Ilmalämpöpumput eli ILPit

[Eräilves]

Eikai se ihan suora ole? Kaatoa siinä on aikalailla varmasti.

Tuo suora osuus on suora, mutta nuo alaspäit menevät tieteki suoraa alas.
Niin se asentaja meinas, ettei siit haittaa ol?

 

[masaf2]

Varmaan valuu mutta voi olla myös että joskus ei. Ja miten se poistoletku lienee taiteiltu tonne kotelon sisään?

Vois kuvitella että joku tällanen asennus ois käynyt paremmin järkeen, mutta varmaan noita kulmapaloja ei sattunut olemaan kuin 90 asteen kulmassa:

Eihän niitä kulmapaloja tarvikaan olla ku 90 astetta - fiksumpi asentaja sahaa kourujen tai kulmien päät haluttuun kulmaan siitä vakiosta suorasta, niin saa ihan portaattomasti kyllä. En tiiä missä koulussa sitä sahaamista ja maalaisjärkee opetettais, mut ton ois saanut kuvan punaista reittiä helposti.

Esteettisesti ja toiminnallisesti mä ainaki diggaisin punaisesta viivasta. Amatikorkeessa joskus sanottiin et kaks tärkeintä asiaa on 1. Vesi valuu alamäkeen ja 2. Kakka kelluu.

 

[B170]

Tuo suora osuus on suora,

Herkemmin saattaa jäädä joku "pölykökkö" tukkeeksi, jos kaatoa ei ole yhtään. Lisäksi se, että onko letku siellä varmasti suorana, pienikin nousu estää virtauksen. Meillä laittoi asentaja kaatoa jo 1m vaakavedollekin.
Mutta tarkoitus ei ole pelotella, käytössä sen sitten näkee ja vaatii takuuna korjauksen, kähos alkaa ruikkia.

 

[juhaa]

Kyllä, muistaa vain tarkkailla ja vaikka kokeillakin nyt alkuun kaatamalla sinne vettä. Itse laitoin ja laittaisin kaatoa sentin per metri.

 

[Jaguafgeg]

Avaa reiän ensimmäiseen mutkaan ja siitä kondenssivesi katolle

 

[Eräilves]

Avaa reiän ensimmäiseen mutkaan ja siitä kondenssivesi katolle

Sitä vähän mieteinkin, koska talvellahan se ei ole käytössä kuitekha

 

[Starglazer]

Tuo suora osuus on suora, mutta nuo alaspäit menevät tieteki suoraa alas.
Niin se asentaja meinas, ettei siit haittaa ol?

Kyllä tossa mun järjen mukaan pitäisi edes vähän kaatoa olla. Eikö tossa ole monta metriä suoraa osuutta?
Toisaalta ei ainakaan tässä Oulun korkeudella kondenssivettä tule juurikaan kesän aikana. Hyvä jos pari ämpärillistä tulee. No tarkasti en ole mitannut mutta ämpärin täyttymisessä menee todella kauan Että ehkä tuo suora osuus ei tosiaan haittaa?

 

[Eräilves]

Kyllä tossa mun järjen mukaan pitäisi edes vähän kaatoa olla. Eikö tossa ole monta metriä suoraa osuutta?
Toisaalta ei ainakaan tässä Oulun korkeudella kondenssivettä tule juurikaan kesän aikana. Hyvä jos pari ämpärillistä tulee. No tarkasti en ole mitannut mutta ämpärin täyttymisessä menee todella kauan Että ehkä tuo suora osuus ei tosiaan haittaa?

Onhan siinä jokunen metri sitä suoraa pätkää.

Ei sitä kondenssivettä tullu viime kesänä täällä mitsusta paljoa myöskää, mutta ainahan sitä miettii kuitenkin että pelaa kuten pittää tarvittaessa..

 

[jad]

Ilmanpaine-erosta se johtuu.

Vaikea uskoa, että paine-ero olisi niin suuri, että tähän vaikuttaisi. Pakko olla jotain muita tekijöitä mukana. Vähän kuin lento-onnettomuuksissa. Mikään yksittäinen tekijä ei selitä, mutta onnettomien sattumien summa saa tuon aikaan.

Mitenkäs tuo vaaka osuus, eihän se haittaa tuossa kait kesällä vedelle? Kun suoraan tiputusta on kuitenkin alkuhun, ja sitten vaaka osuude jälkee taas alaspäit suorhaa? Asentaja meinasi että kyllä se valuu siitä alas asti ihan.

Kyllähän tuo alun pudotus pitää huolen siitä, että vesi kyllä valuu ulos asti. Jos huolestuttaa, niin ainahan sen kondenssiletkun voi kannakoida tuolla kotelon sisällä site, että saa kaatoa tuon kotelon korkeuden verran. Itse en huolestuisi.

 

[vesiränni]

Nyt tuli aamulla tuo green nordic sp-x 25 malli asenneltua, vaikuttaa hyvältä kyllä. Yllättävän iso ulkoyksikkö näytti oleva myös

Kondenssivesi asenus aiheuttaa jossain vaiheessa ongelmia. Uutena toimii hetken, likaa alkaa kertymään letkuun kun mutkittelee, joku aamu vedet lattialla. Noin pitkää vaakavetoa ei saa letkulla tehdä, putkella nippa nappa ok. Letku ei saa olla ämpärissä.
Ja ilpit ei tarvi katoksia, tuo viritys sadekatto laskee coppeja, huomattavia eroja copissa. Rivitaloon joskus pistettiin joka kämppään ilppi ja kwh mittaus. Katoksellinen asennus vei talvisin selvästi enemmän sähköä. Puhumattakaan koteloista.

 

[Eräilves]

Kondenssivesi asenus aiheuttaa jossain vaiheessa ongelmia. Uutena toimii hetken, likaa alkaa kertymään letkuun kun mutkittelee, joku aamu vedet lattialla. Noin pitkää vaakavetoa ei saa letkulla tehdä, putkella nippa nappa ok. Letku ei saa olla ämpärissä.
30v aikana Suomen Porissa moneen kertaan koiteltu.
Ja ilpit ei tarvi katoksia, tuo viritys katos laskee coppeja, huomattavia eroja copissa. Rivitaloon joskus pistettiin joka kämppään ilppi ja kwh mittaus. Katoksellinen asennus vei talvisin selvästi enemmän sähköä.

Hmm, ookkeit. Eli parempi tuonne katolle laittaa se kondenssi vesi tulemhaa, kun helpost toteutettavissa. Ei varmana siinä pääs tukkoo menemhää sit ainakaa kun suoraa alaspäit vaan vähä matkaa.

Tuo katos haittaa, vaikka on pelkästään päältä? Ajattelin, että sivuilta saa ilmaa kuitenkin kun avonainen sieltä

 

[B170]

Ei varmana siinä pääs tukkoo menemhää sit ainakaa kun suoraa alaspäit vaan vähä matkaa.

Vanhan pumpun kondenssi meni juuri noin katolle ja toimi varmasti. Hauska, kun hellepäivänä syöksytorvesta tiputteli vettä.

 

[vesiränni]

Hmm, ookkeit. Eli parempi tuonne katolle laittaa se kondenssi vesi tulemhaa, kun helpost toteutettavissa. Ei varmana siinä pääs tukkoo menemhää sit ainakaa kun suoraa alaspäit vaan vähä matkaa.

Tuo katos haittaa, vaikka on pelkästään päältä? Ajattelin, että sivuilta saa ilmaa kuitenkin kun avonainen sieltä

Ulkoyksikön kennolle täytyisi sen ilman mitä propelli pyörittää kulkea suht vapaasti. Nyt yhdeltä suunnalta jumissa.
Kennon ja seinän välinen rako yleensä kerrottu asennus papereissa. Kuvassa hyvinkin pieni. Ja puuseinä taustalla, turhaa kosteusrasitetta. 150mm yleensä minimietäisyys kiviseinään.

 

[jad]

ChatGPT:n vastaus:
Tämä ilmiö johtuu putkessa syntyvästä vastapaineesta eli sifoniefektistä, joka estää kondenssiveden vapaata virtausta. Tarkemmin:
Mikä tapahtuu:
Kun ilmalämpöpumpun kondenssivesiletkun pää on upotettuna veteen astiassa, letkuun muodostuu vesilukko eli alipaineen vuoksi syntyy vastus, joka estää veden valumisen letkua pitkin ulos. Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö tuottaa jatkuvasti kondenssivettä, mutta kun virtaus estyy:

• Vesi alkaa kertyä sisäyksikköön.
• Lopulta se ylivuotaa tai roiskuu puhallusilman mukana ulos laitteesta.
• Roiskuminen voi näkyä erityisesti ilmanohjaimista tai puhallusritilöistä.
• 
  
• Mistä tämä johtuu fysikaalisesti:

Letkun pää veden alla aiheuttaa sen, että ilman ei ole mahdollista virrata vapaasti letkun läpi. Kun letkuun syntyy alipaine (koska painovoima vetäisi vettä ulos, mutta ilman ei anneta tulla tilalle), virtaus pysähtyy. Tätä kutsutaan sifoniksi tai tukkeumaksi paine-erosta johtuen.

Taitaa tuo ChatGPT jäljillä olla.

Tätä kutsutaan sifoniksi tai tukkeumaksi paine-erosta johtuen.

Niin varmaan joo. Sifoni tunnetaan myös nimellä lappo.

Tyypillisestihän tuo kondenssiletku on jotain ~ 15-20mm sisähalkaisijaltaan. Ei sitä kondenssivettä niin paljon synny, että sitä putken täydeltä tulisi. Käytännössä siis ne vesitupat valuu putken "pohjaa" pitkin pihalle ja ilma liikkuu vapaasti sieltä sisäyksikön päästä.
Jos letku on vaakavedossa aallolla yli oman halkaisijansa verran, niin silloin tietysi aallonpohjaan voi kertyä koko letkun täyttävä vesihelmi, joka tehokkaasti estää ilman kulun ja voi johtaakin sisäyksikön päässä ylivuotoon.

Itse tosin pidän tuollaista letkun vetoa asennusvirheenä, mutta ehkä se sitten on maan tapa vedellä vähän sinnepäin.

 

[nortti.fi]

Ei ollu tosiaa muita kuin 90 ast kulmapaloja, ja nätimpi tuollait mielestän kui vinossa
Mutta vesi menee pois kuiteki, ettei voi kertyä ja tulla sisäyksikö kautta sit? Sitä mieti ainoastaa.
Se ei haittaa jos sinne suoralle sitä vähän jää lillumaan

Kuten jo edellä kirjoitettiin, jos haluat varmistaa kondenssiveden kulun, niin tuosta kuvan paikasta letku ulos ja voi tiputella katolle. Ne asennuskotelon kannet ja kulmapalat on vaan painettu kiinni, eli lähtee käsin vetämällä irti. Jos haluaa hifistellä, niin tuollaisen Asennuskotelon T-haara – Innoair Oy voi laittaa siihen kulmaan ja vetää kulmasta sitä suoraa koteloa muutaman kymmenen senttiä alaspäin. Muut putket voi jättää sen nykyisen asennuskotelon sisään. Niissä ei tarvita kaatoa.

 

[Eräilves]

Ulkoyksikön kennolle täytyisi sen ilman mitä propelli pyörittää kulkea suht vapaasti. Nyt yhdeltä suunnalta jumissa.
Kennon ja seinän välinen rako yleensä kerrottu asennus papereissa. Kuvassa hyvinkin pieni. Ja puuseinä taustalla, turhaa kosteusrasitetta. 150mm yleensä minimietäisyys kiviseinään.

Mittasin niin 19cm näytti tuo väli oleva taka kennostosta seinään. Pitääpi ottaa huomenissa tuo katos pois, sekä se kondenssi letku tuonne katolle

 

[Oksa]

Joku tänne aiemmin linkitti mittauksen, jonka mukaan kotelolla ollut merkittävää vaikutusta lämmitystehoon: https://www.zinchouse.dk/media/wysiwyg/300-KLAB-12-036.pdf

 

[Eräilves]

Joku tänne aiemmin linkitti mittauksen, jonka mukaan kotelolla ollut merkittävää vaikutusta lämmitystehoon: https://www.zinchouse.dk/media/wysiwyg/300-KLAB-12-036.pdf

Tuon mukaan merkittävää eroa ei ollut

 

[Oksa]

Tuon mukaan merkittävää eroa ei ollut

Näin tarkoitin siis kirjoittaa aiemman keskustelun jatkoksi, jäi sopivasti kieltosana lauseesta pois

 

[vesiränni]

Tuon mukaan merkittävää eroa ei ollut

Vanha 15 vuoden takainen tutkimus tarina, koneet sen jälkeen muuttuneet. Ja tanskan ilmastolla juuri mitään tekemistä Suomen ilmaston kanssa.
Ja otettu hetkellisiä lukemia, oikeaan testiin tarvittaisiin 10 päivän ajoa vaativassa kelissä.
Ja vanhalla r410a ajettu.

 

[pulssi]

Vanha 15 vuoden takainen tutkimus tarina, koneet sen jälkeen muuttuneet. Ja tanskan ilmastolla juuri mitään tekemistä Suomen ilmaston kanssa.
Ja otettu hetkellisiä lukemia, oikeaan testiin tarvittaisiin 10 päivän ajoa vaativassa kelissä.
Ja vanhalla r410a ajettu.

Laita nyt joku jotain faktaa tueksi, muuten on nettihuutelu vs tutkimus.

Noin äkkiseltään ajateltuna koppi pitää laitetta paremmin viimalta ja lumisateelta suojassa, eli hukkaa vähemmän lämpöä -> marginaalisesti parempi hyötysuhde, kuten tutkimuksessakin näkyy. Miten esimerkiksi kylmäaineen vaihtuminen vaikuttaa tulokseen?

 

[vesiränni]

Laita nyt joku jotain faktaa tueksi, muuten on nettihuutelu vs tutkimus.

Noin äkkiseltään ajateltuna koppi pitää laitetta paremmin viimalta ja lumisateelta suojassa, eli hukkaa vähemmän lämpöä -> marginaalisesti parempi hyötysuhde, kuten tutkimuksessakin näkyy. Miten esimerkiksi kylmäaineen vaihtuminen vaikuttaa tulokseen?

Luet hiukan vaikka fysiikkaa niin selviää r32 suhteen asia, lumisateelta suojassa

 

[Tuomi0]

Tuon mukaan merkittävää eroa ei ollut

Ompa muuten hauskasti kotelo irti "seinästä" tuossa testissä. Voisko kattoon jättää jonkun raon seinän väliin, sieltähän se pääsee henkittämään?

Mökin ilpistä lähtee sen verta höyryä sulatellessa etten kyllä laittais yhtään mitään yläpuolelle sen esteeksi saatikka jättäis vain 2cm rakoa lateksimaalilla maalattuun puuseinään koneen taakse...

 

[Persojet]

Laita nyt joku jotain faktaa tueksi, muuten on nettihuutelu vs tutkimus.

Noin äkkiseltään ajateltuna koppi pitää laitetta paremmin viimalta ja lumisateelta suojassa, eli hukkaa vähemmän lämpöä -> marginaalisesti parempi hyötysuhde, kuten tutkimuksessakin näkyy. Miten esimerkiksi kylmäaineen vaihtuminen vaikuttaa tulokseen?

Ite ainakin ihan elävässä elämässä joutunut pari tuollaista koppia repimään pois, koska on kesällä jäähdytysteho loppunut kesken, kun se ilma kiertää vaan siellä kopin sisällä. Heti kopin poiston jälkeen on alkanut viileää taas tulemaan.

 

[vesiränni]

Nyt tuli aamulla tuo green nordic sp-x 25 malli asenneltua, vaikuttaa hyvältä kyllä. Yllättävän iso ulkoyksikkö näytti oleva myös

Ei saisi ulkona standartin mukaan käyttää mmj kaapelia. Vaatisi ulos hyväksyttyä.

 

[Enhancer]

Laita nyt joku jotain faktaa tueksi, muuten on nettihuutelu vs tutkimus.

Noin äkkiseltään ajateltuna koppi pitää laitetta paremmin viimalta ja lumisateelta suojassa, eli hukkaa vähemmän lämpöä -> marginaalisesti parempi hyötysuhde, kuten tutkimuksessakin näkyy. Miten esimerkiksi kylmäaineen vaihtuminen vaikuttaa tulokseen?

Niin äkkiseltään ajateltuna laitteeseen pitää saada niin paljon viimaa ja ulkoilmaa kuin mahdollista. Kenno on lämmityskäytössä kylmempi kuin ulkoilma, siitähän se lämpö kylmäaineen avulla tehdään.

Laitteelle niin esteetön ilmavirta kuin mahdollista, asennus niin kauaksi seinästä kuin mahdollista. Lumisateet yms, ei laitetta kiinnosta, kun kenno jäätyy toiminta käännetään ja kenno sulatetaan.

 

[tilaus]

Entä jos ulkoyksikkö olisi asennettu punaisella merkittyyn kohtaan. Katos antanut hyvän työtason ja kakkosnelosesta tehnyt jalan tai seinäkiinnityksellä. Kupariputkea säästynyt n. 5m. ja räystäs suojana.

 

[Persojet]

Entä jos ulkoyksikkö olisi asennettu punaisella merkittyyn kohtaan. Katos antanut hyvän työtason ja kakkosnelosesta tehnyt jalan tai seinäkiinnityksellä. Kupariputkea säästynyt n. 5m. ja räystäs suojana.

Ois kyllä aika hirveä huoltaa tuolla katolla jos sellaiseen tarvetta tulee.

 

[pulssi]

Luet hiukan vaikka fysiikkaa niin selviää r32 suhteen asia, lumisateelta suojassa

No nyt on asiallinen vastaus.

 

[stool]

Tämä katoshomma tuntuu kyllä olevan ikuisuusaihe ilppikeskusteluissa. Itselleni oli selvää, että laitan kehikon ulkoyksikön ympärille ihan siitä syystä, että laite on ruma, näkyvällä paikalla eikä sovi talon julkisivuun. Olisi kiva saada ihan oikeaa tuoretta tutkimustietoa aiheesta. Olen myös törmännyt tuohon tanskalaiseen tutkimukseen, ja vaikka kyseessä on vanha tutkimus niin luulisi että edes pieniä haittavaikutuksia katoksesta olisi saatu esille, jos se kerran on kovin merkityksellinen asia (varsinkin kun testissä käytetty kotelo näyttää poikkeuksellisen tiiviiltä).

 

[nortti.fi]

Hmm, ookkeit. Eli parempi tuonne katolle laittaa se kondenssi vesi tulemhaa, kun helpost toteutettavissa. Ei varmana siinä pääs tukkoo menemhää sit ainakaa kun suoraa alaspäit vaan vähä matkaa.

Tuo katos haittaa, vaikka on pelkästään päältä? Ajattelin, että sivuilta saa ilmaa kuitenkin kun avonainen sieltä

Kun laite on pelkästään jäähdytyskäytössä, niin en usko että katos vaikuttaa ilmankieroon juuri mitenkään. Joku huonosti suunniteltu yli 50% peittävä kotelo kyllä jo vaikuttaa. Jos kuitenkin haluat sitä jotenkin muokata, niin voihan siihen katoksen reunaan, korkeimpaan kohtaan sahata suorakaiteen muotoisen aukon. Joku 3-5cm x 50-60cm aukko olisi jo riittävä. Tämäkin alkaa olla jo varmuuden maksimointia.

 

[Pakana]

Laita nyt joku jotain faktaa tueksi, muuten on nettihuutelu vs tutkimus.

Noin äkkiseltään ajateltuna koppi pitää laitetta paremmin viimalta ja lumisateelta suojassa, eli hukkaa vähemmän lämpöä -> marginaalisesti parempi hyötysuhde, kuten tutkimuksessakin näkyy. Miten esimerkiksi kylmäaineen vaihtuminen vaikuttaa tulokseen?

Se viima tosin parantaa tuon laitteen tehoa eikä heikennä sitä.

Ei saisi ulkona standartin mukaan käyttää mmj kaapelia. Vaatisi ulos hyväksyttyä.

Eipä keksitä omia standartteja siellä.

 

[Eräilves]

Entä jos ulkoyksikkö olisi asennettu punaisella merkittyyn kohtaan. Katos antanut hyvän työtason ja kakkosnelosesta tehnyt jalan tai seinäkiinnityksellä. Kupariputkea säästynyt n. 5m. ja räystäs suojana.

Hieman hankala talvella olisi, kun kerryttää kaiken jään sinne katolle sitten ja saisi olla niitä koko ajan pois ottamassa.

Kun laite on pelkästään jäähdytyskäytössä, niin en usko että katos vaikuttaa ilmankieroon juuri mitenkään. Joku huonosti suunniteltu yli 50% peittävä kotelo kyllä jo vaikuttaa. Jos kuitenkin haluat sitä jotenkin muokata, niin voihan siihen katoksen reunaan, korkeimpaan kohtaan sahata suorakaiteen muotoisen aukon. Joku 3-5cm x 50-60cm aukko olisi jo riittävä. Tämäkin alkaa olla jo varmuuden maksimointia.

Tämä hoitaa lämmityksen talvella että kesällä viilennyksen, niin onkohan parempi kun ottaa tuon koko katoksen veks. Tein sen sillälailla, että helposti saa kokonaisena irti tuosta.

Edit. Tässä muutama sivukuva tuosta katoksesta, eli onko nyt parempi tuo tuossa olla, vai sit ei

 

[bowtie81]

vaikea kyllä uskoa, että tuollainen katos vaikuttaisi mitenkään, eihän tuo ulkoyksikön tuuletin suomen keleillä vielä jäähdyttäessä ole kovilla eikä lämmittäessäkään koskaan tunnu tuuletin olevan täysillä, että liekö isoa merkitystä lopulta.

 

[Pakana]

Tossa mun koneessa se tuuletin pyörii kyllä aina vakiokierroksilla. Kompuran kierrosluku vain muuttuu.

 

[Enhancer]

vaikea kyllä uskoa, että tuollainen katos vaikuttaisi mitenkään, eihän tuo ulkoyksikön tuuletin suomen keleillä vielä jäähdyttäessä ole kovilla eikä lämmittäessäkään koskaan tunnu tuuletin olevan täysillä, että liekö isoa merkitystä lopulta.

Eikä vaikutakaan. Esteetön puhallus suoraan eteenpäin pois ulkoyksiköstä on se juttu.

Väärään paikkaan on laite asennettu, jos häiritsee silmää.

 

[peapurek]

Onkos pumpun vasemman päädyn kenno tuon jalustan poikkipuun päällä?
Talvella kun sulattelee saattaa alkaa jää kertymään tuohon jalustan päälle ja kohta on pumppu ja jalusta jääköntillä toisiinsa sidottu .
RW25 jäätyi viime talvena muutaman kerran yhteen . Nyt ei pitäisi olla sitä ongelmaa enää kun siirrettiin pumppua .

 

[Eräilves]

Onkos pumpun vasemman päädyn kenno tuon jalustan poikkipuun päällä?
Talvella kun sulattelee saattaa alkaa jää kertymään tuohon jalustan päälle ja kohta on pumppu ja jalusta jääköntillä toisiinsa sidottu .
RW25 jäätyi viime talvena muutaman kerran yhteen . Nyt ei pitäisi olla sitä ongelmaa enää kun siirrettiin pumppua .

Onhan se pakostikin siinä, kun se kiinnityskohta on siinä..? (vai tarkoititko tuota reunoissa menevää poikkipuuta)
Vai tarkoititko noita reikiä, joista vesi pääsee pois?

 

[peapurek]

ettei tiputtaisi vettä sen päädyn poikkipuun päälle

 

[Eräilves]

ettei tiputtaisi vettä sen päädyn poikkipuun päälle

Koitin kattella, niin väkisten taitaa tiputtaa kun ei voi paljoa siirtää Menee nyt poikkipuun kummaltakin puolelta ne pohjan reiät.

 

[Dunlop]

Miten paljon voi yhden pumpun asennus, katos ja ilmankierto kiinnostaa ja jokainen oikein yrittämällä yrittää löytää jotain vikaa asennuksesta


@Eräilves, ihan hyvin ja oikein se on asennettu, katos ei aiheuta mitään ongelmia, eikä kone olisi sitä tarvinnut.

 

[B170]

Miten paljon voi yhden pumpun asennus, katos ja ilmankierto kiinnostaa ja jokainen oikein yrittämällä yrittää löytää jotain vikaa asennuksesta

Ja rännikaivokin putsaamatta

 

[vesiränni]

vaikea kyllä uskoa, että tuollainen katos vaikuttaisi mitenkään, eihän tuo ulkoyksikön tuuletin suomen keleillä vielä jäähdyttäessä ole kovilla eikä lämmittäessäkään koskaan tunnu tuuletin olevan täysillä, että liekö isoa merkitystä lopulta.

Sulattaessa lämmityksellä, vesihöyry tykkäisi nousta ylöspäin.
Ja se ilmamäärä mitä kone repii pakkasella läpi kennon on reilu.

 

[Pakana]

Ihan käytännössähän noi ilpit ovat kuitenkin melko robusteja laitteita ja toimivat kyllä vaikka kaikki ei olisikaan ihan vimpan päälle.

Mulla ainakin nuo pohdiskelut parhaasta asennsutavasta ovat pohdiskeluja sen optimaaliseen toimintaan ja copin viimeisen kymmenyksen metsästykseen.

 

[Riihis]

Kuljetussuoja poistettu ulkoyksikön takaa

 

[Hair]

Sen verran viileää ja kosteaa, että piti pistää pumput lämmitykselle.

 

[Starglazer]

Sen verran viileää ja kosteaa, että piti pistää pumput lämmitykselle.

Sama homma eilen, 11 astetta oli ulkona No loppuviikosta lämpenee ja tarvitaan viilennystä

 

[masaf2]

Asutteko jossain harvalaudoitetuissa klapiliitereissä jos tarvii lämmittää ku jotain pari päivää viileempää? Eiks nyt olis hyvä antaa rakenteiden viilentyä kun kohta on kuitenkin kuuma...?

 

[jm82]

Asutteko jossain harvalaudoitetuissa klapiliitereissä jos tarvii lämmittää ku jotain pari päivää viileempää? Eiks nyt olis hyvä antaa rakenteiden viilentyä kun kohta on kuitenkin kuuma...?

Nyt tosiaan pysyy lämpö aika sopivana, vaikka avasin makkarin tuuletusikkinan tuossa klo 6.00 maissa. Pumppu ollut nyt hetken toimettomana pois päältä.

Aurinko lämmittää niin hyvin, vaikka tämän päivän ylin on "vaan" 18 astetta. Makkarin lämpömittari siis 19.5 (varjoinen 1981 talo).

Ei kestä kauaa, niin saa muuttaa pumpun viilentämään! Hienoa säätä luvassa!



Ainakin tuossa Daikinissa hyvä säätö omaan mieltymykseen on puhallus täysillä ja 23.5 asteen viilentäminen. Mutta vasta yksi helteinen päivä ollut. Ehkä siirrän sangon/paljun siihen letkun alle niin näkee, että tuleeko sieltä yhtään vettä.

 

[masaf2]

Juu ei oo tarvinu tänä kesänä 1974 puutalossa lämmitellä, eikä jäähdytellä. Eikä kyl vielä lähitulevaisuuden keleilläkään tartte. Se on yleensä elokuuta kohden tai sit elokuussa ku pitää viikon-pari-kolme jäähdytyksellä tai kuivauksella niin vallan hyvä. On täs toki sellasiakin kesiä Etelärannikolle osunut joinain vuosina, että pitäisi olla hetkellisesti useempikin pumppu / Nedis-pingviini kaivettu autotallista (toimii kotisalin kylmentäjänä jos meinaa olla kuuma muutaman kerran vuodessa) kylmentään talon toista päätä.