tilan ja sitten kuivauksen uudelleen. Ja lämpötila laskee taas sen 1 asteen (noin) kuivauksen aikana.


Manuaalinen kuivaustila varmaan olisi puhallin automaatilla? Mutta toki erilainen automatiikka on silloin käytössä.
 

Mitenkä tälläinen vertautuu Mitsubishiin ja Viessmanniin? Hinta asennettuna olis 300€ edullisempi. Asennuskohde olisi 43m2 rivarikämppä, joten pienemmälläkin kyllä toki pärjäisi.
 
pumppu on asennettu parvekkeen pistotulppaan suoraan. Tulisiko siinä silti olla erillinen vikavirtakytkin tai pääkytkin? Mietin, menikö asennus virallisten ohjeiden mukaan kun kerrostalossa ollaan? Itse laite seisoo sellasten kumiharkkojen päällä, ettei ole kiinni missään eikä siten resonoi rakenteisiin.
 
pumppu on asennettu parvekkeen pistotulppaan suoraan. Tulisiko siinä silti olla erillinen vikavirtakytkin tai pääkytkin? Mietin, menikö asennus virallisten ohjeiden mukaan kun kerrostalossa ollaan? Itse laite seisoo sellasten kumiharkkojen päällä, ettei ole kiinni missään eikä siten resonoi rakenteisiin.
Pistokkeen saa irrotettua, eli virtakytkin on aika turha silloin. Ei siis tarvitse kytkintä.
 
pumppu on asennettu parvekkeen pistotulppaan suoraan. Tulisiko siinä silti olla erillinen vikavirtakytkin tai pääkytkin? Mietin, menikö asennus virallisten ohjeiden mukaan kun kerrostalossa ollaan? Itse laite seisoo sellasten kumiharkkojen päällä, ettei ole kiinni missään eikä siten resonoi rakenteisiin.
Ilpin ulkoyksikön kautta tehty kytkentä pistotulpalla olemassa olevaan parvekkeen pistorasiaan (yleensä 10A) on hyväksytty menetelmä. Mitään uutta erillistä sähkövetoa ja turvakytkintä ei tarvita. Jos ne ”harkot” ovat alla olevan linkin mukaisia, niin ne ovat yksi parhaimmista ratkaisusta kerrostalon parvekkeelle.
 
pumppu on asennettu parvekkeen pistotulppaan suoraan. Tulisiko siinä silti olla erillinen vikavirtakytkin tai pääkytkin? Mietin, menikö asennus virallisten ohjeiden mukaan kun kerrostalossa ollaan?
Määräykset eivät edellytä vikavirtasuojakytkintä ILPille, mutta laitteen valmistaja voi sitä edellyttää, mutta jos partsin pistorasia on vikavirtasuojattu, se kyllä täyttää sen vaatimuksen. Kahdessa peräkkäisessä samanarvoisessa vikiksessä ei ole teknisessä mielessä mitään järkeä.
 
Ilpin ulkoyksikön kautta tehty kytkentä pistotulpalla olemassa olevaan parvekkeen pistorasiaan (yleensä 10A) on hyväksytty menetelmä. Mitään uutta erillistä sähkövetoa ja turvakytkintä ei tarvita. Jos ne ”harkot” ovat alla olevan linkin mukaisia, niin ne ovat yksi parhaimmista ratkaisusta kerrostalon parvekkeelle.
jep tollaset ne oli. Mietin, että kannattaisiko niitä ruuvata betoniin kiinni mutta koska on terassimatto parvekkeella enkä alkanut sitä leikellä noiden kohdalta päätin, että olkoon toistaiseksi irti jotta maton vaihto on helpompaa jos tulee tarve.
 
jep tollaset ne oli. Mietin, että kannattaisiko niitä ruuvata betoniin kiinni mutta koska on terassimatto parvekkeella enkä alkanut sitä leikellä noiden kohdalta päätin, että olkoon toistaiseksi irti jotta maton vaihto on helpompaa jos tulee tarve.
Älä missään nimessä ruuvaa niitä kiinni. Itse ulkoyksikkö painaa jo kymmeniä kiloja ja nuo "harkot" kilon- pari kappale. Se ulkoyksikkö ei siitä ilman maanjäristystä liiku milliäkään.
 
Määräykset eivät edellytä vikavirtasuojakytkintä ILPille, mutta laitteen valmistaja voi sitä edellyttää, mutta jos partsin pistorasia on vikavirtasuojattu, se kyllä täyttää sen vaatimuksen. Kahdessa peräkkäisessä samanarvoisessa vikiksessä ei ole teknisessä mielessä mitään järkeä.
Tähän voisi tarkentaa, jos talo on rakennettu vaikka 80-luvulla siihen pistorasiaan sovelletaan sen aikaisia määräyksiä. 80-luvun taloissa on maadoitetut ulkokäyttöön soveltuvat pistorasiat, eikä niitä tarvitse ilpin kytkennän takia vaihtaa. Myös rikkoutuneen vanhan pistorasian saa vaihtaa vastaavaan.
 
pumppu on asennettu parvekkeen pistotulppaan suoraan. Tulisiko siinä silti olla erillinen vikavirtakytkin tai pääkytkin? Mietin, menikö asennus virallisten ohjeiden mukaan kun kerrostalossa ollaan? Itse laite seisoo sellasten kumiharkkojen päällä, ettei ole kiinni missään eikä siten resonoi rakenteisiin.
Eihän tuollainen ilppi juuri eroa siirrettävästä käytännössä, eli ihan perus pistotulpalla ok kytkeä kuten lähes mikä vaan sähkölaite.. Meille tulossa samanlailla ja vapaasti kumitassuille parvekkeen nurkkaan.
 
Tähän voisi tarkentaa, jos talo on rakennettu vaikka 80-luvulla siihen pistorasiaan sovelletaan sen aikaisia määräyksiä. 80-luvun taloissa on maadoitetut ulkokäyttöön soveltuvat pistorasiat, eikä niitä tarvitse ilpin kytkennän takia vaihtaa. Myös rikkoutuneen vanhan pistorasian saa vaihtaa vastaavaan.
Joo, mutta jos ilpin valmistaja edellyttää vikistä, niin sitten sille on erikseen sellainen laitettava jos pistorasia ei ole vikavirtasuojattu.
 
Mitenkä tätä kosteutta parhaiten saisi pois? Rupiaa sisällä olemhaa alhaalla 52-56% kosteus, ja yläkerrassa jo 60-64%...

Alakerran mitsu rw35 ja yläkerran gree sp-x 25 kummatkin kuivaus toiminnolla olleet, eikö vaan pysty enempään?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 151
Viestejä
4 865 678
Jäsenet
78 530
Uusin jäsen
KuningasJari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom