Ilmalämpöpumput eli ILPit

[B170]

En taida vielä ostaa tätä teoriaa. Sisäyksikön ja astian korkeusero kuitenkin on vähintään parin metrin luokkaa. Eiköhän tuollainen parin metrin vesipatsas jaksa painaa vedet astiaan vaikka se olisi kuinka täynnä. Jostain muusta lienee kyse.

Ilmanpaine-erosta se johtuu.

 

[Eräilves]

Nyt tuli aamulla tuo green nordic sp-x 25 malli asenneltua, vaikuttaa hyvältä kyllä. Yllättävän iso ulkoyksikkö näytti oleva myös

Mitenkäs tuo vaaka osuus, eihän se haittaa tuossa kait kesällä vedelle? Kun suoraan tiputusta on kuitenkin alkuhun, ja sitten vaaka osuude jälkee taas alaspäit suorhaa? Asentaja meinasi että kyllä se valuu siitä alas asti ihan.

 

[heebo1974]

En sen kummemmin osaa ilmiötä selittää, mutta eräänä kesänä heräsin siihen kun ilpin sisäyksikkö tiputteli vedet lattialle. No kun menin ulos ja otin letkunpään pois ämpäristä, niin vesi valui putkesta ja sisäyksikkö ei enää vuotanut.

 

[Proscribo]

Mitenkäs tuo vaaka osuus, eihän se haittaa tuossa kait kesällä vedelle? Kun suoraan tiputusta on kuitenkin alkuhun, ja sitten vaaka osuude jälkee taas alaspäit suorhaa? Asentaja meinasi että kyllä se valuu siitä alas asti ihan.

Varmaan valuu mutta voi olla myös että joskus ei. Ja miten se poistoletku lienee taiteiltu tonne kotelon sisään?

Vois kuvitella että joku tällanen asennus ois käynyt paremmin järkeen, mutta varmaan noita kulmapaloja ei sattunut olemaan kuin 90 asteen kulmassa:

 

[Eräilves]

Varmaan valuu mutta voi olla myös että joskus ei. Ja miten se poistoletku lienee taiteiltu tonne kotelon sisään?

Vois kuvitella että joku tällanen asennus ois käynyt paremmin järkeen, mutta varmaan noita kulmapaloja ei sattunut olemaan kuin 90 asteen kulmassa:

Ei ollu tosiaa muita kuin 90 ast kulmapaloja, ja nätimpi tuollait mielestän kui vinossa
Mutta vesi menee pois kuiteki, ettei voi kertyä ja tulla sisäyksikö kautta sit? Sitä mieti ainoastaa.
Se ei haittaa jos sinne suoralle sitä vähän jää lillumaan

 

[juhaa]

Eikai se ihan suora ole? Kaatoa siinä on aikalailla varmasti.

 

[jm82]

Eikai se ihan suora ole? Kaatoa siinä on aikalailla varmasti.

Pitäisi tosiaan olla kaatoa.

Kuva vaan on sellaisesta kulmasta, että pientä kaatoa ei huomaa?

 

[Eräilves]

Eikai se ihan suora ole? Kaatoa siinä on aikalailla varmasti.

Tuo suora osuus on suora, mutta nuo alaspäit menevät tieteki suoraa alas.
Niin se asentaja meinas, ettei siit haittaa ol?

 

[masaf2]

Varmaan valuu mutta voi olla myös että joskus ei. Ja miten se poistoletku lienee taiteiltu tonne kotelon sisään?

Vois kuvitella että joku tällanen asennus ois käynyt paremmin järkeen, mutta varmaan noita kulmapaloja ei sattunut olemaan kuin 90 asteen kulmassa:

Eihän niitä kulmapaloja tarvikaan olla ku 90 astetta - fiksumpi asentaja sahaa kourujen tai kulmien päät haluttuun kulmaan siitä vakiosta suorasta, niin saa ihan portaattomasti kyllä. En tiiä missä koulussa sitä sahaamista ja maalaisjärkee opetettais, mut ton ois saanut kuvan punaista reittiä helposti.

Esteettisesti ja toiminnallisesti mä ainaki diggaisin punaisesta viivasta. Amatikorkeessa joskus sanottiin et kaks tärkeintä asiaa on 1. Vesi valuu alamäkeen ja 2. Kakka kelluu.

 

[B170]

Tuo suora osuus on suora,

Herkemmin saattaa jäädä joku "pölykökkö" tukkeeksi, jos kaatoa ei ole yhtään. Lisäksi se, että onko letku siellä varmasti suorana, pienikin nousu estää virtauksen. Meillä laittoi asentaja kaatoa jo 1m vaakavedollekin.
Mutta tarkoitus ei ole pelotella, käytössä sen sitten näkee ja vaatii takuuna korjauksen, kähos alkaa ruikkia.

 

[juhaa]

Kyllä, muistaa vain tarkkailla ja vaikka kokeillakin nyt alkuun kaatamalla sinne vettä. Itse laitoin ja laittaisin kaatoa sentin per metri.

 

[Jaguafgeg]

Avaa reiän ensimmäiseen mutkaan ja siitä kondenssivesi katolle

 

[Eräilves]

Avaa reiän ensimmäiseen mutkaan ja siitä kondenssivesi katolle

Sitä vähän mieteinkin, koska talvellahan se ei ole käytössä kuitekha

 

[Starglazer]

Tuo suora osuus on suora, mutta nuo alaspäit menevät tieteki suoraa alas.
Niin se asentaja meinas, ettei siit haittaa ol?

Kyllä tossa mun järjen mukaan pitäisi edes vähän kaatoa olla. Eikö tossa ole monta metriä suoraa osuutta?
Toisaalta ei ainakaan tässä Oulun korkeudella kondenssivettä tule juurikaan kesän aikana. Hyvä jos pari ämpärillistä tulee. No tarkasti en ole mitannut mutta ämpärin täyttymisessä menee todella kauan Että ehkä tuo suora osuus ei tosiaan haittaa?

 

[Eräilves]

Kyllä tossa mun järjen mukaan pitäisi edes vähän kaatoa olla. Eikö tossa ole monta metriä suoraa osuutta?
Toisaalta ei ainakaan tässä Oulun korkeudella kondenssivettä tule juurikaan kesän aikana. Hyvä jos pari ämpärillistä tulee. No tarkasti en ole mitannut mutta ämpärin täyttymisessä menee todella kauan Että ehkä tuo suora osuus ei tosiaan haittaa?

Onhan siinä jokunen metri sitä suoraa pätkää.

Ei sitä kondenssivettä tullu viime kesänä täällä mitsusta paljoa myöskää, mutta ainahan sitä miettii kuitenkin että pelaa kuten pittää tarvittaessa..

 

[jad]

Ilmanpaine-erosta se johtuu.

Vaikea uskoa, että paine-ero olisi niin suuri, että tähän vaikuttaisi. Pakko olla jotain muita tekijöitä mukana. Vähän kuin lento-onnettomuuksissa. Mikään yksittäinen tekijä ei selitä, mutta onnettomien sattumien summa saa tuon aikaan.

Mitenkäs tuo vaaka osuus, eihän se haittaa tuossa kait kesällä vedelle? Kun suoraan tiputusta on kuitenkin alkuhun, ja sitten vaaka osuude jälkee taas alaspäit suorhaa? Asentaja meinasi että kyllä se valuu siitä alas asti ihan.

Kyllähän tuo alun pudotus pitää huolen siitä, että vesi kyllä valuu ulos asti. Jos huolestuttaa, niin ainahan sen kondenssiletkun voi kannakoida tuolla kotelon sisällä site, että saa kaatoa tuon kotelon korkeuden verran. Itse en huolestuisi.

 

[B170]

Vaikea uskoa, että paine-ero olisi niin suuri, että tähän vaikuttaisi.

ChatGPT:n vastaus:
Tämä ilmiö johtuu putkessa syntyvästä vastapaineesta eli sifoniefektistä, joka estää kondenssiveden vapaata virtausta. Tarkemmin:
Mikä tapahtuu:
Kun ilmalämpöpumpun kondenssivesiletkun pää on upotettuna veteen astiassa, letkuun muodostuu vesilukko eli alipaineen vuoksi syntyy vastus, joka estää veden valumisen letkua pitkin ulos. Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö tuottaa jatkuvasti kondenssivettä, mutta kun virtaus estyy:

• Vesi alkaa kertyä sisäyksikköön.
• Lopulta se ylivuotaa tai roiskuu puhallusilman mukana ulos laitteesta.
• Roiskuminen voi näkyä erityisesti ilmanohjaimista tai puhallusritilöistä.
• 
  
• Mistä tämä johtuu fysikaalisesti:

Letkun pää veden alla aiheuttaa sen, että ilman ei ole mahdollista virrata vapaasti letkun läpi. Kun letkuun syntyy alipaine (koska painovoima vetäisi vettä ulos, mutta ilman ei anneta tulla tilalle), virtaus pysähtyy. Tätä kutsutaan sifoniksi tai tukkeumaksi paine-erosta johtuen.

 

[vesiränni]

Nyt tuli aamulla tuo green nordic sp-x 25 malli asenneltua, vaikuttaa hyvältä kyllä. Yllättävän iso ulkoyksikkö näytti oleva myös

Kondenssivesi asenus aiheuttaa jossain vaiheessa ongelmia. Uutena toimii hetken, likaa alkaa kertymään letkuun kun mutkittelee, joku aamu vedet lattialla. Noin pitkää vaakavetoa ei saa letkulla tehdä, putkella nippa nappa ok. Letku ei saa olla ämpärissä.
30v aikana Suomen Porissa moneen kertaan koiteltu.
Ja ilpit ei tarvi katoksia, tuo viritys sadekatto laskee coppeja, huomattavia eroja copissa. Rivitaloon joskus pistettiin joka kämppään ilppi ja kwh mittaus. Katoksellinen asennus vei talvisin selvästi enemmän sähköä. Puhumattakaan koteloista.

 

[Eräilves]

Kondenssivesi asenus aiheuttaa jossain vaiheessa ongelmia. Uutena toimii hetken, likaa alkaa kertymään letkuun kun mutkittelee, joku aamu vedet lattialla. Noin pitkää vaakavetoa ei saa letkulla tehdä, putkella nippa nappa ok. Letku ei saa olla ämpärissä.
30v aikana Suomen Porissa moneen kertaan koiteltu.
Ja ilpit ei tarvi katoksia, tuo viritys katos laskee coppeja, huomattavia eroja copissa. Rivitaloon joskus pistettiin joka kämppään ilppi ja kwh mittaus. Katoksellinen asennus vei talvisin selvästi enemmän sähköä.

Hmm, ookkeit. Eli parempi tuonne katolle laittaa se kondenssi vesi tulemhaa, kun helpost toteutettavissa. Ei varmana siinä pääs tukkoo menemhää sit ainakaa kun suoraa alaspäit vaan vähä matkaa.

Tuo katos haittaa, vaikka on pelkästään päältä? Ajattelin, että sivuilta saa ilmaa kuitenkin kun avonainen sieltä

 

[B170]

Ei varmana siinä pääs tukkoo menemhää sit ainakaa kun suoraa alaspäit vaan vähä matkaa.

Vanhan pumpun kondenssi meni juuri noin katolle ja toimi varmasti. Hauska, kun hellepäivänä syöksytorvesta tiputteli vettä.

 

[vesiränni]

Hmm, ookkeit. Eli parempi tuonne katolle laittaa se kondenssi vesi tulemhaa, kun helpost toteutettavissa. Ei varmana siinä pääs tukkoo menemhää sit ainakaa kun suoraa alaspäit vaan vähä matkaa.

Tuo katos haittaa, vaikka on pelkästään päältä? Ajattelin, että sivuilta saa ilmaa kuitenkin kun avonainen sieltä

Ulkoyksikön kennolle täytyisi sen ilman mitä propelli pyörittää kulkea suht vapaasti. Nyt yhdeltä suunnalta jumissa.
Kennon ja seinän välinen rako yleensä kerrottu asennus papereissa. Kuvassa hyvinkin pieni. Ja puuseinä taustalla, turhaa kosteusrasitetta. 150mm yleensä minimietäisyys kiviseinään.

 

[jad]

ChatGPT:n vastaus:
Tämä ilmiö johtuu putkessa syntyvästä vastapaineesta eli sifoniefektistä, joka estää kondenssiveden vapaata virtausta. Tarkemmin:
Mikä tapahtuu:
Kun ilmalämpöpumpun kondenssivesiletkun pää on upotettuna veteen astiassa, letkuun muodostuu vesilukko eli alipaineen vuoksi syntyy vastus, joka estää veden valumisen letkua pitkin ulos. Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö tuottaa jatkuvasti kondenssivettä, mutta kun virtaus estyy:

• Vesi alkaa kertyä sisäyksikköön.
• Lopulta se ylivuotaa tai roiskuu puhallusilman mukana ulos laitteesta.
• Roiskuminen voi näkyä erityisesti ilmanohjaimista tai puhallusritilöistä.
• 
  
• Mistä tämä johtuu fysikaalisesti:

Letkun pää veden alla aiheuttaa sen, että ilman ei ole mahdollista virrata vapaasti letkun läpi. Kun letkuun syntyy alipaine (koska painovoima vetäisi vettä ulos, mutta ilman ei anneta tulla tilalle), virtaus pysähtyy. Tätä kutsutaan sifoniksi tai tukkeumaksi paine-erosta johtuen.

Taitaa tuo ChatGPT jäljillä olla.

Tätä kutsutaan sifoniksi tai tukkeumaksi paine-erosta johtuen.

Niin varmaan joo. Sifoni tunnetaan myös nimellä lappo.

Tyypillisestihän tuo kondenssiletku on jotain ~ 15-20mm sisähalkaisijaltaan. Ei sitä kondenssivettä niin paljon synny, että sitä putken täydeltä tulisi. Käytännössä siis ne vesitupat valuu putken "pohjaa" pitkin pihalle ja ilma liikkuu vapaasti sieltä sisäyksikön päästä.
Jos letku on vaakavedossa aallolla yli oman halkaisijansa verran, niin silloin tietysi aallonpohjaan voi kertyä koko letkun täyttävä vesihelmi, joka tehokkaasti estää ilman kulun ja voi johtaakin sisäyksikön päässä ylivuotoon.

Itse tosin pidän tuollaista letkun vetoa asennusvirheenä, mutta ehkä se sitten on maan tapa vedellä vähän sinnepäin.

 

[nortti.fi]

Ei ollu tosiaa muita kuin 90 ast kulmapaloja, ja nätimpi tuollait mielestän kui vinossa
Mutta vesi menee pois kuiteki, ettei voi kertyä ja tulla sisäyksikö kautta sit? Sitä mieti ainoastaa.
Se ei haittaa jos sinne suoralle sitä vähän jää lillumaan

Kuten jo edellä kirjoitettiin, jos haluat varmistaa kondenssiveden kulun, niin tuosta kuvan paikasta letku ulos ja voi tiputella katolle. Ne asennuskotelon kannet ja kulmapalat on vaan painettu kiinni, eli lähtee käsin vetämällä irti. Jos haluaa hifistellä, niin tuollaisen Asennuskotelon T-haara – Innoair Oy voi laittaa siihen kulmaan ja vetää kulmasta sitä suoraa koteloa muutaman kymmenen senttiä alaspäin. Muut putket voi jättää sen nykyisen asennuskotelon sisään. Niissä ei tarvita kaatoa.

 

[Eräilves]

Ulkoyksikön kennolle täytyisi sen ilman mitä propelli pyörittää kulkea suht vapaasti. Nyt yhdeltä suunnalta jumissa.
Kennon ja seinän välinen rako yleensä kerrottu asennus papereissa. Kuvassa hyvinkin pieni. Ja puuseinä taustalla, turhaa kosteusrasitetta. 150mm yleensä minimietäisyys kiviseinään.

Mittasin niin 19cm näytti tuo väli oleva taka kennostosta seinään. Pitääpi ottaa huomenissa tuo katos pois, sekä se kondenssi letku tuonne katolle

 

[Oksa]

Joku tänne aiemmin linkitti mittauksen, jonka mukaan kotelolla ollut merkittävää vaikutusta lämmitystehoon: https://www.zinchouse.dk/media/wysiwyg/300-KLAB-12-036.pdf